Väyrysen kommenttia voidaan miettiä myös hyvän ehdollistavan kotikasvatuksen näkökulmasta. Kaikki lapselliset tietävät, että lapsen kasvatukseen liittyvä käytännöllinen pakko on käytöksen ehdollistaminen. Jos olet kiltti, saat jotakin hyvää kiltteydestäsi. Joulupukki tai tässä tapauksessa Pakkasukko tuo Paavokaiselle hyvää. Näin se meni aikoinaan Tehtaankadun kätyreilläkin.– Olisiko meillä varaa lähettää merkittävä osa maavoimistamme Viron ja muiden Baltian maiden puolustamiseen? Ei olisi, Väyrynen kirjoittaa.
Ei tartte olla, kun ei sieltä oo kukaan hyökkäämässä jos kuulutaan natoon.
Paavo ei ole sisäistänyt asiaa, jonka suurin osa suomalaisista on. Ei ole olemassa enää pakkasukkoa, suurlähetystöä, joka jakaa palkintoja erityisen kilteille valtioille, jotka ovat ottaneet Venäjän legitiimit turvallisuusintressit huomioon. Me emme enää saa edustajiemme välityksellä Venäjältä kaviaaritarjoilua, jos olemme liittymättä Natoon.
Päinvastoin, meitä katsellaan kuin Sepe-susi porsaiden taloa. Minä puhkun ja puhallan jne. Me olemme Venäjältä katsoen osa suuriruhtinaskuntaa, joka Leninin virheen vuoksi sai itsenäisyyden. Porvarillinen senaatti ei olisi sitä myöntänyt. Voimaa Putin ja muut kunnioittavat. Venäjä kun on se koulukiusaaja, joka ei käy vahvempiensa kimppuun. Ja sitä voimaa ei meillä ole kuitenkaan omasta takaa.
Mistä tiedämme sitäkään, mitä perverssiä nautintoa Ukrainan tuhoaminen Putinille tuottaa. Suomikin on hyvinvointivaltio: aivan oivallinen kohde palauttaa Suomikin takaisin Ryysyrannaksi, jos ei nyt suoraan tulisikaan liitetyksi Venäjään. Järkeen vetoaminen on turhaa, koska Väyrysen Järki ja Putinin Järki noudattavat erilaista logiikkaa.
Viimeksi muokattu: