Käytännössähän Linna antaa tuossa kuvan että torpparit ja muut maatyöläiset olivat se punaisten selkäranka ja torpparikysymys iso syy sisällissotaan, vaikka he olivat aikamoisessa vähemmistössä koko nujakassa ja valkoisella puolella taisteli yhtälailla torppareita. Torpparikysymykseenhän oltiin ennen sisällissotaa luomassa ratkaisua, joka toteutukin sodan jälkeen. Tietysti Linna on tässä käyttänyt taiteilijan vapauksia, mutta tuota kuvausta on nykypäivänä arvosteltu sisällissodan kuvan vääristämisestä, lisää aiheesta:
Torpparien ja tilattomien tyytymättömyys ei sytyttänyt sisällissotaa – Svinhuvfud
Lasse Lehtinen: Väinö Linna johti vakavasti harhaan kokonaisen sukupolven – verkkouutiset.fi
Kävin läpi molemmat linkit ja niistä muutama huomio,
Ensinnäkin jälkimmäisessä viitattu väite, että sodassa olisi kuollut punaisten torppareita vain 24 kpl on väitteenä sellainen, että se kaipaisi extraordinaryä evidenssiä. Tämä on varsin oleellinen kysymys koko kysymyksen kannalta.
Toisekseen minusta kirjaa arvostellaan aika erikoisilla kriteereillä. Kyseessähän ei ole historian oppiteos vaan romaani. Se että se kertoo maaseuden elämästä eikä kaupunkien tapahtumista on täysin kirjailijan taiteellisen vapauden piirissä. Ei kirjassa esitetä, että sota olisi Pentinkulmalta alkanut vaan se alkoi jostain muualta ja tuli pyytämättä ja yllättäen Koskeloille kuin Jäätteenmäen faksi. Tämä ei ole virhe tai harhaanjohtamista, vaikka näiltä osin kirja ei koko historian oppimäärää täytä. Ei Tuntematonta Sotilasta arvostella siitä, että siinä ei ollenkaan huomioitu ilmavoimissa, merivoimissa, tykistössä tai kaukopartiossa taistelleiden sotilaiden osuutta sodan lopputuloksessa. Se nyt vain oli kuvaus konekiväärikomppaniasta ja thats it.
Linna syntyi vuonna 1920 Urjalassa eli omakohtaisia muistikuvia hänellä ei tapahtumista ollut. Ei hän kuitenkaan tapahtumia täysin hatusta keksinyt, vaan hän on haastatellut aikalaisia ja kuvannut tapahtumia niiden perusteella. Ihan vastaavasti Linna ei osallistunut Jatkosodan perääntymistaisteluihin, vaan haastatteli niiden osalta paikalla olleita ja kuvasi kirjaan tapahtumat niiden pohjalta.
Kolmannekseen tuon ensimmäisen jutun otsikointi ja logiikka on varsin erikoista. Ymmärrän ja hyväksyn sen että torppareita oli maassa 55 000 joista läheskään kaikki eivät sotaan osallistuneet ja kun taisteluihin osallistui yli 200 000 henkeä, niin torpparikysymys ei tietenkään ollut suurimmalla osalla sodan aloittanut kysymys. Silti en näillä näytöillä osta vielä väitettä ettei se monille sitä ollut.
Kuitenkin pidän vähintäänkin käsittämättönä tätä ajatuksen juoksua:
”Koska torpparien itsenäistämislain säätäminen tapahtui lähes välittömästi kansalaissodan jälkeen ja koska maanvuokrakysymys oli pitkän aikaa ennen sotaa ollut kipein yhteiskunnallinen kysymyksemme, on monissa yhteyksissä katsottu kansalaissodan ja torpparikysymyksen liittyneen toisiinsa, jopa niin, että ilman torpparikysymystä ei kansalaissotaakaan olisi syttynyt. (…)
Koska lopulliseksi jäävä itsenäistämislakiesitys oli jo eduskunnan käsittelyssä, tätä sotaa ei enää olisi tarvittu torpparikysymystä ratkaisemaan. Tosin jopa koulujen oppikirjoissa on annettu ymmärtää, että vasta kansalaissota lopullisesti paljasti torppariväestön katkeruuden ja siten kiirehti lainsäätäjiä hyväksymään maanvuokraajien itsenäistämisen.”
Voiko besserwissermäisempää yksinkertaistusta enää tehdä? On totta että torppien lunastus todellakin tapahtui vuonna 1919, mutta tätä kysymystä oli koitettu ratkaista jo toistakymmentä vuotta, jonka aikana se oli ammuttu lukuisia kertoja alas, se oli jäädytetty ja sitä oli muutettu, joten onko ihme että kaikki eivät luottaneet esitykseen kuin neuvostoliittoon? Jutussa on vielä ansiokkaasti kuvattu tapahtumia edeltänyt historia, mutta sitten vedetty siitä tuollainen anakronismi mistä nimimerkki Walrus21 huomauttikin.