Tänä päivänä on tullut kuluneeksi Tarton rauhasta tai Tarton Rauhansopimuksesta 1920 tasan 100 vuotta.
Varsinkin mikäli Suomen Sisällissodan haluaisi nähdä kuten se myös sellaisenaan osin oli eli Vapaussotana niin aivan viime kädessä kaiken huomioiden tuolloin päättyi myös oma Suomen Sisällissotakin.
Samalla päivämäärällä päättyi myös kuitenkin pitkälti Suomen Sisällissodan oma todellisempi tarinansa tai nk. Sisällissodan Jatkosota eli Suomen ja Neuvosto-Venäjän Rajasota jonka on katsottu alkaneen kesäkuusta 1918 eteenpäin tai aivan aikaisintaan heti kun punaiset lyötiin karkotetusti Neuvosto-Venäjälle toukokuussa 1918.
Suomen ja Neuvosto-Venäjän Rajasotakin oli moniulotteinen asia erikoisena osana myös Neuvosto-Venäjän Sisällissotaa.
Rauhansopimukselle oli pitkälti omat tilauksensa kun molemmat maat eli Suomi ja Neuvosto-Venäjä eli tuleva Neuvostoliitto halusivat enemmän tai vähemmän omalla tavallaan saada rauhansopimuksen hieman yleistilanteen pakottamanakin.
Tarton Rauhansopimuksen osuus on ollut kiistanalaisen myönteinen vaikka se ei ole ollut sitä ajasta riippuen aina eikä varsinkaan tuolloin tekoaikaan tai sen jälkeenkään.
Missään nimessä se ei sinänsä ollut Talvisodan Välirauha viha-arvoltaan, mutta ei ollut kyllä mikään suosituinkaan.
Tarton rauhasta kun oli lopulta traagisesti jäädä kenkä puristamaan aluksi suomalaisille, mutta varsinkin loppupelissä jäi huomattavasti enemmän neuvostolaisille josta seurauksena ennen pitkää syttyi Talvisota.
Ongelma tämä kaikki oli ajankuvassaan myös Suomen nuorelle tasavaltaisuudelle kun ajankuvainen kuohunta osin tuostakin jäi elämään ja luomaan ongelmansa 1930-luvun nk. Kommukkasakin ja nk. Natsisakin tai natsisympatioiden sitten todella puuttuessa sitten nk. Fasistisakin kesken omalle ajalleen.
Suomi sitten välttyi luisumasta ihme kyllä noiden sakkien väkivallan ja kansakunnan eripuran tielle.
Samalla tapaa Suomessa päättyi aivan kaikkiaan etenkin kansainvälisillä joskaan ei aina juurikin kotimaisissa historiakatsauksissa yhtenä mielenä pidetty Suomen osuus nk. Suureen Sotaan eli Ensimmäiseen Maailmansotaan.
Aluksi olinkin harkita vakavasti laittoa juurikin tuonne Ensimmäisen Maailmansodan puolelle, mutta toisaalta kyllä kaikki tuo tapahtumaketju alkaen vuoden 1918 alkuvuoden tapahtumista tuonne asti on niin erillään siitä aivan loppupelissä kaikkiaan.
Jolloin näin järkevimmäksi sen tavallaan laittaa tänne huolimatta toki myös saksalaisvaikutteista kuten myös brittiläis, yhdysvaltalais ja jopa peräti japanilaisvaikutteisuudesta Suomessa vastaitsenäistyneen maan liittämiseksi mukaan Suureen Sotaan Keskusvaltojen tai Ympärysvaltojen puolelle!
Etenkin kun myös Ruotsin näkökanta kieltämättä oli mielenkiintoinen, mutta uusi ja erittäin nuori valtiohoitajan holhouksessa ollut valtio kieltäytyi omasta sodastaan toipuneena liittymästä maailmanpaloon pysyen ainakin siitä ulkopuolella.
Toisaalta tahtomattaan Suomi oli joutua kytketyksi siihen ja jäi kytkentäyritysten jälkeen silti taistelemaan.
Asemaltaan Suomen asema vuosina 1918-1920 oli nk. Paheksuttu, mutta myös samalla nk. Unohdettu mitä tuli tai on tullut tuolloisiin oletettaviin ja myös ainoan kerran hyvin todennäköisesti tapahtuneisiin julmuuksiin.
Itse rauhansopimuksesta on joskus puhuttu sellaisenaan, että mikäli muun muassa nk. Vanhaa Maata koskevaa sopimusta eli toisin sanoen Karjalan palautusta Suomeen ei saataisi niin sen vastineeksi ainakin Petsamo ja joitakin muita pienempiä Suomeen liitettyjä alueita on tuon sopimuksen pohjalta joskus Suomeen takaisin haluttu.
Toisaalta rauhansopimuksen voimaantulo ei lopettanut kaikkia ongelmia Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä ja aivan lopullisesti sota sellaisenaan päättyi vasta Uudenvuodenaattona 1920 31.12.1920.
Tuolloin tietenkin vuoden 1920 ihan lopussa nk. Kirjasalon Tasavallan laskiessa lippunsa alas muiden suomalaisten joukkojen pääosan vetäydyttyä jo paljon ennen sitäkin ja siitäkin eteenpäin jossain määrin jatkuneiden pienemmin levottomuuksin vuosien 1921-1922 välisenä aikana ihan pienimpien yksittäisten tapausten ollessa jopa vuoden 1924 puolelle asti ylettyneitä.
Ongelmia kun tuotti muun muassa Repolan ja Porajärven luovutus kuten myös muun muassa Petsamon oikeuksien kitkatta tapahtuva luovutus Neuvosto-Venäjältä Suomelle.
Erikoisesti myöskään Suomen ja sittemmin Neuvosto-Venäjästä Neuvostoliitoksi muuttuneen maan välillä ei allekirjoitettu edes lähtökohtaisen taattua hyökkäämättömyyssopimustakaan ennen kuin vasta kauan kaiken jälkeen vuonna 1932.
Varsinkin mikäli Suomen Sisällissodan haluaisi nähdä kuten se myös sellaisenaan osin oli eli Vapaussotana niin aivan viime kädessä kaiken huomioiden tuolloin päättyi myös oma Suomen Sisällissotakin.
Samalla päivämäärällä päättyi myös kuitenkin pitkälti Suomen Sisällissodan oma todellisempi tarinansa tai nk. Sisällissodan Jatkosota eli Suomen ja Neuvosto-Venäjän Rajasota jonka on katsottu alkaneen kesäkuusta 1918 eteenpäin tai aivan aikaisintaan heti kun punaiset lyötiin karkotetusti Neuvosto-Venäjälle toukokuussa 1918.
Suomen ja Neuvosto-Venäjän Rajasotakin oli moniulotteinen asia erikoisena osana myös Neuvosto-Venäjän Sisällissotaa.
Rauhansopimukselle oli pitkälti omat tilauksensa kun molemmat maat eli Suomi ja Neuvosto-Venäjä eli tuleva Neuvostoliitto halusivat enemmän tai vähemmän omalla tavallaan saada rauhansopimuksen hieman yleistilanteen pakottamanakin.
Tarton Rauhansopimuksen osuus on ollut kiistanalaisen myönteinen vaikka se ei ole ollut sitä ajasta riippuen aina eikä varsinkaan tuolloin tekoaikaan tai sen jälkeenkään.
Missään nimessä se ei sinänsä ollut Talvisodan Välirauha viha-arvoltaan, mutta ei ollut kyllä mikään suosituinkaan.
Tarton rauhasta kun oli lopulta traagisesti jäädä kenkä puristamaan aluksi suomalaisille, mutta varsinkin loppupelissä jäi huomattavasti enemmän neuvostolaisille josta seurauksena ennen pitkää syttyi Talvisota.
Ongelma tämä kaikki oli ajankuvassaan myös Suomen nuorelle tasavaltaisuudelle kun ajankuvainen kuohunta osin tuostakin jäi elämään ja luomaan ongelmansa 1930-luvun nk. Kommukkasakin ja nk. Natsisakin tai natsisympatioiden sitten todella puuttuessa sitten nk. Fasistisakin kesken omalle ajalleen.
Suomi sitten välttyi luisumasta ihme kyllä noiden sakkien väkivallan ja kansakunnan eripuran tielle.
Samalla tapaa Suomessa päättyi aivan kaikkiaan etenkin kansainvälisillä joskaan ei aina juurikin kotimaisissa historiakatsauksissa yhtenä mielenä pidetty Suomen osuus nk. Suureen Sotaan eli Ensimmäiseen Maailmansotaan.
Aluksi olinkin harkita vakavasti laittoa juurikin tuonne Ensimmäisen Maailmansodan puolelle, mutta toisaalta kyllä kaikki tuo tapahtumaketju alkaen vuoden 1918 alkuvuoden tapahtumista tuonne asti on niin erillään siitä aivan loppupelissä kaikkiaan.
Jolloin näin järkevimmäksi sen tavallaan laittaa tänne huolimatta toki myös saksalaisvaikutteista kuten myös brittiläis, yhdysvaltalais ja jopa peräti japanilaisvaikutteisuudesta Suomessa vastaitsenäistyneen maan liittämiseksi mukaan Suureen Sotaan Keskusvaltojen tai Ympärysvaltojen puolelle!
Etenkin kun myös Ruotsin näkökanta kieltämättä oli mielenkiintoinen, mutta uusi ja erittäin nuori valtiohoitajan holhouksessa ollut valtio kieltäytyi omasta sodastaan toipuneena liittymästä maailmanpaloon pysyen ainakin siitä ulkopuolella.
Toisaalta tahtomattaan Suomi oli joutua kytketyksi siihen ja jäi kytkentäyritysten jälkeen silti taistelemaan.
Asemaltaan Suomen asema vuosina 1918-1920 oli nk. Paheksuttu, mutta myös samalla nk. Unohdettu mitä tuli tai on tullut tuolloisiin oletettaviin ja myös ainoan kerran hyvin todennäköisesti tapahtuneisiin julmuuksiin.
Itse rauhansopimuksesta on joskus puhuttu sellaisenaan, että mikäli muun muassa nk. Vanhaa Maata koskevaa sopimusta eli toisin sanoen Karjalan palautusta Suomeen ei saataisi niin sen vastineeksi ainakin Petsamo ja joitakin muita pienempiä Suomeen liitettyjä alueita on tuon sopimuksen pohjalta joskus Suomeen takaisin haluttu.
Toisaalta rauhansopimuksen voimaantulo ei lopettanut kaikkia ongelmia Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä ja aivan lopullisesti sota sellaisenaan päättyi vasta Uudenvuodenaattona 1920 31.12.1920.
Tuolloin tietenkin vuoden 1920 ihan lopussa nk. Kirjasalon Tasavallan laskiessa lippunsa alas muiden suomalaisten joukkojen pääosan vetäydyttyä jo paljon ennen sitäkin ja siitäkin eteenpäin jossain määrin jatkuneiden pienemmin levottomuuksin vuosien 1921-1922 välisenä aikana ihan pienimpien yksittäisten tapausten ollessa jopa vuoden 1924 puolelle asti ylettyneitä.
Ongelmia kun tuotti muun muassa Repolan ja Porajärven luovutus kuten myös muun muassa Petsamon oikeuksien kitkatta tapahtuva luovutus Neuvosto-Venäjältä Suomelle.
Erikoisesti myöskään Suomen ja sittemmin Neuvosto-Venäjästä Neuvostoliitoksi muuttuneen maan välillä ei allekirjoitettu edes lähtökohtaisen taattua hyökkäämättömyyssopimustakaan ennen kuin vasta kauan kaiken jälkeen vuonna 1932.