Suomen sisällissota -ketju

[jussi_j]

Torpparijärjestelmä oli käytännssä maaorjuuden muoto
Tynkäeduskunta sääti vielä vuonna 1918 lain, että kaartiin kuuuneilla maanviljelijöillä ei ollut oikeutta lunastaa torppiaan.

OK, eli kun valkoiset voitti niin suomeen jäi torpparijärjestelmä, mitä voi pitää orjuutena?

Muuten, torpparit nyt kuitenkin olivat periaatteessa vapaita lähtemään, mutta maaorjat eivät. Se, että eivät lähteneet, johtui ihan samasta syystä kuin se, että kukaan muukaan ei lähtenyt. Suomi oli agraariyhteiskunta ja vieläpä köyhä, mihin kukaan olisi mennyt? No, jotkut taisi mennä amerikkaan, ettei peräti torppareitakin.

 

[dana77]

OK, eli kun valkoiset voitti niin suomeen jäi torpparijärjestelmä, mitä voi pitää orjuutena?

Muuten, torpparit nyt kuitenkin olivat periaatteessa vapaita lähtemään, mutta maaorjat eivät. Se, että eivät lähteneet, johtui ihan samasta syystä kuin se, että kukaan muukaan ei lähtenyt. Suomi oli agraariyhteiskunta ja vieläpä köyhä, mihin kukaan olisi mennyt? No, jotkut taisi mennä amerikkaan, ettei peräti torppareitakin.

Kuten sanottua torpparijärjestelmää voidaan pitää maaorjuuden muotona.
Maaorjat pysyivät muuallakin euroopassa ostamaan itsensä vapaiksi, eli he eivät olleet varsinaisesti orjia vaan ainoastaan sidottuja maahan, jota eivät omistaneet ja josta heillä ei käytännössä ollut mahdollista lähteä mihinkään.
Toki tässä yhteydessä tekisi mieli myös mainita, että varsin innokkaasti valkoiset tehtaanomistajat ottivat sodan hävinneitä pakkotyöhön tehtaisiinsa riippumatta siitä, että olivatko nämä jotain rikoksia tehneet tai ei. Ei sekään orjuudesta kaukana ole.

 

[Cobol]

Korjatkaa arvoisat Jatkoajan vassarinikit jos on aihetta mutta minun muistaakseni Kautsky juurikin hyväksyi väkivaltaisen vallankumouksen ja proletariaatin diktatuurin päin vastoin kuin Mauno Koiviston Suomessa tunnetuksi tekemä Bernstein. Miten on?

Eihän ne vastaa kun tuolleen huutelet. Oma kenties virheellinen käsitys on, että Kautsky ei hyväksynyt vallankumousta väkivalloin, mutta hyväksyi vallan pitämisen vallankumouksen jälkeen tarvittaessa väkivalloin. Lenin kutsui Kautskya luopioksi, koska Kautsky arvosteli Leniniä diktatuurin korvaamisesta toisella diktatuurilla.

 

[Cobol]

Minun mielestäni punaisten suhdetta neuvosto-venäjään voidaan reilusti verrata Suomen suhdetta toisen maailmansodan aikana natsi-saksaan.

Aina voi verrata, mutta kaikki vertailut eivät välttämättä ole kovin onnistuneita. Huomaat sen alta.

Minun mielestäni tulkinta, että koska punaisten johdossa oli venäläisten symppaajia niin siitä olisi automaattisesti seurannut suomen liittyminen venäjään suomen voittaessa sodan on turhan yksioikoinen. Tapahtumien ennustaminen on vaikeaa ja lopputuloksen ennakointi on melko puhdasta arvailua.

Punaisten (punakaartin) valtakunnallinen johto sai ohjeita Moskovasta suomalaisilta kommunisteilta ja punaisten johdossa oli kommunisteja avainpaikoilla. Tavoitteena oli vallankumous Leninin tukemana.

Suomen johdossa ei ollut II maailmansodan aikana natseja, eikä Suomen armeijan johto koostunut natseista. Tavoitteena ei ollut Natsi-Suomi Hitlerin tukemana.

 

[dana77]

Punaisten (punakaartin) valtakunnallinen johto sai ohjeita Moskovasta suomalaisilta kommunisteilta ja punaisten johdossa oli kommunisteja avainpaikoilla. Tavoitteena oli vallankumous Leninin tukemana.

Suomen johdossa ei ollut II maailmansodan aikana natseja, eikä Suomen armeijan johto koostunut natseista. Tavoitteena ei ollut Natsi-Suomi Hitlerin tukemana.

Punaisten johto sai ohjeita Moskovasta kuten Suomen johto sai ohjeita natseilta.
Tottakai punaisten tavoitteena oli vallankumous eli vallassaolevan hallituksen kaataminen. Harvoin sodassa tavoitteena on häviäminenkään. Vallankumous vaan ei ole synonyymi Venäjään liittymiselle.

Jos natsismi määritellään kansallissosialistipuolueen jäsenyydeksi, niin varmasti sellaisia ei suomen armeijan johdosta löytynyt. Kuitenkin vastaava suur-suomi henkeä löytyi ja sinänsä sodan aikana varsin tavallista vihollisen rasistista leimaamista alemmaksi roduksi.

 

[Cobol]

Punaisten johto sai ohjeita Moskovasta kuten Suomen johto sai ohjeita natseilta..

Pointti oli vähän muualla. Suomen armeijan johto ei koostunut natseista. Punakaartin johto koostui kommmareista (suomalaista ja venäläisistä) sekä heidän symppareistaan.

En saa tästä edes tiukkaa ottelua, ei näitä voi verrata keskenään ja todeta, että sama asia.

 

[mjr]

Pointti oli vähän muualla. Suomen armeijan johto ei koostunut natseista. Punakaartin johto koostui kommmareista (suomalaista ja venäläisistä) sekä heidän symppareistaan.

En saa tästä edes tiukkaa ottelua, ei näitä voi verrata keskenään ja todeta, että sama asia.

Älyllinen epärehellisyytesi alkaa olemaan jo aika vastenmielistä. Haluaisitko ihan vakavasti keskustella vuosista 1905-1919 vai jäätkö tosiaan tähän inhottavaan poleemiseen agit-propiisi? Missähän määrin lopultakaan koskaan erosit SKDL:stä...

 

[Cobol]

Älyllinen epärehellisyytesi alkaa olemaan jo aika vastenmielistä. Haluaisitko ihan vakavasti keskustella vuosista 1905-1919 vai jäätkö tosiaan tähän inhottavaan poleemiseen agit-propiisi? Missähän määrin lopultakaan koskaan erosit SKDL:stä...

No jos henkilökohtaisuuksista et pääse edelleenkään irti, niin se kertoo vain sen, kuinka heikoilla keskustelussa taas olet. Samahan tapahtui kun puolustin Reaganin toimintaa Neuvostoliiton ylivoimaan ja ensi-iskuun pyrkivää ydinvarustelua vastaan. Tai kun kirjoitin, kuinka vasemmistolaiselta työväenliikkeeltä puuttuu strategia islamin suhteen ja vassarit ovat sen takia sokeita islamin ongelmille. Kun sinulta loppuivat kyvyt substanssin osalta ja teit vastaanväittämisestäsi naurettavaa, alkoi taas henkilöön menevät iskusi.

Kertoo paljon siitä, miten itsesi asemoit. Ja kuinka heikot tiedot sinulla asioista on, joihin otat silti kantaa.

Mitä tulee sosialidemokraattisen puolueen toimintaan vuonna 1918 ja sitä ennen, asiasta on tehty myös väitöskirja. Sen mukaan sosialidemokraattinen liike piti sisällään myös puhtaan vihan porvareita kohtaan ja demarit järjestivät vuodesta 1906 alkaen agitaatiotapaamisia, joita vetivät mm. aina niin kristilliset Edvard Gylling, Yrjö Sirola ja Otto-Wille Kuusinen. Samalla väitöskirja romuttaa Kalevi Sorsan ja monen muun demarijohtajan myyttiä maltillisista demareista siihen aikaan. Myytti on sukua Suomen puolueettomuudelle 1970-luvulla Neuvostoliiton edessä, ja toki tässäkin demarit häärivät otsa hiessä Sorsan johdolla.

Mutta se on toinen tarina se.

 

[TosiFani]

Sota oli pääosin tuontitavaraa Venäjältä, ja pyrkiminen sotaan täysin tietoista sen jälkeen, kun bolsevikit ottivat Venäjällä vallan. Pääosin siksi, että vaikka halua sotaan oli useilla punaisten ääripään johtajilla, Venäjällä ja Leninillä oli sotaan johtaneissa tapahtumissa keskeinen rooli. Tärkeää roolia noudattivat mm. aseet ja polttoaine, joita esimerkiksi Rahja sieltä Suomeen järjesteli. SKP:n arkistoista löytyy hyvin tietoa asiasta ja esimerkiksi Jari Ehrnrooth kävi väitöskirjaansa varten muistaakseni tarkkaan läpi sen, mitä erilaiset työväenliikkeen arkistot tuosta ajasta kertoivat. Itselläni on myös ollut mahdollisuus tutustua SKP:n arkistoihin ja kuulla sen lisäksi parikin neuvostoliittolaisten/venäläisten tutkijoiden pitämää luentoa siitä, mitä NKP:n ja muut oleelliset venäläiset arkistot Suomesta kertovat.

Monet tutkimukset ovat kanssasi venäläisten vaikutuksesta eri mieltä. Suomessa oli jonkin verran venäläisiä sotilaita ja upseereita, mutta heidän vaikutus sodan lopputulokseen jäi vähäiseksi. Venäjältä tuli aseita, mutta koska bolsevikeillä oli täysi työ oman vallankumouksensa kanssa, he eivät voineet puuttua ihmeemmin Suomen tapahtumiin.

 

[Cobol]

Monet tutkimukset ovat kanssasi venäläisten vaikutuksesta eri mieltä. Suomessa oli jonkin verran venäläisiä sotilaita ja upseereita, mutta heidän vaikutus sodan lopputulokseen jäi vähäiseksi. Venäjältä tuli aseita, mutta koska bolsevikeillä oli täysi työ oman vallankumouksensa kanssa, he eivät voineet puuttua ihmeemmin Suomen tapahtumiin.

Olenpa itsekin näiden tutkimusten kanssa samaa mieltä. En ole mistään edes kuullut, että venäläisillä oli merkittävä vaikutus sodan tapahtumiin. Kirjoitin - sen moneen kertaan mainiten - punaisten ja punakaartin johdosta. Totesin myös, että venäläisten Suomessa ollut armeija ei taisteluihin juuri osallistunut, mutta upseereita (siis venäläisiä bolsevikkeja) osallistui punaisten johtamiseen.

Mutta itse kumousyritys oli ideologisena ja osin resurssien osalta venäläistä tuontitavaraa. Punakaartin johto haki jo ennen taistelujen puhkeamista isoja määriä aseita Leninin Neuvosto-Venäjältä ja sieltä tuli jatkossa hiiltä ja ruokaa aseiden lisäksi.

Aikanaan kun asiaa pengoin, löysin tutkimuksia ja/tai kirjoja, joissa arkistojen perusteella tuotiin esille se, että työväestön ja torpparien haluamat uudistukset olisi todennäköisesti toteutettu pikapuoliin ilmaan sotaa. Samoin olen lukenut tutkimuksia, joissa on tuotu esille se, kuinka riviväkeä huijattiin ja agitoitiin tulevien SKP:n johtajien toimesta, ja miten syntyi jossain määrin uskonnollinen hurmos taistelun välttämättömyydestä. Tästä puolesta on paljon materiaalia erilaisissa arkistoissa ja silloiset demarien iskulauseet kertovat hyvin siitä, miten puolue istui ns. kaksilla rattailla. Tästäkin löytyy tutkimuspohjaista tietoa.

 

[Walrus21]

Minusta tässä ketjussa haisee aika vahva anakronismi, eikä vähiten jäsenen @Cobol jutuista.

100 vuotta vanhoista asetelmista puhutaan ikään kuin aikalaiset olisivat tienneet, että kommunismista tulee Stalinin, Maon ja Pol Potin kaltaisten hirmuhallintojen väline. Porvarispuolta taas käsitellään silkkihansikkain, sillä "olivathan he oikeassa".

 

[Cobol]

Minusta tässä ketjussa haisee aika vahva anakronismi, eikä vähiten jäsenen @Cobol jutuista.

Kirjoitushistoriasi tuntien yllä oleva on vain loogista seurausta sille. Jostain syystä Jatkoajassa on paljon ihan fiksua väkeä, jolla ei ole hajuakaan siitä, mitä demareissa tapahtui. Yleensä tuollaiseen ei mitkään faktat auta, koska halu kieltää oma virheelliset käsitykset on niin kova. Vuoden 1918 tapahtumat on yksi sellainen, joka jakaa edelleen mieliä.

Suosittelen aloittamaan esimerkiksi tohtori Alpo Rusin tutkimuksista ja kirjoituksista. Tässä yksi faktat esille tuova Rusin kirjoitus:

Sosialidemokraattien piirissä sai jalansijaa vallankumousmieliala, jota ruokittiin bolshevikkien Suomessa toimineiden asiamiesten määrätietoisella toiminnalla

Ratkaiseva poliittinen siirtymä tapahtui SDP:ssä heti 9. marraskuuta, kun puoluetoimikunta, ammattijärjestöt ja eduskuntaryhmä perustivat yhteisen Työväen Vallankumousneuvoston. Maltilliseen siipeen kuulunut K.H. Wiik totesi päätöksen olleen seurausta "Venäjän esimerkistä".

Vähemmälle huomiolle onkin jäänyt yhteistyö, jota SDP:n kumouksellinen siipi, kuten Otto Wille Kuusinen ja Edvard Gylling, harjoitti Helsingissä toimineiden bolshevikkien asiamiesten kanssa. Vladimir Lenin oli lähettänyt heille viestin, jossa kehotettiin tarttumaan viipymättä aseisiin.

Tammikuun 24. päivä SDP:n puoluetoimikunnassa vallan saaneet, käytännössä myöhemmin kommunisteiksi julistautuneet voimat, saattoivat todeta, että ”maassa on jo sisällissota”.

Näkökulma: Vuoden 1918 katastrofi oli tuhota itsenäisyyden

 

[Barnes]

Minua hämmentää, kuinka vaikea asia sisällissota tuntuu yhä olevan. Aikaa on kuitenkin kulunut se sata vuotta, ja pahimmat sukutraumatkin ovat jo taakse jäänyttä elämää, eli ei pitäisi olla mitään ongelmaa tunnustaa, että molemmilla puolilla sorruttiin karmeisiin ylilyöntiin.

 

[Uuhis #97]

Minua hämmentää, kuinka vaikea asia sisällissota tuntuu yhä olevan. Aikaa on kuitenkin kulunut se sata vuotta, ja pahimmat sukutraumatkin ovat jo taakse jäänyttä elämää, eli ei pitäisi olla mitään ongelmaa tunnustaa, että molemmilla puolilla sorruttiin karmeisiin ylilyöntiin.

Minusta on harmillisinta että Sisällissota ei ole saanut sellaista neutraalia kirjallista tai elokuvallista käsittelyä joka saisi silmiä avautumaan. Suoraan sodan jälkeisinä vuosikymmeninä julkaistut teokset tukivat lähinnä voittajan narratiivia, ja Linnan Pohjantähti-trilogian kakkososan(joka luo harmillisen väärän kuvan sisällissodasta torppari-näkökulmineen ja karikatyyrimäisine valkoisineen) jälkeen mentiin taas toiseen suuntaan ja siinä on pääosin pysytty.

 

[Japi]

Aina voi verrata, mutta kaikki vertailut eivät välttämättä ole kovin onnistuneita. Huomaat sen alta.



Punaisten (punakaartin) valtakunnallinen johto sai ohjeita Moskovasta suomalaisilta kommunisteilta ja punaisten johdossa oli kommunisteja avainpaikoilla. Tavoitteena oli vallankumous Leninin tukemana.

Suomen johdossa ei ollut II maailmansodan aikana natseja, eikä Suomen armeijan johto koostunut natseista. Tavoitteena ei ollut Natsi-Suomi Hitlerin tukemana.

Suomen armeijan tai valtion johdossa ei toki ollut natseja, mutta "fasistiseksi järjestöksi" tulkitun järjestön jäseniä ja sympatiseeraajia kuitenkin:). Tavoitteena ei toki ollut Natsi-Suomi, mutta "Suur-Suomi" kuitenkin. Ja se ei olisi onnistunut ilman vahvaa Natsi-Saksan tukea. Eikä toki onnistunut sittenkään, koska Saksa hävisi sodan:)

 

[dana77]

Linnan Pohjantähti-trilogian kakkososan(joka luo harmillisen väärän kuvan sisällissodasta torppari-näkökulmineen ja karikatyyrimäisine valkoisineen) jälkeen mentiin taas toiseen suuntaan ja siinä on pääosin pysytty.

Mitäs väärää tai historiallisesti epätarkkaa Pohjantähden kuvauksessa oli satakuntalaisten maaseudun väestön vinkkelistä?

 

[Uuhis #97]

Mitäs väärää tai historiallisesti epätarkkaa Pohantähden kuvauksessa oli satakuntalaisten maaseudun väestön vinkkelistä?

Käytännössähän Linna antaa tuossa kuvan että torpparit ja muut maatyöläiset olivat se punaisten selkäranka ja torpparikysymys iso syy sisällissotaan, vaikka he olivat aikamoisessa vähemmistössä koko nujakassa ja valkoisella puolella taisteli yhtälailla torppareita. Torpparikysymykseenhän oltiin ennen sisällissotaa luomassa ratkaisua, joka toteutukin sodan jälkeen. Tietysti Linna on tässä käyttänyt taiteilijan vapauksia, mutta tuota kuvausta on nykypäivänä arvosteltu sisällissodan kuvan vääristämisestä, lisää aiheesta:

Torpparien ja tilattomien tyytymättömyys ei sytyttänyt sisällissotaa – Svinhuvfud

Lasse Lehtinen: Väinö Linna johti vakavasti harhaan kokonaisen sukupolven – verkkouutiset.fi

 

[Jymäkkä]

Minä myös ihmettelen tätä kohkausta. Itselleni tuo ei ole mikään trauma, sodissa tapahtuu aina kauheita asioita, yleensä molemmin puolin. Suomessa nuo jäivät vieläpä sangen vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi.

Punaisethan tuon kapinan kiistatta aloittivat, ja tavoitteena oli vallankumous. Joukot koostuivat sekalaisesta väestä, mikä selitti hyvin pitkälle myös sen, että kauheuksia tapahtui. Valkoisilla taas osan selittää kostonhalu ja ns. voittajan oikeus. Helposti karkaa mopo käsistä, kun tavoite on saavutettu ja vihollinen lyöty. Suurin osa uhreista valkoisten leireillä kuoli "vahingossa" nälkään ja tauteihin, mitään joukkotuhoamista ei teloituksista huolimatta ollut.

Mutta ei haittaa, että tutkitaan ja puhutaan. Ei tieto pahaa tee. Tavallaan ymmärrän, että punaisten puolella tämä vielä hieman kipeämpi aihe, kun voittajien historiassa asiat on aina tietyssä valossa kuitenkin esitetty.

 

[Satunnainen]

Suurin osa uhreista valkoisten leireillä kuoli "vahingossa" nälkään ja tauteihin, mitään joukkotuhoamista ei teloituksista huolimatta ollut.

Juuri näin. Samaan tapaan kuin natsien leireillä juutalaisia kuoli, kun suihkuihin ohjautui ihan "vahingossa" veden sijasta Zyklon B:tä.

 

[Jymäkkä]

Juuri näin. Samaan tapaan kuin natsien leireillä juutalaisia kuoli, kun suihkuihin ohjautui ihan "vahingossa" veden sijasta Zyklon B:tä.

Natsien leireillä ihmisiä myös näännytettiin tahallaan kuoliaaksi työllä ja liian vähällä ravinnolla. Suomessa tätä ei tapahtunut, ainakaan mitenkään laajamittaisesti tai suunnitelmallisesti. Kaikkien mahdollisten vankiryhmien tai leirien kohdalta en tietenkään voi valalle mennä.

Suomessa oli tuolloin pula-aikaa ihan yleisestikin. Moni liittyi punakaartiinkin, koska liittyjien perheille luvattiin ravintoannoksia.

 

[dana77]

Käytännössähän Linna antaa tuossa kuvan että torpparit ja muut maatyöläiset olivat se punaisten selkäranka ja torpparikysymys iso syy sisällissotaan, vaikka he olivat aikamoisessa vähemmistössä koko nujakassa ja valkoisella puolella taisteli yhtälailla torppareita. Torpparikysymykseenhän oltiin ennen sisällissotaa luomassa ratkaisua, joka toteutukin sodan jälkeen. Tietysti Linna on tässä käyttänyt taiteilijan vapauksia, mutta tuota kuvausta on nykypäivänä arvosteltu sisällissodan kuvan vääristämisestä, lisää aiheesta:

Torpparien ja tilattomien tyytymättömyys ei sytyttänyt sisällissotaa – Svinhuvfud

Lasse Lehtinen: Väinö Linna johti vakavasti harhaan kokonaisen sukupolven – verkkouutiset.fi

Kävin läpi molemmat linkit ja niistä muutama huomio,
Ensinnäkin jälkimmäisessä viitattu väite, että sodassa olisi kuollut punaisten torppareita vain 24 kpl on väitteenä sellainen, että se kaipaisi extraordinaryä evidenssiä. Tämä on varsin oleellinen kysymys koko kysymyksen kannalta.
Toisekseen minusta kirjaa arvostellaan aika erikoisilla kriteereillä. Kyseessähän ei ole historian oppiteos vaan romaani. Se että se kertoo maaseuden elämästä eikä kaupunkien tapahtumista on täysin kirjailijan taiteellisen vapauden piirissä. Ei kirjassa esitetä, että sota olisi Pentinkulmalta alkanut vaan se alkoi jostain muualta ja tuli pyytämättä ja yllättäen Koskeloille kuin Jäätteenmäen faksi. Tämä ei ole virhe tai harhaanjohtamista, vaikka näiltä osin kirja ei koko historian oppimäärää täytä. Ei Tuntematonta Sotilasta arvostella siitä, että siinä ei ollenkaan huomioitu ilmavoimissa, merivoimissa, tykistössä tai kaukopartiossa taistelleiden sotilaiden osuutta sodan lopputuloksessa. Se nyt vain oli kuvaus konekiväärikomppaniasta ja thats it.
Linna syntyi vuonna 1920 Urjalassa eli omakohtaisia muistikuvia hänellä ei tapahtumista ollut. Ei hän kuitenkaan tapahtumia täysin hatusta keksinyt, vaan hän on haastatellut aikalaisia ja kuvannut tapahtumia niiden perusteella. Ihan vastaavasti Linna ei osallistunut Jatkosodan perääntymistaisteluihin, vaan haastatteli niiden osalta paikalla olleita ja kuvasi kirjaan tapahtumat niiden pohjalta.
Kolmannekseen tuon ensimmäisen jutun otsikointi ja logiikka on varsin erikoista. Ymmärrän ja hyväksyn sen että torppareita oli maassa 55 000 joista läheskään kaikki eivät sotaan osallistuneet ja kun taisteluihin osallistui yli 200 000 henkeä, niin torpparikysymys ei tietenkään ollut suurimmalla osalla sodan aloittanut kysymys. Silti en näillä näytöillä osta vielä väitettä ettei se monille sitä ollut.

Kuitenkin pidän vähintäänkin käsittämättönä tätä ajatuksen juoksua:
”Koska torpparien itsenäistämislain säätäminen tapahtui lähes välittömästi kansalaissodan jälkeen ja koska maanvuokrakysymys oli pitkän aikaa ennen sotaa ollut kipein yhteiskunnallinen kysymyksemme, on monissa yhteyksissä katsottu kansalaissodan ja torpparikysymyksen liittyneen toisiinsa, jopa niin, että ilman torpparikysymystä ei kansalaissotaakaan olisi syttynyt. (…) Koska lopulliseksi jäävä itsenäistämislakiesitys oli jo eduskunnan käsittelyssä, tätä sotaa ei enää olisi tarvittu torpparikysymystä ratkaisemaan. Tosin jopa koulujen oppikirjoissa on annettu ymmärtää, että vasta kansalaissota lopullisesti paljasti torppariväestön katkeruuden ja siten kiirehti lainsäätäjiä hyväksymään maanvuokraajien itsenäistämisen.”

Voiko besserwissermäisempää yksinkertaistusta enää tehdä? On totta että torppien lunastus todellakin tapahtui vuonna 1919, mutta tätä kysymystä oli koitettu ratkaista jo toistakymmentä vuotta, jonka aikana se oli ammuttu lukuisia kertoja alas, se oli jäädytetty ja sitä oli muutettu, joten onko ihme että kaikki eivät luottaneet esitykseen kuin neuvostoliittoon? Jutussa on vielä ansiokkaasti kuvattu tapahtumia edeltänyt historia, mutta sitten vedetty siitä tuollainen anakronismi mistä nimimerkki Walrus21 huomauttikin.

 

[dana77]

Juuri näin. Samaan tapaan kuin natsien leireillä juutalaisia kuoli, kun suihkuihin ohjautui ihan "vahingossa" veden sijasta Zyklon B:tä.

Kyllä. Pitää ymmärtää, että tuolloin putkimiesten koulutus ja osaaminen oli paljon nykyistä heikompaa tasoa ja kaikenlaisia erehdyksiä tapahtui muutenkin runsaammin, joten näiden tahallisena pitäminen on varsin tarkoitushakuista.

 

[Aces High]

Minä myös ihmettelen tätä kohkausta. Itselleni tuo ei ole mikään trauma, sodissa tapahtuu aina kauheita asioita, yleensä molemmin puolin. Suomessa nuo jäivät vieläpä sangen vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi.

Muuten ei poikkipuolista sanomista viestiisi, mutta vähäisinä en kauheuksia (mikäli kuolonuhrit sellaisiksi lasketaan) pitäisi. Tietekin esim. holokaustiin verrattuna subtotal jäi pienehköksi, mutta suhteutettuna väestön kokoon voidaan puhua ihan merkittävästä poistumasta. Vertailun vuoksi talvisodassa kaatui toistakymmentä tuhatta suomalaista vähemmän mitä kapinassa kokonaisuudessaan...

 

[Jymäkkä]

Muuten ei poikkipuolista sanomista viestiisi, mutta vähäisinä en kauheuksia (mikäli kuolonuhrit sellaisiksi lasketaan) pitäisi. Tietekin esim. holokaustiin verrattuna subtotal jäi pienehköksi, mutta suhteutettuna väestön kokoon voidaan puhua ihan merkittävästä poistumasta. Vertailun vuoksi talvisodassa kaatui toistakymmentä tuhatta suomalaista vähemmän mitä kapinassa kokonaisuudessaan...

No joo, suhteellisiahan nämä. Tuo ylempänä esitetty vertaus natseihin on ylipäänsä aivan älyvapaa. Mitään järjestelmällistä tuhoamista ei ollut, ja suurin osa uhreista kuoli tosiaan leirien puutteellisten olojen vuoksi ilman että tätä valkoisten puolelta haluttiin. Mm. Helsingissä Suomenlinnan leirillä kuolleita laivattiin omaisille haudattavaksi, mikä jo osaltaan kertoo, että mistään joukkotuhoamisesta ei ollut kyse.Samoin se, että suhteellisen nopeasti vangit vapautettiin, kun ylläpito kangerteli ja muutenkin ymmärrettiin, ettei kansakunnalla ole varaa tuhlata voimavarojaan. Varmaan osaltaan haluttiin yhtenäistääkin kansaa, mutta iso merkitys noilla kylmän rationaalisilla syilläkin oli.

Tämä ei poista siis sitä tosiasiaa, että ylilyöntejä sekä heppoisin perustein langetettuja teloituksia tapahtui. Mutta harvassa ne sisällissodat, joissa ei.

 

[arvee]

...
...
Kuitenkin pidän vähintäänkin käsittämättönä tätä ajatuksen juoksua:
”Koska torpparien itsenäistämislain säätäminen tapahtui lähes välittömästi kansalaissodan jälkeen ja koska maanvuokrakysymys oli pitkän aikaa ennen sotaa ollut kipein yhteiskunnallinen kysymyksemme, on monissa yhteyksissä katsottu kansalaissodan ja torpparikysymyksen liittyneen toisiinsa, jopa niin, että ilman torpparikysymystä ei kansalaissotaakaan olisi syttynyt. (…) Koska lopulliseksi jäävä itsenäistämislakiesitys oli jo eduskunnan käsittelyssä, tätä sotaa ei enää olisi tarvittu torpparikysymystä ratkaisemaan. Tosin jopa koulujen oppikirjoissa on annettu ymmärtää, että vasta kansalaissota lopullisesti paljasti torppariväestön katkeruuden ja siten kiirehti lainsäätäjiä hyväksymään maanvuokraajien itsenäistämisen.”

Voiko besserwissermäisempää yksinkertaistusta enää tehdä? ...

Anteeksi varsin pätkitty lainaus, mutta tuo alleviivaamani ja vinouttamani tekstin pätkä provosoi minut räpeltämään ajatukseni tänne.
"Tosin jopa koulujen oppikirjoissa on annettu ymmärtää..."
Tästä lauseesta joku hätäisempi voisi tehdä oletuksen, että koulukirjoissa kerrotaan historiallisia absoluuttisia totuuksia.
Tosin on annettu ymmärtää...varsin ovelasti liudennettu eli vastuu vältetty, mutta kuitenkin tämän kirjoittaja antaa keskinkertaiselle tollolle eli minulle vaikutelman, että koulukirjat ovat tekijöidensä mielipiteillä painotettuja. Matematiikan opukset vähemmän, sen sijaan historia, uskonto, psykologia, yhteiskuntatiede, biologia ja maantieto suovat säätömahdollisuuksia kyllä. Mikseipä myös kielten opetus, valitaan sopivia esimerkkilauseita.

Sattuipa jännästi, että Viljo Rasila vaikutti Tampereen yliopistossa. Pirkkalan moniste terveisin

arvee