Suomen sisällissota -ketju

[Aces High]

Joo täällä nyt yllättäen on jopo karannut lepikkoon, mutta alustana tämä ketju palstan hjalmarsaareille ja aliaaltosille onkin mitä luontevin.

Ylilyöntejä tällaisten rähinöiden jälkimainingeissa aina tapahtuu ja sata vuotta sitten vankileirien lopullinen bodycount oli osin haatavien olosuhteiden aiheuttama työtapaturma.

Itse uskon kohkaamisen tämän aiheen tiimoilta hiipuvan lopullisesti, kun x-sukupolvi seniiliytyy/hiipuu anheettomiin. Seuraavat polvet ovat jo onneksi unohtaneet kapinan jälkeisetkin Suomea koskeneet sodat.

 

[Juhaht]

Sehän on päinvastoin hyvä, että nämä muistetaan. Venäjän kaltaisissa paskamaissa historia voidaan vaieta ja muuttaa, mutta meillä pitää pitää huoli siitä, ettei historian virheitä toisteta.

Suomen sisällissota oli kestoonsa nähden verisin Euroopassa käyty sisällissota, ja sen kuolonuhrien määrä oli todella korkea. Ei se kovin iso ihme ole, ettei sitä haluta vaieta kuten paskamaissa on tapana.

 

[Cobol]

Sehän on päinvastoin hyvä, että nämä muistetaan. Venäjän kaltaisissa paskamaissa historia voidaan vaieta ja muuttaa, mutta meillä pitää pitää huoli siitä, ettei historian virheitä toisteta.

Samaa mieltä. Ja kyllä sosialidemokraatit osansa tunnustivat jo syksyllä 1918. Suomen Sosialidemokraatin ensimmäinen numero 16.9.1918 kirjoitti ”Sosialidemokraattisen puolueen suhteesta kapinaan" ja vaikka teksti hieman oikoo asioita kun esimerkiksi vertaa Alpo Rusin dokumentaatioon, ydin selviää kyllä:

Me olemme tuominneet ja tuomitsemme tapahtuneen kapinan turmiolliseksi, virheelliseksi ja erheelliseksi. Me olemme tuominneet ja tuomitsemme ne sosialidemokraattisen puolueen luottohenkilöt, jotka tämän onnettoman kapinan järjestivät, sitä osanotollaan kannattivat ja siihen auktoriteetillaan lukuisia työläisjoukkoja mukaan vetivät.

Lisäksi valitamme, että sentään niinkin suuri joukko työväenluokan ja sosialidemokraattisen puolueen jäseniä joutui kapinaan mukaan vedetyksi.

Mutta me torjumme vääränä syytöksen, jolla koko työväenluokka ja sosialidemokraattinen puolue tehdään vastuulliseksi kapinasta, jonka sosialidemokraattisen puolueen johto pani toimeen sosialidemokraattisen puolueen päätökset rikkomalla ja johon kuitenkin otti osaa ainoastaan 10 a 15 prosenttia sosialidemokraattisen puolueen äänestäjistä

Yllä oleva lainaus demarin ensimmäisestä numerosta löytyy mm. Risto Volasen blogista tästä.

Nyt 100 vuotta myöhemmin voitaisiin jo todeta, että sisällissodan pääsyyllinen on demaripuolueen johto. Aivan kuten demarit itsekin sodan jälkeen totesivat. Demarin ensimmäisen numeron kirjoitus ”Sosialidemokraattisen puolueen suhteesta kapinaan" yhdistettynä esimerkiksi aiemmin linkittämiini Alpo Rusin ja Jari Ehrnroothin kirjoituksiin antaa jo perustietoa siitä, miksi sisällissota syttyi.

 

[Walrus21]

Sehän on päinvastoin hyvä, että nämä muistetaan. Venäjän kaltaisissa paskamaissa historia voidaan vaieta ja muuttaa, mutta meillä pitää pitää huoli siitä, ettei historian virheitä toisteta.

Suomessa nimenomaan vaiettiin pitkään sisällissodan kauheuksista. Vasta noin viisikymmentä vuotta tapahtumien jälkeen alkoi poliittisen historian tutkimuksessa esiintyä monipuolisia lähestysmistapoja aiheeseen. Sitä ennen kirjoitettu historia oli arvolatautunutta "valkoisen Suomen historiaa"; keskeinen osa narratiivia oli terminologia, jolla pyrittiin korostamaan sodan erityisyyttä esim. verrattuna verrokkimaiden sisällissotiin.

Kirjoitushistoriasi tuntien yllä oleva on vain loogista seurausta sille. Jostain syystä Jatkoajassa on paljon ihan fiksua väkeä, jolla ei ole hajuakaan siitä, mitä demareissa tapahtui. Yleensä tuollaiseen ei mitkään faktat auta, koska halu kieltää oma virheelliset käsitykset on niin kova. Vuoden 1918 tapahtumat on yksi sellainen, joka jakaa edelleen mieliä.

Tapahtumat "jakavat mieliä" lähinnä niiden keskuudessa, jotka käsittelevät historiallista tapahtumaa ideologisista lähtökohdista.

Sisällissodalle oli lukuisia syitä, mutta laajemmassa kuvassa kriisi oli osa yleisempää ensimmäisen maailmansodan synnyttämää tapahtumaketjua.

 

[Cobol]

Tapahtumat "jakavat mieliä" lähinnä niiden keskuudessa, jotka käsittelevät historiallista tapahtumaa ideologisista lähtökohdista. Sisällissodalle oli lukuisia syitä, mutta laajemmassa kuvassa kriisi oli osa yleisempää ensimmäisen maailmansodan synnyttämää tapahtumaketjua.

Tapahtumat jakavat mieliä myös tutkijoiden joukossa, jotka eivät käsittele tapahtumia ideologisista lähtökohdista. Sisällissodan tausta oli osa Venäjän vallankumouksen seurauksia, samoin se oli osa muuta eurooppalaisten valtioiden oireilua.

SDP:n johdossa oli silloin lopulta Leninin aatteet jakavia vallankumouksellisia, jotka panivat toimeen sodan Leninin ohjeita noudattaen. Kun demareissa oli ymmärrettävästi epäilijöitä laittomaan ja tuhoisaan hankkeeseen, tulevat kommunistit (kuten Kuusinen) järjestivät SDP:n puoluekokouksen 25.-27.11 aikana Venäjän kansankomissaarien neuvoston edustajan Dzugasvilin eli Josef Stalin kääntämään epäilevien sosialidemokraattien aateajattelun bolshevikkien aaltopituudelle.

 

[Hatchetman]

Torpparijärjestelmä oli käytännssä maaorjuuden muoto
Tynkäeduskunta sääti vielä vuonna 1918 lain, että kaartiin kuuuneilla maanviljelijöillä ei ollut oikeutta lunastaa torppiaan.

229 torpparia kuoli taistellessaan punakaartin riveissä. Tai vankileireillä. Eli alle 1% punaisten kokonaiskaatuneista kuului torppareihin. 1/1400 torpparia siis kuoli vallankumouksellisina. Torppia oli 45-50 000 tuohon aikaan

Mm. Isoisoisäni lasketaan tähän joukkoon.

Vaikka haudattiin kyllä hautausmaahan. Ja kesämökki on sillä samalla tontilla. Että kyllä sen pojalleen jotenkin perinnöksi jätti. Saattoi kyllä olla että "armahdettiin" kuoleman jälkeen. Tai että armahdus ei ihan kerennyt.

Ei torppareilla ollut syytä sotia kaupunkilaistyöläisten ja maaseudun ajelehtijoiden seassa.

Kuten todettu,tiesivät että lakimuutos tulossa. Lisäksi piti perheestä ja torpasta ja sen maista pitää huoli. Ne oli joutilaammat ja epätoivoisemmat, jotka kapinaan menivät mukaan. Torpparit olivat kuitenkin nykyajan termeillä vähän kuin franchise-maatalousyrittäjiä.

Isoisoisäni oli siis 'pakkovärvätty' kuljettamaan Lahteen pakenevien punaisten ryöstösaalista,muttei virallisesti tutkintapöytäkirjojen mukaan ollut liittynyt 'vallankumoukselliseen toimintaan' tai kuulunut poliittisiin järjestöihin tai osallistunut itse ryöstelyyn tai taistelutoimintaan.

 

[dana77]

229 torpparia kuoli taistellessaan punakaartin riveissä. Tai vankileireillä. Eli alle 1% punaisten kokonaiskaatuneista kuului torppareihin. 1/1400 torpparia siis kuoli vallankumouksellisina. Torppia oli 45-50 000 tuohon aikaan.

Torppia oli toisen luvun mukaan 55 000 ja keskustellussa artikkelissa sanottiin, että kuolleiden punaisten torppariden määrä olisi ollut 24 kpl. Se että ero on lähes kymmenkertainen voisi antaa ymmärtää, että esitetyt luvut on varsin epämääräisiä ja ainakin minä suhtaudun niihin sen mukaisella epävarmuudella.

Mitä olen franchise-ketjujen parissa työskennellyt, niin vertailu saattaa olla osuvampi kuin on tarkoitettukaan. Kuitenkin se, että järjestelmä lähes kaikkien toimesta todettiin toimimattomaksi, joskin ratkaisuista oli näkemyseroa kertoo, että toiminta jäi vielä GLDN:stäkin ehdoiltaan.

 

[Cliffer666]

Näinä päivinä tasan 101 vuotta sitten Helsingissä oli tosi kyseessä. Hangossa maihinnousseet saksalaiset olivat saaneet edetä vapaasti ilman vastarintaa aina Karjaalle asti, jossa tapahtui ensimmäinen taistelu punaisia vastaan. Vastarinnan nujerrettuaan he jatkoivat etenemistä kohti pääkaupunkia, kunnes näihin aikoihin olivat valmiita etenemään itse kaupunkiin.

https://histdoc.net/historia/1917-1...XqAM4mqOhXYhUpi9Xt9-2ryeRfxbHE34KsQ-AiCAd9dMg

Tässä mielenkiintoinen pala historiaa, erään punaisen, henkilökohtaisesti Helsingin taistelussa mukana olleen, muistelmia.

 

[Creed Bratton]

Niin vaikka omia sukulaisia oli tuolla Helsingin taistelussa punaisten puolella ja samoin Viipurin taisteluissa, mutta oikeinpäin tuo sota päättyi. Onneksi niin.

 

[Tadu]

Näinä päivinä tasan 101 vuotta sitten Helsingissä oli tosi kyseessä. Hangossa maihinnousseet saksalaiset olivat saaneet edetä vapaasti ilman vastarintaa aina Karjaalle asti, jossa tapahtui ensimmäinen taistelu punaisia vastaan. Vastarinnan nujerrettuaan he jatkoivat etenemistä kohti pääkaupunkia, kunnes näihin aikoihin olivat valmiita etenemään itse kaupunkiin.

https://histdoc.net/historia/1917-1...XqAM4mqOhXYhUpi9Xt9-2ryeRfxbHE34KsQ-AiCAd9dMg

Tässä mielenkiintoinen pala historiaa, erään punaisen, henkilökohtaisesti Helsingin taistelussa mukana olleen, muistelmia.

Ensimmäinen taistelu tapahtui Leppävaarassa, eli Albergassa kuten tuossa lukee heti alussa.

 

[Cliffer666]

Ensimmäinen taistelu tapahtui Leppävaarassa, eli Albergassa kuten tuossa lukee heti alussa.

Niin siis ensimmäinen varsinaisesti Helsingin kahinoihin liittyvä juu, 11.4. taisteltiin Leppävaarassa. Mutta meinasin, että ensimmäinen Saksan Itämerendivisioonan koko Suomen retken taistelu punaisten kanssa tapahtui jo 6.4. Karjaalla, sitä ennenhän olivat saaneet edetä Hangosta vapaasti ilman vastarintaa parin päivän ajan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjaan_taistelu

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Itämeren-divisioona

 

[Hatchetman]

Nokittelusta tuli mieleen Pettersonin mainitsemat väärämieliset, niin enemmistö heistähän oli maaseudun tilattomia torppareita. Kun heidät vapautettiin sisällissodan jälkeen, heistä tuli pientalonpoikia, jotka ennen pitää perustivat asiaansa ajamaan.

Torpparimyytti, ei Väinö Linnan takia suostu kuolemaan:

Professori Eino Jutikkala:

"Puhe ratkaisemattomasta maanvuokrakysymyksestä jopa sodan syynä on osoittautunut kytkeytymiseksi harhakuvaan, mutta sen voi kohdata journalismissa vielä neljännesvuosisata sen jälkeen kun torpparien asennoituminen sodassa on historiatieteessä paljastettu. Torppareilla ei edes eturyhmänä ollut aihetta tukea Kansanvaltuuskuntaa, sillä Svinhufvudin hallitus oli tammikuussa antanut eduskunnalle ehdotuksen laiksi, jonka nojalla torpparit saisivat lunastaa tilansa itsenäisiksi. Eräiden Leninin teesien lumoissa elänyt Kansanvaltuuskunta sen sijaan määräsi torpparit maksamaan veronsa yksityisen isännän sijasta toistaiseksi valtiolle ja horjui kahden mahdollisuuden välillä: joko oli vuokrasuhteen valtioon jäätävä pysyväksi tai oli torpat porvarillisen politiikan tapaan itsenäistettävä.
Oli sitten puhe työväestä tai torppareista, valkoista ja punaista armeijaa ei läheskään tiiviisti erottanut toisistaan luokkaraja. Työmiesten panos senaatin joukoissa on liian usein unohdettu. "

Torppareista valtaosa ei osallistunut sisällissotaan, 6% punaisten ja 4% valkoisten kaatuneista oli torppareita. 10% vankileireillä kuolleista tosin oli torppareita, mutta sinne päätyi työväenliikkeessä, lähinnä SDPssä toimineita, jotka eivät osallistuneet sotatoimiin, mutta olivat "aatteellisesti" vihollisia.

 

[Toxic Enema]

Torpparimyytti, ei Väinö Linnan takia suostu kuolemaan:

Professori Eino Jutikkala:



Torppareista valtaosa ei osallistunut sisällissotaan, 6% punaisten ja 4% valkoisten kaatuneista oli torppareita. 10% vankileireillä kuolleista tosin oli torppareita, mutta sinne päätyi työväenliikkeessä, lähinnä SDPssä toimineita, jotka eivät osallistuneet sotatoimiin, mutta olivat "aatteellisesti" vihollisia.

Vankileireillähän oli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Aika hurja määrä olisi "sosiaalidemokraatteja, jotka eivät osallistuneet sotatoimiin".

 

[Stirner]

Vankileireillähän oli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Aika hurja määrä olisi "sosiaalidemokraatteja, jotka eivät osallistuneet sotatoimiin".

Sosiaalidemokraatit olivat vähän pirun iso puolue tuolloin.

 

[Toxic Enema]

Sosiaalidemokraatit olivat vähän pirun iso puolue tuolloin.

Ihanko noin iso puoluekoneisto oli reilun kolmen miljoonan asukkaan maassa? Eivät olleet enemmistönä eduskunnassa valtalain kumoamisen jälkeen. Toki paikkoja saivat esim. ensimmäisissä vaaleissa 80.

 

[Hatchetman]

Vankileireillähän oli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Aika hurja määrä olisi "sosiaalidemokraatteja, jotka eivät osallistuneet sotatoimiin".

Sosiaalidemokraatit olivat vähän pirun iso puolue tuolloin.

Kyllä. Saivat 44,79% äänistä 1917 vaaleissa. 92 edustajaa.

1917 Vaalit :
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (92) 44,79%

Suomalainen puolue +
+ Nuorsuomalainen puolue
+ Kansanpuolue yht (61 ) 30,17%

Maalaisliitto (26) 12,38%
Ruotsalainen kansanpuolue (21) 10,90%
Kristillinen työväenliitto 1,56%
Muut 0,20%

Professori Ohto Manninen:
" Valkoisissa joukoissa oli työväestöä kokonaismäärästä (asevelvolliset mukaan lukien) noin kolmannes ja vapaaehtoisesti riveihin tulleista lähes neljännes. Perusselitys työväestön ehkä yllättävän suurelta tuntuvaan määrään on se, että valkoinen armeija ei ollut lähtökohdiltaan luokka-armeija. Se lähti sotaan karkottamaan venäläisiä maasta, "vapaussotaan", ja palauttamaan laillisen järjestyksen, kukistamaan "kapinan". Tämä ei kysynyt puoluekantaa. Asevelvollisuus sitten varmisti maaliskuusta lähtien tämän periaatteen toteutumisen. Vastapuolella taas "luokkasota" ja "vallankumous" keräsivät kannattajikseen vain järjestynyttä työväkeä. Järjestöissä oli totuttu ajattelemaan eri lailla kuin ns. normaalissa yhteiskunnassa ja seuraamaan vallankumouksen punaista lippua. Järjestöjen ulkopuolella oli kuitenkin valtaosa Suomen työväestöstä, varsinkin maaseudulla. "

Jos kuului ns. järjestäytyneeseen työväenliikkeeseen, niin häkki heilahti, olipa sodassa mukana tai ei.

 

[Toxic Enema]

Kyllä. Saivat 44,79% äänistä 1917 vaaleissa. 92 edustajaa.

1917 Vaalit :
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (92) 44,79%

Suomalainen puolue +
+ Nuorsuomalainen puolue
+ Kansanpuolue yht (61 ) 30,17%

Maalaisliitto (26) 12,38%
Ruotsalainen kansanpuolue (21) 10,90%
Kristillinen työväenliitto 1,56%
Muut 0,20%

Professori Ohto Manninen:
" Valkoisissa joukoissa oli työväestöä kokonaismäärästä (asevelvolliset mukaan lukien) noin kolmannes ja vapaaehtoisesti riveihin tulleista lähes neljännes. Perusselitys työväestön ehkä yllättävän suurelta tuntuvaan määrään on se, että valkoinen armeija ei ollut lähtökohdiltaan luokka-armeija. Se lähti sotaan karkottamaan venäläisiä maasta, "vapaussotaan", ja palauttamaan laillisen järjestyksen, kukistamaan "kapinan". Tämä ei kysynyt puoluekantaa. Asevelvollisuus sitten varmisti maaliskuusta lähtien tämän periaatteen toteutumisen. Vastapuolella taas "luokkasota" ja "vallankumous" keräsivät kannattajikseen vain järjestynyttä työväkeä. Järjestöissä oli totuttu ajattelemaan eri lailla kuin ns. normaalissa yhteiskunnassa ja seuraamaan vallankumouksen punaista lippua. Järjestöjen ulkopuolella oli kuitenkin valtaosa Suomen työväestöstä, varsinkin maaseudulla. "

Jos kuului ns. järjestäytyneeseen työväenliikkeeseen, niin häkki heilahti, olipa sodassa mukana tai ei.

74 000-76 000 punavankia kaupunkien järjestäytyneestä työväestä kuulostaa kovin suurelta. Kyllä maalaisjärjellä joukossa on ollut myös maaseudun tilatonta väestöä. Tehdastyöntekijöitä oli vielä 1890-luvulla alle 70 000. Toki kaupunkien järjestäytynyt työväki oli aatteellisesti valveutuneempaa ja motivoituneempaa vallankumoukseen.

 

[Hatchetman]

74 000-76 000 punavankia kaupunkien järjestäytyneestä työväestä kuulostaa kovin suurelta. Kyllä maalaisjärjellä joukossa on ollut myös maaseudun tilatonta väestöä. Tehdastyöntekijöitä oli vielä 1890-luvulla alle 70 000. Toki kaupunkien järjestäytynyt työväki oli aatteellisesti valveutuneempaa ja motivoituneempaa vallankumoukseen.

Yleisimmät kuolleet ammattinimikkeen mukaan,

punaiset: 29291 kuollutta

1.Työmies 7207 kuollutta
2. Sekatyömies 4586
3. tuntematon ( ilmeisesti myös työtön, rikollinen, irtolainen, elätettävä, näitä ei erikseen listattu) 4305
4. Renki 944
5. Maatyömies 649
6. Kirvesmies 620
7. Sekatyöläinen 580
8. Torpparin poika 560
9. Torppari 503
10. Suutari 437
11. Kivityömies 373
12 Torpan poika 343

4,7% kuolleista oli torppareita, torpassa asuvia tai näiden poikia

Valkoiset: 5888 kuollutta


61 torpparin poika
32 torpan poika
25 torppari

2% valkoisten kuolleista oli torppareita tai heidän poikiaan.

Tilastoa vääristää se, että punaisia kuoli 5-kertainen määrä.

Yhteensä siis n 1500 torpparia tai torpparin poikaa kuoli. Kun ottaa huomioon, että 1912 torppia oli yli 56 000, voisi helposti olettaa, että yli 90% torppareista ja heidän pojistaan tyytyi jättämään sotimisen muille.

Samaa tukee osuus kaatuneista.

Edit: Lähde Suomen Kansallisarkiston Sotasurmasampo

 

[Toxic Enema]

Yleisimmät kuolleet ammattinimikkeen mukaan,

punaiset: 29291 kuollutta

1.Työmies 7207 kuollutta
2. Sekatyömies 4586
3. tuntematon ( ilmeisesti myös työtön, rikollinen, irtolainen, elätettävä, näitä ei erikseen listattu) 4305
4. Renki 944
5. Maatyömies 649
6. Kirvesmies 620
7. Sekatyöläinen 580
8. Torpparin poika 560
9. Torppari 503
10. Suutari 437
11. Kivityömies 373
12 Torpan poika 343

4,7% kuolleista oli torppareita, torpassa asuvia tai näiden poikia

Valkoiset: 5888 kuollutta


61 torpparin poika
32 torpan poika
25 torppari

2% valkoisten kuolleista oli torppareita tai heidän poikiaan.

Tilastoa vääristää se, että punaisia kuoli 5-kertainen määrä.

Yhteensä siis n 1500 torpparia tai torpparin poikaa kuoli. Kun ottaa huomioon, että 1912 torppia oli yli 56 000, voisi helposti olettaa, että yli 90% torppareista ja heidän pojistaan tyytyi jättämään sotimisen muille.

Samaa tukee osuus kaatuneista.

Edit: Lähde Suomen Kansallisarkiston Sotasurmasampo

Torpparit eivät lähteneet mielellään sotimaan kotikylän ulkopuolelle. Selittänee osittain kuolleisuuslukuja, kun ratkaisitaistelut käytiin kaupungeissa tai niiden liepeillä. Tuleehan noistakin luvuista jo tuhansia maaseudun tilatonta väestöä. Jotka siis kuolivat. Enemmistö sotaan osallistuneista ei kuollut. Mitä tarkalleen ottaen todistelet? Punaisten puolella ei sotinut torppareita?

1500 56 000:sta tekee liki 30 prosenttia. Aika rohkeaa matematiikkaa laskea, että torppareita osallistui sotaan 10 prosenttia, jos kuolema kosketti noin joka kolmatta torppaa.

 

[Kauko Viisas]

Tulin katsomaan mitä persuille kuuluu... ei mitään erityistä, koska keskustellaan torppareista, sosialidemokraateista, sisällis-, kansalaisuussodasta tai kapinasta.

Jatkakaa.

 

[hablaa]

Tulin katsomaan mitä persuille kuuluu... ei mitään erityistä, koska keskustellaan torppareista, sosialidemokraateista, sisällis-, kansalaisuussodasta tai kapinasta.

Jatkakaa.

Joo siis sikäli ajattelin että "Luet ketjua: x" oli aika turha uudistus kun foorumisoftaa päivitettiin.

Mutta varsinkin kännykällä ihan positiivinen uusi ominaisuus etenkin tämän ketjun kohdalla, välillä oikeasti ei voi tietää.

 

[dana77]

1500 56 000:sta tekee liki 30 prosenttia. Aika rohkeaa matematiikkaa laskea, että torppareita osallistui sotaan 10 prosenttia, jos kuolema kosketti noin joka kolmatta torppaa.

Aika rohkeaa matematiikkaa tämäkin.

 

[Hatchetman]

Torpparit eivät lähteneet mielellään sotimaan kotikylän ulkopuolelle. Selittänee osittain kuolleisuuslukuja, kun ratkaisitaistelut käytiin kaupungeissa tai niiden liepeillä. Tuleehan noistakin luvuista jo tuhansia maaseudun tilatonta väestöä. Jotka siis kuolivat. Enemmistö sotaan osallistuneista ei kuollut. Mitä tarkalleen ottaen todistelet? Punaisten puolella ei sotinut torppareita?

Sen, että 95% torppareista ei osallistunut punakapinaan.

Kyllä maaseutu kammattiin läpi, ja ihan sama osallistuiko isoihin taisteluihin, vai jäikö kotiin: jos oli SDPn jäsen, tai vaikka vain pitänyt kotikylässä jöötä, jos oli punainen, päätyi leirille. Tai ammuttiin.

Vain 1/6 punaisista kuoli suoraan taisteluissa. Eli eipä tuo kovin paljon määrällisesti tilannetta muuttanut.

Maaseudun tilattomat olivat asia erikseen. Heihin nähden torpparit olivat keskiluokkaa.

Aika rohkeaa matematiikkaa tämäkin.

Autetaan nimimerkkiä @Toxic Enema
"1500 56 000:sta tekee liki 3 prosenttia. Aika rohkeaa matematiikkaa laskea, että torppareita osallistui sotaan 10 prosenttia, jos kuolema kosketti noin joka kolmattakymmenettä torppaa."

Ja vastaan:
Joo, onhan se. Tuo 10% on liikaa. 5% vaikuttaisi totuudemukaiselta.

 

[Toxic Enema]

Kieltämättä aivopieru. Jäi näemmä 5 tai 6 painamatta pohjaan kun sen ihmeemmin lukua ajattelematta kiireessä laskimella laskin.

Tarkistettuani asian, yksi nolla puuttui.

 

[Toxic Enema]

Pitänee paikkaansa, että itsekin osittain olen Linnan asettamaan miinaan astunut. "Enemmistö torppareita" ei sinällään pidä lähellekään paikkaansa. Toki selvä enemmistö torppareista oli SDP:n kannattajia, mutta enemmistö heistä ei kannattanut vallankumousta. Kun lasketaan torpparit (19% maaseudun väestöstä vuonna 1910) ja muu maaseudun tilaton väestö (32%), joita oli siis torppareita enemmän, on se kaiketa lähellä enemmistöä kaikista taisteluihin osallistuneista myös tuon kuolleisuusluettelon ammattinimikkeittäin perusteella. Päävastuu kaupunkien taisteluista oli kuitenkin kiistatta kaupunkien työläisillä. Kaupungeissahan asui noin 500 000 asukasta, joten 100 000:sta punaisten puolella sotineesta huomattava osa tuli kuitenkin maaseudulta.

Myös muu maaseudun tilaton väestö sai oikeuden lunastaa maata sisällissodan jälkeen ja heistä tuli pientalonpoikia. Lakihan oli eduskunnan käsittelyssä vain päiviä ennen sisällisodan syttymistä, joten sodalla ei ollut ratkaisevaa merkitystä torpparikysymyksen ratkaisussa. Olisi ollut paikallaan olla hitusen tarkempi faktan tarkistuksessa.