Suomen sisällissota -ketju

[Pavlovin Koira]

Ei toteutumattomalla historialla voi mitään perustella. Vapaussota -nimitystä voi perustella ennen kaikkea niiden suojeluskuntalaisten näkökulmasta, jotka kohtasivat taisteluissa ensimmäisenä venäläisiä, jotka siis olivat itsenäisessä maassa miehittäjävaltana.

 

[bebeto]

Ei toteutumattomalla historialla voi mitään perustella. Vapaussota -nimitystä voi perustella ennen kaikkea niiden suojeluskuntalaisten näkökulmasta, jotka kohtasivat taisteluissa ensimmäisenä venäläisiä, jotka siis olivat itsenäisessä maassa miehittäjävaltana.

Toki voi perustella mutta se on perusteiltaan kestämätön. Kannattaa lukea nimimerkkien @SergeiK ja @Musta Nuoli varsin ansiokkaat kirjoitukset aiheen tiimoilta tässä ketjussa. Noissa teksteissä on kiteytetty erittäin hyvin miksi termi "vapaussota" on huonosti perusteltavissa. Minusta punakapina on paljon parempi termi kuvaamaan tapahtumia.

 

[Musta Nuoli]

Ei toteutumattomalla historialla voi mitään perustella. Vapaussota -nimitystä voi perustella ennen kaikkea niiden suojeluskuntalaisten näkökulmasta, jotka kohtasivat taisteluissa ensimmäisenä venäläisiä, jotka siis olivat itsenäisessä maassa miehittäjävaltana.

Eivät ne venäläiset mitään miehittäjävaltaa tuossa vaiheessa edustaneet. Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden 4.1.1918, sen jälkeen Suomi ei ollut enää osa Venäjää eivätkä täällä olleet venäläisjoukot miehittäjiä vaan ex-miehittäjiä, jotka eivät kaikki ehtineet maasta häipyä.

Koska sisällissota alkoi vain reilu kolmisen viikkoa siitä kun Suomen itsenäisyys tunnustettiin, niin ei nopeinkaan ex-miehittäjävalta ehdi sellaisessa ajassa joukkojaan evakuoimaan ja varustuksiaan hylkäämään. Kestihän venäläisillä kolme vuotta häipyä Virostakin, josta viimeiset venäläisjoukot häipyivät 1994. Venäläiset olivat hiljalleen joukkojaan vähentäneet vuoden 1917 lopulla, ja lopulta sisällisotaan osallistui jossain muodossa vain muutama tuhat venäläistä kun heitä oli ollut vielä elokuussa 1917 jopa 125 000 sotilasta (tämän lunttasin wikipediasta).

Jos maassa on ollut toistasataa vuotta venäläisiä joukkoja ja alue on ollut osa Venäjää, niin eivät entiset oman imperiumin joukot yhdessä yössä muutu "itsenäisen maan miehittäjävallaksi" - varsinkaan kun venäläiset eivät mitään erityisesti miehittäneet vaan pyrkivät kotiutumaan, ja tässä Mannerheim sai varsinkin aluksi venäläisupseerien tuen. Pohjanmaalla venäläispäällystö toimi suojeluskuntien kanssa yhteistyössä ja auttoivat varuskuntien aseissariisunnassa. Enemmän venäläiset olivat siis valkoisten kanssa yhteistyössä kuin näitä vastaan.

Osa venäläisistä joukoista kyllä osallistui taisteluihin ja osa tuki punaisia siinä missä osa valkoisia, mutta huseerasihan täällä myös ruotsalaisia ja sittemmin saksalaisiakin. Jälkimmäisiä voisi ns. punaisesta näkökulmasta pitää ihan vastaavana miehittäjävaltana, olihan tarkoitus tehdä Suomesta saksalaisen kuninkaan hallitsema vasallivaltio.

Parempi on kuitenkin unohtaa tykkänään kaiken maailman pohjanmaalaisten talonpoikien harhakäsitykset vapaussodasta ja ylipäätään liialliset painopisteet ulkomaalaisista sotajoukoista ja keskittyä siihen, että kyseessä oli itsenäistyneen maan sisäinen välienselvittely, sisällissota.

Jälkikäteen tehdyillä "jos punaiset olisivat voittaneet, vapaus olisi ollut mennyttä"-arvioilla ei voi oikeuttaa sodalle sellaista nimitystä, mikä ei pidä paikkaansa. Toki onhan näitä jälkiviisaasti mielenkiintoista spekuloida, samoin kuin voi pohtia mitä olisi tapahtunut jos Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan ja elelisimme nyt Väinö III:n kuningaskunnassa.

 

[Pavlovin Koira]

Kyllä kyllä, mutta näenkin nimitykset (esim. luokkasota ja vapaussota) nimenomaan tietyn sotaan osallistuneen porukan subjektiivisesta näkökulmasta oikeutettuina nimityksinä. Yleiseen historiankirjoitukseen en pidä noita hyvinä nimityksinä.

 

[Wiljami]

Sinänsä mielenkiintoista että punaisten perustuslaki taitaa olla nykysuomessa toteutunut lähes kauttaaltaan, vaikka olikin aikoinaan erittäin radikaali. Muistelisin että ainakin teoriassa siinä yritettiin pohjustaa nykyisenkaltaista pohjoismaista hyvinvointivaltiota, joskin toimintaympäristö oli sellainen ettei toteutuminen ollut mielestäni kovinkaan todennäköistä ja olisi luultavasti johtanut pakkokollektivisoimisiin ja neuvostoyhteiskuntaan (sekä melko automaattisesti sitä myöten N-liiton valtapiiriin).

 

[PeteX]

Demari Lasse Lehtinen totesi, että kapinan aloittaminen oli virhe. Leninin itsenäisyyden antaminen on suuri vitsi. Sillä annettiin vain köyttä kapinalle, joka siis ryssittiin, totaalisesti.

 

[TosiFani]

Eivät ne venäläiset mitään miehittäjävaltaa tuossa vaiheessa edustaneet. Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden 4.1.1918, sen jälkeen Suomi ei ollut enää osa Venäjää eivätkä täällä olleet venäläisjoukot miehittäjiä vaan ex-miehittäjiä, jotka eivät kaikki ehtineet maasta häipyä.

Koska sisällissota alkoi vain reilu kolmisen viikkoa siitä kun Suomen itsenäisyys tunnustettiin, niin ei nopeinkaan ex-miehittäjävalta ehdi sellaisessa ajassa joukkojaan evakuoimaan ja varustuksiaan hylkäämään. Kestihän venäläisillä kolme vuotta häipyä Virostakin, josta viimeiset venäläisjoukot häipyivät 1994. Venäläiset olivat hiljalleen joukkojaan vähentäneet vuoden 1917 lopulla, ja lopulta sisällisotaan osallistui jossain muodossa vain muutama tuhat venäläistä kun heitä oli ollut vielä elokuussa 1917 jopa 125 000 sotilasta (tämän lunttasin wikipediasta).

Jos maassa on ollut toistasataa vuotta venäläisiä joukkoja ja alue on ollut osa Venäjää, niin eivät entiset oman imperiumin joukot yhdessä yössä muutu "itsenäisen maan miehittäjävallaksi" - varsinkaan kun venäläiset eivät mitään erityisesti miehittäneet vaan pyrkivät kotiutumaan, ja tässä Mannerheim sai varsinkin aluksi venäläisupseerien tuen. Pohjanmaalla venäläispäällystö toimi suojeluskuntien kanssa yhteistyössä ja auttoivat varuskuntien aseissariisunnassa. Enemmän venäläiset olivat siis valkoisten kanssa yhteistyössä kuin näitä vastaan.

Osa venäläisistä joukoista kyllä osallistui taisteluihin ja osa tuki punaisia siinä missä osa valkoisia, mutta huseerasihan täällä myös ruotsalaisia ja sittemmin saksalaisiakin. Jälkimmäisiä voisi ns. punaisesta näkökulmasta pitää ihan vastaavana miehittäjävaltana, olihan tarkoitus tehdä Suomesta saksalaisen kuninkaan hallitsema vasallivaltio.

Parempi on kuitenkin unohtaa tykkänään kaiken maailman pohjanmaalaisten talonpoikien harhakäsitykset vapaussodasta ja ylipäätään liialliset painopisteet ulkomaalaisista sotajoukoista ja keskittyä siihen, että kyseessä oli itsenäistyneen maan sisäinen välienselvittely, sisällissota.

Jälkikäteen tehdyillä "jos punaiset olisivat voittaneet, vapaus olisi ollut mennyttä"-arvioilla ei voi oikeuttaa sodalle sellaista nimitystä, mikä ei pidä paikkaansa. Toki onhan näitä jälkiviisaasti mielenkiintoista spekuloida, samoin kuin voi pohtia mitä olisi tapahtunut jos Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan ja elelisimme nyt Väinö III:n kuningaskunnassa.

Kuinka vahva Lenin Suomelle antama itsenäisyys loppuen lopuksi oli? Sinun kirjoituksesta saa sellaisen käsityksen, ettei Suomen tilanne olisi kiinnostanut yhtään Neuvosto-Venäjää tammikuussa 1918. Tämä ei pidä joidenkin historian kirjoitusten mukaan paikkaansa, Lenin tuki sekä henkisesti että materiaalin muodossa punaisia, jotta nämä toteuttaisivat vallankumouksen Suomessa. Siinä mielessä pohjalaisten toiminta voidaan nähdä vapaussotana, haluttiin varmistaa Suomen itsenäisyys.

Minulle oikea nimitys on vuoden 1918 sota, myös sisällissota kelpaa. Muut nimitykset ovat ymmärrettäviä ihmisten subjektiivisista lähtökohdista.

 

[PeteX]

Lenin halusi, että Suomi liittyisi neuvostovaltioiden liittoon vapaaehtoisesti voitetun kapinan jälkeen. Se piti olla varma nakki.

 

[Hereworth]

Lenin halusi, että Suomi liittyisi neuvostovaltioiden liittoon vapaaehtoisesti voitetun kapinan jälkeen. Se piti olla varma nakki.

Halusi ja luuli, oletti. Ihan niin kuin sinä viestejäsi kirjoittaessa. Tulkinnat punaisten voiton seurauksista vaihtelevat todella paljon, eikä näille kuitenkaan voida historiantutkimuksessa antaa minkäänlaista painoarvoa. Esim. kirjallista aineistoa Neuvosto-Venäjään liittymiseen tähtäävistä suunnitelmista ei ole tiettävästi säilynyt. Ja miksi olisikaan, olihan Venäjästä juuri itsenäistytty.

Pseudohistorialla ja oletuksilla ei edelleenkään voi perustella vapaussota-nimitystä.

 

[TosiFani]

Halusi ja luuli, oletti. Ihan niin kuin sinä viestejäsi kirjoittaessa. Tulkinnat punaisten voiton seurauksista vaihtelevat todella paljon, eikä näille kuitenkaan voida historiantutkimuksessa antaa minkäänlaista painoarvoa. Esim. kirjallista aineistoa Neuvosto-Venäjään liittymiseen tähtäävistä suunnitelmista ei ole tiettävästi säilynyt. Ja miksi olisikaan, olihan Venäjästä juuri itsenäistytty.

Pseudohistorialla ja oletuksilla ei edelleenkään voi perustella vapaussota-nimitystä.

Käsittääkseni Leninin usko suomalaisten kommunistien vallankumous intoon on asia, jota pidetään faktana historioitsijoiden parissa. Neuvosto-Venäjä tuki vallankumouksellisia, vaikka Suomelle oli juuri myönnetty itsenäisyys.

 

[Hereworth]

Käsittääkseni Leninin usko suomalaisten kommunistien vallankumous intoon on asia, jota pidetään faktana historioitsijoiden parissa.

Tämä on totta. Uuden itärajan takana toivottiin hartaasti maailmanlaajuista proletariaatin vallankumousta, näin ollen myös Suomen tapahtumien kehitystä seurattiin mielenkiinnolla ja toivottiin (myös Lenin itse) neuvostomyönteistä valtiota naapuriin ja mahdollusesti myöhemmin liittymään takaisin Neuvosto-Venäjään tai ainakin syvempään yhteistyöhön. Tämähän oli toivottavaa jo sotilaallisistakin syistä, sillä Venäjän sisällissota oli ovella samanaikaisesti, ja Neuvosto-Venäjä sille vihamielisten valkoisten joukkojen saartama.

Mikään ei kuitenkaan toteennäytä sitä, että punaisten voitto olisi tarkoittanut liittymistä myöhemmin Neuvostoliittoon, kuten täälläkin jotkut nimimerkit totuutena kertovat.

 

[TosiFani]

Tämä on totta. Uuden itärajan takana toivottiin hartaasti maailmanlaajuista proletariaatin vallankumousta, näin ollen myös Suomen tapahtumien kehitystä seurattiin mielenkiinnolla ja toivottiin (myös Lenin itse) neuvostomyönteistä valtiota naapuriin ja mahdollusesti myöhemmin liittymään takaisin Neuvosto-Venäjään tai ainakin syvempään yhteistyöhön. Tämähän oli toivottavaa jo sotilaallisistakin syistä, sillä Venäjän sisällissota oli ovella samanaikaisesti, ja Neuvosto-Venäjä sille vihamielisten valkoisten joukkojen saartama.

Mikään ei kuitenkaan toteennäytä sitä, että punaisten voitto olisi tarkoittanut liittymistä myöhemmin Neuvostoliittoon, kuten täälläkin jotkut nimimerkit totuutena kertovat.

Tällä perusteella myöskin Suomen kuviteltu asema Saksan vasallivaltiona voidaan unohtaa pseudohistoriana.

 

[Musta Nuoli]

Lenin halusi, että Suomi liittyisi neuvostovaltioiden liittoon vapaaehtoisesti voitetun kapinan jälkeen. Se piti olla varma nakki.

Varmaan pitkällä tähtäimellä halusikin, kunhan saivat ensin sodittua oman sisällissotansa joka kesti vuosikausia. Mitään neuvostovaltioiden liittoa kun ei ollut olemassakaan vielä moneen vuoteen Suomen sisällissodan jälkeen. Neuvostoliitto perustettiin vasta joulukuussa 1922. Eli sikälikin Leninin mahdolliset taka-ajatukset ja yleiset tsemppaukset suomalaisille punaisille eivät olleet niin merkittäviä vuonna 1918.

Toivoahan aina saa, ja varmasti Leninillä oli usko siihen, että hänen Suomessa kohtaamansa kommarit saisivat Suomen osaksi hänen visioimaansa järjestelmää, mutta ei Leninillä ollut kovin aktiivista keinovalikoimaa puuttua Venäjästä irronneiden valtioiden asioihin vielä silloin kun Venäjän sisäinen sisällissota riehui täydellä teholla.

Ja se, mitä Lenin kuvitteli suomalaisten työläisten haluavan (eli liittyvän joskus vuosien päästä perustettavaan neuvostovaltioiden liittoon) ei erittäin todennäköisesti ollut sitä, mitä suomalaiset työläiset ja demarien enemmistö olisivat halunneet. Kovia kommareita ja ns. Neukkulan ikeeseen liittyjiähän on Suomessa aina ollut tietty vähemmistö, edelleenkin on Vasemmistoliitto plus pikkukommaripuolueet, mutta ei niiden kannatuksella olisi Suomea Neuvostoliittoon asti viety varsinkin kun suomalaisten enemmistöllä oli ollut tarve itsenäisyyteen joka ei miksikään ollut muuttunut.

Ja miksikö käytän termiä "erittäin todennäköisesti"? Siksi, että viimeistään Talvisodassa nähtiin, mitä mieltä suomalaisten työläisten ylivoimainen enemmistö oli siitä, että nyt olisi paikka pedattuna työläisten paratiisissa ja Neuvostoliiton ihmemaassa. Stalin ja kumppanit tekivät saman virheen kuin Leninkin eli ajattelivat, että suomalainen työväestö ryhtyy kannattamaan neukkuja ja että Suomen halki tehdään paraatimarssi kuudessa päivässä. Ei näitä Otto Wille Kuusisen hengenheimolaisia lopulta ollut edes 30-luvun alun muilutuksien ja sisällissodan katkerien välienselvittelyjen jäljiltä kuin pieni vähemmistö.

 

[Musta Nuoli]

Käsittääkseni Leninin usko suomalaisten kommunistien vallankumous intoon on asia, jota pidetään faktana historioitsijoiden parissa. Neuvosto-Venäjä tuki vallankumouksellisia, vaikka Suomelle oli juuri myönnetty itsenäisyys.

En millään muotoa väitä, etteikö Leniniä olisi tilanne kiinnostanut ja etteikö hän olisi kulissien takana myötävaikuttanut siihen, että osa venäläissotilaista tuki punaisia. Tämä tuki oli kuitenkin ensisijaisesti varustelutukea, ja kuten jo aiemmin mainitsin, niin valtaosa venäläissotilaista lähti tai oli lähtenyt maasta rauhallisesti ja iso osa venäläisupseereista antoi tukensa valkoisille/Mannerheimille - myös siellä Pohjanmaalla, jossa aloitettiin tämä vapaussodasta puhuminen.

Eivätkä kaikki venäläisupseeritkaan yksimielisiä olleet: osa saattoi kannattaa Leniniä, mutta todennäköisemmin isompi osa ei kannattanut tai pysyi ainakin neutraaleina kuten ammattisotilaat yleensäkin. Neuvosto-Venäjää ei vielä varsinaisesti edes kunnolla ollut, Neuvostoliittokin saatiin kasaan vasta Venäjän sisällissodan jälkeen 1922.

Eri ulkovaltioilla oli lusikkansa sopassa, niin saksalaisilla, venäläisillä kuin osin ruotsalaisillakin, mutta saksalaiskuninkaita tai neuvostokomissaareja ei voi myöskään omista terroriteoista ja murhista syyttää, ihan itse suomalaiset toisiaan vainosivat.

Vapaussodan kaltaiset nimitykset saattoivat olla jossain määrin ymmärrettäviä aikalaisten subjektiivisista lähtökohdista sisällissodan aikana sekä jonkin aikaa sen jälkeen, kun haluttiin pönkittää voittajien propagandaa sekä oikeuttaa omiin kansalaisiin kohdistuneita sotarikoksia ja julmuuksia. Helpompi se on selittää itselleen tekojensa oikeutuksia ja yrittää saada yöllä paremmin unta kun pitää tekoja "vapaustaisteluna" eikä terrorina tai kyläyhteisön vanhojen kaunojen raakana kostona.

Mutta viimeistään Talvisodan jälkeen olisi jo pitänyt jättää tämäntapaiset nimitykset sikseen ja pyrkiä neutraalimpaan historiantulkintaan. Silloin se ei onnistunut, mutta ehkä lähes sata vuotta vuoden 1918 tapahtumien jälkeen olisi vihdoin aika tarkastella asiaa objektiivisemmin ja myöntää vihdoin, että sillä hetkellä ei taisteltu maan vapaudesta tai vapauttamisesta vaan siitä, kuka saa maassa pitää valtaa.

 

[Ted Raikas]

Kovia kommareita ja ns. Neukkulan ikeeseen liittyjiähän on Suomessa aina ollut tietty vähemmistö, edelleenkin on Vasemmistoliitto plus pikkukommaripuolueet, mutta ei niiden kannatuksella olisi Suomea Neuvostoliittoon asti viety varsinkin kun suomalaisten enemmistöllä oli ollut tarve itsenäisyyteen joka ei miksikään ollut muuttunut.

Ok, ymmärsinkö nyt ihan oikein, että väität Vasemmistoliiton olevan joku ns. kovaa kommunismia edustava liike, joka edelleen ajaisi Suomea itäänpäin rähmälleen tai jopa vallan alle? Et voi olla tosissasi? Se on varmastikin totta, että Vasemmistoliiton edeltäjä siihen suuntaan oli kallistunut, ei voi kiistää, mutta nykyinen puolue on kyllä kaukana sellaisesta ajattelusta ja todella kaukana mistään äärivasemmistolaisesta änkyröinnistä. Moderni puolue joka tekee ihan tämän päivän politiikkaa, toki vasemmistolaisesti värjäytyneenä, kuten demokratiassa sopii, molempia puolia tarvitaan. Se, että Vasemmiston riveissä ehkä voi löytyä joitain korpikommunisteja yhä, ei nyt riitä tuomitsemaan koko puolueen ideologiaa sellaiseksi. Joitain ihan pienpuolueita voi olla, jotka edelleen voi haikailla jotain moista kuulumista suureen & mahtavaan, mutta Neuvostoliittoahan ei tunnetusti enää ole ja nyky-Venäjä ei kyllä ole kommunistisella tavalla totalitäärinen. Ei se toki estä joitain valopäitä silti olemaan vahvasti rähmällään itään ihan vanhasta tottumuksesta.

 

[arvee]

Termi "Vapaussota" perustuu Heikki Ylikankaan mukaan puhtaaseen väärinkäsitykseen: Pohjanmaalla oikeasti uskottiin, että sodassa on kyse taistelusta Suomen itsenäisyyttä vastustavia venäläisiä vastaan. Vaikka näin ei ollutkaan, termi jäi eloon.

Väärinkäsitys, kuin MV-lehdessä mainittu "Kenialainen Soldier of Odiniin"...

Termejähän voi olla yhtä monta kuin tunnetun sanonnan mukaan mielipiteitä - sisällissota se silti oli...

Heikki Ylikangas on oiva esimerkki historian tulkitsijoiden pätemisen tarpeesta. Jotain uutta tulkintaa on pakko keksiä, eihän sitä muuten professoriksi pääsisikään. Varsinkin seiskytluvun Suomessa nämä humanistit tiesivät tasan tarkkaan mitä heiltä haluttiin lukea ja kuulla.
Ylikangas etelä-pohjalaisena on ollut hyvin tietoinen vanhasta Ison Vihan ajasta kumpuavasta ryssävihasta, joka on vielä 1900-luvun alussa ollut luultavasti hengissä, Suomen sota ei katkeruutta ainakaan vähentänyt.
Jääkärit eivät lähteneet Saksaan partioleireille kouluttautumaan työväen nuijimiseen, valmistautumaan Luokkasotaan tai saamaan aikaan Sisällissotaa.
Heidän unelmanaan oli itsenäinen Suomi, Vapaa Suomi, valmius jopa Vapaussotaan.

Suomen itsenäistyminen meni jälkipelilllään ihmisen raadollisen peto-luonteen paljastavaksi sikailuksi, Sisällissodaksi.

Mutta kyllä myös Vapaussota nimelle on relevantti peruste.
Minä olen päätynyt mieltämäån tuon surkean osan historiaamme Sisällissotana.

 

[Vaughan]

Jääkärit eivät lähteneet Saksaan partioleireille kouluttautumaan työväen nuijimiseen, valmistautumaan Luokkasotaan tai saamaan aikaan Sisällissotaa.
Heidän unelmanaan oli itsenäinen Suomi, Vapaa Suomi, valmius jopa Vapaussotaan.

Olen pitkälti samaa mieltä kirjoituksesi kanssa. Kuitenkin on hyvä muistaa, että noin kolmannes jääkäreistä ei osallistunut sisällissotaan. Heistä ei juuri puhuta. Miksi niin moni jätti ns. "vapaussodan" väliin?

Oli myös "Punaisia jääkäreitä" (Wikipedia), joista osa jopa taisteli punaisten puolella.

 

[Hereworth]

Tällä perusteella myöskin Suomen kuviteltu asema Saksan vasallivaltiona voidaan unohtaa pseudohistoriana.

Minähän en tällaista ole väittänytkään. Liian värikäs ja epätieteellinen tulkinta tuokin on ja perustuu täysin oletukseen.

 

[Kiekoton]

Lienee aika nostaa tämä ketju esiin.
Sata vuotta sitten oli aika kuumottavat hetket.
Miltähän se mahtoi tuntua tavallisista kansalaisista, kun punakaartit alkoivat ottaa helsinkiä haltuunsa?

 

[Tinke-80]

Lienee aika nostaa tämä ketju esiin.
Sata vuotta sitten oli aika kuumottavat hetket.
Miltähän se mahtoi tuntua tavallisista kansalaisista, kun punakaartit alkoivat ottaa helsinkiä haltuunsa?

Miltäköhän se mahtoi tuntua kun pääsi ampumaan naapurin pertsaa kuopan reunalla?

 

[Sako]

Miltäköhän se mahtoi tuntua kun pääsi ampumaan naapurin pertsaa kuopan reunalla?

Tai työntämään porvaria elävältä jään alle.

 

[Juzsi]

Tai työntämään porvaria elävältä jään alle.

Tän on ollut pakko tuntua hyvältä.

 

[Trimmer]

Lienee aika nostaa tämä ketju esiin.
Sata vuotta sitten oli aika kuumottavat hetket.
Miltähän se mahtoi tuntua tavallisista kansalaisista, kun punakaartit alkoivat ottaa helsinkiä haltuunsa?

Miltäköhän se mahtoi tuntua kun pääsi ampumaan naapurin pertsaa kuopan reunalla?

Tai työntämään porvaria elävältä jään alle.

Eiköhän se tuntunut vihan sokaiseman hyvältä ja oikeutetulta, muutamaa vuotta myöhemmin ampumiset ja jään alle työntämiset tulivat tod.näk uniin ja saivat osan tarttumaan pulloon tai pistooliin.

 

[Sako]

Tän on ollut pakko tuntua hyvältä.

Korian toverioikeuden jäseniltä voisi kysyä, jos olisivat vielä hengissä. Muutamassa kuukaudessa n400 uhria.

 

[Wiljami]

Tullut luettua Ylen sivulta "Musiikin kevät 1918" juttusarjaa jossa kuvataan ajan tuntoja kulttuurisuuruuksien päiväkirjojen/kirjeenvaihdon kautta. Ihan suosittelun arvoista luettavaa mielestäni.