Hiukan ihmettelen sitä, että Essayahin (jonka linja on ollut erittäin maltillinen) kohdalla kristillisyys muodostaa monelle ylitsepääsemättömän esteen ja kristillisyys on muutenkin silkka kirosana: merkki taantumuksellisuudesta ja taikauskosta. Kenenkään liberaalius tai suvaitsevaisuus ei saa kolausta, jos kertoo, ettei ikinä äänestäisi kristittyä.
Kuitenkin samaan aikaan toisen vastaavan lähi-itäläisen monoteistiuskonnon eli islamin kritisointi on ollut lähes kiellettyä, ja siitä saa hyvin herkästi vihapuhe-, rasismi- ja suvaitsemattomuusleimat niskaansa. Jos sitä toteaisi, että "en koskaan äänestäisi muslimia, sillä hihhuleita ne kaikki ovat, vaikka hän muuten ihan fiksusti puhuukin", niin se olisi osoitus synkästä punaniskaisesta suvaitsemattomuudesta. Myös Israelin puolella oleminen on suuri synti ja rikos, sen sijaan Israelin vastaisuus on ihan jees ja mukavan liberaalia.
Jos toteaa, että ei voi hyväksyä keskiaikaisia, takapajuisia ja taikauskoisia tapoja ja "kulttuuria", joiden varjolla loukataan tasa-arvoa, naisten itsemääräämisoikeutta ja joiden avulla vaaditaan kummallisia erioikeuksia, niin kaikki on hyvin, jos tarkentaa tarkoittavansa kristinuskoa. Jos mainitsee tarkoittavansa myös islamia, niin sitten onkin rasisti, fasisti ja sadisti, impivaaralainen juntti joka ei ymmärrä suomalaiskulttuurin köyhyyttä ja monikulttuurisuuden tuomaa rikkautta.
Vielä ristiriitaisemmin monet, jotka vastustavat kristillisesti ajattelevia sen takia, että nämä esim. vastustavat sukupuolineutraalia avioliittoa eivätkä pidä holtittomasti tehdyistä aborteista kuitenkin kannattavat monikulttuurisuuden nimissä avointa maahanmuuttoa kovan linjan islamilaisvaltioista. Näissä maissa jos missä esiintyy erittäin takapajuisia perinnäistapoja, jotka "suvaitsevaisuuden" nimissä toteutettaisiin Suomessa länsimaisten arvojen kustannuksella. Sasikin jo puhui taannoin sharia-lain tuomisesta mukaan kuvioihin. Mutta juuri näihin perinnäistapoihin kuuluu Afrikassa ja arabimaissa useasti esim. homojen teloittaminen, naisten silpominen ja milloin mikäkin sairas "kunniaan" perustuva murhaamisperinne.
Mikä tekee niistä tavoiteltavia, rikkaita ja perinteikkäitä tapoja ja mikä tekee suomalaisesta, rauhanomaisesti omaa kantaansa edustavasta kristitystä ahdasmielisen, suvaitsemattoman hihhulijuntin? Miksi voi olla "suvaitseva liberaali" ja teilata yhden ajattelutavan/uskonnon, mutta jos teilaa toisenlaisen perinteen/uskonnon, niin onkin jo syrjivä rasisti ja junttipunaniska?
Ettei tulisi epäselvyyksiä, niin tarkennettakoon, että en ole itse kristitty tai uskovainen. Silti voisin äänestää tarvittaessa esim. Essayahia, sillä ei hän vaaranna kenenkään (minunkaan) oikeutta olla maallistunut, antikristillisyyteen taipuvainen semi-agnostikko tai "loukkaannu" milloin mistäkin asiasta ja vaadi valtaväestöä muuttamaan tapojaan. Muslimitaustaisia ihmisiä vastaan minulla ei mitään itsessään ole, taannoin oli työkaverinakin muslimitaustainen maahanmuuttaja (joka olisi ollut varmasti pettymys ns. hyysääjille ja kotouttajille, sillä tämä työkaverini puhui suomea, hoiti hommansa ja tuli toimeen ilman mamukoordinaattorien ja tukihenkilöiden armeijaa). Mutta en hyväksy enkä tule hyväksymään ihmisiä alistavia tai länsimaisten arvojen kanssa ristiriidassa olevia asioita, perinteitä tai käytäntöjä. En ole näitä asioita ja arvoja koskaan hyväksynyt kristityiltä lahkolaisiltakaan ja olen aina vastustanut sitä, että uskonnon/Jeesuksen nimissä voidaan perustella milloin mitäkin pyhää suunantoa tai henkistä ja fyysistä hyväksikäyttöä.
Mielestäni tulisi pyrkiä pikemminkin siihen, että järjestäytyneet uskonnot saadaan lopullisesti maallistettua ja vesitettyä (kuten luterilainen kirkko onkin mukavasti vesittynyt ja kastroinut itse itsensä), uskonnot supistetaan virkamies- ja virastotasoisiksi seremonioiden suorittajiksi ja asioista päätetään lakien, järjen ja tasa-arvon nimissä. Oma luterilainen valtauskonto Suomessa on hiipumassa, joten antaa hiipua - ei sen tilalle tarvitse nostaa toista vastaavaa monoteistiuskontoa eikä tuoda teologisia tulkintoja sellaisista maista, joissa sekä uskonnon tulkinnat että paikallisväestön kunniakäsitykseen pohjautuvat perinnäistavat ovat jossain kivikauden ja keskiajan välimaastossa.