No siis noin muodollisesti meillä ei ole pätevämpää ehdokasta - kouluttautunut, verkostoitunut, kansainvälinen, horjumattoman länsimielinen, kielitaitoinen jne. Se että pääministerikausi tuli liian varhain ja liian helposti on täysin selvää. Mutta kansan muisti on lyhyt, jos sille vain pystytään tarjoamaan tarpeeksi uskottava muodonmuutos. Kokoomuksen äänestäjät ovat erittäin uskollisia ja oikeiston äänet tosiaan tulevat hajoamaan. Uskon että Stubb voisi hyvinkin voittaa Haaviston toisella kierroksella. Eikä siis todellakaan ole mitään Haavistoa vastaan, erinomainen ehdokas. Stubb on vain pätevämpi.
Kampanjasta riippuu paljon, Kokoomuksella on kaiketi mahdollisuuksia palkata joku pätevä siihen duuniin. Koska ulkopolitiikka ei oikeastaan ole näiden vaalien pääkysymys (Väyrynen on poikkeus), vaan henkilöön ja arvoihin liittyvät kysymykset, silloin Stubb pitäisi tuoda kansaa lähelle jollakin tavalla. Käsiteltävä osa ulkopolitiikkaa, esim. kokouslautaset, ei varmaan kansaa kiinnosta. Korostaisin tuota urheiluharrastusta, sitähän aika monet presidentit ovat harrastaneet, Paasikivi oli poikkeus. Harrasti kieliä.
Mun on hyvin vaikea nähdä miksi joku jättäisi äänestämättä Stubbia, koska oli tikkatauluna. Sitten taasen moni varmasti jättää äänestämättä, koska Stubbin itsevarmuus ärsyttää ja edustaa sliipattuna menestyneitä ja rikkaita.
Näistä ehdokkaista kyllä häntä äänestäisin, mutta en tiedä pääseekö toiselle kierrokselle. Toinen kierroskin voi olla tiukka Haavistoa vastaan. Moni voi jättää äänestämättä, koska molemmat ehdokkaat ärsyttävät.
Ei pelkästään tikkataulusta ole kysymys, vaan siitä, miten Stubbin julkisuuskuva kehittyi ja siitä, miten hän hoiti pääministerin tehtäviä. Jos kärkiehdokkaat ovat varsin päteviä työhönsä, silloin mielikuvat ratkaisevat. Stubbiin liittyy aika vahva koominen viritys ja eiköhän siihen kilpailijatkin tartu. Myös tietty brysseliläisyys ei varmaan kovin montaa kepulaista tai persua puhuttele.
Tässä on vaalimatemaattisesti sangen pätevä joskin yksinkertaistettu kirjoitus kokonaisuudessaan.
Tästä puuttuu kaksi merkittävää tekijää:
- kuinka paljon vaikuttaa äänestäminen kahdesta "huonoksi koetusta" vaihtoehdosta?
- kuinka paljon vaikuttaa äänestäjien taipumus äänestää "voittajaa"?
Kansan muisti voi todellakin olla lyhyt, mutta median, ml. some, ei: varmuudella kaivetaan kaikki mahdollinen negatiivinen jokaisesta ehdokkaasta.
Jep, toiselle kierrokselle tulee joka tapauksessa ehdokkaita, joita ainakaan puolet kansasta ei ole äänestänyt. Tällöin joku osa äänestäjistä jättäytyy kokonaan sivuun, mutta en oikein usko, että tällä on juurikaan vaikutusta vaaleihin. Nukkuvien puolelta tulee melkoinen joukko niitä, jotka haluavat äänestää tulevaa presidenttiä, valita kahdesta vaihtoehdosta sen paremman. Melkein kaikki häviäjiä äänestäneetkin haluavat olla mukana presidentin valinnassa. Varmaan PS:stä jättäisivät kiihkeimmät halla-aholaiset äänestämättä, jos Halla-aho ei ole mukana, koska muut ehdokkaat ovat arvoliberaaleja.
Lähes 100% varmuudella vaaleista tulee tai niistä tehdään blokkivaalit. Haavisto asettuu vasemmistoon ja hänen pyrkimyksensä on liikkua vahvasti oikealle toisella kierroksella. Eli pyrkiä häivyttämään kiistaa herättäviä teemoja ja korostamaan niitä asioita, joista muut persuja lukuun ottamatta ovat samaa mieltä. Jos Halla-aho on vastassa, Haavistolla on hyvin helppo työ voittaa vaalit. Aseita Halla-ahoa vastaan on runsaasti.
Haaviston tehtävä on vaikeampi, jos Rehn, Aaltola tai Stubb on vastaehdokkaana. Tällöin porvaripuolen ehdokkaan on tavallaan ryhdyttävä persuilemaan eli lähestymään persuille tärkeitä teemoja. Ja saman aikaisesti taiteiltava siinä, ettei unohdeta valtavirtaa. PS:n 20% on melkoinen lisä porvariehdokkaalle, joten siihen ei kannata yliolkaisesti suhtautua. Jos porvariehdokas voisi luottaa Kokoomuksen, KD:n ja PS:n ääniin, siitä tulisi jo 45%.
Haavisto saa kaikki vihervasemmiston äänet ja varmaan suurimman osan nukkuvien äänistä, niiden, jotka eivät normaalisti vaivaudu äänestämään. Nuorten ääniä tullee paljon Haavistolle. RKP on myös Haaviston taskussa. Kepu kai periaatteessa kuuluisi porvariehdokkaalle, mutta siitähän ei voi missään nimessä olla varma. Entä jos isännät päättävätkin, että ulkopolitiikka ratkaisee? Ehkä Haavisto onnistuu häivyttämään vihreytensä ja tukemaan kepulle tärkeitä asioita. Rehniä kai kepulaisetkin sentään äänestäisivät.
Voittajan äänestäminen tullee tärkeäksi, mikäli Haavisto säilyy gallupkärjessä pitkään. Syntyy haavistoilmiö, kuten Koivistolla kävi. Silloin vastaehdokkailla ei vain ollut mitään jakoa kisassa. Mutta jos gallupit tasoittuvat eikä selvää voittajaa ole näköpiirissä, uskoisin, että silloin todella äänestetään vain parasta ehdokasta.
On huomattava, että puoluematematiikka ei päde täysin ainakaan toisella kierroksella. Ihmiset äänestävät sitä, joka on heidän arvojaan lähellä. Kovin vaikeaa oli aikoinaan kokkareita saada äänestämään Ahoa, vaikka vastaehdokas oli hyvin selkeästi vasemmistoa. Aina löytyi perusteita Haloselle. Esimerkiksi liberaalit arvot ovat Haaviston äänestämisen perusteena, tosin mennään jo aikamoiseen hiustenhalkomiseen näissä asioissa. Myös porvariehdokkaat ovat arvoliberaaleja, Halla-aho pois lukien.
Syksyllä nähdään, lähteekö jonkun kampanja lentoon. Jos lähtee, sitä vyöryä on todella vaikea pysäyttää. Kun ehdokas saa tietyn auran, niin sen jälkeen lähes mikä tahansa peruste riittää ehdokkaan äänestämiseen. Tässä mielessä taas Haavisto on lähinnä tällaista tilannetta ja Rehn kauimpana siitä. Rehn ei oikein herätä mitään mielikuvia, Stubb on ainakin tässä mielessä Rehniä edellä.