Lin tuloa vaaleihin voidaan tervehtiä suurella tyytyväisyydellä. Näin saadaan vaalistudio vaikkapa puolikaaren muotoon. Tosin kutsumattomia vieraitakin saattaa tulla: mitä kontribuutioita esimerkiksi Huhtasaari tai Turtiainen vaalikeskusteluihin toisivat? Jos ehdokkaita tulee liikaa, silloin keskustelijat pitänee jakaa kahteen ryhmään. Onneksi 20 000 kannattajakorttia hiukan hillitsee turhien ehdokkaiden paraatia.
Jos tarkastellaan tulevia vaalikeskusteluja eräänlaisena teatterina, ehkä oopperana ja muutetaan ehdokkaiden äänet digitaaliseen muotoon tunnistettaviksi äänipaketeiksi, saataisiin lisää kiinnostavuutta keskusteluun. Keskustelun seuraaminen vaatisi herkkää sävelkorvaa ja nostaisi varmasti myös musiikinystävien innostusta vaalikeskusteluun.
Millaiselta Li kuulostaa digitaalisena, entä Harkimo? Tunnistaisimmeko ehdokkaiden ääniprofiilit heti? Paljastuisiko ehdokkaiden äänistä, esimerkiksi korkeudesta, kiusallisia seikkoja. Kuka puhuu matalalla äänellä, kuka taas korkealla? Koska ääniteknikot kykenevät loihtimaan äänistä vaikka mitä, olisi tietysti paikallaan kokeilla erilaisia tekniikoita erilaisten äänivivahteiden huomioimiseksi. Voitaisiinko äänestä tunnistaa helpommin ääntä muokkaamalla ivallisia vivahteita? Epävarmuutta, itsevarmuutta, syyllisyyttä yms. muita inhimillisiä tunteita. Kuin digitaalinen sormenjälki.
Verrattain innostuneena ehdotan lisäksi, että kun ehdokkaiden ääniprofiilit on talletettu, tehdään erilaisia kokeita äänillä. Välillä vaihdetaan ääntä astetta paria korkeammaksi, välillä matalammaksi. Näin saadaan elävöitettyä puuduttavia keskusteluja poliitikoilta, joiden mielipiteet on kuultu monta kertaa. Minusta esimerkiksi jurakauden viidakon äänimaailma olisi todella mahtavaa vaalikeskusteluissa. Siis ehdokkaat saavat erilaisten olioiden ääniä keskusteluissa: Harry tyrannosaurus ym. Apinahäkin äänet taas olisivat kenties liian ilmeisiä.
Ääntä tärkeämpi elementti on kuva. Kuvan muokkaamiseen löytyy ties mitä teknologisia keinoja. Koska osa ihmisistä on varsin fanaattisia poliittisissa kannoissaan, voitaisiin kuvan ja äänen sekoitusta käyttää fanatismin kitkemiseen. Vanha, mutta hyväksi havaittu keino on vaihtaa ehdokkaiden päät keskusteluissa. Siis Harkimo puhuisi Lin äänellä ja niin edelleen. Entäpä jos päät vaihdettaisiin ja ehdokkaat puhuisivat erilaisten soittimien äänillä?
Millaiselta kuulostaisi vassarin valitus hyvinvointivaltion puolesta? Entä kokkarin? Olisiko Li enemmän huilu, viulu tai harppu? Toisaalta, miltä kuulostaisi Stubb-soitin? Olisiko kitara liian rahvaanomainen? Pitäisikö soittimen olla vaikkapa jokin kalliimman luokan flyygeli? Onko ehdokkaissa yhtään todella köyhää, jos on, silloin pajupilli sopisi tähän yhteyteen. Leikki sikseen, soittimilla voidaan tehdä erittäin mielenkiintoista parodiaa keskusteluista ja keskustelijoista.
Taustaäänet elävöittäisivät merkittävästi keskusteluja. Kun Rehn puhuu, kuulisimme setelien kahisevan. Lin taustalla kuuluisi köyhien itkua ja valitusta. Harkimon taas paikoilleen juuttunut gramofoni yhdistettynä lattialankkujen narinaan. Urpilaisen puhuessa kuulisimme monia kieliä ja valtameren huminaa. Stubbilla kuulisimme kultalusikoiden kilahtelua, Rollsin oven hienostunutta sulkeutumista. Haavistolla kuulisimme suon loiskahtelua, naurulokkien kirkunaa ja välillä lauhdevesien ääniä niitä laskettaessa jokeen. Aaltolalla tietysti luentosalin ääniä, paperin kahinaa ja kuorsaava opiskelija. Ja Halla-aholla pakolaisten epätoivoisia huutoja merihädässä.
Äänistä löytyy toki karkeampiakin muotoja, esimerkiksi puheen nopeuttaminen tai hidastaminen, puheen muuttaminen kimeäksi jne. Tämä toimisi varmaan vain pienenä satiirisena yksityiskohtana: tässäkin olisi konteksti huomattava. Jos ehdokas hermostuu, hänen äänensä kimeytetään yms. Jos ehdokas valehtelee, silloin hänen äänensä muuttuu pehmeäksi. Taustalta kuuluu ketun äännähtelyä.
Miten olisi, jos ehdokkaat pukeutuisivat pääsponsorinsa väreihin? Varmasti olisi kiusallista, jos Rossatom olisi edelleen jonkun sponsorina. Vaalikeskustelun lomaan sopisi oivallisesti mainostajien puheenvuoro, ehdokkaat kertoisivat vuorollaan sponsoriyrityksensä erinomaisista puolista. Joku voisi laulaa, joku soittaa, esittää muulla tavoin sponsorinsa sanomaa. Väykkä ei päässe mukaan, joten kansantanhua ei nyt näy.
Mimiikka on taiteenlaji myös. Jospa ehdokkaat joutuisivat perustelemaan kantansa miimisesti? Miltä näyttäisi ulkopoliittinen vakaus miimisesti, entäpä Naton tukikohta tai ohjukset. Miten esitetään Venäjän uhka? Lahjakkuutta ehdokkailta vaaditaan, mutta olen täysin vakuuttunut, että näin saataisiin huomattavan suuri kansanjoukko seuraamaan vaalikeskusteluja.
Jos siirrytään taiteesta tositv:n, silloin vain mielikuvitus asettaa rajat ehdokkaiden keskusteluille. Alastomat keskustelijat? Ei jatkoon, ikärasismia tämä. Sen sijaan käytännön kokeita voitaisiin tehdä: miten nopeasti ehdokkaat kykenisivät kasaamaan puolijoukkueteltan? Tai miten onnistuisi lehmän lypsäminen? Lypsäminen ainakin valtion budjetista on monelle tuttua. Tietokilpailu elävöittäisi varmaan keskusteluja. Haluatko presidentiksi olisi ilmeinen otsikko.
Urheilun ystäville olisi varmasti tarjolla herkkua, tosin golf ja tennis olisivat realistisimmat lajit, sauvakävelykin voisi onnistua. Kävelyssä olisi tietenkin vain yksi suosikki. Purjeveneeseen ei ehkä kaikilla olisi varaa. Jalkapallossa luultavasti olisi parikin tähtipelaajaa noin suhteellisesti ottaen. Mutta yhdessäolo myös lähentäisi ehdokkaita.
Ja suomalaiskansallisesti: mitä jos ehdokkaat olisivat voimakkaasti päihtyneessä tilassa? Silloin heille esitetään kiistanalaisia väitteitä. Mitä silloin paljastuisi ehdokkaista, ainakin yksi varmaan olisi täysraitis, mutta hän ei välttämättä esiintyisi edukseen keskusteluissa. Kuulostaisi liian holhoavalta silloin kun ehdokkaat paljastaisivat sielunsa syvyyksiä. Olisiko joku vieläkin Kollaan veteraani? Kuka tunnustaisi, ettei piittaa omasta puolueestaan & aatteestaan puupennin vertaa. Juttako olisi juudatar?
Tervehdin Lin tuloa kisaan innolla. Saadaan edes vähän väriä tylsyyteen, punaista tosin. Muut ehdotukset ovat vapaasti käytettävissä, vapaan Suomen lahjana vapaalle kansalle.
