Minusta yleisessä keskustelussa unohtuu, kuinka pienestä kaikki lopulta oli kiinni, etteikö Suomen harjoittama Venäjä-politiikka olisi osoittautunut täydeksi katastrofiksi.
Sanot, että kukaan ei olisi voinut uskoa 2/2022 tapahtumiin. Kuitenkin Venäjä nappasi Krimin tuosta vaan 2014. Venäjä antoi ison ennakkovaroituksen, sitä ei vain osattu tai haluttu lukea.
Halosen-Niinistön Venäjä-linja oli väärä ja nämä Stubbit, Kanervat, Heinäluomat ja Tuomiojat vetelivät rivit heti suoriksi jos joku siltä uskalsi poiketa julkisesti. On vain ja ainoastaan Ukrainan kansan uskomattoman taistelun ansiota, että vältimme katastrofin. Kun sota alkoi niin kukaan ei voinut uskoa, kuinka hienosti ukrainalaiset pystyivät laittamaan kampoihin. He kestivät sen kriittisen hetken ylivoimaista vihollista vastaan, jolloin länsi vakuuttui siitä, että Ukrainaa kannattaa lähteä tukemaan. Venäjän paraatimarssi Kiovaan olisi sulkenut meidän Nato-oven ja vieressä olisi ollut laajenemishaluinen voimiensa tunnossa oleva sotilasmahti.
Kun valitaan ulkopoliittisen johdon keulakuvaa, niin ei mielestäni ole lainkaan toisarvoista, että on osoittanut osaavansa lukea isoja maailmanpolitiikan kehityskulkuja oikein. Erityisen raskauttavaa on, jos on lukenut niitä väärin sekä vieläpä edistänyt niitä. Miksi äänestää sellaista henkilöä, kun ei ole pakko?
Ei liity tähän keskusteluun, mutta pidän edelleen käsittämättömänä miksi presidentti Niinistön likapyykkiä ei pestä julkisuudessa. Pääministerit ruoskitaan julkisuudessa pienimmästäkin virheestä, mutta presidentin tehdessä koko kansakunnan turvallisuutta uhkaavan täydellisen virhearvion, niin siitä ei uskalleta kirjoittaa edes puolta sanaa. Paitsi Lauri Nurmi sentään.
Nämä Häkämiehet ja J. Niinistöt ymmärsivät paremmin ja uskalsivat sen myös täysin vastakkaisessa ilmapiirissä sanoa ääneen sekä toimivat Suomen asiaa edistäen. Kumpi vaan olisi ehdolla niin äänestäisin mieluummin kuin nykyehdokkaita. Halla-ahon Venäjä- linja on yhtä hyvä kuin mainituilla, mutta hänellä ei ole kykyä nousta asemaan, jossa hän olisi kansaa yhdistävä ja kokoava voima, joka on minun toinen pääkriteerini äänestyspäätöstä tehdessäni.