Turkin eli Erdoganin toiminta natoasiassa johtaa monenlaisiin teorioihin siitä, miksi Turkki toimii nähdyllä tavalla. Seuraavanlaisia teorioita on julkisuudessa esitetty:
(1) Turkki on tehnyt diilin Venäjän kanssa
(2) Turkki on huolestunut omasta turvallisuudestaan
(3) Turkki kiristää etuja Natolta, eritoten USA:lta
(4) Rossatom rakentaa ydinvoimaloita Turkkiin (myös Unkari)
(5) Tulevat vaalit, jossa Erdoganin pitää voittaa
Lisään kuudennen:
(6) Erdoganin tunne-elämä
Yleensähän näihin kysymyksiin vastaavat vain politiikan asiantuntijat, erityisesti Turkin politiikan. Tässä tapauksessa on kuitenkin niin, että jokainen voi esittää teorian asiasta, koska tieto ei auta riittävästi teorian muodostamisessa. Meillä ovat vallalla aina rationaaliset teoriat valtion toiminnasta, jotka perustuvat yleensä asiasta saatuun hyötyyn. Usein hyöty vielä pohjautuu taloudelliseen hyötyyn. Pelkistetty, yksinkertainen, mutta ei lainkaan riittävä tapa analysoida valtioiden käyttäytymistä. Kaikissa maissa eivät vain hyötytekijät ole toiminnan perusteena: joskus vaikkapa uskonto voi määrätä sitä, mitä valtio tekee, ainakin osittain.
Turkin käyttäytymisen analysointi on yhtä aikaa helppoa ja vaikeaa. Helppoa siksi, koska Turkissa vain yksi ihminen tekee päätökset ulkopolitiikassa. Vaikeaa, koska vain yksi ihminen on vastuussa päätöksistä. Eli emme voi analysoida asiaa jonkin valtion yleisen edun tai hallituksen päätösten nojalla. Emme myöskään voi saada tietoa kiertoteitse eli syväkurkkujen kautta. Kaikki ovat yhtä lailla hölmistyneitä asiasta, mitähän basaarikauppias oikein miettii.
Jonkinlaisena lohtuna yritetään ajatella niin, että kysymys on todellakin kaupankäynnistä, kunhan vain pelimerkkejä ladotaan riittävästi Erdoganille. Eli jos USA toimittaa hävittäjät ja kiristää ruuvia sopivasti, Turkki kääntyy kannattamaan Nato-jäsenyyttämme. Näinhän virallisesti kuuluu ajatella ja olla optimistisia aikataulusta.
Mutta jospa kysymys ei olekaan mistään 1-5 teorioista. Jospa kysymys on siitä, että Erdogan vihaa pohjoismaita, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Erdogan ei välitä hittojakaan Natosta, ei sen yhtenäisyydestä eikä puolustuskyvystä. Erdogan tuntee syvää kateutta hyvinvoivia Pohjoismaita kohtaan ja haluaa vain silkkaa veemäisyyttään rankaista tilaisuuden tullen Suomea ja Ruotsia. Turkki ei päässyt kultapossukerhoon, EU:n ja myös siksi Erdogan haluaa nyt näyttää omaa voimaansa torpatessaan meiltä Naton. Myös uskonto voi olla jokin tekijä Erdoganin mietteissä. Onhan esimerkiksi Tanskassa pilkattu Muhammedia ja Ruotsissa Erdogania. Kumpikohan on suurempi rikos?
Jos 6. teoria pitäisi paikkansa, silloin pääsemme Natoon vasta kun Erdogan on syösty vallasta tai, optimistisemmin, mulkulle on annettu eteen tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Suosittelen käyttämään jälkimmäistä ensin. Tuntuu vähän siltä, että muut turkkilaiset eivät piittaa pohjoismaista pätkääkään ja heille Suomen liittyminen Natoon olisi pelkkä muodollisuus. Erdogan on saanut jostakin vamman sieluunsa, syytä sielutieteilijät etsikööt lyhdyn kanssa. Petersonille mielekästä työtä vaihteeksi.