On tietenkin monta asiaa, jotka estävät säästöjen syntymistä liitoksissa. Suomessa viranhaltijoilla on erittäin hyvä irtisanomissuoja. Esim. Rovaniemellä kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyessä käytännössä kaikki viranhaltijat jatkoivat joko vanhassa tai uudessa toimessa. Lisäksi erilaiset työsopimukset ovat voimassa käytännössä kunnes viranhaltija jää eläkkeelle. Entinen maalaiskunta oli karkeasti 130 km x 150 km kanttiinsa, joten osalla työntekijöistä oli käytössä ns. eväsraha. Kuntien yhdistyessä ennestään kaupungin palkkalistoilla olleilla ei moista rahaa palkan lisänä ollut, mutta uudessa kunnassa periaatteessa heidänkin voitiin olettaa matkustavan syrjäkylille. Neuvotteluissa ei ole saatu eväsrahan nauttijoita luopumaan edustaan, eikä laki anna mahdollisuutta sitä heiltä väkisin ottamaan. Toisaalta säästöjen kannalta pienenä torjuntavoittana voidaan pitää, ettei kaikille työntekijöille ruvettu maksamaan ko. eväsrahaa, vaikka moraalisesti olisi tietenkin oikein saada samasta työstä sama palkka.
Rovaniemellä sinällään yhdistäminen on ollut edullista mm. nostaen väestön kasvun suuremmaksi kuin mitä se aiemmin kunnat yhteen laskien oli, näin ollen mm. kaupunki jätti vast'ikään esim. Vaasan taakseen väkiluvussa. Yhdistymisen haasteet ovat silti moninaiset ja palvelut eivät ole automaattisesti aina parantuneet, vaikka ei tilanne kovin huonokaan ole. Säästöjä tosin ei ole saatu ennakoidulla tavalla, mutta muuten liitos on plussan puolella.
Sen sijaan hallitus kaavailee, että jo isoon kuntaan liittyisi vielä Ranua. Lisäksi hallitus on kaavaillut, että Posio liittyisi Kuusamoon yli maakuntarajan. Tätä jälkimmäistä voi pitää epätodennäköisenä, sillä heidän asiointi- ja työssäkäynti suuntansa on pitkään ollut Rovaniemi. Kuntien itsensä kannalta olisi viisaampaa liittyä yhteen kuin että molemmat liittyvät Rovaniemeen, sillä varmuudella kylien palveluiden taso huononisi palveluiden siityessä kaupunkiin. Kaupungille taas lienee yksi hailee liittyykö jatkossa siihen vielä yksi, kaksi tai ei yhtään kuntaa. Saa nähdä miten käy.
Omasta mielestäni olis ollut kaikkein parasta, että kuntien lakisääteisistä palveluista jatkossa vaikeasti pienten kuntien järjestämät + kaavoitus olisi siirretty maakunnille, joita on siis 19. Sen alla kunnat olisivat saaneet jatkaa paikallisdemokratian yksikköinä. Välimalli, on se sitten 70 tai 170 (joista jälkimmäinen lienee lähempänä toteutuvaa), on monilla tavoin helvetin huono. Jos kuntien määrä laskee alle sadan joudutaan varmuudella perustamaan jotain kaunginosa valtuustoja tms. ja byrokratia ei ainakaan vähene. Huonolta näyttää.
