Mainos

Suomen kuntarakenne

  • 74 540
  • 624
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Toinen vastaava esimerkki Tampereen alueelta. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä on tehty sekä ympäryskuntien kesken (erityisesti terveydenhuollon tehostamisen merkeissä), että kasvukeskus-Tampereen kanssa (päivähoito, vesihuolto). Yhteistyön määrässä ja laadussa on menty selvästi eteenpäin siitä mitä se oli viime vuosituhannella.


Tässä ylikunnallisessa yhteistyössä nyt sattuu oleen vaan perustavaa laatua olevia, ja nimenomaan demokratiaan liittyviä ongelmia.

Ylikunnallisen toimijan tilejä ei esim pääse kunnan tarkastuslautakunta tsekkaan. Korkeintaan joissain isäntäkunnan. Ylikunnalliseen hallintoelimeen jaetaan paikkoja kunnittain, ja kunnan edustajana on jonkin yhden puolueen edustaja/kunta. Eli kuntalaisten suora vaikutusmahdollisuus näiden toimintaan on olematon.

Aina mennään sen taakse, että ”kyllähän mää, mutta noi muut”. Rahaa palaa järjettömiä määriä, kun budjettikontrollia ei ole. Kunnathan siis ”ostaa” nämä palvelut näiltä ylikunnallisilta organisaatiolta jotka valvoo omaa rahankäyttöänsä itsenäisesti. Siinä suuri syy, miksi kaikki ylikunnallisiksi siirretyt palvelut ovat alkaneet maksaa kunnille enemmän kun ne makso itse tuotettuna.

Ituetuottamisen ongelma taas on, että jopa Nokian kokosessa kaupungissa (31000 asukasta) on vaikea saada vesi-insinööriä vesilaitokselle. Ja kun nykyiset alemman tason tekniset työntekijät jää eläkkeelle, ei ole kohta henkilökuntaa pyörittämään tätä surullisenkuuluisaa lafkaa.. täytyy siis lähteä siinäkin yhteistyöhön keskuskunnan kanssa….

Juuri ylikunnalliset himmelit, joita Paras hanke on saanut aikaan on se kiireellisin syy yhdistellä kuntia. Tuommonen himmelisekamelska ei ole enää kenenkään kontrollissa…

Tampereen seudulla alkaa olla noita himmeleitä järjetön määrä. En nopsaan löytynyt montako, mutta Lahden yhdistämissuunnitelmassa (joka kaatu) Soininvaara löysi Lahden seutukunnalta reilusti yli 100 yhteishallintotoimintaa ja konsertiota.

Mitä järkeä?
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Mua ihmetyttää noissa työryhmän kuntakartoissa uusien kuntakokonaisuuksien erisuhtaisuus. Juuri tuolla Tampereen suunnalla tulisi suur-Tampere ja sen alle Urjala-Akaa-Valkeakoski, jonka väkiluku olisi hädintuskin kymmenesosaa siitä. Niiden eteläpuolella taas on suur-Hämeenlinna joka olisi taas tuntuvasti isompi.

Muutama muukin aika pieneksi jäävä kuntakokonaisuus sinne jää, sitten toisena ääripäänä pk-seutu joka itseäni huolestuttaa lähinnä lähidemokratian kannalta. Kenellä "tavallaisella kuntalaisella" on edellytyksiä lähteä tosissaan siellä ehdolle kunnallisvaaleihin kun läpipääsyyn tarvittaisiin about 2000 ääntä? Vertailua voi hakea vaikka Helsingin nykyisestä valtuustosta jonka jäsenistä suurin osa on nykyisiä tai entisiä kansanedustajia tai jonkinsorttisia julkkiksia. Pk-seudun yhdistäminen edellyttäisi välttämättä samanaikaista kunnallishallinnon pilkkomista esim. Tukholman malliseksi - vastoin kuin meillä luullaan, Tukholma ei ole yksi kunta.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tässä ylikunnallisessa yhteistyössä nyt sattuu oleen vaan perustavaa laatua olevia, ja nimenomaan demokratiaan liittyviä ongelmia.

Tilintarkastus- ja muut valvontatyökalut pitää luonnollisesti järjestää toimiviksi. Niiden puute ei ole mikään asiallinen peruste yhteistyön lopettamiseksi. Kuntayhtymien ja vaikkapa sairaanhoitopiirien toiminnasta ylikunnallisina organisaatioina on kertynyt riittävästi kokemusta.

Ettei vaan se todellinen "demokratiaan liittyvä" ongelma ole se, ettei Tampere pääse sanelemaan miten asiat hoidetaan Nokialla, kun "meitä on kuitenkin paljon enemmän"? Vai ajattelitko että demokratia toteutuu sitten kun pienten ympäryskuntien edustajat (vaikkakin sitten vain yhdestä puolueesta) eivät enää pääse haittaamaan toimintaa?

Lähidemokratian tukahduttaminen on typerin teko mitä valtiovalta voi nykyisessä tilanteessaan tehdä. Kansalaisten vieraannuttaminen vaikuttamisesta aiheuttaa todella vakavia ja pitkäkestoisia ongelmia yhteiskuntaan. Ja ne vasta kalliiksi tulevatkin.
 

Fordél

Jäsen
Lähidemokratian tukahduttaminen on typerin teko mitä valtiovalta voi nykyisessä tilanteessaan tehdä. Kansalaisten vieraannuttaminen vaikuttamisesta aiheuttaa todella vakavia ja pitkäkestoisia ongelmia yhteiskuntaan. Ja ne vasta kalliiksi tulevatkin.

En tiedä onko typerin, mutta ehdottomasti tämä on vakava kysymys. Jo nyt tunnetaan, että ihmisillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia vaan "etelän herrat" ne vaan päättää. Nyt jos kuntademokratiassa käy samoin eli ydinkaupungin edustajat päättävät kaikesta, kun laitamien edustajat eivät pääse läpi vaaleissa, tulee eittämättä suuria ongelmia koko yhteiskunnalle.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Pk-seudun yhdistäminen edellyttäisi välttämättä samanaikaista kunnallishallinnon pilkkomista esim. Tukholman malliseksi - vastoin kuin meillä luullaan, Tukholma ei ole yksi kunta.

Kuntien tehtävät Ruotsissa on täysin erilaisia kuin Suomessa. Ruotsissa Valtio märää, ja järjestämis- ja rahoitusvastuu jakautuu kahdelle tasolle kunnille ja maakunnille eli maakäräjille.

Molemmilla tasoilla on verotusoikeus! Mitä suomessa sii on vain kunnilla. Terveyden- ja sairaanhoitolaissa (Hälso- och sjukvårdslag) määritellään vastuun jakautumisesta kuntien ja maakäräjien kesken. Ruotsissa vastuu sairaaloista ja suurimmasta osasta perusterveydenhuoltoa on maakäräjillä, joita on 20kpl. Kunnat sitten puuhastelee pienempien menojen kera. Kuntia on Ruotsissa 290 .

Ruotsin mallista pitäisi ostaa niiden lähialueiden kehittämisidea, jota on esitettykin kaupunginosavaltuustojen muodossa. Eli yhteisö saisi itse päättä infraansa käytettävistä rahoista. Näitähän on jo Suomessa, mutta ilman budjettivaltaa, eli rahaa (antavat vain suosituksia)


Tilintarkastus- ja muut valvontatyökalut pitää luonnollisesti järjestää toimiviksi. Niiden puute ei ole mikään asiallinen peruste yhteistyön lopettamiseksi. Kuntayhtymien ja vaikkapa sairaanhoitopiirien toiminnasta ylikunnallisina organisaatioina on kertynyt riittävästi kokemusta.

niin on, ja kokemus on, että ne paisuu kuin pullataikinat ilman mitään kontrollia. Siis demokraattista kontrollia, ilman mitään suoraa vaikutusmahdollisuutta sille kuntalaiselle. Ei kontaktirajapintaa eikä vaalien kautta tuomaa valintavaltaa.


Ettei vaan se todellinen "demokratiaan liittyvä" ongelma ole se, ettei Tampere pääse sanelemaan miten asiat hoidetaan Nokialla, kun "meitä on kuitenkin paljon enemmän"?

niin, nimby nokialaisena en tietenkään halua Tampereen tuovan keskusputsariaan kokkujärvelle.. mutta se on siihen omaan napaan tuijottamista.
Kuten totesin, oma napa on tärkeä, mutta ei ainoa napa johon tuijotella. Koko maan etua pitää pystyä tsiigaan vaikka se kirpasis omaan isoonvarpaaseen. Ja nyt kun Kepu on oppositiossa, voi olla ainoa rako toteuttaa tämmönen tai taas odottaa 20 vuotta.



Lähidemokratian tukahduttaminen on typerin teko mitä valtiovalta voi nykyisessä tilanteessaan tehdä. Kansalaisten vieraannuttaminen vaikuttamisesta aiheuttaa todella vakavia ja pitkäkestoisia ongelmia yhteiskuntaan. Ja ne vasta kalliiksi tulevatkin.

Lähidemokratian toimiminen on juuri se ongelma. Se EI toimi. Kuntien rahat menee lakisääteisten toimintojen pyörittämisen, joihin ei valtuutetuilla ole nokan koputtamista (tai kun on, ollaan laittomassa tilassa, kuntalainen valittaa, hallinto-oikeus istuu ja kunta joutuu kuitenkin tuottaman laissa määritetyn palvelun).

Paikallisesti tärkeitä asioita, kuten miten mun tieni tässä huolletaan ja korjataan olisi mahdollista toteuttaa kaupunginosahallinolla. Sellaisella jolla on budjettivaltaa omien lähialueiden toteuttamisen suhteen (ei vain esitysvaltaa kuten nyt).

Se olisi OIKEAA lähidemokratiaa. Nyt Kuntademokratia ei sitä ole, kun ne eniten rahaa vievät osiot ovat joka tapauksessa ylikunnallisissa instituutioissa (ei vaikutusvaltaa kuntalaisella) tai lakisääteistä toimintoja (ei valtaa kuntalaisella).


Ja jotta se tärkein ei unohtusi, suomen yhdyskuntarakennetta ei muuteta millään pilipalipikkuteoilla enää, kun sen normaalia muuttamista on niin pitkään jarrutettu.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ehkä näissäkin voisi tehdä jonkinlaisia yhdistymsiä esimerkiksi Hämeen liiton ja Päijät-Hämeen liiton osalta. En oikein ymmärrä miksi nuo ovat nytkin erossa toisistaan ja kuntaliitosten jälkeen varmaan yhdistyisivätkin.

Hämeen Sanomissa oli juttua, että koko Kanta-Hämeen maakunta saattaisi hajota käsiin, jos Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkää ja Kanta-Hämeessä sijaitseva Riihimäki yhdistyisivät.

Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että itsenäinen Kanta-Häme olisi Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen etujen kannalta paras vaihtoehto ja toivon Riihimäen pitävän siitä kiinni. Uudellamaalla yhdistynyt Riihimäki-Hyvinkää joutuisi paljon suuremmalla todennäköisyydellä poikapuolen asemaan, kun taas olisi Kanta-Hämeessä vahva osapuoli.

Mikäli johonkin suuntaan pitäisi yhdistyä, olisi luontevin suunta samalla kasvukäytävällä sijaitseva Pirkanmaa. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan yhdistyessä maakunnan nimeksi pitäisi ehdottomasti tulla Häme historiallisista syistä, mutta tämä lienee enemmän traditionalistinen ja tunnepohjainen, joskaan ei mitenkään vähäpätöinen asia.

Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen välinen kanssakäyminen on ollut ehkä hieman väkinäistä - osin huonojen liikenneyhteyksien takia. Nämä maakunnat kuuluvat toki samaan vaalipiirin ja ovat samaa piiriä monien edunvalvontajärjestöjen kohdalla.


Toinen vastaava esimerkki Tampereen alueelta. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä on tehty sekä ympäryskuntien kesken (erityisesti terveydenhuollon tehostamisen merkeissä), että kasvukeskus-Tampereen kanssa (päivähoito, vesihuolto). Yhteistyön määrässä ja laadussa on menty selvästi eteenpäin siitä mitä se oli viime vuosituhannella.

...

Nyt, käsiin räjähtäneen pakkoliitoskeskustelun myötä tilanne on nollassa. Tampere on Aamulehden äänellä paljastanut todelliset tarkoituksensa rumalla tavalla ja veikkaan että uusiin neuvotteluihin tamperelaisten kannattaa pukea selkämykseen puukonkestävät suojat.

Ehkä paras vaihtoehto olisi (tai olisi ollut) se, että valtio olisi pakkoliitoksista puhumisen asemesta määritellyt kuntayhtymille selkeät hallinnolliset speksit nimim. Tarinankertojan mainitsemien hallinnollisten epämääräisyyksien minimoimiseksi.

Yhteistyössä tärkeä asia on myös elinkeinoelämän kehittäminen. Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla tehtiin vielä pari vuotta sitten erinomaista yhteistyötä seudun yhteisen elinkeinostrategian hyväksi. Pakkoliitoskeskustelun myötä Janakkala ja Hattula erosivat tästä yhteistyöstä ja nyt Hämeenlinnan kasvusta hyötyvät Janakkala ja Hattula toteuttavat kasvukeskuksesta erillistä elinkeinostrategiaa. Leikkivät siis pakkoliitoskeskustelun pelästyttäminä omilla pienillä hiekkalaatikoillaan.

Minulle tuli vielä hetki sitten Aamulehti ilmaiseksi tutustumistarjouksena ja lueskelin siitä noita Tampereen seudun kuntaliitosartikkeleita. Oletko, Yläpesä, muuten varma, että tämä välttämättä edes on Tampereen kaupungin aktiivinen tahto vai olisiko sielläkin käynyt niin, että maakuntalehti Aamulehti yrittää ikään kuin kasvaa seutukuntaa suuremmaksi ja ajaa omaa agendaansa. Näen todennäköisenä, että Tampere hiljaisesti kuntaliitospuheet hyväksyy, mutta ei halua ympäristökuntiaan painostaa juuri siksi, koska se aiheuttaa vain pahaa verta ja siitä kärsii yhteistyö.

Hämeen Sanomat nimittäin sooloilee Hämeenlinnan seudulla vastaavalla tavalla. Ei ehkä niinkään kuntaliitosasiassa, vaan tietyissä elinkeinopoliittisissa linjavedoissa.

***

Näen kyllä tietyllä tavalla ongelmallisena sen, että Janakkala ja Hattula ikään kuin freeraidaa Hämeenlinnan kasvulla. Keskustaajamat Turenki ja Parola sijaitsevat kiinni Hämeenlinnassa ja täysin selvää on, että niiden asukkaista suurin osa käy Hämeenlinnassa töissä, mutta maksavat kunnallisveronsa muualle. Toisekseen niiden asukkaat käyttävät Hämeenlinnan tuottamia kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja, mutta eivät osallistu niiden rahoittamiseen.

Kuntaliitoksia vastaan minulla ei ole mitään, mutta niiden pitää tapahtua paikallisdemokratian pelisääntöjä kunnioittaen. Pakkoliitoskeskustelu vain myrkyttää sitä yhteistyön ilmapiiriä, jonka kautta niitä järkipohjaisia liitoksia tai muita yhteistyömalleja voitaisiin saada aikaiseksi.

Hämeenlinnan seudun kuntayhteistyötä tämä pakkoliitoskeskustelu on todella paljon haitannut. Ilmeisesti siis myös Tampereen. Ja tuskin nämä ovat lähellekään ainoat esimerkit.
 

Fordél

Jäsen
Paikallisesti tärkeitä asioita, kuten miten mun tieni tässä huolletaan ja korjataan olisi mahdollista toteuttaa kaupunginosahallinolla. Sellaisella jolla on budjettivaltaa omien lähialueiden toteuttamisen suhteen (ei vain esitysvaltaa kuten nyt).

Tästäkin huolimatta todellinen valta olisi kunnanvaltuustolla, joka määrittelisi tälle kaupunginosahallinnolle toiminnan rajat kuten resurssit.

Kunnanvaltuustossa puolestaan säilyisi se ongelma, josta itsekin tuossa edellä mainitsin: se olisi täynnä keskuskunnan edustajia. Entisen kehyskunnan ja niiden laitamien edutajat eivät pääsisi läpi, mikä rapauttaisi ihmisten uskoa demokratiaan. Sitä ei läheskään kokonaan korjattaisi kaupunginosahallinnolla.


Mikäli johonkin suuntaan pitäisi yhdistyä, olisi luontevin suunta samalla kasvukäytävällä sijaitseva Pirkanmaa. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan yhdistyessä maakunnan nimeksi pitäisi ehdottomasti tulla Häme historiallisista syistä, mutta tämä lienee enemmän traditionalistinen ja tunnepohjainen, joskaan ei mitenkään vähäpätöinen asia.

Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen välinen kanssakäyminen on ollut ehkä hieman väkinäistä - osin huonojen liikenneyhteyksien takia. Nämä maakunnat kuuluvat toki samaan vaalipiirin ja ovat samaa piiriä monien edunvalvontajärjestöjen kohdalla.

Tämä on kyllä ihan totta. Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat suht lähellä toisiaan, mutta yhteistyön kannalta yllättävänkin kaukana. Kanta-Hämeen luontevin yhteistyösuunta on Pirkanmaahan. Toiseksi luontevin lienee Uusimaa ja vasta sitten tulee Päijät-Häme. Päijät-Hämeessä (ainakin eteläisimmät kunnat Lahden johdolla) luontevin suunta on taas Uusimaa, jonka jälkeen tulee Kymenlaakso ja Kanta-Häme.

Ehkä maakuntien liittojen yhdistymiset suuntautuisivat siis muualle. Kuitenkin jotain muutoksia tarvittaisiin tilanteessa, jossa maakunnan liitolla olisi vain 2-3 jäsentä.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ehkä paras vaihtoehto olisi (tai olisi ollut) se, että valtio olisi pakkoliitoksista puhumisen asemesta määritellyt kuntayhtymille selkeät hallinnolliset speksit nimim. Tarinankertojan mainitsemien hallinnollisten epämääräisyyksien minimoimiseksi.

Ja toisekseen, puhuttaisiin siitä mikä alunperin on aiheuttanut kuntien kriisin: yhä kasvava yhä kalliimpien palveluiden järjestämisvastuu. Varsinkin terveydenhoidon saralla - mutta myös modernisaation ja sen mukaisen "lähivälinpitämättömyyden" seurauksena kasvavan sosiaalitoimen aloilla - kehitetään jatkuvasti uusia interventiomuotoja (lääkkeitä, hoitoja, tekniikoita jne) jotka tuovat usein lähinnä marginaalista parannusta aiempiin menetelmiin mutta joiden käyttökustannukset ovat xx prosenttia korkeammat ja kehittyneen markkinoinnin seurauksena näitä kohdennetaan todella suurelle osalle väestöä, joka taas puolestaan oppii niitä vaatimaan "oikeuksinaan". Tiiviisti ilmaistuna: jos jokainen suomalainen vaatisi ne palvelut, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat, tämä maa kaatuisi varattomana muutamassa kuukaudessa.

Järkeistämisessä ei ole kyse pelkästään vanhasta tutusta priorisoimisesta, vaan myös riittävän tason määrittelemisestä niissä asioissa jotka päätetään jäävän priorisoinnin jälkeen järjestettävien piiriin. Mikä siis on riittävä julkisista varoista maksettava hoito esim. kaihin hoidossa. Itse nostaisin esille jopa kaikkein vanhimman väestönosan (85+) hoidon eettisen rationalisoinnin. Mitkä ovat aidosti sellaisia toimenpiteitä joilla vielä nostetaan elämänlaatua kohtuullisin kustannuksin jäljellä olevien elinvuosien ajaksi. Mitkä toimenpiteet puolestaan ovat aivan liian kalliita tähän nähden. Metakkahan siitä nousee mutta fakta on, että tässä kohderyhmässä heitetään surutta menemään rekkalasteittain euroja vain sen vuoksi että on lain mukaan pakko eikä kukaan halua virkavirhesyytettä.


Oletko, Yläpesä, muuten varma, että tämä välttämättä edes on Tampereen kaupungin aktiivinen tahto vai olisiko sielläkin käynyt niin, että maakuntalehti Aamulehti yrittää ikään kuin kasvaa seutukuntaa suuremmaksi ja ajaa omaa agendaansa. Näen todennäköisenä, että Tampere hiljaisesti kuntaliitospuheet hyväksyy, mutta ei halua ympäristökuntiaan painostaa juuri siksi, koska se aiheuttaa vain pahaa verta ja siitä kärsii yhteistyö.

Se on selvä, että Aamulehdellä on tässä oma agenda ja varsin vahva sellainen. Lehden kytkökset ovat vahvat niin Kokoomukseen (entinen pää-äänenkannattaja) ja nykyisin Vihreisiin, joille molemmille kuntaliitosasia on lähellä sydäntä. Kaupungin johdolta on lehdessä vuosien varrella ollut erittäin selkeitä kannanottoja liitosten tarpeellisuuden puolesta, mutta niissä on aina painotettu tätä varovaisuutta asian tunnelatausten vuoksi. Tiedän varmuudella että Vihreillä on kova into pakottaa ympäryskunnat Tampereen vasaran alle, näennäisesti liikenne- ja kaavoitusasioihin vedoten, mutta tosiasiallisesti paljon raadollisemmista asioista on kyse.

Näen kyllä tietyllä tavalla ongelmallisena sen, että Janakkala ja Hattula ikään kuin freeraidaa Hämeenlinnan kasvulla. Keskustaajamat Turenki ja Parola sijaitsevat kiinni Hämeenlinnassa ja täysin selvää on, että niiden asukkaista suurin osa käy Hämeenlinnassa töissä, mutta maksavat kunnallisveronsa muualle. Toisekseen niiden asukkaat käyttävät Hämeenlinnan tuottamia kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja, mutta eivät osallistu niiden rahoittamiseen.

Sinä kun olet analyyttinen kirjoittaja niin avaapa, mitä tarkoittaa tuo freeraidaus tässä tapauksessa? Miten naapurikuntien asukkaat eivät osallistu Hämeenlinnan kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden rahoittamiseen? Hehän maksavat niiden käytöstä pääsylippumaksut, joiden varassa yhtiöiden tulee toimia. Et kai vain tarkoita että muiden kuntien pitäisi kustantaa hämeenlinnalaisten kiinteistöjen rakentamista? Tämä logiikka ei toimi. Ei yhteistyö voi perustua siihen että keskuskunta päättää itsenäisesti mitä suuruudenhullumpia hankkeita (viittaus Tampereeseen) ja sitten vaatii ympäristökuntia osallistumaan tämän "infran" kustannuksiin, samalla kun se synnyttämät vero- ja vetovoimahyödyt seurannaisvaikutuksineen jää yksinomaan keskuskunnan iloksi. Ne teatterit, megamuseot, areenat on jo perustettaessa punnittava siten että kustannuksista selvitään ilman että jatkossa joudutaan taas vaatimaan rajanaapureiden (niistähän ei koskaan päästä eroon vaikka kuinka pakkoliitettäisiin) kukkaroiden venyttämistä.

Ehkä Tampereenkin viesti tässä asiassa on se, että meidän naapurikuntalaisten ei tulisi käyttää tamperelaisten teattereiden, museoiden jne palveluita? Voidaan toki harkita.

edit: Nimbyistä.. on virhe ajatella että vain ympäryskuntien asukkaat olisivat nimbyjä. Ne keskuskuntalaiset ovat täsmälleen samanlaisia ja kun heidän ääniä olisi pakkoliitetyssä kunnassa enemmistö, ulkoistetaan ongelmalliset toiminnot takuuvarmasti niihin entisiin ympäryskuntiin.
 
Viimeksi muokattu:

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En tiedä onko typerin, mutta ehdottomasti tämä on vakava kysymys. Jo nyt tunnetaan, että ihmisillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia vaan "etelän herrat" ne vaan päättää. Nyt jos kuntademokratiassa käy samoin eli ydinkaupungin edustajat päättävät kaikesta, kun laitamien edustajat eivät pääse läpi vaaleissa, tulee eittämättä suuria ongelmia koko yhteiskunnalle.

Juuri näin ja tätä tässä helsinkivetoisessa niin sanotussa palvelujen rationalisointi - vimmassa ei oteta huomioon. Uudistuksen lähtökohtana pitäisi olla paikallistason ihmisten tarpeet. Virkkusen retoriikassa ne toki ovatkin, mutta käytäntö näyttää hieman toisenlaiselta.

Tutkijat ovat kriittisiä uudistuksen synnyttämästä demokratiavajeesta: Tutkija: Kuntauudistus heikentää demokratiaa | Kotimaa | YLE Uutiset | yle.fi Ja mikseivät olisi, mitä ihmettä esimerkiksi vesilahtelaiset voivat tehdä Tampereen kunnanvaltuustossa? Miksi hyvin toimivien Lempäälän ja Pirkkalan päätösvalta keskitetään Tampereelle? Näin tamperelaisenakin tämä tuntuu jotenkin nurinkuriselta. Vihreiden esitykset kaupunginosavaltuustoista ovat myös ihan unelmahöttöä. Onhan Tampereella nykyisin periaatteessa jotain kaupunginosajärjestöjä, mutta niiden käytännön vaikutus päätöksentekoon on aika kehno.
 

FreezingHell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kuntaliitoksia vastaan minulla ei ole mitään, mutta niiden pitää tapahtua paikallisdemokratian pelisääntöjä kunnioittaen. Pakkoliitoskeskustelu vain myrkyttää sitä yhteistyön ilmapiiriä, jonka kautta niitä järkipohjaisia liitoksia tai muita yhteistyömalleja voitaisiin saada aikaiseksi.
Tästäkin huolimatta todellinen valta olisi kunnanvaltuustolla, joka määrittelisi tälle kaupunginosahallinnolle toiminnan rajat kuten resurssit.

Kunnanvaltuustossa puolestaan säilyisi se ongelma, josta itsekin tuossa edellä mainitsin: se olisi täynnä keskuskunnan edustajia. Entisen kehyskunnan ja niiden laitamien edutajat eivät pääsisi läpi, mikä rapauttaisi ihmisten uskoa demokratiaan. Sitä ei läheskään kokonaan korjattaisi kaupunginosahallinnolla.
Itse tunnen kunnallista päätöksentekoa valitettavan heikosti. Onko mahdollista koittaa avata konkreettisemmin nykyisen kaltaisen kunnallisdemokratian lisäarvoa? Ymmärrän, että demokratia sinänsä on itseisarvo, mutta organisaatio pitää silti muodostaa tilanteeseen mahdollisimman hyvin sopivaksi. Itse näen nykyisessä kuntapäätöksenteossa seuraavat ongelmat.

1) Päätökset ovat lyhytnäköisiä. Ne optimoivat alle viiden vuoden tähtäimellä, eikä rakenteellisia säästöjä ole mitään mahdollisuuksia tehdä vaan juustohöylällä mennään, jolloin säästetään juuri itse toiminnasta eikä organisaatiosta.

2) Kunnat ovat vääränkokoisia suorittamaan lakisääteiset tehtävänsä. Terveydenhoito pitää organisoida valtakunnallisesti. Energia- ja vesiasioihin muodostetaan kuntayhtymiä, jolloin päätöksenteko on sekavaa,tempoilevaa ja epätoimivaa, koska sen voisi hoitaa luontevammin ilman vanhoja kaunoja ja valtuustojen välisiä tappeluita kustannusten jyvityksistä. Koulutuksen järjestämiseen 100 kuntaa varmaankin menettelee, mutta en näe lisäarvoa verrattuna 20:een seutukuntaan. Kaavoituksessa ongelmia aiheuttaa osaoptimointi, kun maa-alue ei ole luontevasti suhteessa seudun suurimpaan kaupunkiin ja kilpailu on mustasukkaista. Sosiaalihuollon järjestämisessä en näe valtuustolla roolia, koska perustuu lakiin ja yleensä tehdään kai minimit, joten seutukunta hoitaisi sen yhtä tehokkaasti. Tienhoito on aika peanuts, voitte pitää, kunhan investointipäätökset tehdään jossain muualla.

3) Demokratia kuulostaa hienolta, mutta en näe, että se oikeasti on sitä. Kunnanvaltuutetut eivät ole mitään objektiivisia hyvänajattelijoita. Valtuutetut istuu osuuskunnan hallintoneuvostoissa alennuskorttien kanssa jne. Muistelen, että jossain oli joskus laskettu, että vähän yli 40% kunnanvaltuutetuista on kuntien palkkalistoilla. Siinähän hieno lähtökohta optimaaliselle päätöksenteolle, varmasti tehdään päätöksiä laajalla perspektiivillä. Demokratiassa tulee myös vesitettyjä päätöksiä, kun tehdään lehmänkauppoja omien etujen mukaan. Sama valtuusto päättää monesta tehtävästä, niin saadaan kätevästi päätettyä, että säästetään koulun iltapäivätoiminnata 3 tonnia ja lääkäripäivystyksestä 1 tunti päivässä, niin ollaan hoidettu valtuuston säästövelvollisuudet. 300 valtuustoa pohtii näitä asioita iltaisin ilman mitään kokonaisnäkemystä.

Kansalaisten demokratian tunne on varmaan ihan tärkeä juttu, mutta näkisin sen olevan aika pitkälti harhaa. Kunnat on ajettu suht tiukille sälyttämällä niille lisää tehtäviä. Varmaan ainakin osin taktisesti vauhdittamaan liitoksia ja vapaaehtoista yhteistyötä. Tällöin valtuustolla on nykyisellä rakenteella budjetissa harkinnanvaraisuutta prosentti tai kaksi, oi sitä lähidemokratian määrää. Tilalle voisi laittaa jonkun halvahkon kaupunginosavaltuuston, jotta kansalaisten jäljellä oleva harhaluulo demokratiasta saadaan säilymään. Eikö tätä nyt saatana saada myytyä kansalaisille järkipuheilla?

Ei, koska "niiden pitää tapahtua paikallisdemokratian pelisääntöjä kunnioittaen", mutta meidän kehyskunnan edustajat eivät pääse läpi, joten me ei haluta. Jatketaan samaan tapaan.

Näiden kaunojen takia, vanhat kunnat pitää haudata todellisesta eli budjettiin vaikuttavasta päätöksenteosta ja luoda uudet seutukunnat. 80 kuntaa välivaiheeksi, jotta saadaan maalaisliitto siivottua pois.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kunnanvaltuustossa puolestaan säilyisi se ongelma, josta itsekin tuossa edellä mainitsin: se olisi täynnä keskuskunnan edustajia.


Ongelma poistuu itsestään 10 - 15 vuoden kuluessa... Kun tavoitteen mukaisesti keskuskaupunki kaupunkilaistuu ja reuna-alueilta valutaan keskuksiin.. Suomi kaupungistuu.

Se valta on valtuustolla, ja se on ihan sama onko se koottu 20 000, 200 000, 2 000 000:n asukaan vaalituloksesta. Hyvin ne miljoonakaupungitkin demokratioissaan pärjää, eikä ihmisten usko demokratiaan ole rapautunut.. näin kävisi vain Suomessa?
 

FreezingHell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Juuri näin ja tätä tässä helsinkivetoisessa niin sanotussa palvelujen rationalisointi - vimmassa ei oteta huomioon. Uudistuksen lähtökohtana pitäisi olla paikallistason ihmisten tarpeet. Virkkusen retoriikassa ne toki ovatkin, mutta käytäntö näyttää hieman toisenlaiselta.

Tutkijat ovat kriittisiä uudistuksen synnyttämästä demokratiavajeesta: Tutkija: Kuntauudistus heikentää demokratiaa | Kotimaa | YLE Uutiset | yle.fi Ja mikseivät olisi, mitä ihmettä esimerkiksi vesilahtelaiset voivat tehdä Tampereen kunnanvaltuustossa? Miksi hyvin toimivien Lempäälän ja Pirkkalan päätösvalta keskitetään Tampereelle? Näin tamperelaisenakin tämä tuntuu jotenkin nurinkuriselta. Vihreiden esitykset kaupunginosavaltuustoista ovat myös ihan unelmahöttöä. Onhan Tampereella nykyisin periaatteessa jotain kaupunginosajärjestöjä, mutta niiden käytännön vaikutus päätöksentekoon on aika kehno.

Nyt kun lähdettiin tutkijoita myöten pahoittamaan mieltä demonratiavajeesta, niin tarvitseeko esim. terveydenhoito demokratiaa? Ymmärrän, että juuri tässä Vesilahti-tilanteessa saattaa olla perusteltua pahoittaa mielensä, kun tehdään poliittisia puolittaispäätöksiä, mutta nähdekseni jostain on aloitettava.

Mutta yleisemmällä tasolla vaatii ilmeisesti perustuslain muutoksen, jos terveydenhoito poistetaan kunnilta ja laitetaan pystyyn valtakunnallinen sairaanhoitopiiri? Antaako kunnallinen päätöksenteko siihen jotain lisäarvoa? Eikö eduskunta voi antaa budjetin ja ammattijohto organisoi hoidon optimaaliseksi koko maahan? Mitkä ovat kauaskantoisemmat riskit, jos se toimii suoraan eduskunnan alla? Eikö sairaanhoitoa voi verrata maanpuolustukseen? Mikseivät kunnat hoida maanpuolustusta? Miksen saa demokraattisesti osallistua maanpuolustuksesta päättämiseen? Olisin prkl lopettanut ruotsalaisdivisioonan, mutta onneksi eduskuntademokratia toimi ja esti tämän kansalaisen virhearvion.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tiedän varmuudella että Vihreillä on kova into pakottaa ympäryskunnat Tampereen vasaran alle, näennäisesti liikenne- ja kaavoitusasioihin vedoten, mutta tosiasiallisesti paljon raadollisemmista asioista on kyse.

Kerrotko näistä raadollisista syistä?

Minä ainakin pystyn perustelemaan kantani ihan rationaalisilla syy ja seurasuhteilla, joilla ei ole mitään ideologista painoa.. ei edes kotipaikkakuntapainoa.

Ja minä olen suuri poikkeus ympäristökuntien vihreissä. Käsittääkseni ainoita liitosten puolella olevia. Kaikilla muilla tuntuu olevan kotipaikkainto niin kova, että kategorinen EI on tullut joka puolelta. Tampereen Vihreillä varmaan on halua liitoksiin, toisaalta osa aasia ei edes kiinnosta.

Onhan Tampereella nykyisin periaatteessa jotain kaupunginosajärjestöjä, mutta niiden käytännön vaikutus päätöksentekoon on aika kehno.

Koska niillä ei ole lain määrittämää asemaa eikä oikeutta päättää rahasta.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ja minä olen suuri poikkeus ympäristökuntien vihreissä. Käsittääkseni ainoita liitosten puolella olevia. Kaikilla muilla tuntuu olevan kotipaikkainto niin kova, että kategorinen EI on tullut joka puolelta. Tampereen Vihreillä varmaan on halua liitoksiin, toisaalta osa aasia ei edes kiinnosta.


Juuri Tampereen porukasta puhuinkin. Raadolliset piirteet liittyvät ikiaikaisiin kytköksiin vallan ja persoonallisuudenpiirteiden kesken. Oma jalanjälki on jätettävä.
 

Fordél

Jäsen
Ongelma poistuu itsestään 10 - 15 vuoden kuluessa... Kun tavoitteen mukaisesti keskuskaupunki kaupunkilaistuu ja reuna-alueilta valutaan keskuksiin.. Suomi kaupungistuu.

Tämähän on vain spekulaatiota. Ihan hyvin 15 vuoden päästä kaupunkien kasvu voi suuntautua kasvukeskuksiin, mutta myös niiden kehyskuntiin, jossa törmätään edelleen samaan ongelmaan vaikka ne olisivat samaa kuntaa. Päättäjät tulevat keskuskaupungista eikä reuna-alueilla ole mahdollisuuksia vaikuttaa.

Se valta on valtuustolla, ja se on ihan sama onko se koottu 20 000, 200 000, 2 000 000:n asukaan vaalituloksesta. Hyvin ne miljoonakaupungitkin demokratioissaan pärjää, eikä ihmisten usko demokratiaan ole rapautunut.. näin kävisi vain Suomessa?

Onko näillä miljoonakaupungeilla samanlainen hallintorakenne ja -perinne kuin Suomella? Tuntevatko muuten miljoonakaupunkien asukkaat voivansa vaikuttaa kaupunkinsa asioihin yhtä hyvin kuin vaikka 20 000 asukkaan suomalaiset? Ei kannata väheksyä sitä, että Suomessa tunnetaan seudun päättäjät, mikä luo mahdollisuuksia vaikuttaa kun taas miljoonakaupungeissa päättäjät ovat kaukana.

Entä mihin katosi ne kaupunginosavaltuustot jos kerran valta on valtuustolla ja kaupunginosavaltuustot pelaavat vain napeilla.
 

Fordél

Jäsen
Koska niillä ei ole lain määrittämää asemaa eikä oikeutta päättää rahasta.

Eli miten organisoisit tämän asia? Perustaisit kaupunginosavaltuustoja, joilla olisi mahdollisuus päättää rahasta. Tällöin meillä olisi siis kaksi valtuustoa, josta toinen päättää toisen rahamäärästä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei kannata väheksyä sitä, että Suomessa tunnetaan seudun päättäjät, mikä luo mahdollisuuksia vaikuttaa kun taas miljoonakaupungeissa päättäjät ovat kaukana.
kuulostaa ihan korruptiolla, että henkilökohtaisilla suhteilla pystyy vaikuttamaan. Sinänsä varmasti kätevää jos omalle kohdalle sattuu.

Sellaista ehdotusta ei ole vielä heitetty, että toinen tapa ratkaista kuntien talousongelmat olisi poistaa palveluiden lakisääteisyys. Päättäkööt kunnat ja kuntalaisesti aidosti mitä palveluita haluavat ja millä hinnalla. Jos heille on ok, ettei terveyskeskusta ei ole, niin olkoon niin.
 

Fordél

Jäsen
kuulostaa ihan korruptiolla, että henkilökohtaisilla suhteilla pystyy vaikuttamaan. Sinänsä varmasti kätevää jos omalle kohdalle sattuu.

Siitä, että päätöksentekijöillä on kasvot ja he ovat lähellä ihmisiä, on vielä pitkä matka päättäjien lahjontaan.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Sinä kun olet analyyttinen kirjoittaja niin avaapa, mitä tarkoittaa tuo freeraidaus tässä tapauksessa? Miten naapurikuntien asukkaat eivät osallistu Hämeenlinnan kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden rahoittamiseen? Hehän maksavat niiden käytöstä pääsylippumaksut, joiden varassa yhtiöiden tulee toimia. Et kai vain tarkoita että muiden kuntien pitäisi kustantaa hämeenlinnalaisten kiinteistöjen rakentamista? Tämä logiikka ei toimi. Ei yhteistyö voi perustua siihen että keskuskunta päättää itsenäisesti mitä suuruudenhullumpia hankkeita (viittaus Tampereeseen) ja sitten vaatii ympäristökuntia osallistumaan tämän "infran" kustannuksiin, samalla kun se synnyttämät vero- ja vetovoimahyödyt seurannaisvaikutuksineen jää yksinomaan keskuskunnan iloksi. Ne teatterit, megamuseot, areenat on jo perustettaessa punnittava siten että kustannuksista selvitään ilman että jatkossa joudutaan taas vaatimaan rajanaapureiden (niistähän ei koskaan päästä eroon vaikka kuinka pakkoliitettäisiin) kukkaroiden venyttämistä.

Oikeastaan tarkoitin näitä yhteisresurssihyödykkeitä: ilmaisliikuntapaikkoja, ulkoilualueita, puistoja yms. Näitä käyttävät ja niistä hyötyvät naapurikuntien asukkaat, mutta niiden hoito jää keskuskunnan kontolle. Hämeenlinnan kohdalla noiden alueiden merkitys ei ole mitätön: ensinnäkin nuo puistometsät ja kansallinen kaupunkipuistokonsepti on vetovoimatekijä, josta hyötyvät naapurikunnatkin. Toisekseen nuo alueet ovat Hämeenlinnassa laajoja ja niiden hoito ei ole pieni menoerä.

En tarkoita, että näistä pitäisi tehdä maksullisia ei-hämeenlinnalaisille (se nyt ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan), vaan tarkoitan sitä, että niihin tehtävien panostusten jakamisesta tulisi voida keskustella hyvässä hengessä, kun niistä kerran kollektiivisesti hyödytään.

On muistettava, että Turenki ja Parola (joissa asuu erittäin suuri osa Janakkalan ja Hattulan väestöstä) sijaitsevat aivan kaupungin kyljessä, jolloin Hämeenlinnan tekemien investointien hyöty on niillekin merkittävä. Sama ei koske lähellekään yhtä suurissa määrin Hämeenlinnan vanhoja ympäryskuntia, jotka jo ovat liittyneet Hämeenlinnaan.

Ideaalitilanteessa kunnat pystyisivät tekemään (hallinnollisesti selkeiden!) kuntayhtymien sekä seudullisten kehitysorganisaatioiden kautta yhteistyötä siten, että jokainen kantaisi oman kortensa kekoon kehityshankkeiden toteuttamiseksi. Se nyt vaan ei ole tällä hetkellä lainkaan mahdollista, kun tämä pakkoliitoskeskustelu on myrkyttänyt ilmapiirin niin totaalisesti.

Suuruudenhullut tai liian riskipitoiset hankkeet ovat sitten asia erikseen. Niitähän ei ylipäätäänkään kannata julkisilla varoilla toteuttaa. Julkisissa investoinneissa on oltava kannattavuuslaskelmien suhteen aika tarkka.

Kuntaliitoksia en vastusta, mutta tämä ylhäältä tapahtuva pakkosyöttäminen on kontraproduktiivista ja haiskahtaa vahvasti myös epädemokraattiselle.


EDIT: FreezingHellin kommetissa on paljon hyviä pointteja.
 
Viimeksi muokattu:

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Itse olen kaupunkilainen, mutta en pidä tästä kaupungistamis- ja keskittämispakosta. On selvää, että tekniikan kehittämisen myötä alkutuotannosta saa yhä harvempi leipänsä. Jatkossakin kuitenkin tarvitaan maalla asujia, varsinkin mikäli halutaan saada lähellä tuotettua ruokaa, mikä puolestaan olisi ekologista ja vaikuttaisi omalta osaltaan ilmastonmuutoksen vastustamiseen.
Toisaalta yletön kaupunkeihin muuttaminen aiheuttaa hirvittävästi ongelmia. Toki muuttotappio alueille, mutta erityisesti suurempiin kaupunkeihin. Pahimpana esimerrkinä Suomessa tietenkin Helsinki, jossa normaali ihminen joutuu luopumaan elintasostaan maksamalla itsensä kipeäksi vaikkapa kolmiosta, vaikka sillä hinnalla pitäisi saada reilun kokoisen omakotitalon.
Itseeni hallituksen esitykset tuskin pahemmin vaikuttavat, enkä ole aikeissa muuttaa mihinkään, mutta pidän erittäin epämielyttävänä tapaa, jolla hallitus kaventaa ihmisten oikeutta vapaasti valita asuinpaikkansa. Se on kuitenkin yksi elämään eniten vaikuttavia päästöksiä, johon ei oikeastaan pitäisi muiden yksilöiden saatikka hallitusherrojen liiemmälti puuttua.
 

Fordél

Jäsen
Oikeastaan tarkoitin näitä yhteisresurssihyödykkeitä: ilmaisliikuntapaikkoja, ulkoilualueita, puistoja yms. Näitä käyttävät naapurikuntien asukkaat, mutta niiden hoito jää keskuskunnan kontolle.

Hoito jää toki keskuskunnan kontolle, mutta jos nyt otetaan joku merkittävä liikuntapaikka niin siihen tehtäviin investoiteihin tulee osa varoista yleensä valtion kassasta, jolloin kustannukset tasaantuvat. Eli jos vaikka uimahalliin tehdään peruskorjaus niin siinä on mukana sekä kunnan omaa rahaa, mutta myös valtion tukea. Uudistuneen hallin hyödyn korjaa niin kunnan kuin lähikuntien asukkaat.

Kuntaliitoksia en vastusta, mutta tämä ylhäältä tapahtuva pakkosyöttäminen on kontraproduktiivista ja haiskahtaa vahvasti myös epädemokraattiselle.

Minullakaan ei ole mitään liitoksia vastaan, mutta karvat tuppaavat nousemaan vähän pystyyn kun päätökset tehdään aikalailla heikoilla tiedoilla mm. demokratiavaikutusten suhteen.
 

msg

Jäsen
Tämähän on vain spekulaatiota. Ihan hyvin 15 vuoden päästä kaupunkien kasvu voi suuntautua kasvukeskuksiin, mutta myös niiden kehyskuntiin, jossa törmätään edelleen samaan ongelmaan vaikka ne olisivat samaa kuntaa. Päättäjät tulevat keskuskaupungista eikä reuna-alueilla ole mahdollisuuksia vaikuttaa.

Niin eihän kuntaliitoksista oikeasti ole hyötyä, jos palveluverkko jatkaa entisen kokoisena ja laajuisena. Ihana ajatushan olisi, että terveyskeskus ja muut palvelut olisivat kävelymatkan päässä, mutta kuka ne maksaa, jos alueella ei asu riittävästi ihmisiä. Jos siis kunta ei itse kykene palvelujaan tuottamaan, niin kenen pitäisi syrjäkylien palveluntuotanto maksaa? Tähän olisi kiva saada vastaus niiltä, jotka haluavat pitää nämä syrjäalueiden palvelut hengissä.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Oikeastaan tarkoitin näitä yhteisresurssihyödykkeitä: ilmaisliikuntapaikkoja, ulkoilualueita, puistoja yms. Näitä käyttävät ja niistä hyötyvät naapurikuntien asukkaat, mutta niiden hoito jää keskuskunnan kontolle.

OK, nyt alkaa tarkentua. Siis ilmaiskäytössä olevat julkiset alueet ovat nyt akilleen kantapää. Mietin, mitä vastaavia kiistattomia vetovoima-alueita Tampereella on, joiden ylläpito on merkittävä rasite kaupungille mutta jota naapuritkin sumeilematta siipeillen hyödyntävät. Sorsapuiston eläinhäkit, Hatanpään arboretum, Hämeenpuisto ja Mustalahden satama-alue.

Näihinkö kilpistyvät loisimispuheet?
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Jatkossakin kuitenkin tarvitaan maalla asujia, varsinkin mikäli halutaan saada lähellä tuotettua ruokaa, mikä puolestaan olisi ekologista ja vaikuttaisi omalta osaltaan ilmastonmuutoksen vastustamiseen.

100% samaa mieltä. Maaseudun kehittämistä ei sovi unohtaa. Eikä sitä ole unohdettukaan - on olemassa paljon innovatiivisia konsepteja maaseudun elävöittämiseksi kustannustehokkaasti. Luomu- ja lähiruoka-asiat liittyvät näihin läheisesti. Suorat maataloustuet eivät sen sijaan useinkaan ole kovin kustannustehokkaita.


Pahimpana esimerrkinä Suomessa tietenkin Helsinki, jossa normaali ihminen joutuu luopumaan elintasostaan maksamalla itsensä kipeäksi vaikkapa kolmiosta, vaikka sillä hinnalla pitäisi saada reilun kokoisen omakotitalon.

Elintason määritteleminen on subjektiivista. Esimerkiksi minä asuisin mieluummin eteläsuomalaisessa kaupungissa saunallisessa kaksiossa, kuin Muoniossa suuressa omakotitalossa.
 

Fordél

Jäsen
Niin eihän kuntaliitoksista oikeasti ole hyötyä, jos palveluverkko jatkaa entisen kokoisena ja laajuisena. Ihana ajatushan olisi, että terveyskeskus ja muut palvelut olisivat kävelymatkan päässä, mutta kuka ne maksaa, jos alueella ei asu riittävästi ihmisiä. Jos siis kunta ei itse kykene palvelujaan tuottamaan, niin kenen pitäisi syrjäkylien palveluntuotanto maksaa? Tähän olisi kiva saada vastaus niiltä, jotka haluavat pitää nämä syrjäalueiden palvelut hengissä.

Tässähän on kyse jo toisesta asiasta kuin lainaamassasi kohdassa, jossa puhuttiin demokratian toteutumisesta. Kyllähän palveluverkostoa voidaan rukata ja kun näiden tehdään niin todennäköisesti kun päättäjät tulevat keskuskaupungista niin pelvelut myös keskittyvät sinne. Tämä on toki luonnollista jos asukkaistakin valtaosa sijaitsee keskustassa ja ihan sen tuntumassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös