Mainos

Suomen kuntarakenne

  • 74 321
  • 624

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
OK, nyt alkaa tarkentua. Siis ilmaiskäytössä olevat julkiset alueet ovat nyt akilleen kantapää. Mietin, mitä vastaavia kiistattomia vetovoima-alueita Tampereella on, joiden ylläpito on merkittävä rasite kaupungille mutta jota naapuritkin sumeilematta siipeillen hyödyntävät. Sorsapuiston eläinhäkit, Hatanpään arboretum, Hämeenpuisto ja Mustalahden satama-alue.

Näihinkö kilpistyvät loisimispuheet?

Hämeenlinnan kohdalla voitaisiin ajatella, että kansallinen kaupunkipuistokonsepti Aulankoineen, Ahvenistoineen, Alajärvineen ja Kaupunginpuistoineen on selkeä vetovoimatekijä.

Ahveniston olympiapuiston kunnostamiseen ei vain löydy mistään rahaa. Se on suorastaan karmeassa kunnossa rapistuneine rakennuksineen ja tyhjine maauimaloineen. Esimerkiksi tähän voisi EU:n ja valtion lisäksi hakea Janakkalalta ja Hattulalta panostusta, jos vain olisi edes keskusteluyhteys.

Ahveniston kohdalla voidaan sanoa, että onneksi on aktiivisia talkoolaisia. Muuten tuo paikka ei olisi enää pelastettavissa olympiapuisto-muodossaan.

Aulanko oli yhtä karmeassa kunnossa vielä 90-luvulla. En tarkalleen tiedä kuinka paljon mitkäkin tahot kunnostamiseen panostivat. Epäilen kuitenkin, että kovin suurta panostusta ei tullut naapurikunnilta.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Aulanko oli yhtä karmeassa kunnossa vielä 90-luvulla. En tarkalleen tiedä kuinka paljon mitkäkin tahot kunnostamiseen panostivat. Epäilen kuitenkin, että kovin suurta panostusta ei tullut naapurikunnilta.

Miten Aulangon hyödyt sitten valuvat naapurikuntiin? Eikö tuon alueen käyttö (kylpylä, ravintolat, seminaarit, hotelli jne) valu yksinomaan Hämeenlinnan laariin ja vain seurannaishiluja matkailun kautta alueen muihin kohteisiin? Mitä missaan?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jatkossakin kuitenkin tarvitaan maalla asujia, varsinkin mikäli halutaan saada lähellä tuotettua ruokaa, mikä puolestaan olisi ekologista ja vaikuttaisi omalta osaltaan ilmastonmuutoksen vastustamiseen.
Minun mielestäni pelkästään oikein ja reilua olisi, että ne tahot jotka haluavat ekologista ruokaa tai lähiruokaa (tai vaikka ruokaa joka on näitä kumpaakin) maksaisivat siitä markkinahinnan eikä pienituloisten YH-äitien, sotaveteraanien ja muiden tunteisiin vetoavien vähäosaisten tarvitsisi niitä kustantaa verovaroillaan. Näin ihmisille tulisi edes vähän mahdollisuuksia arvioida, että mitä mikäkin valinta oikeasti maksaa.

Verotetaan mielummin epäekologisia ruokia esim polttoaineverojen ja muiden muodossa.

Toisaalta yletön kaupunkeihin muuttaminen aiheuttaa hirvittävästi ongelmia. Toki muuttotappio alueille, mutta erityisesti suurempiin kaupunkeihin. Pahimpana esimerrkinä Suomessa tietenkin Helsinki, jossa normaali ihminen joutuu luopumaan elintasostaan maksamalla itsensä kipeäksi vaikkapa kolmiosta, vaikka sillä hinnalla pitäisi saada reilun kokoisen omakotitalon.
Tuntuu että keskustelu kiertää pahasti kehää. Jos Helsinki olisi suurempi kokonaisuus, niin sitä voitaisiin kehittää ihan toisella tavalla kuin nyt. Järkevämmällä klaavoituksella ja toimivammilla (joukko)liikenneratkaisuilla asuinkustannuksia pystyttäisiin merkittävästi laskemaan.
 

Repolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Aika epäreilulta tuo esitys tuntuu joidenkin kuntien kohdalla. Esimerkiksi Luvia, joka tulee toimeen omillaan pakkoliitettäisiin Poriin, vaikka etelässä Eurajoella aletaan rakentaa uutta ydinvoimalaa ennen kuin ranskalaiset saa edellisen käymään. Muutenkin Satakunnan liitokset on ihmeellisistä Porin laajenemista. Harjavallan kannalta olisi järkevää keskustella ensimmäisenä kunnasta Nakkilan ja Kokemäen kanssa. Taloudellisesti Harjavallalle Suur-Huittinen ja Suur-Eura olisivat parempia kuin Pori persaukisten Siikaisten kanssa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Olen tätä kysynyt jo kahdessa ketjussa saamatta yhtään vastausta. Toivoisinkin asiaan kommentteja kuntauudistuksen vastustajilta:
onko tasa-arvoa se että kunnilla on jokaista kansalaista varten on yhtä paljon rahaa käytettävissä palveluiden tuottamiseen vai se että jokaiselle tarjotaan samat palvelut?
 

Fordél

Jäsen
Olen tätä kysynyt jo kahdessa ketjussa saamatta yhtään vastausta. Toivoisinkin asiaan kommentteja kuntauudistuksen vastustajilta:
onko tasa-arvoa se että kunnilla on jokaista kansalaista varten on yhtä paljon rahaa käytettävissä palveluiden tuottamiseen vai se että jokaiselle tarjotaan samat palvelut?

En ole vastustaja, mutta keskeistähän, että jokaiselle tarjotaan samat lakisääteiset palvelut. Samoja palveluitahan ei voida vaatia, koska silloin astuttaisiin kuntien itsehallinnon alueelle ja pahasti. Kyllähän kunta saa tarjota vaikka mitä palveluja, kunhan hoitaa ensin lakisääteiset palvelut.

Harmi vaan, että resurssit ovat sen verran epätasaisesti jakautuneet, että näiden palveluiden tasossa on eroja, kuten esim. liikuntapalveluissa.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Minun mielestäni pelkästään oikein ja reilua olisi, että ne tahot jotka haluavat ekologista ruokaa tai lähiruokaa (tai vaikka ruokaa joka on näitä kumpaakin) maksaisivat siitä markkinahinnan eikä pienituloisten YH-äitien, sotaveteraanien ja muiden tunteisiin vetoavien vähäosaisten tarvitsisi niitä kustantaa verovaroillaan. Näin ihmisille tulisi edes vähän mahdollisuuksia arvioida, että mitä mikäkin valinta oikeasti maksaa.

En kyllä itse edes tiedä saako lähellä tuotettu ruoka jotain ylimääräisiä tukia, mutta jos saa, niin se johtunee siitä, että ollaan sitouduttu johonkin päästötavoitteisiin. Ristuksen kallistahan kaikki luomu ym on, joten kalliiksi tulee päästötavoitteet ja kilpailukyky menee. Vaan minkäs teet kun idiootitkin saavat äänestää.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Olen tätä kysynyt jo kahdessa ketjussa saamatta yhtään vastausta. Toivoisinkin asiaan kommentteja kuntauudistuksen vastustajilta:
onko tasa-arvoa se että kunnilla on jokaista kansalaista varten on yhtä paljon rahaa käytettävissä palveluiden tuottamiseen vai se että jokaiselle tarjotaan samat palvelut?

Itsekään en ole kuntauudistuksen periaatteellinen vastustaja. Vastustan vain hallituksen sanelemaa todennäköisesti kalliiksi tulevaa ja palvelutasoa heikentävää esitystä, joka siis on itseasissa tavoitteittensa vastainen. Mutta siitä on lähdettävä, että kaikkien kuntien on pysyttävä tarjoamaan lakisääteiset palvelut jatkossakin. Eli siinä mielessä osa palveluista on oltava kaikkien saatavilla. Ja tämä vaatii joko yhteistyötä tai kuntaliitoksia. Jokainen kunta voi toki mahdollisuuksiensa mukaan tarjota lisäpalveluita, mutta se on eria asia.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
kaikkien kuntien on pysyttävä tarjoamaan lakisääteiset palvelut jatkossakin. Eli siinä mielessä osa palveluista on oltava kaikkien saatavilla. Ja tämä vaatii joko yhteistyötä tai kuntaliitoksia. Jokainen kunta voi toki mahdollisuuksiensa mukaan tarjota lisäpalveluita, mutta se on eria asia.

En vastusta kuntamuutosta vaan nyt esitettyä tapaa toteuttaa se, ja lisäksi valheellista esitystä ongelman ytimestä. Sellaiset kunnat, jotka kykenevät tuottamaan hyvät palvelut, joihin kuntalaiset ovat tyytyväisiä, ja jotka he kykenevät yhdessä tuottamaan, olkoot jatkossakin esimerkkejä muille hyvästä hallinnosta. Epäonnistujien on syytä katsoa peiliin.

Lisäksi ne lakisääteiset palvelut on muuttuvassa yhteiskunnassa käytävä täikamman kanssa läpi ja sieltä on poistettava kohtuuttomuudet. Tiettyjen toimintojen siirtäminen valtion hallinnoitavaksi on aivan paikallaan. Kuntarajoja ei tarvitsisi muuttaa tippaakaan jos kaikkein epätasa-arvoisimmat kuluerät jaettaisiin tasan kaikkien kanssa (vanhustenhoito, vaikeavammaiset, erikoissairaanhoito). Mitään kuntien kassakriisiä ei tällöin olisi.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Miten Aulangon hyödyt sitten valuvat naapurikuntiin? Eikö tuon alueen käyttö (kylpylä, ravintolat, seminaarit, hotelli jne) valu yksinomaan Hämeenlinnan laariin ja vain seurannaishiluja matkailun kautta alueen muihin kohteisiin? Mitä missaan?

Puhuin nimenomaan puistometsästä.

Aulanko ja tuo koko kaupunkipuistokokonaisuus on yksi vetovoimatekijä jopa Hämeenlinnaan tai noihin kaupungissa kiinni oleviin kuntakeskuksiin muuttamiseen.

Sille on syynsä, että jotkut nuoret perheet Helsingistä muuttavat Hämeenlinnaan (tai sen rajalla sijaitseviin asutuskeskuksiin) siitä huolimatta, että iskä ja äiskä jatkavat edelleen työntekoaan Helsingissä. Isoin syy on tietenkin samalla hinnalla saatu selkeästi korkeampi asumistaso, mutta jos syy olisi pelkästään se, voisi yhtä hyvin jäädä 30 kilometriä lähemmäksi Riihimäelle (moni toki tekee myös tuon päätöksen).

Tämä nyt on jäänyt jumittamaan tähän puistoasiaan. Kokonaisuutena tarkoitan sitä, että jos keskuskunta panostaa ylipäätään vetovoimatekijöihin, on mielestäni täysin kohtuullista, että niistä hyötyvät ympäristökunnatkin niihin jotain panostusta laittaisivat.

Hämeenlinnassa tämmöiselle toimintamallille oli hyvä alkukin olemassa Kehittämiskeskus Oy Hämeen kautta, jonka osakkuudesta Janakkala ja myöhemmin Hattula pääosin pakkoliitoskeskustelun pelästyttäminä erosivat.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Aika epäreilulta tuo esitys tuntuu joidenkin kuntien kohdalla. Esimerkiksi Luvia, joka tulee toimeen omillaan pakkoliitettäisiin Poriin, vaikka etelässä Eurajoella aletaan rakentaa uutta ydinvoimalaa ennen kuin ranskalaiset saa edellisen käymään. Muutenkin Satakunnan liitokset on ihmeellisistä Porin laajenemista. Harjavallan kannalta olisi järkevää keskustella ensimmäisenä kunnasta Nakkilan ja Kokemäen kanssa. Taloudellisesti Harjavallalle Suur-Huittinen ja Suur-Eura olisivat parempia kuin Pori persaukisten Siikaisten kanssa.

Itse asiassa piti tulla tänne ehdottamaan, että Rauma ja Pori voitaisiin kokonaan pakkoliittää toisiinsa, kun molemmissa asuu kerran suippoja. Mitäköhän tuosta mahtaisi seurata? ;)

Ei vaan, olen tuota Satakunnan kuntakartaa myöskin ihmetellyt. Samoin, kun Päijät-Hämeen. Miksi ihmeessä Heinola pitäisi saada liitettyä Lahteen?
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ei sitä olla esittämässä. Heinolaan liitettäisiin Sysmä ja Hartola. Lahteen Hollola, Kärkölä, Orimattila, Nastola, Asikkala, Hämeenkoski ja Padasjoki.

Totta, my bad.

Jossakin näkemässäni luonnoksessa koko Päijät-Häme oli kaavailtu uudeksi Lahdeksi. Olisi ollut aika käsittämätön ratkaisu.

Suhtaudun erittäin skeptisesti noihin "kahden keskuksen" ratkaisuihin. Ehkä Hyvinkää-Riihimäki ja Kerava-Järvenpää voisivat olla mahdollisuuksien rajoissa, joku Lappeenranta-Imatra on sen sijaan varsin tuulesta temmattu idea.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Isoin syy on tietenkin samalla hinnalla saatu selkeästi korkeampi asumistaso, mutta jos syy olisi pelkästään se, voisi yhtä hyvin jäädä 30 kilometriä lähemmäksi Riihimäelle (moni toki tekee myös tuon päätöksen).

Vähän pelkäsinkin että tarkemmin pengottaessa näin vähäisiin villoihin se kuitenkin loppuviimeksi jymähtää. Siis "vetovoimaisuuden" kehittäminen olisi se "tuote", jonka valmistamiseen ympäristökuntienkin pitäisi osallistua? Eli kyse on brändinrakentamisesta. Oi voi, kyllä tältä pohjalta saa jatkaa keskustelua vielä pitkään.

Ainakin Tampereen osalta tässä mättää jokin todella pahasti. Nimittäin kaupunki on vuosi vuoden jälkeen voittanut suvereensiti Suomen halutuimman asuinpaikkakunnan tittelin, ja muuttovirtakin osoittaa brändin olevan kohdallaan. Mutta sitten kun sinne on asetuttu niin alkaa tapahtua kummia. Osa väestä karkaa naapurikuntiin tyytymättömyyden vuoksi. He eivät koe viihtyvänsä, eivät koe saavansa kaupungilta vastakaikua tarpeisiinsa ja pettyvät erinäisiin palveluihin. Kaupunki siis omalla toiminnallaan karkoittaa jo saamansa asukkaat. Sen sijaan että tällöin keskityttäisiin katsomaan peiliin ja miettimään miten kehittää kunnan palvelutarjontaa (tai esim. kaavoitusta) vastaamaan näihin tarpeisiin, lähtöä tekeville todetaan heidän tarpeidensa olevan väärässä eikä niihin aiotakaan reagoida.

Siis onnistunut vetovoima, johon on satsattu, tuottaa tulosta ja kun se pitäisi kääntää jatkuvaksi positiiviseksi kassavirraksi niin sitten kustaankin muroihin ja päälle soitetaan valitusvirttä nauhurista.

Tämähän on aivan naurettavaa! Kuka yrittäjä toimisi niin että suututettuaan asiakkaansa kilpailijalle, soittaa tälle ja vaatii korvausta oman vetovoimansa rakentamisesta mikä on koitunut kilpailijan hyödyksi?
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Totta, my bad.

Jossakin näkemässäni luonnoksessa koko Päijät-Häme oli kaavailtu uudeksi Lahdeksi. Olisi ollut aika käsittämätön ratkaisu.

Se oli selvitysmies Soininvaaran ehdotus viime vuodelta. Siinä olisi olleet yhdessä nuo molemmat alueet ja muistaakseni vielä Kuhmoinen Päijänteen toiselta puolelta. Esitys kaatui muistaakseni kaikissa valtuustoissa Lahtea lukuunottamatta.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Vähän pelkäsinkin että tarkemmin pengottaessa näin vähäisiin villoihin se kuitenkin loppuviimeksi jymähtää. Siis "vetovoimaisuuden" kehittäminen olisi se "tuote", jonka valmistamiseen ympäristökuntienkin pitäisi osallistua? Eli kyse on brändinrakentamisesta. Oi voi, kyllä tältä pohjalta saa jatkaa keskustelua vielä pitkään.

Älä nyt vie tätä tähän suuntaan.

Minähän nimenomaan puhuin seutukunnan kuntien vapaaehtoisesta yhteistyöstä ja yhteisrahoituksesta seudun vetovoimaisuuden kehittämiseksi. Tämän kaltaiselle yhteistyölle oli olemassa lupaava alku Hämeenlinnassa, kunnes tämä pysähtyi väkinäisen, ylhäältäpäin pakkosyötetyn kuntaliitoskeskustelun aiheuttamaan epäluuloisuuteen ja kyräilyyn.

Hämeenlinnan seudulla oli yhteistyöfoorumi olemassa ja sillä oltiin saatu ensimmäisiä rohkaisevia tuloksia aikaiseksi. Nyt Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen on ylhäältäpäin tuputetun kuntaliitoskeskustelun myötä profiloitunut "kuntakapinan kenraaliksi" ja tämän myötä kritisoi ja syyttää Hämeenlinnaa lähes kaikesta. Ajatuskin yhteistyöstä on tällä hetkellä mahdollisimman kaukana.

Hämeenlinnan toivomus on toki ollut, että Janakkala ja Hattula myös kaupunkiin liittyisivät, mutta mitään painostusta ei ole ollut havaittavissa.

Kuten sinä, myös minä kavahdan tätä keskustelua, johon on vahvasti yhdistetty sana "pakko". Minusta moinen keskustelu torpedoi vakavasti kuntien välistä rakentavaa yhteistyötä ja kuntarakenteen luonnollista kehittymistä.


EDIT. Tampereen seudun tilanteesta tiedän liian vähän, jotta voisin ottaa siihen kantaa.
 
Viimeksi muokattu:

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Hämeen Sanomissa oli juttua, että koko Kanta-Hämeen maakunta saattaisi hajota käsiin, jos Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkää ja Kanta-Hämeessä sijaitseva Riihimäki yhdistyisivät.

Itseasiassa yksi vaihtoehto selvityksen mukaan on myös se, että koko Janakkalan kunta jaettaisi kahtia, ja sen eteläiset alueet (mm. Tervakoski) liitettäisiin Riihimäki-Hyvinkää-(Hausjärvi-Loppi) kokonaisuuteen ja loput "suur-Hämeenlinnaan" Hattulan kanssa.

Jos ajatellaan Tervakosken tilannetta, niin suurin osahan täältä käy isoimmissa kaupoissa Riihimäellä ja aika moni työmatkalaisistakin suuntaa etelän suuntaan. Kehä kolmosen ramppiin meidän rampista kesärajoituksilla kun menee suurinpiirtein puoli tuntia. Itse työskentelen kotikuntani paperitehtaassa, johon tullaan töihin aika yleisesti myös pääkaupunkiseudulta (varsinkin toimihenkilöt) ja Hämeenlinnasta. Menee se välillä myös näinkin päin.

Toisaalta itseäni erityislapsen vanhempana koskisi tulevat muutokset. Nythän tyttöni käy koulua Hämeenlinnassa (koska Janakkalan kunta ei sellaista voi järjestää) ja iltapäivähoito on Turengissa. Kiitos Hämeenlinnan päättäjien, jotka siirsivät iltapäivähoitovastuun Hämeenlinnassa koulua käyvien vieraspaikkakuntalaisten erityislapsien osalta kotikuntien vastuulle. Mutta ei tuosta sen enempää, koska homma toimii kuitenkin ihan hyvin, ainakin meillä. Mutta koko pumppu menisi kai uusiksi, jos meistä tulisi "hyvinkääläisiä"? Terveydenhuolto tuskin tulisi muuttumaan mitenkään riippuen siitä mikä kunnan nimi olisi. Jo nyt viikonloppupäivystys on Kanta-Hämeen keskussairaalassa, joten ei kannata sairastua... jos ei halua käyttää asian hoitamiseen tunteja. Muuten kyllä yhteistyö esim. tyttöni asioissa eri alueiden kanssa toimii vallan mainiosti. Toisissa asioissa tehdään yhteistyötä HUS:n kanssa, kun taas toisissa K-H Keskussairaalan kanssa. Ei kai nämä ole toisiaan sulkevia asioita, vaikka eletäänkin vähän pienemmissä kunnissa.

Ei mulla mitään isoa perustetta ole kuntaliitoksien vastustamiseen, mutta aika karulta tuntuu, jos suurin osa meidänkin kylän päätöksistä tehtäisiin Hämeenlinnassa. Toisaalta, onhan HML:n kaupunkivaltuuston pj. meidän kylästä kotoisin, mutta harvassa nuo olisivat.

Jo nyt tuntuu välillä siltä, että Janakkalan kunnan päätökset kohdistuu "turenkivoittoisesti", niin mitä se olisi suur-Hämeenlinnassa? Vai onko se niin, että kun jo nyt paikallislehtien sivuilla rutistaan muuttovoittoisen kylän eri palveluiden puutteesta, koulujen ahtaudesta yms. niin sitten kun liityttäisiin Hämeenlinnaan niin kaikki olisi hyvin. Näinkö se menisi? Lisätään vielä loppuun, että itse en rutise, ja terveydenhoitokin onnistuu ihan hyvin työpaikkalääkärissä. Toki lapsien kanssa välillä joutuu mennä jonottamaan.
 

Fordél

Jäsen
EDIT. Tampereen seudun tilanteesta tiedän liian vähän, jotta voisin ottaa siihen kantaa.

Tässä on hyvä pointti eli tiedämme varmasti aivan liian vähän eri kuntien tilanteista. Omassa kunnassa tilanne voi olla ihan erilainen kuin toisella puolella Suomea, suuntaan taikka toiseen. Siitäkin huolimatta mielipide kuntaliitoksiin muodostetaan hyvin pitkälti oman seudun tilanteen mukaan. Tosin tämä kertoo myös sen kuinka heterogeeninen on suomalainen kuntakartta. Yhtä totuutta ei valitettavasti ole olemassa tähän(kään) kysymykseen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
En ole vastustaja, mutta keskeistähän, että jokaiselle tarjotaan samat lakisääteiset palvelut.
Eihän tämä vie keskustelua mihinkään. Lain kirjainhan täyttyy vaikka Suomessa olisi yksi kunta jossa tarjottaisiin palvelut kaikille keskitetysti. Silloin palvelut olisivat tarjolla oman kunnan alueella.

Kysymys on edelleen, että onko jokaista kansalaista varten rahaa yhtä paljon vai pitääkö tehokkaiden alueiden tukea sellaisia alueita joissa palveluiden tuotanto on tehottomampaa. Mitään muita vaihtoehtoja tai välimuotoja ei ole.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Itseasiassa yksi vaihtoehto selvityksen mukaan on myös se, että koko Janakkalan kunta jaettaisi kahtia, ja sen eteläiset alueet (mm. Tervakoski) liitettäisiin Riihimäki-Hyvinkää-(Hausjärvi-Loppi) kokonaisuuteen ja loput "suur-Hämeenlinnaan" Hattulan kanssa.

Kuten sinunkin esimerkkisi osoittaa, tämä saattaisi olla se järkevin vaihtoehto tällä seudulla, jos johonkin yhdistymisiin aletaan pakottamaan. Ja...


Tässä on hyvä pointti eli tiedämme varmasti aivan liian vähän eri kuntien tilanteista. Omassa kunnassa tilanne voi olla ihan erilainen kuin toisella puolella Suomea, suuntaan taikka toiseen. Siitäkin huolimatta mielipide kuntaliitoksiin muodostetaan hyvin pitkälti oman seudun tilanteen mukaan. Tosin tämä kertoo myös sen kuinka heterogeeninen on suomalainen kuntakartta. Yhtä totuutta ei valitettavasti ole olemassa tähän(kään) kysymykseen.

...kuten Fordél totesi, tämä on varsin seutu- ja kuntakohtaista. Vaikuttaa siltä, että hallitus ja kuntatyöryhmä on jättänyt tämän lähes kokonaan huomioimatta, kun ovat alkaneet piirtämään karttojansa.

Mielestäni oikea tapa olisi ollut ohjata kuntayhtymien hallintorakennetta läpinäkyvämmäksi ja antaa seutukuntien itse hoitaa yhteistyönsä ja kuntarakennekehityksensä "luonnollista" eikä pakon sanelemaa reittiä. Kyllähän se on niin, että läheltä näkee asiat paremmin, kuin kaukaa.

Too late. Taas vedetään maan tavan mukaisesti.
 
Viimeksi muokattu:

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Puhuin nimenomaan puistometsästä.

Aulanko ja tuo koko kaupunkipuistokokonaisuus on yksi vetovoimatekijä jopa Hämeenlinnaan tai noihin kaupungissa kiinni oleviin kuntakeskuksiin muuttamiseen.

Sille on syynsä, että jotkut nuoret perheet Helsingistä muuttavat Hämeenlinnaan (tai sen rajalla sijaitseviin asutuskeskuksiin) siitä huolimatta, että iskä ja äiskä jatkavat edelleen työntekoaan Helsingissä. Isoin syy on tietenkin samalla hinnalla saatu selkeästi korkeampi asumistaso, mutta jos syy olisi pelkästään se, voisi yhtä hyvin jäädä 30 kilometriä lähemmäksi Riihimäelle (moni toki tekee myös tuon päätöksen).

Tämä nyt on jäänyt jumittamaan tähän puistoasiaan. Kokonaisuutena tarkoitan sitä, että jos keskuskunta panostaa ylipäätään vetovoimatekijöihin, on mielestäni täysin kohtuullista, että niistä hyötyvät ympäristökunnatkin niihin jotain panostusta laittaisivat.

Vastaan vielä tähän, kun pääsi menemään ohi. Eli itse en käynyt asuessani Hämeenlinnassa 1997-2000 (21-24-vuotiaana) Aulangolla kertaakaan, vaikka asuin käytännössä aivan vieressä, lätäkön takana Kettumäessä. Tervakoskella (viimeiset 12v) asuneena en ole myöskään kertaakaan käynyt Aulangolla samoilemassa. Miksi minun niistä pitäisi myöskään maksaa? Rahaa vie varmasti myös moottoritien käynnissä oleva kattaminen. Tuskin tulen juurikaan käyttämään sitäkään sen päälle rakennettavaa infraa. En siis halua olla myöskään maksumiehenä.

Mä en usko, että kovinkaan moni janakkalalainen (edes turenkilainen) lähtee esim. Aulangolle metsää katsomaan, kun meillä on metsää ja järviä täällä ihan omastakin takaa. Esim. lähimmälle uimarannalle on tästä 400m, ja sitten on 2km:n etäisyydellä 3-4 uimarantaa lisää. Jos joku kohde pitää mainita, niin Verkatehtaan palvelut ovat Hämeenlinnassa se, mitä käytän ehkä eniten, siis jos jättää nuo tytön jutut ulkopuolelle. Ja sitäkin aika harvoin. Kulttuuria löytyy Helsingistäkin (~45min) jos oikein kulturelliksi haluaa ryhtyä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Mielestäni oikea tapa olisi ollut ohjata kuntayhtymien hallintorakennetta läpinäkyvämmäksi ja antaa seutukuntien itse hoitaa yhteistyönsä ja kuntarakennekehityksensä "luonnollista" eikä pakon sanelemaa reittiä.

Perusongelman äärellä... "luonnollista tietä" ei ole annettu tapahtua aluepolitiikan nimissä vuosikymmeniin. Nyt on patoutunutta muutospainetta niin paljon, että perinteisen muutosvastarinnan odottamisen kautta tapahtuva luonnollinen muutos on, "too late", myähästä.

Nyt on sitte "aikaikkuna" kepu oppositiossa, neljä vuota, saada aikaan se, mikä olisi viimesen 30 vuoden aikana tapahtunut luonnollista kautta... Tai oletus siitä, mitä olisi tapahtunut, totta kai, mutta kuitenkin.

Jos ei nyt, niin sitten taas on 20 vuotta odottamista...

.. too late
 

Musta_Kyy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Olen tätä kysynyt jo kahdessa ketjussa saamatta yhtään vastausta. Toivoisinkin asiaan kommentteja kuntauudistuksen vastustajilta:
onko tasa-arvoa se että kunnilla on jokaista kansalaista varten on yhtä paljon rahaa käytettävissä palveluiden tuottamiseen vai se että jokaiselle tarjotaan samat palvelut?
Niin, vastaan kysymyksellä, vaikken periaatteellinen vastustaja olekaan. Mitäpä jos laitettaisiin koko Suomen kattava kunta, jossa sitten etunenässä vaikkapa terveydenhoito- ja koulutuspalvelut järjestettäisiin vaikkapa Helsingissä, Turussa ja Tampereella, kolmessa suuremmissa kuntakeskuksessa? Näinollen kaikilla kivaa, kun on tasavertainen oikeus käyttää palveluita!
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
...kuten Fordél totesi, tämä on varsin seutu- ja kuntakohtaista. Vaikuttaa siltä, että hallitus ja kuntatyöryhmä on jättänyt tämän lähes kokonaan huomioimatta, kun ovat alkaneet piirtämään karttojansa.
Sehän on vain esitys. Olen kuullut joka tasatunti Kataisen radiossa selittävän, että he ovat avoimia ehdotuksille:

"Katainen korosti, että kunnilla on nyt mahdollisuus itse vaikuttaa, millä tavalla kuntakarttaa uudistetaan. Pääministeri toivoi kunnilta aktiivisuutta ja ehdotuksia kuntauudistuksen toteuttamiseen. Katainen lupasi, että kuntia kuunnellaan."
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/katainen-kuntien-pakkoliitokset-mahdollisia/928677

Mielestäni yhdistymisten voisivat olla täysin vapaaehtoisia, kunhan mutta valtionosuukien ehtona tulee olla tehokas kustannusrakenne. Lisäksi kunnille pitäisi määrä velkakatto.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Niin, vastaan kysymyksellä, vaikken periaatteellinen vastustaja olekaan. Mitäpä jos laitettaisiin koko Suomen kattava kunta, jossa sitten etunenässä vaikkapa terveydenhoito- ja koulutuspalvelut järjestettäisiin vaikkapa Helsingissä, Turussa ja Tampereella, kolmessa suuremmissa kuntakeskuksessa? Näinollen kaikilla kivaa, kun on tasavertainen oikeus käyttää palveluita!
Minä taisin tätä kysyä ensin, mutta vastataan nyt että tuo olisi liian iso muutos kerralla toteutettavaksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös