Suomen kuntarakenne

  • 74 163
  • 624

Fordél

Jäsen
Kun tätä kuntauudistusta katsoo ihan maalaisjärjellä niin luulisi siihen löytyvän ihan hyvä kompromissi. En oikein näe mitä järkeä on rahoittaa eri alueilla monen eri kunnan hallintoa, kun hallinto voidaan hoitaa yhdessä paikassa.

Otetaan esimerkiksi vaikka Kouvolan alue. Ei ollut mitään järkeä ylläpitää esimerkiksi samaa keskushallintoa niin Kouvolassa, Kuusankoskella, Valkealassa, Anjalankoskella, Elimäellä ja Jaalassa. Kyllä tälle alueelle riittää hyvin yksi keskushallinto. Sama juttu muiden hallinnonalojen kanssa. Ja nyt kun irtisanomissuoja päättyy, toivottavasti juuri hallintoa päästään karsimaan (ei tekijöitä) ja saadaan kuntaliitoksella tavoiteltuja säästöjä.

Näitä Kouvolan tapaisia luonnollisia yhteenliittymiä löytyy Suomesta vaikka kuinka ja niitä tulisi nyt hakea. Pitäisi päästää irti omista itsekkäistä pyrkimyksistä ja katsoa realistisesti mikä on järkevintä Vimpelissä, Kärkölässä, Sulkavalla jne. Toisaalta en kuitenkaan näe järkeväksi lähteä hakemaan liian isoja kokonaisuuksia, koska silloin tuntuu tulevan ongelmia eteen. Johtaminen vaikeutuu, demokratia kärsii jne.

Eli varmasti hyvä ratkaisu löytyisi jostain tämän suuruuden ja pienuuden ihannoinnin väliltä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En tiedä pitääkö olla. Ongelmahan tuolla ovat etäisyydet. Esim Hetasta Kilpisjärvelle on 176 km (siis etäisyys kirkonkylältä sivukylälle). Palvelujen vieminen vaikka Kittilään, eli naapurikuntaan nostaisi välimatkan 280 km:riin. Ja tosiaan edelleenkään väkiluku ei olisi kahtakymmentätuhatta...

Eli Enontekiö voisi olla vieläkin suurempi kunta, putoisi edes vähän turhaa byrokratiaa pois.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Eli Enontekiö voisi olla vieläkin suurempi kunta, putoisi edes vähän turhaa byrokratiaa pois.

Kumpi siis on tärkeämpää: saada palveluja, vai tehdä säästöjä? Ainahan nämä eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta esim Enontekiöllä pienentyvän hallinnon hintana olisivat huonontuvat palvelut. Kookoomuslaiset eivät tietenkään ihmisten hyvinvoinnista piittaa, mutta moni kansalainen arvostaa sitä, ettei tarvitse ajaa 280 km saadakseen muksunsa lääkäriin. Vaikka hallituspuolueet eivät piittaakaan lapsista, niin monet kansalaiset edelleen piittavat. Eivät asiat ole niin yksinkertaisia kuin hallitus yrittää narussa vedettäville kannattajilleen uskotella.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Sellainen on keksitty. Koska on mahdotonta viedä palveluita jokaisen ihmisen lähelle, voivat ihmiset muuttaa lähemmäs palveluita. Aina kun esitetään valituksia asumisen kalleudesta Helsingissä, esitetään myös kommentti: jokainen voi vapaasti valita asuinpaikkansa. Pidetään se voimassa.

Tässä on ongelma vaan perustuslain kanssa, jossa kaikille kansalaisille taataan samat oikeudet, velvollisuudet ja palvelut.

Lappi on toki erityistapaus, koska on poikkeuksellisen harvaan astuttu ja etäisyydet on pitkiä. Se ei poista sitä tosiasiaa, että vaikka jokainen lapin kylä tehtäisiin omaksi kunnaksi, ei näillä olisi varaa pitää lähipalveluita ilman isoja subventointia väkirikkaammilta alueilta.

Lapissa asuminen on halpaa, asuntojen ja maan hinnan suhteen. Siellä sitten maksaa se liikkuminen ja etäisyydet. Lappiin ei voi saada kaupunkien palvelutasoa millään, ei ainakaan näiden itsensä maksamana. Ei ole olemassa mallia, jolla Lapin kyliin ulotetaan vaikkapa Rovaniemen tason palvelut. Se ei ole mahdollista. Ei siitä mitään hyötyä ole, että Enontekiö pysyy omana kuntana, koska se ei pystyisi muutenkaan tuottamaan palveluja omakustantaiisesti. Kyse on siitä, paljonko kaupunkilaiset on halukkaita subventoimaan eli maksamaan Enontekiön palveluita omiensa lisäksi. Ja nykytrendi on, että entistä vähemmän.

Turha siinä on itkeä, että ”ei kuntaliitoksia” jos ne etelän rahahanat tästä entisestään tiukkenee. Ei niitä palveluja siä Enontekiöllä ole kohta muutenkaan. Eikö sekin vähä raha mikä hallintoon mene kannattaisi pistää niihin palveluihin…
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kumpi siis on tärkeämpää: saada palveluja, vai tehdä säästöjä? Ainahan nämä eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta esim Enontekiöllä pienentyvän hallinnon hintana olisivat huonontuvat palvelut...

Miksi olisi? Jos välistä pudotetaan muutama kunnanhallitus, lautakuntia yms. turhaa hallitoa pois, miksi se tarkoittaisi palveluiden heikentymistä?
 

Fordél

Jäsen
Tässä on ongelma vaan perustuslain kanssa, jossa kaikille kansalaisille taataan samat oikeudet, velvollisuudet ja palvelut.

Tosiasiallisestihan tämä ei ole ole toteutunut monen palvelun kohdalla vähään aikaan ja erot kuntien välillä uhkaavat tulevaisuudessa vain kasvaa. Itselle tutuimmat liikuntapalvelut on monen kohdin hyvinkin erilaiset riippuen missä kunnassa ihminen asuu. Ongelma korostuu etenkin erityisryhmien mahdollisuuksissa liikkua, mikä on hyvin valitettavaa. Onko kuntaliitokset sitten oikea keino taata palvelut? Kenties.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
->Kyllähän Enontekiöt ja muut ivalot ovat kuntaliitoskeskustelussa loppujen lopuksi ihan yhdentekeviä, eivät edes sivujuonteita. Mittakaava on sitä luokkaa, että Lapissa (Kainuussa, tms. periferiassa) kuntaliitos säästää mahdollisesti euron, kun sen tekemättä jättäminen tuhlaa kasvukeskuksessa satasia jos ei tuhansia.

Oleellista on saada suoraviivaistettua suurimpien kaupunkiseutujen hallintoa ja järkeä kasvukeskusten kaavoitukseen. Siinä kun ei ole mitään järkeä, että Espoo kaavoittaa pientaloja Kehä III:n sisään ja Helsinki lähiötä Porvooseen. Sitten tuskaillaan liikenteen kanssa ja vaaditaan samaan aikaan tietulleja kun rakennetaan metroa Sipoon peltojen alle.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Miksi olisi? Jos välistä pudotetaan muutama kunnanhallitus, lautakuntia yms. turhaa hallitoa pois, miksi se tarkoittaisi palveluiden heikentymistä?

Mitä jos lukisit näitä viestejä välillä, niin ei tarvisi esittää tyhmiä kysymyksiä? Vai onko luetunymmärtämisessäsi vikaa? Älykkyydessä tuskin?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
moni kansalainen arvostaa sitä, ettei tarvitse ajaa 280 km saadakseen muksunsa lääkäriin. Vaikka hallituspuolueet eivät piittaakaan lapsista, niin monet kansalaiset edelleen piittavat.
Jos ihmiset haluavat asua keskellä metsää ja haluavat palveluista nauttia, niin toki he voivat nostaa veroäyrin sille tasolle, että voivat palkata tarvittavan määrän lääkäreitä/opettajia. Nämä ovat kansalaisten vapaita valintoja. Kuitenkaan muilla tahoilla ei ole velvollisuutta noita päätöksiä rahoittaa.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Näitä Kouvolan tapaisia luonnollisia yhteenliittymiä löytyy Suomesta vaikka kuinka ja niitä tulisi nyt hakea. Pitäisi päästää irti omista itsekkäistä pyrkimyksistä ja katsoa realistisesti mikä on järkevintä Vimpelissä, Kärkölässä, Sulkavalla jne. Toisaalta en kuitenkaan näe järkeväksi lähteä hakemaan liian isoja kokonaisuuksia, koska silloin tuntuu tulevan ongelmia eteen. Johtaminen vaikeutuu, demokratia kärsii jne.

Eli varmasti hyvä ratkaisu löytyisi jostain tämän suuruuden ja pienuuden ihannoinnin väliltä.

Tuohon voi lisätä vielä kehyskunnat. Kyllä ne kannattaa laittaa liittymään keskukseen. Homma on oikeastaan aika helppoa ratkaista arkijärjellä. Hallituksen kiveenhakkaamassa suurkuntamallissa ei varmuudella ole järkeä, mutta ei myöskään pikkuisissa kunnissa vierivieressä tuottamassa jokainen kalliiseen hintaan samaa palvelua. Asiassa on suotta kaivauduttu liian syviin poteroihin. Yhdistymisen kannustamista pidän hyvänä. Pakkoyhdistymiset pitäisi sitten aloittaa pääkaupunkiseudulta, jos pakkoa ylipäätään käytetään. Siellä sentään voisi kuvitella olevan jotakin synergia etuja. Säästöistä en olisi niinkään varma sielläkään. Toisaalta mikäli pääkaupunkiseudulla ei yhdistymistä runnota läpi, niin eipä taida olla moraalista oikeutusta tehdä sitä muuallakaan, missä edut olisivat pienemmät, joskus olemattomat. Suomi on iso maa ja kunnat ovat erilaisia. Yhteen malliin pakottaminen ei varmuudella ole paras vaihtoehto.

Huvittavintahan on, ettei kuntarakenteen muutos ole olleenkaan merkityksellistä kilpailukyvyn palauttamisessa. Sen pitäisi olla aika sivuseikka yrityksessä nostaa maa taas jaloilleen.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Jos ihmiset haluavat asua keskellä metsää ja haluavat palveluista nauttia, niin toki he voivat nostaa veroäyrin sille tasolle, että voivat palkata tarvittavan määrän lääkäreitä/opettajia. Nämä ovat kansalaisten vapaita valintoja. Kuitenkaan muilla tahoilla ei ole velvollisuutta noita päätöksiä rahoittaa.

Tämähän ei tarkalleen pidä paikkaansa valtiosäännön mukaan. Viimekädessä eduskunta ja hallitus vastaavat siitä, että kansalaiset saavat tasa-arvoisen kohtelun ja tietyt peruspalvelut asuvat he missä tahansa. Jos esim jonkun kunnan talous menisi ns. konkurssin omaiseen tilaan, niin eduskunta joutuisi asiaan puuttumaan ja kuvettaan kaivamaan. Tällaista ei tosin ole ihan näköpiirissä, mutta muistaakseni viime vuonna asiasta oli puhetta, kun pohdittiin kuntien konkurssi mahdollisuutta. Tietenkin perustuslakia voidaan muuttaa ja eduskunta voi pysyvästi luovuttaa vastuunsa, mutta tuskinpa sitäkään tapahtuu.
 
Tämähän ei tarkalleen pidä paikkaansa valtiosäännön mukaan. Viimekädessä eduskunta ja hallitus vastaavat siitä, että kansalaiset saavat tasa-arvoisen kohtelun ja tietyt peruspalvelut asuvat he missä tahansa.
Minäkin haluan saada asumiskustannuksissani vaikkapa nyt kuhmolaisen kohtelun. Koskakohan eduskunta vastaa siitä, että valtio tasaa asumiskuluni samalle tasolle Kuhmossa asuvan kanssa?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Pakkoyhdistymiset pitäisi sitten aloittaa pääkaupunkiseudulta, jos pakkoa ylipäätään käytetään. Siellä sentään voisi kuvitella olevan jotakin synergia etuja. Säästöistä en olisi niinkään varma sielläkään.

Tämä on täysin totta. Kaupunkiseutujen yhdistyminen on ehdottomasti se tärkein asia.

Kun taas puhutaan säästöistä, niin monet, varsinkin keskustalaiset, tuijottavat sitä kunnan budjettia. Mutta kun kyse ei ole kunnan budjetista. kunnan budjetti on sen kunnan alueen taloudesta korkeintaan 1/4 osa (kunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveroista). Loput 3/4 kunnan alueella olevaa taloutta on se määräävämpi tekijä. Miten se kasvaa on oleellinen sille, miten kunnan verotulot kasvaa. sen 3/4 kunnan alueen rahoista kuluttaa ihmiset ja yritykset ostamalla ja myymällä ja muulla kulutuksella.

Kaupunkiseuduilla tämä on aika suoraviivaista, isompi kaupunki tuottaa isomman potin josta jakaa. Euromääräisesti isomman. Vaikka siinä prosentuaalisesti sen suurkunnan budjetissa ei säätäsikään erilliskuntiin verrattuna, niin kaupungin kasvaminen tuottaa enemmän toimeliaisuutta ja rahaa euroissa (ihan missä päin maailmaa tahansa se menee näin). Siksi niihin keskuksiin pitää "ajaa" lisää ihmisiä. Tai ne ajautuu, koska siellä on enemmän töitä ja parempaa palkkaa.

Tämmöstä keskustahan ei toki synny jos Inari ja Utsjoki yhdistetään. Ei synny sellaista kasvukeskittymää joka nostaisi taloudellista toimeliaisuutta. totta. Mutta kuten todettuaa, ei ne Rovaniemeläiset kauheasti enää halua kustantaa sitä Utsjoen terveysasemaa, saati Helsinkiläiset. Ja Utsjokilaislla itsellään ei ole varaa sitä pitää yllä.. mikä ratkaisuksi? "pakkovarainsiirto" jatkukoon? Sekö sitten on oikeudenmukaista? Kukin kuitenkin voi vapaasti asua siellä missä haluaa. Jos haluaa sua kaukana palveluista mutta keskellä erämaata, se on valinta. Toinen haluaa asua lähellä keskustaa palvelujen ääressä ja maksaa sitä enemmän.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Ja Utsjokilaislla itsellään ei ole varaa sitä pitää yllä.. mikä ratkaisuksi? "pakkovarainsiirto" jatkukoon? Sekö sitten on oikeudenmukaista? Kukin kuitenkin voi vapaasti asua siellä missä haluaa. Jos haluaa sua kaukana palveluista mutta keskellä erämaata, se on valinta. Toinen haluaa asua lähellä keskustaa palvelujen ääressä ja maksaa sitä enemmän.

Nykyiselläänhän asia tosiaan on niin, että valtio joutuu viimekädessä jatkamaan valtiosuuksien antamista niille kunnille, joilla ei omat rahat riitä. Ja näin tulee olemaan jatkossakin mikäli perustuslakia ei muuteta, koska kaikkiin kuntiin ei saada riittävää väestöpohjaa mitenkään. Eihän toki palvelut ole ihan samalla tasolla Utsjoella ja Espoossa kuitenkaan. Eikä varmaan tarvikkaan olla. Saletisti kummassakin paikassa on kuitenkin ainutlaatuisia arvoja, joiden takia paikoissa viihdytään. Pohjoisesta puheenollen monissa maissahan arktisissa tai muuten vaikeissa olosuhteissa asuvia tuetaan voimakkaasti (Esim Norjan ja Kanadan tuet). Suomessa Lapin lisät ovat poistuneet paitsi jätkien puheista. Ehkä Suomen linja on maahamme sopivin, mutta jatkossakin jouduttaneen rahan siirtoja tekemään.
 

PJx

Jäsen
Olen aika lailla sitä mieltä, että nyt niitetään sitä satoa, joka kylvettiin kun kunnille työnnettiin kaikki mahdolliset ja mahdottomat tehtävät. Väitän, ettei nykyisestä rakenteesta saada toimivaa millään konstilla. Nyt erikoissairaanhoito ja siihen liittyvät asiat vaatisivat kuntakokoja, jotka ovat melkoisia. Hallitus taisi linjat, että 20k riittäisi johonkin, mutta epäilen, että pilkku osui väärään kohtaan.

Tältä pohjalta kuntia voisi olla balttiarallaa sama määrä kuin maakuntia. Järjestä siinä sitten suurkunnassa kuntien haja-asutusalueille kustannustehokkaasti tarvittavat palvelut... Suht. hankala yhtälö.

Jo aikoja sitten ennen varsinaisia edellisiä yhdistymistalkoita olin sitä mieltä, ettei siinä ollut silloinkaan juuri mitään järkeä. Pistettiin yhteen kuntia ottamatta huomioon luonnollisia asiointisuuntia. Ei mitään tolkkua.

Väittäisin, että poliitikot haluavat pitää kiinni kunnallispolitiikasta ja mikään mikä tätä loukkaa, ei haluta sotkemaan peliä. Aivan sama maksoi mitä maksoi, mutta poliitikkojen puumerkki pitää näkyä. Siksi vedetään niin vaihtoehdotonta linjaa (esim. sairaanhoitopiirien purkaminen).

Asiat pitää pystyä ratkaisemaan oikeankokoisessa organisaatiossa ja tasoja pitää olla sen mukaan. Kaksitasoisessa ratkaisussa ei oikein riitä tilaa mitoittaa organisaatioita tehokkuuden kannalta järkeviksi...
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Tämähän ei tarkalleen pidä paikkaansa valtiosäännön mukaan. Viimekädessä eduskunta ja hallitus vastaavat siitä, että kansalaiset saavat tasa-arvoisen kohtelun ja tietyt peruspalvelut asuvat he missä tahansa.

Kyllä periaatteessa mutta missään ei ole määritelty että Enontekiöllä pitäisi terveyskeskuksen olla yhtä lähellä kuin esim. Helsingissä.

Jos esim jonkun kunnan talous menisi ns. konkurssin omaiseen tilaan, niin eduskunta joutuisi asiaan puuttumaan ja kuvettaan kaivamaan. Tällaista ei tosin ole ihan näköpiirissä, mutta muistaakseni viime vuonna asiasta oli puhetta, kun pohdittiin kuntien konkurssi mahdollisuutta. Tietenkin perustuslakia voidaan muuttaa ja eduskunta voi pysyvästi luovuttaa vastuunsa, mutta tuskinpa sitäkään tapahtuu.

Jos kunta menee ns. konkurssiin (ei pysty hoitamaan lakisääteisiä velvotteitaan), valtioneuvosto ottaa kunnan huostaan, ts. päätöksenteko siirtyy pitkälti hallitukselle. Kunnalle tällöin laaditaan säästö- ja velkajärjestelyohjelma.

Hallitus ei siis "kaiva kuvettaan" pelkästään vaan sanelee kunnalle mitä tehdään ja tarvittaessa tekee kuntarajojen muutoksia (=pakkoliitoksia).
 

ferro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, NY Rangers, Liverpool, 49ers
YLE uutisten pakkoliitoskunnat

Listalta löytyvät Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vaasa, joihin ympäristökuntia liitettäisiin sitten yhdestä kuuteen. Tuohon lisäksi pääkaupunkiseudun metropolialue, niin kymppi on täynnä. Ja kymppihän riittää. Muualla ei sitten kannata asua, joten Stonewallkin voi pikkuhiljaa alkaa pohtia mihin näistä haluaa muuttaa.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Suomessa on paikallistason julkishallintoyksikköä eli kuntia 317 kappaletta. On ihmisiä, joidenka mielestä niitä on liikaa ja ihan varmasti niitä onkin. Maassamme on jopa vaadittu kuntien määrän radikaalia laskemista, joskus puhuttu sadasta kunnasta, joskus vähän suuremmasta kuntamäärästä.

Kuntien määrä on laskenut 2000-luvun alusta tähän päivään asti melkoisen voimakkaasti. Vuonna 2000 täällä Pohjolassa oli 452 kuntaa, nyt niitä on 317. Eli kuntia on vähentynyt 135:llä kappaleella. Mutta, se ei tarkoita, etteikö täällä olisi kuntia, joidenka elinvoimaisuus olisi heikko ellei jopa järkyttävä. Eiköhän jokainen Jatkoajan forumisti löydä maakunnastaan jonkun kunnan, jonka tilanne on sellainen, että itsenäisyys ei enää ole järkevä vaihtoehto.

Itse asustelen Savossa, noin kymmenentuhannen asukkaan kunnassa, joka on elinvoimainen, se tiedostetaan. Aina välillä naapurikaupunki kosiskelee kuntaliitoksella, mutta aina se on torpattu kotikuntani toimesta, koska kys. kaupunki ei ole mitenkään houkutteleva vaihtoehto.

Otin esiin kotikuntani siksi, että halusin tuoda esiin sellaisen asian, että elinvoimaisia kuntia ei minusta kannata lopettaa. Jos kuntarakennetta muutetaan, tulisi pitää mielessä se, että kaikki kunnat eivät ole samanlaisia. Mutta, sitten tässä maassa on olemassa kuntia, jotka ovat niin huonossa kunnossa, että ei ole mitään järkeä yrittää sinnitellä itsenäisenä. Nämä ovat niitä kuntia, joidenka jatko tulisi kyseenalaistaa.
 

tsajari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Otin esiin kotikuntani siksi, että halusin tuoda esiin sellaisen asian, että elinvoimaisia kuntia ei minusta kannata lopettaa. Jos kuntarakennetta muutetaan, tulisi pitää mielessä se, että kaikki kunnat eivät ole samanlaisia. Mutta, sitten tässä maassa on olemassa kuntia, jotka ovat niin huonossa kunnossa, että ei ole mitään järkeä yrittää sinnitellä itsenäisenä. Nämä ovat niitä kuntia, joidenka jatko tulisi kyseenalaistaa.
En ole uhrannut oikeastaan hetkeäkään tätä ennen ajatuksia kuntaliitoksille, mutta nyt aamukahvia juodessa löysin hyvää aikaa näpytellä joutessani muutaman nopean ajatuksen tekstiksi ja jäänmurtajaksi keskustelulle. Odotettavissa on räjähdysherkkä ketju eri mielipiteiden vuoksi.

Mihin huonovointisia kuntia sitten tulisi yhdistää, että niistä tulisi kannattavampia kun naapuritkaan ei niitä omaa talouttaan ajatellen halua? On täysin absurdi ajatus, että kuntia vain poistetaan kartalta ja jätetään autioitumaan. Palvelut poistamallahan sitä juuri parhaillaan useissa kunnissa tehdään, mutta se tapahtuu hyvin hitaalla rytmillä kun ihmiset jotka ovat koko ikänsä saattaneet asustaa kunnassa sinnittelevät siellä hamaan loppuunsa asti. Nuoret tietenkin töiden perässä joutuvat muuttamaan ympäryskuntiin tai muihin isompiin kaupunkeihin. Sekään ei liiemmin houkuttele jäämään, että esimerkiksi sairaalan päivystys saattaa olla 100n kilometrin päässä kotoasi vaikka sen olisi mahdollista olla puolet lähempänä jos päättäjät olisivat toisin päättäneet silloin kun kuntaliitosasiat pamahtivat oikein isosti esille.

Huonovointisen kunnan yhdistäminen järkevästi onnistuu vain naapurikuntien kanssa, ja jos naapurit eivät sitä halua niin kenen kontolle se kriisikunta sitten pitäisi laittaa? Valtiolla pitäisi olla optio yhdistää "väkisin" järkeväksi katsomiaan ja tutkimiaan liitoksia, vähät välittämättä mitä naapurikuntien isot kihot ovat liitoksesta mieltä. Tottakai se vaatii tarkkaa tutkimista ennen hutkimista ettei tehdä yhdistämällä isompaa kriisikuntaa, mutta ajatuksen tasolla näin. Jos asiaa udellaan kaupungeilta ja niiden hallituksilta itseltään ei ole kenestäkään houkuttelevaa auttaa huonovointista naapuriaan. He eivät hyödy mitään naapuristaan, tuskin tuntevat sieltä ketään eivätkä ehkä siitä johtuen juuri osaa asettua sen pienemmän kunnan asukkaiden saappaisiin.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kyllähän ketjun avauksessa paljastuu juuri se olennainen kuntarakenteen ongelma. Ei haluta liitoksia kun omassa navassa kaikki on hyvin. Usein hyvin menevissä kunnissa retostellaan sillä kuinka hyvin omat asiat on hoidettu ja muualla huonommin. Usein nämä kunnat ovat kumminkin näitä kaupunkien ympärillä olevia kehyskuntia jotka loisivat keskuskaupunkia niin työpaikoissa kuin palveluissa.

Kaiken huippuna Muurame joka aikoo perustaa jopa yhtiön hoitamaan terveyspalveluja koska soteremontti heitä sorsii maksuosuuden nousulla. Koko maan talous on kuralla ja vielä kehdataan talkoista kieltäytyä.
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Huonovointisen kunnan yhdistäminen järkevästi onnistuu vain naapurikuntien kanssa, ja jos naapurit eivät sitä halua niin kenen kontolle se kriisikunta sitten pitäisi laittaa? Valtiolla pitäisi olla optio yhdistää "väkisin" järkeväksi katsomiaan ja tutkimiaan liitoksia, vähät välittämättä mitä naapurikuntien isot kihot ovat liitoksesta mieltä. Tottakai se vaatii tarkkaa tutkimista ennen hutkimista ettei tehdä yhdistämällä isompaa kriisikuntaa, mutta ajatuksen tasolla näin. Jos asiaa udellaan kaupungeilta ja niiden hallituksilta itseltään ei ole kenestäkään houkuttelevaa auttaa huonovointista naapuriaan. He eivät hyödy mitään naapuristaan, tuskin tuntevat sieltä ketään eivätkä ehkä siitä johtuen juuri osaa asettua sen pienemmän kunnan asukkaiden saappaisiin.

Eikös valtiolla tämä oikeus jo ole? Tällainen löytyi wikipediasta. Eli ainakin kriisikuntien kohdalla valtio puuttuu peliin, jos muuten ei sopua synny. Tosin Kepu varmasti tämän systeemin kumoaa ensi töikseen kunhan valtaan pääsee.
 

Tuamas

Jäsen
Kyllähän ketjun avauksessa paljastuu juuri se olennainen kuntarakenteen ongelma. Ei haluta liitoksia kun omassa navassa kaikki on hyvin. Usein hyvin menevissä kunnissa retostellaan sillä kuinka hyvin omat asiat on hoidettu ja muualla huonommin. Usein nämä kunnat ovat kumminkin näitä kaupunkien ympärillä olevia kehyskuntia jotka loisivat keskuskaupunkia niin työpaikoissa kuin palveluissa.

Niin ja näistäkin "hyvinvoivista" kunnista moni on sellainen, että kun ensimmäinen homekoulu löytyy tai SOTE-budjetti ylitetään riittävän reippaasti, niin ollaankin jo kriisissä ja hakemassa kuntaliitosta.
Esimerkkinä tästä ihan läheltä Luvian kunta, jossa vielä vuosi-pari sitten naureskeltiin että ollaan niin hyvinvoivia ettei ole mitään kuntaliitostarvetta ja nyt haetaan paria joko Eurajoesta tai Porista.

Kuntatason päättäjillä ei keskimäärin ole riittävää ammattitaitoa pyörittää tuon kokoista bisnestä, varsinkaan pienemmissä kunnissa.

Jos SOTE-uudistus saadaan läpi ja kunnilta siirtyy täten suurin osa budjetista osaavampiin käsiin, ei kuntauudistuksen tarve ole niin akuutti. Nyt pieniä ja isompiakin kuntia viedään kuin pässiä narussa yksityisten sairaanhoitopalveluntarjoajien ja lääkärifirmojen toimesta.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Voisin hyväksyä oman kotikuntani liittymiseen johonkin toiseen kuntaan, jos tilanne sitä vaatii. En ole sillä tavalla kotiseuturakas, että viimeiseen asti vastustaisin kuntaliitosta. Heti, jos tilanne sitä vaatii, kannatan liittymistä. Ei minusta ole mitään järkeä pyrkiä sinnittelemään itsenäisenä, ellei siihen ole edellytyksiä.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Voisin hyväksyä oman kotikuntani liittymiseen johonkin toiseen kuntaan, jos tilanne sitä vaatii. En ole sillä tavalla kotiseuturakas, että viimeiseen asti vastustaisin kuntaliitosta. Heti, jos tilanne sitä vaatii, kannatan liittymistä. Ei minusta ole mitään järkeä pyrkiä sinnittelemään itsenäisenä, ellei siihen ole edellytyksiä.

Niin ja ainakin minulle on vieras ajatus että kotiseuturakkaus olisi jotenkin sidoksissa kunnan nimeen/kuvaan vaakunassa. Eihän paikkojen,kylien ja taajamien nimet miksikään muutu.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kaiken huippuna Muurame joka aikoo perustaa jopa yhtiön hoitamaan terveyspalveluja koska soteremontti heitä sorsii maksuosuuden nousulla. Koko maan talous on kuralla ja vielä kehdataan talkoista kieltäytyä.

Mieti nyt vähän muuralemaisten näkökulmaa.

Ilmeisesti SOTE toiminta on saatu siellä toimimaan kustannustehokkaasti ja nyt tulee sitten demarimainen päätös että muuramelaisten pitää maksaa surkeasti asiansa hoitavien lähikuntien SOTE ratkaisut kuntaveroissa. Mitä järkeä?

Tämä "seitsemän puolueen" yhteisratkaisu on täysi fiasko joka palkitsee surkeaa suorittamista ja rankaisee hyvin toimivia malleja.

SOTE ratkaisussa pitäisi laittaa SOTE alueelle ko. kuntien keskiarvokustannus katoksi ja etsiä ratkaisut miten koko alueella saadaan kustannukset tuon KA-kustannuksen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös