Suomen kuntarakenne

[Repolainen]

Nyt on sitte "aikaikkuna" kepu oppositiossa, neljä vuota, saada aikaan se, mikä olisi viimesen 30 vuoden aikana tapahtunut luonnollista kautta... Tai oletus siitä, mitä olisi tapahtunut, totta kai, mutta kuitenkin.

No, ei kai se niin mene että porilainen Sampsa Kataja, jolta kukaan ei uskalla ostaa käytettyä autoa, piirtää Satakunnan kartan uusiksi ja toimittaa sen Virkkusen ja Kataisen pöydälle. Joku helvetin järki näissä tarttisi olla. Sama homma näissä leikkauksissa, 140 miljoonaa meni maataloudelta palkansaajille viime syksyllä. Useampi satatuhatta olen pankille velkaa ja vieläkään en tiedä kuinka paljon itseltä leikataan. Tuottajahinnat tällä hetkellä Suomessa Länsi-Euroopaan alhaisimmat, joita selitellään palkkaratkaisuilla jotka vei Suomen kilpailukyvyn.

 

[Musta_Kyy]

Minä taisin tätä kysyä ensin, mutta vastataan nyt että tuo olisi liian iso muutos kerralla toteutettavaksi.

Sorry, en vain ollut lukenut tuota. No, ehkä joku vastaa, kun tuplamäärä samoja kysymyksiä.

 

[TosiFani]

Aika epäreilulta tuo esitys tuntuu joidenkin kuntien kohdalla. Esimerkiksi Luvia, joka tulee toimeen omillaan pakkoliitettäisiin Poriin, vaikka etelässä Eurajoella aletaan rakentaa uutta ydinvoimalaa ennen kuin ranskalaiset saa edellisen käymään.

Pori hallitsee tällä hetkellä 70% Luvian budjetista, koulusta ja katujen kolauksesta saa päättää Luvian kunnanvaltuusto. Juuri tämän tyylisiä kuntia pitää yhdistää keskuskuntiin, eihän Luvialla ole ole ollut itsenäisyyttä pitkiin aikoihin.

 

[Fordél]

Eihän tämä vie keskustelua mihinkään. Lain kirjainhan täyttyy vaikka Suomessa olisi yksi kunta jossa tarjottaisiin palvelut kaikille keskitetysti. Silloin palvelut olisivat tarjolla oman kunnan alueella.

No jos pilkkua lähdetään nussimaan niin lain mukaan Suomi jakautuu kuntiin, ei kuntaan. Ja yhdessä kunnassa tuskin toteutuisi subsidiariteettiperiaate kovinkaan hyvin, joten yhden kunnan malli ei ole kovinkaan relevantti.

Kysymys on edelleen, että onko jokaista kansalaista varten rahaa yhtä paljon vai pitääkö tehokkaiden alueiden tukea sellaisia alueita joissa palveluiden tuotanto on tehottomampaa. Mitään muita vaihtoehtoja tai välimuotoja ei ole.

Jokaista kuntalaistahan varten ei ole nyt yhtä paljon rahaa käytettävissä esimerkiksi liikuntapalveluissa. Kyse ei ole aina edes palveluiden tehokkuudesta (miten mittaat sen esim. liikuntapalveluissa) vaan siitä kuinka paljon kunnat varaavat resursseja ko. palveluun. Valtio maksaa pienen osan ja kunnat heittävät siihen päälle oman summansa.

 

[opelix]

No, ei kai se niin mene että porilainen Sampsa Kataja, jolta kukaan ei uskalla ostaa käytettyä autoa, piirtää Satakunnan kartan uusiksi ja toimittaa sen Virkkusen ja Kataisen pöydälle. Joku helvetin järki näissä tarttisi olla. Sama homma näissä leikkauksissa, 140 miljoonaa meni maataloudelta palkansaajille viime syksyllä. Useampi satatuhatta olen pankille velkaa ja vieläkään en tiedä kuinka paljon itseltä leikataan. Tuottajahinnat tällä hetkellä Suomessa Länsi-Euroopaan alhaisimmat, joita selitellään palkkaratkaisuilla jotka vei Suomen kilpailukyvyn.

Tästä vahva sama. Olen kaupunkilainen mutta syntyjään maatalon poika. Kyllä nykyään maatalouden harjoittajaa on turha kadehtia. Tiloja tulee varmaan myyntiin kun tilakoot kasvaa,sinne vaan rohkeasti kokeilemaan ja nauttimaan massiivisista tuista. SUURI harha suomalaisessa kaupunkilaisväestössä on se että se olisi jotenkin perusduunia helpompaa. Maksavat omat eläkkeensä muiden yrittäjien tapaan ja tuntipalkka jossain 4 euron tienoilla muistaakseni. Aina pitää myös muistaa että kriisit voi iskeä,omavarainen on syytä olla.

Itse kuntauudistus ei toki maataloutta vastaan ole. Kyllä ne maat siellä viljeltävinä ovat jatkossakin,mahdollisen ilmastonmuutoksen seurauksena Suomi voi olla tässä voittajien joukoissa. Turhaan tätä uudistusta pelätään mutta ärsyttää myös tämä maaseutu tyhjäksi-ajattelu. Kaikki aikanaan kun väestö ikääntyy eikä duunia nuorille maalla ole.

 

[Fordél]

Niin, vastaan kysymyksellä, vaikken periaatteellinen vastustaja olekaan. Mitäpä jos laitettaisiin koko Suomen kattava kunta, jossa sitten etunenässä vaikkapa terveydenhoito- ja koulutuspalvelut järjestettäisiin vaikkapa Helsingissä, Turussa ja Tampereella, kolmessa suuremmissa kuntakeskuksessa? Näinollen kaikilla kivaa, kun on tasavertainen oikeus käyttää palveluita!

Niin kaikilla on tasavertainen oikeus käyttää palveluita, mutta kaikki eivät olisi tässä tilanteessa tasavertaisessa asemassa käyttäessään palveluita.

 

[dana77]

Jokaista kuntalaistahan varten ei ole nyt yhtä paljon rahaa käytettävissä esimerkiksi liikuntapalveluissa.

Kunnat itse päättävät, miten haluavat summan x jakaa eri palveluiden välillä. Oleellista on että onko tuo x per asukas sama vai ei.

Valtio maksaa pienen osan ja kunnat heittävät siihen päälle oman summansa.

Niinhän sitä sanotaan, että köyhälle kaikki on kallista, mutta minulle tuollainen 7 miljardin euron summa on jo aika iso.

Kunnat itse keräävät veroja 18 miljardia, eli lähes kolmannes tulee valtiolta.

 

[Yläpesä]

Älä nyt vie tätä tähän suuntaan.

Minähän nimenomaan puhuin seutukunnan kuntien vapaaehtoisesta yhteistyöstä ja yhteisrahoituksesta seudun vetovoimaisuuden kehittämiseksi.

Sori, nämä puuskahdukseni eivät varsinaisesti liittyneetkään sinun vastauksiisi vaan yritän hyvien kommenttiesi kautta hieman peilata sitä yleisempää taustaa tuolle "lois-ajattelulle", jota en todellakaan tahdo ymmärtää hyvällä tahdollakaan (siis sen asiallisia perusteita).

 

[Fordél]

Kunnat itse päättävät, miten haluavat summan x jakaa eri palveluiden välillä. Oleellista on että onko tuo x per asukas sama vai ei.

Niin nythän se x ei ole sama per asukas vaan kunnan peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen.

Niinhän sitä sanotaan, että köyhälle kaikki on kallista, mutta minulle tuollainen 7 miljardin euron summa on jo aika iso.

Kunnat itse keräävät veroja 18 miljardia, eli lähes kolmannes tulee valtiolta.

Kyse oli kunnan liikuntapalveluista, joissa valtionosuus on pieni.

 

[dana77]

Niin nythän se x ei ole sama per asukas vaan kunnan peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen.

Kyllä. Alkuperäinen kysymykseni on, että onko tasa-arvoa se, että rahaa olisi käytössä sama määrä per asukas vai että se, jokaiselle tarjotaan samat palvelut. Jatkoin tätä toteamalla, että jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että tehokkaasti palvelunsa tuottavat alueet tukevat sellaisia alueita joissa palveluiden tuotanto on tehottomampaa. Tämä lienee kiistatonta.

Tämä syrjäseutujen suora rahallinen subventointi siis koostuu siis seuraavista osista:
taajamarakennelisästä
saaristolisästä
syrjäisyyslisästä
väkiluvunmuutoksen peruslisästä

Minusta tuo ei ole tasa-arvoa vaan loisimista.

 

[Yläpesä]

tehokkaasti palvelunsa tuottavat alueet tukevat sellaisia alueita joissa palveluiden tuotanto on tehottomampaa. Tämä lienee kiistatonta.

Jos tietty terveydenhoidon operaatio alusta loppuun saakka hoidettuna maksaa Helsingissä 2300e, Tampereella 1500e ja Rovaniemellä 1100e niin missä hoito on tehokkainta? Nähdäkseni Helsingissä tuhlataan ja Rovaniemellä osataan neuvotella kunnan vähät rahat tosi hyvin. Kuitenkin, kun hintoja suhteuttaa veronmaksajienmäärään niin luvut ovat (öpaut-tasolla) Hki: 0,39 c Tre: 0,73c ja Roi: 1,8c. Lappi siis tuhlaa.

Miten luulisit, että Rovaniemen on mahdollista päästä "tehokkuudessaan" Helsingin tasolle? Operaatio saisi tuolloin maksaa vain 234e mikä tietenkin on reaalisesti täysin mahdoton vaatimus. Mikä on toimenpiteen aito tehokas hinta? Minä en kykene sanomaan.

Monet tuotteet ovat puolestaan kohtalaisen vakiohintaisia eikä niitä juurikaan voi kilpailuttaa. Mistä tällöin tehokkuus napataan? Rovaniemellä samanhintainen sydänoperaatio tulee maksamaan monikertaisesti per veronmaksaja vain sen takia että maksupooliin kuuluu vähemmän jakajia. Tällöin ei todellakaan ole kyse mistään tehokkuudesta.

Jos puolestaan tuijotetaan pelkästään toimenpiteen hintaa per veroa maksava kuntalainen, päädytään Helsingissä sellaiseenkin todelliseen järjettömyyteen, että sama toimenpide on jopa tuplasti kalliimpi kuin eräässä toisessa miljoonapiirissä.

Mistä karsitaan, minne toiminta keskitetään?

 

[dana77]

Yläpesän laskelmasta unohdettin se oleellinen tekijä, että kuinka paljon kyseisiä hoitoja tehdään eli minkälaisiin käyttöasteisiin missäkin kunnassa päästään. Sillä ei ole väliä mikä yksikköhinta on vaan kuinka paljon kaikkien kuntalaisten toimenpiteiden suorittaminen yhteensä maksaa. Jos tuossa esimerkissä käyttöasteet ovat kaikissa paikoissa kunnossa, niin tehokkainta hoito on tietenkin Lapissa.

Jos tarkoituksena on matkustaa kertaalleen Jyväskylästä vaasaan, niin edullisinta ei ole ostaa autoa, vaikka sillä bensaan menisi rahaa vain joitakin kymppejä.

 

[hemppo]

Ainakin Tampereen osalta tässä mättää jokin todella pahasti. Nimittäin kaupunki on vuosi vuoden jälkeen voittanut suvereensiti Suomen halutuimman asuinpaikkakunnan tittelin, ja muuttovirtakin osoittaa brändin olevan kohdallaan. Mutta sitten kun sinne on asetuttu niin alkaa tapahtua kummia. Osa väestä karkaa naapurikuntiin tyytymättömyyden vuoksi. He eivät koe viihtyvänsä, eivät koe saavansa kaupungilta vastakaikua tarpeisiinsa ja pettyvät erinäisiin palveluihin. Kaupunki siis omalla toiminnallaan karkoittaa jo saamansa asukkaat. Sen sijaan että tällöin keskityttäisiin katsomaan peiliin ja miettimään miten kehittää kunnan palvelutarjontaa (tai esim. kaavoitusta) vastaamaan näihin tarpeisiin, lähtöä tekeville todetaan heidän tarpeidensa olevan väärässä eikä niihin aiotakaan reagoida.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että minkä muun kuin omakotitalotonttien takia perheet muuttavat Tampereelta naapurikuntiin ja mistä palveluista yksin asuvat tai lapsettomat perheet ovat niin tyytymättömiä, että muuttavat naapurikuntaan paremman palvelun toivossa?

 

[Yläpesä]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että minkä muun kuin omakotitalotonttien takia perheet muuttavat Tampereelta naapurikuntiin ja mistä palveluista yksin asuvat tai lapsettomat perheet ovat niin tyytymättömiä, että muuttavat naapurikuntaan paremman palvelun toivossa?

Omakotitontti on yksi muttei yleisin. Rivarit kelpaavat lukumääräisesti kuitenkin enemmän. Näitä kumpiakin Tampere kieltäytyi jokin aika sitten kaavoittamasta ja totesi että väärin haluttu ja tällaisia tarpeita omaavien tulee muuttaa kaupungista pois. Lapsiperheillä ne tarpeet liittyvät leimallisesti päivähoidon laatuun, koulun läheisyyteen ja koulumatkan turvallisuuteen, mutta myöskin kotiympäristön "luonnonmukaisuuteen" eli pihan ja lähiympäristön soveltuvuuteen leikkimiseen ja puuhailuun.

Yksin asuvissa korostuvat vanhusten tarpeet ja jos olet yhtään seurannut keskustelua Tampereen vanhustenhoidon laadusta, ymmärtänet ettei naapurikunnan tarvitse tarjota kovin kummoisia palveluita niin ne vaikuttavat jo paratiisilta.

En tiedä mitä ovat lapsettomat perheet, lienevätkö niitä joita meillä päin kutsutaan pariskunniksi, mutta yleensä se tyytymättömyys Tampereen palveluihin tiivistyy terveydenhuoltoon ja sen kipupisteisiin. Milloin saa ajan lääkärille ja minkälaiseksi vastaanotto mielletään tuloksineen. Käsitykseni mukaan Tampere on erinomaisesti kunnostautunut siinä että tehokkuudesta pidetään ensisijaista huolta. Potilaasta ei niin väliä.

Riippumatta siitä, oletko yksi vai kaksi vai useampi niin samalla euromäärällä saa ympäryskunnasta enemmän neliöitä kuin Tampereella ja sekin taitaa olla aika määräävä asia edelleen. Liikkumiseen käytettyjä euroja harvempi taitaa niin tarkkaan laskea asuntoa hankkiessaan.

 

[hemppo]

Yksin asuvissa korostuvat vanhusten tarpeet ja jos olet yhtään seurannut keskustelua Tampereen vanhustenhoidon laadusta, ymmärtänet ettei naapurikunnan tarvitse tarjota kovin kummoisia palveluita niin ne vaikuttavat jo paratiisilta.

En ole kuullut kenenkään muuttaneen Tampereelle vanhainkotiin ja toisaalta kenenkään muuttaneen naapurikuntaan paremman vanhainhoidon toivossa.

En tiedä mitä ovat lapsettomat perheet, lienevätkö niitä joita meillä päin kutsutaan pariskunniksi, mutta yleensä se tyytymättömyys Tampereen palveluihin tiivistyy terveydenhuoltoon ja sen kipupisteisiin. Milloin saa ajan lääkärille ja minkälaiseksi vastaanotto mielletään tuloksineen. Käsitykseni mukaan Tampere on erinomaisesti kunnostautunut siinä että tehokkuudesta pidetään ensisijaista huolta. Potilaasta ei niin väliä.

Jos sinulla on omakohtaisia kokemuksia Tampereen huonosta terveydenhuollosta, niin se on valitettavaa. Kyllä silloin on perusteltu syy muuttaa naapurikuntaan. Moni vaan muodostaa käsityksensä terveydenhuollon huonosta tasosta vain Aamulehden päivän tekstareista ilman omakohtaista kokemusta. Olen kuullut, että Tampere järjestää 40- ja 50-vuotiaille ikäluokittaiset terveystarkastukset, joka on ainakin monelle ihan hyvä lisäpalvelu. En tiedä, kuinka yleisesti niitä järjestetään muissa kunnissa.

Riippumatta siitä, oletko yksi vai kaksi vai useampi niin samalla euromäärällä saa ympäryskunnasta enemmän neliöitä kuin Tampereella ja sekin taitaa olla aika määräävä asia edelleen. Liikkumiseen käytettyjä euroja harvempi taitaa niin tarkkaan laskea asuntoa hankkiessaan.

Eihän tuolla ole mitään tekemistä Tampereen palvelujen kanssa. Tottakai mitä kauemmaksi palveluista mennään, asunnot halpenevat. Kihniöstä saa vielä halvemmalla asunnon kuin jostain Nokialta, mutta harva nokialainen on halukas sinne muutamaan.

 

[August]

Hemppo puhuu asiaa. Yläpesän kommentit ovat ovat asiallisia ja mielenkiintoisia, mutta tuo Tampereen kyvyttömyys esim kaavoitusasioissa ja perustelu niistä jäi mietityttämään. Täytyy huomioida se, että puhuttaessa Tampereen kokoisesta alueesta verrrattuna ympäryskuntiin, ei voida vertailla omakotitonttitarjontaa. Toisaalta, rakensihan Tampere kokonaan uuden kaupunginosan, Vuoreksen. Siellä suurin osa rakennuksista tulee olemaan omakotitaloja.

Tampere tekee kuntayhteistyötä kaupunkiseudun kanssa. Uusin rakennesuunnitelma "rakennesuunnitelma 2030" on selvitys, jonka tavoite on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupungin ja sen kehyskuntien välillä. Tampereen seutu tulisi nähdä enemmän kuntayhteistyön kautta: pienemmät ympäristökunnat tarjoavat enemmän tilaa ja omakotitalotontteja, Tampere toimii kasvun veturina koko Pirkanmaan hyväksi.

 

[Stonewall]

On tietenkin monta asiaa, jotka estävät säästöjen syntymistä liitoksissa. Suomessa viranhaltijoilla on erittäin hyvä irtisanomissuoja. Esim. Rovaniemellä kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyessä käytännössä kaikki viranhaltijat jatkoivat joko vanhassa tai uudessa toimessa. Lisäksi erilaiset työsopimukset ovat voimassa käytännössä kunnes viranhaltija jää eläkkeelle. Entinen maalaiskunta oli karkeasti 130 km x 150 km kanttiinsa, joten osalla työntekijöistä oli käytössä ns. eväsraha. Kuntien yhdistyessä ennestään kaupungin palkkalistoilla olleilla ei moista rahaa palkan lisänä ollut, mutta uudessa kunnassa periaatteessa heidänkin voitiin olettaa matkustavan syrjäkylille. Neuvotteluissa ei ole saatu eväsrahan nauttijoita luopumaan edustaan, eikä laki anna mahdollisuutta sitä heiltä väkisin ottamaan. Toisaalta säästöjen kannalta pienenä torjuntavoittana voidaan pitää, ettei kaikille työntekijöille ruvettu maksamaan ko. eväsrahaa, vaikka moraalisesti olisi tietenkin oikein saada samasta työstä sama palkka.
Rovaniemellä sinällään yhdistäminen on ollut edullista mm. nostaen väestön kasvun suuremmaksi kuin mitä se aiemmin kunnat yhteen laskien oli, näin ollen mm. kaupunki jätti vast'ikään esim. Vaasan taakseen väkiluvussa. Yhdistymisen haasteet ovat silti moninaiset ja palvelut eivät ole automaattisesti aina parantuneet, vaikka ei tilanne kovin huonokaan ole. Säästöjä tosin ei ole saatu ennakoidulla tavalla, mutta muuten liitos on plussan puolella.
Sen sijaan hallitus kaavailee, että jo isoon kuntaan liittyisi vielä Ranua. Lisäksi hallitus on kaavaillut, että Posio liittyisi Kuusamoon yli maakuntarajan. Tätä jälkimmäistä voi pitää epätodennäköisenä, sillä heidän asiointi- ja työssäkäynti suuntansa on pitkään ollut Rovaniemi. Kuntien itsensä kannalta olisi viisaampaa liittyä yhteen kuin että molemmat liittyvät Rovaniemeen, sillä varmuudella kylien palveluiden taso huononisi palveluiden siityessä kaupunkiin. Kaupungille taas lienee yksi hailee liittyykö jatkossa siihen vielä yksi, kaksi tai ei yhtään kuntaa. Saa nähdä miten käy.

Omasta mielestäni olis ollut kaikkein parasta, että kuntien lakisääteisistä palveluista jatkossa vaikeasti pienten kuntien järjestämät + kaavoitus olisi siirretty maakunnille, joita on siis 19. Sen alla kunnat olisivat saaneet jatkaa paikallisdemokratian yksikköinä. Välimalli, on se sitten 70 tai 170 (joista jälkimmäinen lienee lähempänä toteutuvaa), on monilla tavoin helvetin huono. Jos kuntien määrä laskee alle sadan joudutaan varmuudella perustamaan jotain kaunginosa valtuustoja tms. ja byrokratia ei ainakaan vähene. Huonolta näyttää.

 

[TosiFani]

... Jos kuntien määrä laskee alle sadan joudutaan varmuudella perustamaan jotain kaunginosa valtuustoja tms. ja byrokratia ei ainakaan vähene. Huonolta näyttää.

Minun puolestani ihmiset saavat perustaa vaikka korttelivaltuustoja, kunhan näille ei anneta lupaa päättää sosiaali-, terveys- tai koulutuspalveluista. Kuntapoliitikoille voitaisiin jättää vaikka 20% nykyisistä kuntabudjeteistä päätettäviksi, saisivat sitten näillä rahoilla suhmuroida halunsa mukaisesti. Mutta kaikki tärkeät asiat, kuten kaavotus ja mainitsemani sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut pitäisi siirtää ammattilaisten päätettäväksi.

 

[Yläpesä]

En ole kuullut kenenkään muuttaneen Tampereelle vanhainkotiin ja toisaalta kenenkään muuttaneen naapurikuntaan paremman vanhainhoidon toivossa.

En yhtään epäile, ettei kukaan kohtalaisen järjissään oleva ja aikaansa seuraava halua muuttaa Tampereelle vanhainkotiin. Sen sijaan jälkimmäisestä osasta voinee syyttää hempon ikäkuulon laskua. Omassa lähipiirissäni näitä pois Tampereelta senioripalveluiden tarpeen vuoksi muuttaneita on useampia.

Jos sinulla on omakohtaisia kokemuksia Tampereen huonosta terveydenhuollosta, niin se on valitettavaa.

Omakohtaista ja riittävän laajaa kokemusten vaihtoa IRL. Se nyt vaan on aika läpinäkyvää väittää mustaa valkoiseksi jonkin 50-vuotistarkastuksen avulla kun vastapainona on esim. Hatanpään "erinomaiset asiakaslähtöiset terveyspalvelut" ja puhelimen jonotusajat jotka tuuttaavat varattua koko varausajan. Kalliiksi tulivat yksityiset lääkäripalvelut joihin oli turvauduttava kun kunnallisiin olisi joutunut odottelemaan lopullista arvaustulosta. Naapurikuntaan muuton jälkeen on voinut tyytyväisenä käyttää kunnan palveluita aivan terveyskeskuksesta alkaen, jossa saa yleensä samalta lääkäriltä hyvätasoista palvelua. Ero on huikea.

Eihän tuolla ole mitään tekemistä Tampereen palvelujen kanssa. Tottakai mitä kauemmaksi palveluista mennään, asunnot halpenevat. Kihniöstä saa vielä halvemmalla asunnon kuin jostain Nokialta, mutta harva nokialainen on halukas sinne muutamaan.

Et ehkä ole kuullut Karl Marxin taloudellisen analyysin merkittävintä oivallusta kysynnästä ja tarjonnasta. On aika keskeistä hintoihin vaikuttamista rajoittaa jonkin tietyn tuotteen tarjontaa. Näinhän Tampere on juuri tehnyt pientalotonttien osalta. Tampere hankki itselleen aikanaan tonttivarannoksi Teiskon ja Aitolahden. Milloinkahan ne otetaan käyttöön?

 

[dana77]

Vähän siffamaista on tämä toistelu siitä että virkamiesten irtisanomisaika on 5 vuotta. Voi olla että olen väärässä, mutta olen käsittänyt, että tuollaisesta ei ole sovittu työsopimuksissa, vaan se perustuu lakiin. Sopimusta ei voitaisi muuttaa, mutta tokihan lakia voidaan. Siitähän eduskunnalle maksetaan. En näe kohtuulliseksi yli 1 vuoden irtisanomissuojaa kenellekkän (ja sekin on liikaa, mutta tällaiseen kompromissiin olisin valmis).

 

[Tarinankertoja]

Noh…

Tampereen ympäristökunnissa perusterveydenhuolto on taatusti paremmin toimivaa kuin Tampereella. Tämän tietää jokainen oka on käynyt Nokian , Kangasalan, Pirkkalan, Lempäälän terveyskeskuksessa JA Tampereen tarjoamassa Acutassa.

Ero on aivan selvä ympäristökuntien palvelun hyväksi, jos sen kiistää ei tiedä mistä puhuu…

Mutta kaavoituksessa.. ei Tampere ole ”kieltäytynyt” omakotitonttien kaavoittamisesta, vaan Tampere on koittanu rakentaa kaupunkia, harkiten ja järkevästi, jotka me ympäristökunnat hyödynnetään kaavottamalla rajat täyteen omakotialueita.. jättämällä omien keskustojen kehittämisen täysin jälkeenjääneiksi. Ympäristökunnat, Pirkkala pahimpana, on tehneet kuntakeskuksesta lähiön kaavottamalla Tampereen rajan täyteen.

Naurettavaa kuntakilpailua veronmaksajista samassa rakenteessa, joka syö yhteiskunnan yhteisvarallisuutta.

 

[Fordél]

Mä pähkäilen näitä liitosjuttuja vähän jääkiekon näkökulmasta. Viisi kuntaa liittyy yhteen joista neljässä isoimassa on oma jäähalli. Hallien etäisyys on 30-40 km toisistaan. Nyt ainakin itselle herää se pelko, että tietynlaisen kaupunginvaltuuston osuessa kohdalle, rahaa ei varmasti heru esim. isoihin remontteihin. Koska nuo on nytkin miinuksella toimivia laitoksia, (vaikka tehdään paljon pyytettömästi talkootyöllä tunteja) koen sen ikään kuin selvänä juttuna, että noista kaksi vanhinta kokisi jossain vaiheessa kunniattoman lopun.

En näe tätä asiaa ongelmana. Jäähalleilla on hyvin vahva asema suomalaisten liikuttamisessa, siis kaikkien suomalaisten eikä vain jääkiekonpelaajien (taitoluistelu, ringette jne.). Varmasti siis kun liikuntapaikoista halutaan pitää huolta, on jäähallien peruskorjaukset ihan listan kärjessä heti uimahallien jälkeen.

Nythän on viime vuosina keskitytty uimahallien peruskorjaamiseen, mutta seuraavaksi ovat vuorossa juuri jäähallit. Niihin on luvassa valtiolta rahaa ihan mukavasti ja varmasti kunnatkin lähtevät projekteihin mukaan. Vaikea nähdä, että nykyistä liikuntapaikkaverkostoa lähdettäisiin ajamaan alas (ainakaan jäähallien osalta) vaan varmasti siitä pidetään huolta. Sen sijaan uusien jäähallien rakentaminen on varmasti jatkossakin suuren työn takana, mutta toki niitäkin syntyy.

 

[BitterX]

Mutta kaikki tärkeät asiat, kuten kaavotus ja mainitsemani sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut pitäisi siirtää ammattilaisten päätettäväksi.

Kaavoituksesta pitäisi päättää enemmän kuntia laajemmissa instansseissa. Etenkin Etelä-Suomen kasvukeskuksissa on tärkeää, että kasvu suuntautuu tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti sekä ekologisesti kestävästi. Lisäksi esimerkiksi liikenneratkaisut pitää tehdä kokonaisuus huomioonottaen. Tässä pitäisi maakuntaliitoilla (maakuntakaavoilla) olla nykyistä vahvempi rooli.

 

[#76]

Lähtisin purkamaan asiaa miettimällä mikä on kunnan tehtävä. Sitten pitäisi määrittää miten parhaiten kunnan tehtävä voidaan toteuttaa. Tämän jälkeen luonnollinen jatkumo olisi miten nykytilanteesta parhaiten päästäisiin aiemmin määriteltyyn ideaalitilanteeseen. Vaikea kuvitella että nykyisten kuntia siirtely toisi parhaan mahdollisen tuloksen, vaan voihan olla että jotkut kunnat olisi järkevämpää pilkkoa kuin pitää tiukasti kiinni nykyrakenteesta.

 

[TosiFani]

... Vaikea kuvitella että nykyisten kuntia siirtely toisi parhaan mahdollisen tuloksen, vaan voihan olla että jotkut kunnat olisi järkevämpää pilkkoa kuin pitää tiukasti kiinni nykyrakenteesta.

Ainoa ongelma näissä suurkunnissa on lähidemokratian näennäinen väheneminen ja hallinnon virkamiesten työpaikkojen poistuminen. Nyt monet "asiantuntijat" tyrmäävät kuntauudistuksen, koska se vähentää heidän työllistymismahdollisuuksia. Ja totta kai kunnanhallitusten ja -valtuustojen edustajat valittavat, heidän uudelleenvalinta tulee entistä vaikeammaksi. Palveluiden, liikenteen, kaavotuksen jne. suunnittelu ja organisoiminen ei ole ongelma.