Suomen kuntarakenne

[Toejoen Veikko]

hallinnon virkamiesten työpaikkojen poistuminen. Nyt monet "asiantuntijat" tyrmäävät kuntauudistuksen, koska se vähentää heidän työllistymismahdollisuuksia. Ja totta kai kunnanhallitusten ja -valtuustojen edustajat valittavat, heidän uudelleenvalinta tulee entistä vaikeammaksi.

Mielestäni kaivattaisiin uudistuksia myös koulutuspolitiikkaan. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä ja näille ylikoulutetuille pitää saada koulutusta vastaava tehtävä. Ratkaisuna on ollut massiivinen poliittisesti päätetty palkintovirkajärjestelmä.
Kuntalaisten arkielämää palvelevaa työtä on tekemättä ja ihan ilman maisterintutkintoa. Esim. talvisin teiden ja katujen auraamisessa olisi paljonkin työtä tehtävänä.

 

[Fordél]

Täällä Etelä-Pohjanmaalla valitettavasti ei ole kiekolla mitenkään vahvaa kulttuuripohjaa, vaikka täällä omalla paikkakunnalla asiat ovat juuri nyt hienolla mallilla oikeastaan kaikissa ikäryhmissä ja varsinkin puitteiden osalta. Kuitenkin touhu on talouden näkökulmasta vahvasti kaupungin subventoimaa ja paperilla asiat voi olla hyvin erilaisia: esimerkiksi silloin jos poliittinen ilmapiiri muuttuu. Silloin voidaan tulla siihen tilanteeseen, että valtio kylmästi ilmoittaisi, että tuettavia halleja on liikaa verrattuna alueen väkilukuun ja yksi pitää pudottaa hakemuksesta pois.

Valtio tukee kuntien liikuntaa valtionavun lisäksi erillisavustuksilla mm. liikuntapaikkarakentamiseen ja -kunnostamiseen. Jos halli on saatu jo pystyyn niin valtiolta ei tule siihen enää suoraa tukea vaan se on kunnan ylläpitämä. Jos kaikissa halleissa riittää käyttäjiä niin varmasti kunta haluaa sitä myös ylläpitää. Sitten kun tulee peruskorjauksen aika niin varmasti valtiolta heruu vuorotellen varaa hallien korjaamiseen. Pallo on siinä vaiheessa heitetty kunnan päättäjille, että missä vaiheessa korjaavat minkäkin hallin.

Itse en ole ainakaan kuullut, että jotain hallia olisi ruvettu alasajamaan vaan kun halli on pystyssä niin kyllä sitä ylläpidetään ja myös peruskorjataan, ennemmin tai myöhemmin. Yleensä myöhemmin, sillä näiden remppojen käynnistyminen tuppaa venymään. Tarvitaan vuosikausia puhetta ennen kuin alkaa tapahtumaan.

Toivon toki sinun olevan oikeassa tässä, mutta en ihan noin vahvasti uskaltaisi lähteä olettamaan. Uimahallit ovat poliittisesti paljon helpompia kohteita kun palveltavien ikäryhmien kirjo on laaja.

Juuri tämän vuoksi pitää tuoda päättäjille esille kuinka jäähallit ovat tärkeä liikuttaja eri ikäryhmille ja sukupuolille (oletan, että näin on myös teidän jäähalleissa). Monesti jäähallit mielletään vain paikaksi pelata lätkää, mutta sen lisäksi siellä siellä on paljon muutakin toimintaa kuten taitoluistelua, lasten luistelukouluja, ikämiesten kaukalopalloa jne. Joissain halleissa on myös muita liikuntamahdollisuuksia kuten Kouvolassa, jossa on juoksurata, painimolskit, kuntosali etc.

 

[benicio]

Esim. talvisin teiden ja katujen auraamisessa olisi paljonkin työtä tehtävänä.

Mutta tämähän saattaisi jopa palvella yksityisautoilua, joka on bad, tienpitoahan ollaan muutenkin ajamassa alas. Maisterit tulisikin työllistää hankkeisiin, joissa kehitellään uusia välttämättömyyshyödykkeisiin perustuvia verotuloja.

 

[TosiFani]

Mielestäni kaivattaisiin uudistuksia myös koulutuspolitiikkaan. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä ja näille ylikoulutetuille pitää saada koulutusta vastaava tehtävä. Ratkaisuna on ollut massiivinen poliittisesti päätetty palkintovirkajärjestelmä.
Kuntalaisten arkielämää palvelevaa työtä on tekemättä ja ihan ilman maisterintutkintoa. Esim. talvisin teiden ja katujen auraamisessa olisi paljonkin työtä tehtävänä.

Ylikoulutus on ongelma, tästä olen samaa mieltä. Suomessa on ylikorostetaan lukemisen merkitystä ja ollaan laiminlyöty hyvien ammatti-ihmisten koulutus. Esimerkiksi Porin seudulla olisi hyvin töitä metallialalla, mutta alalle ei löydy opiskelijoita.

Kuntaorganisaatiota pitää laihduttaa ylhäältä alas, turhat maisterit pois, mutta teiden ja katujen auraajatkin pitäisi hyvin pitkälti ulkoistaa.

 

[Tarinankertoja]

Ylikoulutus on ongelma, tästä olen samaa mieltä. Suomessa on ylikorostetaan lukemisen merkitystä ja ollaan laiminlyöty hyvien ammatti-ihmisten koulutus. Esimerkiksi Porin seudulla olisi hyvin töitä metallialalla, mutta alalle ei löydy opiskelijoita.
Kuntaorganisaatiota pitää laihduttaa ylhäältä alas, turhat maisterit pois, mutta teiden ja katujen auraajatkin pitäisi hyvin pitkälti ulkoistaa.

OT

Suomi EI voi mitenkään ylikouluttaa väestöönsä.
tän kokosen maan ehdoton kilpailukeino on osaaminen. Se ”metallimies” ja ”lumenauraaja” löytyy aina edullisemmin "intiasta" ja muualta. Mutta se DI joka suunnittelee sen sulattoprosessin materiaalitehokkaammin ja se maisteri joka organisoi sen lumenauraustyön tuottavammin on se Suomen kokoisen maan keino pärjätä. Tietotaito, osaaminen syntyy koulutuksen kautta.

Mitä korkeampi pohjakoulutus tällä kansalla on, sitä korkeampaan koulutukseen se ihmisiä ajaa, jotta he löytävät koulutusta vastaava työtä, ja sitä enemmän meillä on edellytyksiä olla organisoidumpia ja tehokkaampia kuin matalankoulutustason maat, jotka tekee työnsä meitä halvemmalla.

Mutta, ok.. tästä syystä koulupudokkaat on iso ongelma, ja siitä johtuva nuorten miesten syrjääntyminen pitkäntähtäimen ongelmista isoin, sillä se vaikuttaa yhteyskuntarauhaan jos sille ei mitään tehdä. Näille pitää pystyä löytämään matalan koulutustason koulutusta. Mutta perusopintosuunnitelman tulee tähdätä korkeasti koulutettuun väestöön.

 

[TosiFani]

OT

Suomi EI voi mitenkään ylikouluttaa väestöönsä.
tän kokosen maan ehdoton kilpailukeino on osaaminen. Se ”metallimies” ja ”lumenauraaja” löytyy aina edullisemmin "intiasta" ja muualta. Mutta se DI joka suunnittelee sen sulattoprosessin materiaalitehokkaammin ja se maisteri joka organisoi sen lumenauraustyön tuottavammin on se Suomen kokoisen maan keino pärjätä. Tietotaito, osaaminen syntyy koulutuksen kautta...

Tämä toimisi hienosti, mikäli kaikki suomalaiset olisivat tiedolliselta tasoltaan yliopistotason oppilaita, mutta näinhän asia ei ole. Suomalainen koulutusjärjestelmä syrjii tällä hetkellä keskitasoa heikompia oppilaita, joille teoriapohjaiset opinnot ovat liian vaativia. Toisaalta tämä vaikuttaa oppilaitosten tasoon heikentävästi, esimerkiksi meidän lukioiden taso on romahtanut, kun sinne pääsee jopa 6,5 keskiarvolla.

 

[Swearengen]

OT
Suomi EI voi mitenkään ylikouluttaa väestöönsä.
tän kokosen maan ehdoton kilpailukeino on osaaminen.

Ensimmäisestä osasta eri mieltä ja jälkimmäisestä samaa mieltä. Sikäli kuin opiskelijat valmistautuvat Suomen markkinoille, niin ylikoulutettuja todellakin voi olla liikaa ja niin nyt näyttää olevankin.

Yliopistot ja AMK:t pitäisi muuttaa maksullisiksi ja puhdistaa laitokset kommariopettajista (eli erottaa heidät tai päästää eläkkeelle).

"Unskilled labour"/hanttimommat ovat vähenemässä, mutta silti niitä hanttihommia vielä on. Ainoa tapa saada kantasuomalaiset tekemään niitä "paskaduuneja" on järkevöittää sosiaaliturvaa ja irtisanomissuojaa.

Kaikessa muussa tapauksessa pohjois-eurooppalainen hyvinvointivaltiomalli lentää lähitulevaisuudessa roskikseen ja tilalle tulee yhteiskuntarauhan romuttava globalisaation roskiskilpailu.

 

[Saskatoon]

Tuohon koulutusasiaan liittyen en näkisi ongelmana ylikoulutusta vaan sitä että ollaan koulutettu porukkaa väärille aloille. Esimerkiksi kulttuuri- ja humanististen alojen koulutuspaikkoja on ollut paljon ja ne ovat suosittuja koulutusaloja, mutta niistä valmistuneille ei ole työpaikkoja. Sen sijaan esimerkiksi sosiaali-ja terveysaloilla ja muilla ei-niin suosituilla aloilla olisi töitä mutta koulutukseen ei ole hakijoita.

 

[August]

Ympäristökunnat, Pirkkala pahimpana, on tehneet kuntakeskuksesta lähiön kaavottamalla Tampereen rajan täyteen.

Tämä on varmasti yksi haastavimmista kavoitusta koskevista ilmiöistä tällä hetkellä; tiiviistä, suunnitelmallisesta rakentamissta laiminlyödään ja yhdyskuntarakenteesta tulee hajanainen. Kunnalla olisi kyllä keinot ohjata maankäyttö terveelle pohjalle, mutta toteutus syystä tai toisesta ei toimi. Tampereen kaupunkiseudulla on kyllä yhteiset maankäytön suunnittelun tavoitteet, mutta sen toteutumisesta ei ole tietoa..

 

[Toejoen Veikko]

Suomi EI voi mitenkään ylikouluttaa väestöönsä...
...tän kokosen maan ehdoton kilpailukeino on osaaminen.

Kyllä voi. Suomessa ihmisiä koulutetaan kouluttamisen, ei oppimisen takia. Tutkinnoissa on paljon turhaa sisältöä.

 

[Musta Nuoli]

Kyllä voi. Suomessa ihmisiä koulutetaan kouluttamisen, ei oppimisen takia. Tutkinnoissa on paljon turhaa sisältöä.

Juurikin näin. Ylikoulutuksen ideologia on paitsi turhaa ja ylikorostettua, myös haitallista. Jos ja kun niitä työuria halutaan pidentää, niin monesta koulutuksesta voisi napsaista puoli vuotta tai vuodenkin verran pois ja tiivistää opetusta tiputtamalla joutavat kynänpyöritys- ja piirileikkikurssit pois.

Ylipäätään oli aikoinaan virhe lähteä kehittämään koko AMK:ta nykyisessä laajuudessaan, jossa se kattaa parturi-kampaajat ja nukketeatterin pitäjätkin. Ymmärrän AMK-opetuksen ja AMK-statuksen esim. insinöörien, sairaanhoitajien yms. tasolla, mutta oli naurettavaa lähteä tekemään vanhoista kunnon kauppaoppilaitoksien tutkinnoista ja vastaavista "korkeakoulututkintoja" lisäämällä niihin vähän joutavia yhteisiä kursseja ja pidentämällä tutkintoa.

Olen huomannut koulutuksen vääristyneen mainonnan myös lisäävän asennevammoja: vaikkapa moni AMK-koulutettu tradenomi tosissaan uskoo mainoslauseet, joiden mukaan hän valmistuu "asiantuntija- ja johtotehtäviin". Sitten ihmetellään, kun niitä johtotehtäviä ei tipukaan. Jotkut jopa jättävät perustason työpaikkoja väliin, koska ne ovat liian tavallisia työtehtäviä "korkeakoulutetulle ihmiselle". Oikeastihan tradenomitutkinto on vain pidennetty ja venytetty jatke vanhalle kunnon kauppaoppilaitoksen merkonomille, joiden peruslinjoilta valmistui aikanaan sihteereitä ja peruskirjanpitäjiä. Näissä ammateissa ei toki yhtään mitään vikaa ole, mutta moni muodollisesti korkeakoulutettu tradenomi tuntuu niin ajattelevan.

Jotain näistä asioista tiedän ainakin omakohtaisten kokemuksieni perusteella: olen suorittanut sekä kauppaoppilaitoksen yo-merkonomin tutkinnon että päivittänyt sen myöhemmin tradenomitutkinnoksi (ja suorittanut yhden ekstratutkinnon AMK:ssa sekä vääntänyt vielä kandin paperitkin yliopistossa samaan aikaan kun päivitin merkonomitutkintoa AMK:ssa ja tein osa-aikatöitä, mutta ei näistä sen enempää). Omakohtaisteni havaintojeni perusteella vanha merkonomitutkinto ja saman alan tradenomitutkinto erosivat lähinnä siten, että jälkimmäiseen oli ympätty erilaisia tarpeettomia näennäiskursseja ja venytetty vanhoja kursseja tarpeettomasti.

Sattumalta parilla kurssilla oli sama opettaja, joka oli muuttunut kauppiksen opettajasta korkeakoulun opettajaksi siinä vaiheessa kun merkonomitutkinnot tältä alalta lopetettiin ja vaihdettiin AMK-tradenomitutkinnoiksi. Tämä opettaja ei kuitenkaan ollut kurssiensa sisältöä muuttanut, hän käytti jopa samoja kalvoja kuin mitä n. vuosikymmen aikaisemmin merkonomikursseilla. Mutta samojen kalvojen vetäminen toiseen kertaan olikin sitten jo korkeakouluopiskelua. No, samapa se minulle oli - minun motiivini päivittää tutkintoa oli lähinnä se, että vanha yo-merkonomin pätevyys ei enää riittänyt kaikkia alan työpaikkoja haettaessa, ja mikäpä se oli tuttua asiaa kerratessa.

Myös muutama vuosi sitten esillä ollut ajatus, että koulutus on Suomen kilpailuvaltti ja että jopa 70% ikäluokista pitäisi korkeakouluttaa on absurdi. Mitä järkeä olisi mitoittaa korkeakoulututkintojen vaatimustasoa sellaiseksi, että ihminen, joka on tyhmempi kuin 70% koko kansasta (eli ÄO on jotain 85 paikkeilla) pystyisi ne suorittamaan. Mitä virkaa olisi "korkeakoulutuksella", jonka tutkintovaatimukset olisivat niin alhaiset, että kuka tahansa Forrest Gump pystyisi ne suorittamaan istuessaan puistonpenkillä pohtimassa suklaarasioiden koostumusta?

Näistä asioista voisi keskustella varmaan laajemminkin, mutta ne kaipaisivat varmaan omaa koulutusasioiden ketjuaan eivätkä kuntauudistusketjua.

 

[dana77]

Myös muutama vuosi sitten esillä ollut ajatus, että koulutus on Suomen kilpailuvaltti ja että jopa 70% ikäluokista pitäisi korkeakouluttaa on absurdi. Mitä järkeä olisi mitoittaa korkeakoulututkintojen vaatimustasoa sellaiseksi, että ihminen, joka on tyhmempi kuin 70% koko kansasta (eli ÄO on jotain 85 paikkeilla) pystyisi ne suorittamaan.

Asiahan ei ole näin. 70% kansasta osuu välille 85-115 ja tuosta loppuosasta about puolet jäävät välin alle kuń taas puolet menevät yli. Niinpä noin 85% kansasta ylittää AO:n 85.

70% on täysin mahdollista korkeakouluttaa laadukkaasti, mutta vielä tärkeämpää olisi panostaa oikeiden asioiden opiskeluun.

Asiasta oli toisessa ketjussa puhetta, mutta väitän että yksi parhaista tavoista vaurastuttaa maatamme olisi opettaa opiskelijoille sijoitustoiminnasta jo kouluissa. Samalla voitaisiin antaa asennekasvatusta yrittäjyyden ja omistamisen puolesta, eikä jättää noita vain vanhemmilta imettäviksi taidoiksi ja arvoiksi. Se että omistus valuu ulkomaille tarkoittaa takuuvarmasti köyhtymistä pitkässä juoksussa.

 

[Lynx canadensis]

Suomi EI voi mitenkään ylikouluttaa väestöönsä.
tän kokosen maan ehdoton kilpailukeino on osaaminen. Se ”metallimies” ja ”lumenauraaja” löytyy aina edullisemmin "intiasta" ja muualta. Mutta se DI joka suunnittelee sen sulattoprosessin materiaalitehokkaammin ja se maisteri joka organisoi sen lumenauraustyön tuottavammin on se Suomen kokoisen maan keino pärjätä. Tietotaito, osaaminen syntyy koulutuksen kautta.

Eiköhän tuota insinöörivoimaakin ala pian Kiinasta löytyä sen verran, että lähtee nekin työt sinne... ja toisekseen, hallituksemme ei varsinaisesti maahanmuuttopolitiikallaan tue sitä että tänne kukaan tulisi minkäänlaisia töitä tekemään, joten omistahan ne duunarit olisi koulutettava.

Leguaanien varpaankynsien koristemaalaamisen maistereita tämä maa tuskin kaipaa.

Johtoon ei valita naisia eikä humanisteja

Tuo systeemi tänne Suomeen myös!! Jalkaväkimiinankieltäjähomot ei olisi aina luokanopettajan papereillaan päättämässä valtion taloudesta.

 

[Tarinankertoja]

Eiköhän tuota insinöörivoimaakin ala pian Kiinasta löytyä sen verran, että lähtee nekin työt sinne...

Koulutuspolitiikalle pitäs avata joo oma ketju, mutta sen verran...

Kyllä, Intia esim vie jo ohjelmointitöitä suomesta. Juuri siksi pitää pysyä edellä, katsoa tulevaisuuteen. Mikä on seuraava HighTech jossa voidaan olla ensimmäisiä ja parhaita. Materiaalitutkimuksen ala nanoteknologiat sekä biologian alalla uudet biolmediset materiaalit sekä kantasolututkimus... Olaan hyvässä vauhdissa Suomessa
Kun se perusinsinöörintyö muuttuu duunarintyöksi (niikun kaikki huipputeknologinen työ muuttuu kun tekniikka edistyy ja arkipäivästyy) on oltava jotain sen tilalle.

Tähän auttaa vain korkea koulutustaso laaja-alaisesti eri aloilla (koska me ei tiedetä mistä se seuraava HighTech biness syntyy)

Tyypillisesti katsotaan ”mitä tarvitaan NYT” kun pitäs visioida, mitä tarvitaan tulevaisuudessa. Eli ei koulutuspolitiikkaa voi katsoa niin, että

vielä tärkeämpää olisi panostaa oikeiden asioiden opiskeluun.

Koska tuo johtaa koulutuksen yksipuolistumiseen ja reagointiin siihen mitä tarvitaan NYT.


Duunarien tarve on jatkuva, ei se putkimiehen tarve lopu tässä massa, mutta Persujen idea siitä, että me kaikki oltas ”putkimiähiä” toisillemme tekis meistä taantuvan maan. Meitä on vaan 5 milj.





...EDIT: Vaikka toi onkin niin väsynyt läppä, mutta jos joku toisaan tosissaan edelleen tämmösiä heittää..

ja toisekseen, hallituksemme ei varsinaisesti maahanmuuttopolitiikallaan tue sitä että tänne kukaan tulisi minkäänlaisia töitä tekemään,

Suomessa nimenomaan ulkomaalaiset on TÖISSÄ. 30 000 venäläistä, 30 000 Virolaista, 8500 ruotsalaista (oho, siinä oli jo puolet suomen ulkomaalaisista).. lähes kaikki rakennus ja palvelualoilla töissä. . .

Presut pelkää 16 000 neekeriä, joista niistäkin suurin osa on töissä. lopettasitte jo ton paskanjauhannan ja ottaistte asioihin kantaa tosiasioiden perusteella... 1.6% ulkomaalisia.. we're doomd

 

[stunt cock]

Itse uskoisin Suomen parhaaksi olevan mahdollisimman tehokas väestön kouluttaminen. Oli koulutus sitten ammattikoulutasoa tai yliopistotasoa. Kullakin tasolla tulisi pyrkiä antamaan koulutettaville mahdollisimman hyvät eväät tulevalle työelämälle. Suomen kilpailukyvyssä koulutus on ratkaisevassa merkityksessä, mutta myös ammatti-ihmisiä tulisi arvostaa nykyistä enemmän.

Työn tuottavuudessa näillä ammattimiehillä on nykyistä arvostustaan suurempi merkitys. Rakennusalalla ja varmaankin teollisuudessa pätee sama totuus; projekti onnistuu paskemmallakin johdolla suorittavan portaan ollessa rautaisia ammattilaisia. Vastaavasti saman tasoinen tulos syntyy johdon ollessa rautaisia ammattilaisia ja suorittavan portaan ollessa keräilyerää. Huipputulokseen puolestaan vaaditaan rautaiset ammattilaiset johtoportaaseen ja rautaiset ammattilaiset suorittavaan portaaseen.

 

[BitterX]

Itse uskoisin Suomen parhaaksi olevan mahdollisimman tehokas väestön kouluttaminen. Oli koulutus sitten ammattikoulutasoa tai yliopistotasoa. Kullakin tasolla tulisi pyrkiä antamaan koulutettaville mahdollisimman hyvät eväät tulevalle työelämälle. Suomen kilpailukyvyssä koulutus on ratkaisevassa merkityksessä, mutta myös ammatti-ihmisiä tulisi arvostaa nykyistä enemmän.

Korjataan sen verran, että koulutettaville tulee antaa mahdollisimman hyvät eväät tulevalle työelämälle ja yrittäjyydelle.

Tämä on asia, mikä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on edelleen täysin lapsen kengissä. Teknilliset yliopistotkin ovat edelleen liiaksi jämähtäneet siihen, että työntekijöitä pitää kouluttaa Metsolle, UPM:lle, Stora Ensolle, Wärtsilälle, Fortumille, Ruukille, Outokummulle ja Koneelle (ja muutamalle muulle vastaavalle) - myöhemmin kuvioon tuli mainittujen lisäksi Nokia.

Jonkinlaista muutosta parempaan on nähtävissä, mutta pitkä on vielä tie korkeakoulujen yrittäjyyden edistämistoimissa.

 

[Hemingway]

Korjataan sen verran, että koulutettaville tulee antaa mahdollisimman hyvät eväät tulevalle työelämälle ja yrittäjyydelle.

Yrityksistä aivan valtava osa menee nurin. Yrittäjiksi ei ominaisuuksiensa puolesta yksinkertaisesti kelpaa kuin pienen pieni osa ihmisistä ja näistäkin suurin osa epäonnistuu.

En siis tiedä, miten paljon yrittäjyyttä kannattaa tarjota ratkaisuna työllisyysongelmiin ennen kuin yrittämisen mahdollisuudet saadaan aivan toiselle tasolle. Miten se tehdään, sitä tuskin tietää kukaan. Jos tietäisi, se olisi jo tehty kaikkialla maailmassa.

 

[BitterX]

Yrityksistä aivan valtava osa menee nurin. Yrittäjiksi ei ominaisuuksiensa puolesta yksinkertaisesti kelpaa kuin pienen pieni osa ihmisistä ja näistäkin suurin osa epäonnistuu.

En siis tiedä, miten paljon yrittäjyyttä kannattaa tarjota ratkaisuna työllisyysongelmiin ennen kuin yrittämisen mahdollisuudet saadaan aivan toiselle tasolle. Miten se tehdään, sitä tuskin tietää kukaan. Jos tietäisi, se olisi jo tehty kaikkialla maailmassa.

Yrittäjäksi voi oppia ja siihen saa enenevissä määrin myös Suomessa niin rahallista, asiantuntemuksellista, kuin henkistäkin apua. Yrittäjyyttäkin on monenlaista: ei voi sanoa, että menestyäkseen yrittäjänä tarvitaan tiettyjä ominaisuuksia. Ei tosiaan, koska eri toimialoilla on erilaisista ominaisuuksista hyötyä.

On ihan normaalia, että yrityksiä menee nurin. Suomessa liian usein ajatellaan, että epäonnistuessaan yrityksen kanssa epäonnistuu jotenkin lopullisesti ja ihmisenäkin.

Ei yrityksen konkurssi ole maailmanloppu ja paljon on menestyksekkäitä yrittäjiä, jotka ovat tehneet useitakin konkursseja aiemmin. Suomalainen järjestelmä sallii vain valitettavan huonosti epäonnistumiset rahoituksellisesti ja henkisesti.

Yrittäjyyttä työllistämiskeinoina saa ja nimenomaan pitää tarjota. Ei niitä kansantaloutta eteenpäinvieviä menestystarinoita synny, jos kukaan ei yritä.

 

[ms.qvist]

Yliopistot ja AMK:t pitäisi muuttaa maksullisiksi ja puhdistaa laitokset kommariopettajista (eli erottaa heidät tai päästää eläkkeelle).

Tarkoitatko todella sitä, että suomalaisille opiskelijoille yliopistot ja amk:t pitäisi muuttaa maksullisiksi? Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi menettäisi melkoisen määrän potentiaalisia huippuopiskelijoita, koska taloudelliset resurssit eivät anna myötä pitkäkestoiseen opiskeluun monissa perheissä, ja kuitenkin useiden opiskelijoiden kohdalla vanhemmat tukevat tavalla tai toisella lapsen opiskelua. Suomella ei ole varaa menettää potentiaalisia huippuja mutta samalla Suomessa tulisi tukitoimin ohjata syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tavalla tai toisella opintojen pariin (tai työelämään). Mitä nämä tukitoimet sitten ovat: porkkanaa ja keppiä?

Mutta kaikkiaan, minusta on hullutusta ehdottaa, että yliopisto- ja amk-opiskelijoille opinnot tehtäisi maksullisiksi suomalaisille opiskelijoille.

Mitä tulee opettajiin, niin ammattitaito ratkaisee ei jäsenkirja.

vlad.

 

[Hemingway]

Yrittäjäksi voi oppia ja siihen saa enenevissä määrin myös Suomessa niin rahallista, asiantuntemuksellista, kuin henkistäkin apua.

Siihen pitäisi kuitenkin olla motivaatiota - vimmaa - ja pää, joka kestää painetta ja nousee pettymysten tai epäonnistumisten jälkeen. Sen verran nokkealakin pitäisi olla, että pärjää muita vastaan. Ja tuuria tarvitaan.

Kylmät luvut kannattaisi kaivaa esiin ennen kuin ryhtyy yrittäjäksi. Suurin osa epäonnistuu.

Sitä paitsi maat, joissa yrittäjyyshenkisyys on vahvinta, voivat huonosti.

 

[Stonewall]

Ikinä eikä milloinkaan ole mikään hallitus Suomessa toiminut yhtä jyräävästi ja kansalaiskeskustelua piittaamattomasti kuin tässä asiassa. Valtionvarainministeriön kuntien "kuuleminen" on naurettavin demokratian kiertoyritys Tsaarin venäläistämistoimien jälkeen. Kunnille annetaan huhtikuuhun asti aikaa sanoa, mikä on niille sopivin aikataulu yhdistyä hallituksen sille osoittamiin naapurikuntiin. Takaraja on 2017. Oikeastaan mihinkään muuhun kunnilta ei odoteta lausuntoa. Mitään avointa vaikutusmahdollisuutta siis ei olekaan vaikka Käteinen toista valehteli. Paska jätkä. Vaan tuskinpa Käteinenkään tästä sotkusta voittajan askelin esiin marsii, siksi kovaa on tämän ennen kuulumattoman jyräämisen vastustus jopa kokoomuksen parissa. Melkein toivoisi kansan nousevan barrikaadeille Kreikan malliin, vaikka itse kuntarakenteen muutosta kannatankin. Mutta ei näin, ei näin.

Edit: Tuossa vielä Uuden Suomen artikkeli kuntien kuulemiseen liittyen

 

[Yläpesä]

Ikinä eikä milloinkaan ole mikään hallitus Suomessa toiminut yhtä jyräävästi ja kansalaiskeskustelua piittaamattomasti kuin tässä asiassa.

Tarkkaan vaiettu salaisuus, josta ei saa hiiskua kenellekään on, että edellisen hallituksen aikana murrettiin jokaikinen demarilinnake, jota oli pidetty yllä 50 vuotta ja tämän hallituksen aikana sama kohdistuu kepubunkkereihin. Putket ovat olleet tukossa ja kun paskan saa liikkeelle niin ainakin aikansa se siirtyy uuteen paikkaan. Räjähtääkö sitten perustuksiin, jää nähtäväksi. Toisaalta, jos jossain hamassa tulevaisuudessa kokkarit joutuvat uudestaan oppositioon, voi vain arvailla sitä takaisin antamisen määrää.

 

[jussi_j]

.. voi vain arvailla sitä takaisin antamisen määrää.

Kenelle ne antavat takaisin? Kaupunkilaisille työssäkäyville jotka maksavat tämän maan kulut?

 

[Stonewall]

Tarkkaan vaiettu salaisuus, josta ei saa hiiskua kenellekään on, että edellisen hallituksen aikana murrettiin jokaikinen demarilinnake, jota oli pidetty yllä 50 vuotta ja tämän hallituksen aikana sama kohdistuu kepubunkkereihin. Putket ovat olleet tukossa ja kun paskan saa liikkeelle niin ainakin aikansa se siirtyy uuteen paikkaan. Räjähtääkö sitten perustuksiin, jää nähtäväksi. Toisaalta, jos jossain hamassa tulevaisuudessa kokkarit joutuvat uudestaan oppositioon, voi vain arvailla sitä takaisin antamisen määrää.

Aika samaa mieltä olen. Vaan harmi, että suurin osa porukasta on politiikasta kuutamolla. Osa saattaa hyvinkin kuvitella, että kuntauudistuksen takanakin on joku oikea tarkoitus uudistaa rakenteita ja ehkä jopa edistää yhteistä hyvää. Eivät ymmärrä mitä "uudistuksen" takana oikeasti on. Toki kokoomus oli aikanaan monta vuotta ottavana osapuolena oppositiossa, joten kyllähän tämän pelaamisen ymmärtää. Vaan kuten sanottua kun trendit väistämättä jossain kohtaa vaihtuvat, niin todellakin kosto lienee tuntuva.

 

[dana77]

Tarkkaan vaiettu salaisuus, josta ei saa hiiskua kenellekään on, että edellisen hallituksen aikana murrettiin jokaikinen demarilinnake, jota oli pidetty yllä 50 vuotta ja tämän hallituksen aikana sama kohdistuu kepubunkkereihin. Putket ovat olleet tukossa ja kun paskan saa liikkeelle niin ainakin aikansa se siirtyy uuteen paikkaan. Räjähtääkö sitten perustuksiin, jää nähtäväksi. Toisaalta, jos jossain hamassa tulevaisuudessa kokkarit joutuvat uudestaan oppositioon, voi vain arvailla sitä takaisin antamisen määrää.

Tämän parempaa syytä äänestää Kokoomusta seuraavissakin vaaleissa voi tuskin puolueen omat aktiivitkaan keksiä. Ja vielä noin vaatimattomiakin ovat etteivät tuolla leveile.