Suomen kuntarakenne

[August]

Palaan vielä kaavoitusasiaan kuntaliitoksista puhuttaessa. Olisi selvää, että maankäytön suunnittelu selkeytyisi ja yhdyskuntarakenteen viisas suunnittelu olisi yhtenäisempää, jos kunnat yhdistyisivät. Onko kuntaliitos (ts. kuntarajojen poistaminen) väline maankäytön suunnittelun parantamiseen , en osaa sanoa. Tällä hetkellä tehtävä kaupunkiseutujen yhteistyö maankäytön suunnittelussa tähtää nimenomaan alueen näkemiseen kokonaisuutena, kaupunkien alueena. Sen sijaan, että perustellaan kuntaliitoksia maankäytönsuunnittelun selkeyttämisellä, olisiko perusteltua keskittyä myös kuntayhteistyöhön maankäytön suunnittelussa, jopa MRL:n lakimuutosta kehottaa kunnat yhteiseen suunnitteluun ja ohjauskeinojen käyttöön kaupunkiseututtasolla. Nythän laissa tähän yhteiseen maankäytön suunnitteluun yleiskaavan muodossa annetaan mahdollisuus, ei velvoiteta. Kaupunkisuunnittelussa "trendi" ja tämän sukupolven huoli on nimenomaan hajautuvan yhdyskuntarakenteen välttäminen.

 

[Yläpesä]

Kaupunkisuunnittelussa "trendi" ja tämän sukupolven huoli on nimenomaan hajautuvan yhdyskuntarakenteen välttäminen.

Jos keskuskunta kaavoittaa ainoastaan epäviihtyisiä kerrostalokortteleita hajautumisen välttämiseksi ja kuitenkin kuntalaiset äänestävät jaloillaan osoittaen etteivät halua tällaista tukea, pidätkö jotenkin oikeudenmukaisena että kuntakeskus tämän jälkeen kaappaa syleilyynsä myös ympäryskunnat ja alkaa samalla nuotilla hallinnoida niitäkin kerrostalokolhooseiksi?

Kaikki viisaus kaupunkisuunnittelussa näyttäisi jälleen pakkautuvan keskuskomiteaan ja puolueeseen. Kansalaisista viis. Onkohan kaupunkisuunnittelussa vielä kuultu asiaa "käyttäjälähtöisyys"?

 

[Urheiluministeri]

Kaikki viisaus kaupunkisuunnittelussa näyttäisi jälleen pakkautuvan keskuskomiteaan ja puolueeseen. Kansalaisista viis. Onkohan kaupunkisuunnittelussa vielä kuultu asiaa "käyttäjälähtöisyys"?

Onhan se keksitty, mutta kaikki käyttäjät eivät ole vielä ehtineet sopeutua siihen, ymmärtämättömiä kun olemme.

 

[August]

JKansalaisista viis. Onkohan kaupunkisuunnittelussa vielä kuultu asiaa "käyttäjälähtöisyys"?

Aivan totta. koko kaupunkisuunnittelussa ja yhdyskuntarakenteen "tiivistämisessä" tulisikin ottaa täysin uusi lähestymistapa ja kyseenalaistaa nykyiset toiminnat. Vuorovaikutuksen lisääminen ja näkökulmien yhdistäminen tulisi olla pääasia. Olisi mielenkiintoista saada joku esimerkki maailmalta, jossa suunnittelua kehitettäisiin näillä menetelmillä. Fakta on kuitenkin, että parhaiten näyttävät menestyvän sellaiset kaupunkiseudut, joiden kehittämisessä osataan yhdistää eri näkökulmia.. Siinä piilee kaupunkikehittämisen suurin haaste meidän aikakaudella: Kuinka saada asuinaluesuunnittelu eheytyvän yhdyskuntarakenteen periaatteiden pohjalle ja kuinka saada asukkaiden asuinmieltymykset ja suunnittelu kohtaamaan.

 

[August]

pidätkö jotenkin oikeudenmukaisena että kuntakeskus tämän jälkeen kaappaa syleilyynsä myös ympäryskunnat ja alkaa samalla nuotilla hallinnoida niitäkin kerrostalokolhooseiksi?

En pidä oikeudenmukaisena, ja itseasiassa pohdin enemmänkin kuntien välistä yhteistyötä, en keskuskaupungin ylivaltaa. Tällöin katsottaisiin asiaa kaupunkiseudun kokonaisuutena, mutta toteutuetaan aluekohtaisesti. Eli ei vastattaisi hajarakentamisen ehkäisyyn kerrostalokolhooseilla.

 

[Fordél]

Jos keskuskunta kaavoittaa ainoastaan epäviihtyisiä kerrostalokortteleita hajautumisen välttämiseksi ja kuitenkin kuntalaiset äänestävät jaloillaan osoittaen etteivät halua tällaista tukea, pidätkö jotenkin oikeudenmukaisena että kuntakeskus tämän jälkeen kaappaa syleilyynsä myös ympäryskunnat ja alkaa samalla nuotilla hallinnoida niitäkin kerrostalokolhooseiksi?

Hyvin vaikea kuvitella, että näin kävisi. Kuntaliitoksen myötä kerrostaloja kaavoitettaisiin edelleen sinne missä niille on tarvetta ja järkevää sijoittaa, mutta kunnalla olisi myös tarjota omakotitalotontteja, jotka kaavoitettaisiin pääasiassa entisiin ympäryskuntiin.

 

[Yläpesä]

mutta kunnalla olisi myös tarjota omakotitalotontteja, jotka kaavoitettaisiin pääasiassa entisiin ympäryskuntiin.

Kuinkas tämä sitten eroaisi nykyisestä? Ei mene jakeluun.

 

[Yläpesä]

Vuorovaikutuksen lisääminen ja näkökulmien yhdistäminen tulisi olla pääasia. Olisi mielenkiintoista saada joku esimerkki maailmalta, jossa suunnittelua kehitettäisiin näillä menetelmillä. Fakta on kuitenkin, että parhaiten näyttävät menestyvän sellaiset kaupunkiseudut, joiden kehittämisessä osataan yhdistää eri näkökulmia.. Siinä piilee kaupunkikehittämisen suurin haaste meidän aikakaudella: Kuinka saada asuinaluesuunnittelu eheytyvän yhdyskuntarakenteen periaatteiden pohjalle ja kuinka saada asukkaiden asuinmieltymykset ja suunnittelu kohtaamaan.

Nimenomaan. Kun käyt San Franciscossa, on se rannikkokin yhtä taajama-aluenauhaa satoja kilometrejä putkeen etkä pysty mitenkään sanomaan missä yksi kaupunki (kunta) alkaa ja toinen päättyy. Miksi ihmeessä eivät siellä ole päätyneet samaan viisauteen (yksi tiiviisti rakennettu kunta) jota täällä nyt ajetaan kuin käärmettä pyssyyn?

 

[Fordél]

Kuinkas tämä sitten eroaisi nykyisestä? Ei mene jakeluun.

Yksi keskeinen pointti oli se, että tuskin käy kuten sinä maalailit, että ympäristökuntiin syntyy kerrostalokolhooseja. Tällaisen kehityksen pelkääminen ei ole siis syy vastustaa kuntaliitosta, varsinkin jos vastapainona on pitkällä tähtäimellä kustannusten säästöä hallinnosta (mm. vain yksi seudun kaavoitustoimi) ja yhtenäisempää kaavoitusta sekä maankäyttöä.

 

[Fordél]

Nimenomaan. Kun käyt San Franciscossa, on se rannikkokin yhtä taajama-aluenauhaa satoja kilometrejä putkeen etkä pysty mitenkään sanomaan missä yksi kaupunki (kunta) alkaa ja toinen päättyy. Miksi ihmeessä eivät siellä ole päätyneet samaan viisauteen (yksi tiiviisti rakennettu kunta) jota täällä nyt ajetaan kuin käärmettä pyssyyn?

Pystyvätkö tekemään siellä tiiviimpää yhteistyötä kuin suomalaiset kunnat? Tämä täytyisi tietää ennen kuin ko. seutu voidaan ottaa esimerkiksi.

 

[August]

On hyvin haastavaa lähteä vertailemaan USA:n ja Suomen oloja. Ja kyllä sielläkin pohditaan aivan samoja asioita. "Urban sprawl"-ilmiöllä viitataan siellä samaan yhdyskuntarakenteen eheytymisen haasteeseen. Jos oletetaan, että tiiviimällä rakentamisella, tai eheytyvän yhdyskuntarakenteen lähtökohdalla pyritään vaikuttamaan ennenkaikkea ympäristön tilaan, ilmastopoliittisiin asioihin, sosiaaliseen ja kaupunkikulttuurisiin ilmiöihin, voidaan Euroopan ja USA:n välillä nähdä eroja: Eurooppa pyrkii tiivistämään rakentamista, kehittämään julkista liikennettä yms. USA sen sijaan pyrkii perinteisenä autokaupunkimaanosana kehittämään teknologioita, joilla autokaupunkeja ei tarvitsisi rakentaa täysin uudestaan. Eli toisinsanoen panostamalla autoteknologian kehittämiseen.

 

[Yläpesä]

Yksi keskeinen pointti oli se, että tuskin käy kuten sinä maalailit, että ympäristökuntiin syntyy kerrostalokolhooseja. Tällaisen kehityksen pelkääminen ei ole siis syy vastustaa kuntaliitosta, varsinkin jos vastapainona on pitkällä tähtäimellä kustannusten säästöä hallinnosta (mm. vain yksi seudun kaavoitustoimi) ja yhtenäisempää kaavoitusta sekä maankäyttöä.

Säästönäkökulmaa voidaan tietenkin rakentaa itselle mieluiseen suuntaan ottamalla tarkasteluun vain agendaan istuvat slaissit kustannuksista. Juuri painosta ilmestyneen Pirkkalaisen mukaan kunnan rikosluvut ovat todella alhaiset ja varsinkin Tampereen puolella hajauttamisvastaisen kuntasuunnittelun tuloksena luvut ovat moninkertaiset (esim. katuturvallisuusindeksi Tre 69 ja Pirkkala 206). Mutta näistä aiheutuvia muiden hallintosektoreiden alueelle kuuluvia kustannuksia tuskin lasketaan mukaan? Rikoskulttuuri nyt vaan kuuluu moderniin kaupunkikuvaan.

Kumpaa se Tampere siis aikoo: tiivistää ympäryskuntien rakentamista (kerrostaloja) vai sallia pientalokaavoituksen (ei siis muutosta nykyiseen)?

 

[msg]

Ainakin täällä pk-seudulla ne kohtuuhintaista pientaloasumista kaipaavat ovat jo karanneet kauemmas Kirkkonummelle, Vihtiin, Lohjalle, Nurmijärvelle, Keravalle, Järvenpäähän, Hyvinkäälle, Sipooseen ja Porvooseen. Muta ehkäpä tämä vasemmistoenemmistöinen viherhallitus ottaa entisestä naapurista mallia ja alkaa määräämään missä ja miten ihmiset saavat asua.

 

[Fordél]

Säästönäkökulmaa voidaan tietenkin rakentaa itselle mieluiseen suuntaan ottamalla tarkasteluun vain agendaan istuvat slaissit kustannuksista. Juuri painosta ilmestyneen Pirkkalaisen mukaan kunnan rikosluvut ovat todella alhaiset ja varsinkin Tampereen puolella hajauttamisvastaisen kuntasuunnittelun tuloksena luvut ovat moninkertaiset (esim. katuturvallisuusindeksi Tre 69 ja Pirkkala 206). Mutta näistä aiheutuvia muiden hallintosektoreiden alueelle kuuluvia kustannuksia tuskin lasketaan mukaan? Rikoskulttuuri nyt vaan kuuluu moderniin kaupunkikuvaan.

Kumpaa se Tampere siis aikoo: tiivistää ympäryskuntien rakentamista (kerrostaloja) vai sallia pientalokaavoituksen (ei siis muutosta nykyiseen)?

En ymmärrä miksi nämä on asetettu vastakkain. Uskon, että kuntaliitoksen myötä tapahtuisi molemmat. Kerrostaloja ja pientaloja kaavoitettaisiin sinne missä niille on tarvetta. Päälinja on tottakai yhdyskuntarakenteen yhtenäistäminen, mutta eihän se tarkoita automaattisesti, että koko seutu rakennetaan jatkossa vain täyteen kerrostaloja mahdollisimman lähelle keskustaa. Nykyiset asuinalueet säilyvät ja uusia rakennetaan niin, että syntyy yhtenäisempiä alueita näiden nykyisten alueiden yhteyteen. Tällaisen kehityksen en usko erityisesti lisäävän rikollisuutta.

 

[Tarinankertoja]

Kumpaa se Tampere siis aikoo: tiivistää ympäryskuntien rakentamista (kerrostaloja) vai sallia pientalokaavoituksen (ei siis muutosta nykyiseen)?

Nyt kun vertasit Pirkkalaa ja Tamperetta.. Millaiselta näyttää näiden kuntien raja?

Sen sijaan, että Pirkkala olis kehittänyt omaa keskustaansa ja kaavoittanut sinne palveluja ja asuinrakentamista, on Pirkkala kaavoittanut ja rakentanut asuinalueet Tampereen rajalle.

Tämäkö on järkevää kaupunkisuunnittelua ja luonteva tapa hoitaa tonttipolitiikkaa? Pirkkalan rajarakentaminen ei ole Tampereen palvelujen ja kaavotuksen hyödyntämistä ilman ao. kustannuksia?

Kaupunkirakenne on vähän muutakin kuin omakotitalotonttien kaavoittamista.. mutta paljo muuta ei ympäristökunnissa tehdä. Ei paljoa kehitetä omia keskustoja, vaan pistetään Tampereen rakenteen jatkoks omakotitontteja veronmaksajien keräämisex.

 

[Yläpesä]

Nyt kun vertasit Pirkkalaa ja Tamperetta.. Millaiselta näyttää näiden kuntien raja?

Tässä helikopterikuvaa joka ei ole aivan ajantasalla. (valitse vasemmalta helikopterikuva ja vie kartta rajalle)

Kartat ja reitit - eniro.fi


Aika löysältä tuo vaikuttaa puuston määrällä silmämääräisesti arvioituna rajan kummallakin puolella. Omakotitaloja, kerrostaloja, puita, teollisuusrakennuksia. Miksi tamperelaisen hihat syttyy liekkeihin? Miksei tamperelainen kaavoita omaa viheriötään pari sataa metriä itäänpäin sellaiseksi kuin haaveilee Pirkkalan tekevän? Missä logiikka?

Sen sijaan, että Pirkkala olis kehittänyt omaa keskustaansa ja kaavoittanut sinne palveluja ja asuinrakentamista, on Pirkkala kaavoittanut ja rakentanut asuinalueet Tampereen rajalle.

Tämä on melkoista paskapuhetta ja propagandaa joka perustunee siihen ettei asioihin viitsitä perehtyä. Tervetuloa katsomaan mikä myllerrys käy kuntakeskuksessa juuri parhaillaan ja kuinka korkeita ovat kerrostalot joita sinne on viimeisen viiden vuoden ajan nostettu. Enemmänkin olisi rakennettu vaan kun ei ole ollut ostajia. Paha myydä sellaista mikä ei kelpaa itse maksaville asiakkaille.

Pirkkalan rajarakentaminen ei ole Tampereen palvelujen ja kaavotuksen hyödyntämistä ilman ao. kustannuksia?

Mitä Tampereen palveluja tässä hyödynnetään? Edelleen tarvitaan faktaa, numeroita onttojen löpinöiden sijaan.

Ei paljoa kehitetä omia keskustoja, vaan pistetään Tampereen rakenteen jatkoks omakotitontteja veronmaksajien keräämisex.

Mitä sinne keskustaan pitäisi rakentaa että tamperelaiset olisi tyytyväisiä? Työväen Teatteri? Ohitustunneli? Liebeskindin suunnittelema Taivaanportti? Koukumpiniemi? Tell me.

 

[Stonewall]

Kyllä ihmetyttää tämä helpon elämän lamaava vaikutus. Käytännössä kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä, siitä että kaavailtuna tehty kunta-uudistus tulee lisäämään kustannuksia. Palvelut kerätään keskuksiin ja muulla niitä ei tule enään olemaan ollenkaan. Kuitenkin tutkimusten mukaaan kunnista 91% voisi taloudellisesti jatkaa itsenäisenä. Uudistusta ajetaankin tarkoitushakuisesti hirveällä kiireellä ja pakolla. Vaan munaton oppositio ei saa mitään aikaan. Puuttuu karismaattinen johtaja, joka saisi sohvien miehiin liikettä ja barrikaadit pystyyn. Etelä-Euroopassa mellakat olisivat selviö. Ei voi kuin ihmetellä miksi meikäläiset hyväksyvät tämän tragedian tekemättä mitään? Ollaan me suomalaiset outoa porukkaa.

 

[Tadu]

Kyllä ihmetyttää tämä helpon elämän lamaava vaikutus. Käytännössä kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä, siitä että kaavailtuna tehty kunta-uudistus tulee lisäämään kustannuksia. Palvelut kerätään keskuksiin ja muulla niitä ei tule enään olemaan ollenkaan. Kuitenkin tutkimusten mukaaan kunnista 91% voisi taloudellisesti jatkaa itsenäisenä. Uudistusta ajetaankin tarkoitushakuisesti hirveällä kiireellä ja pakolla. Vaan munaton oppositio ei saa mitään aikaan. Puuttuu karismaattinen johtaja, joka saisi sohvien miehiin liikettä ja barrikaadit pystyyn. Etelä-Euroopassa mellakat olisivat selviö. Ei voi kuin ihmetellä miksi meikäläiset hyväksyvät tämän tragedian tekemättä mitään? Ollaan me suomalaiset outoa porukkaa.

En minä ymmärrä minkä takia jokaiseen pikkukuntaan pitäisi kustantaa kaiken maailman palvelut. Jos haluaa asua maalla täytyy hyväksyä ettei naapurissa ole kaikkea tarvittavaa.

 

[Stonewall]

En minä ymmärrä minkä takia jokaiseen pikkukuntaan pitäisi kustantaa kaiken maailman palvelut. Jos haluaa asua maalla täytyy hyväksyä ettei naapurissa ole kaikkea tarvittavaa.

Onhan se toki näin. Mutta en minä sitäkään käsitä, että jollain virkaintoisella ministerillä on valta päättää, että sellaisetkin kunnat joilla on varaa palveluihin nyt ja jatkossa laitetaan yhteen. Mitä sillä saavutetaan? On näet eriasia pakottaa yhteen sellaisia kuntia, jotka eivät selviä velvoitteista kuin sellaisia joilla asiat ovat hyvin.

 

[Yläpesä]

jokaiseen pikkukuntaan pitäisi kustantaa kaiken maailman palvelut.

Mitkä kaiken maailman palvelut, saanko taas pyytää konkretisoimaan. Ei viljellä yläkäsitteitä puolihuolimattomasti. Mitä pienten (ilmeisesti alle 50 000 asukasta koska näitäkin ollaan pakkoliittämässä) kuntien ei pidä kuvitellakaan kykenevänsä tarjoamaan kuntalaisilleen?

Kelan toimisto, työkkäri, Alko, Posti, Polliisilaitos, Palokunta, Pankki, S-Market, Esso, Kirkko ja hautuumaa? Kaikkien näiden takana on joko valtiollinen, alueellinen tai ei-kunnallinen organisaatio.

Jäljelle jäävät koulu, kirjasto, päivähoito, terveyskeskus ja kunnanvirasto. Ei paha nakki ja niistäkin osan voi jakaa naapurikuntien kanssa. Kirjaston ja lääkärinkin voi hoitaa linjavaunupalveluna kuten vanhaan hyvään aikaan.

Jäähallia, uimahallia, monitoimihallia, jalkapallohallia, esteratsastushallia, skeet-rataa ja olympiakelpoista talvilajikeskusta ei ole pakko olla, ja näinhän kunnat ovatkin järkeilleet. Jos kaipuu on kova, suhauttaa vähähiilijalanjälkisellä sähköautolla naapurikuntaan, maksaa käytöstä ja palaa tyytyväisenä kansalaisena kotikuntaan. Tai pistää itse pystyyn laitoksen ja alkaa netota puhdasta nettotuottoa omaan lompakkoonsa.

 

[Fordél]

Jäljelle jäävät koulu, kirjasto, päivähoito, terveyskeskus ja kunnanvirasto. Ei paha nakki ja niistäkin osan voi jakaa naapurikuntien kanssa. Kirjaston ja lääkärinkin voi hoitaa linjavaunupalveluna kuten vanhaan hyvään aikaan.

Tossahan ne nakit vasta onkin, sillä sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluihinhan ne valtaosa kunnan resursseista kuluu. Palveluita mietittäessä olennaista on se mikä on niiden taso ja saavutettavuus. Jos kunta ei pysty tarjoamaan tarpeeksi lähellä riittävää palvelutasoa, niin kunnallisia kuin yksityisiä, niin kyllähän tällainen kunta ennemmin tai myöhemmin menettää kuntalaisia, sitä kautta verotuloja ja mahdollisuuksia kehittyä.

 

[jussi_j]

.... sellaisetkin kunnat joilla on varaa palveluihin nyt ja jatkossa laitetaan yhteen.....

Eiköhän suomen kunnista suurin osa ole sellaisia, joilla omasta mielestä on kyllä varaa, mutta rahat tulevat valtio-osuuksina muilta kunnilta. Jos nämä valtio-osuudet poistettaisiin niiin kuinka monella kunnalla sitten olisi varaa. Jonkun pikkukunnan kunnanjohtaja kommentoikin tätä yhdistymissuunnitelmaa ja kertoi kuinka hyvin heillä on varaa hoitaa asiansa. Unohti mainita, että puolet kunnan rahoista tulee muualta.

 

[Vaughan]

Käytännössä kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä, siitä että kaavailtuna tehty kunta-uudistus tulee lisäämään kustannuksia.

Tämän keksit itse.

Suurin osa asiantuntijoista tietää, että rahaa tulee säästymään - varsinkin mitä pitemmällä tähtäimellä katsotaan, ja varsinkin mitä nopeammin kunnallissektorin työntekijämäärää pienennetään.

 

[Miksu00]

Ei voi kun toivoa kaikkien puolesta, että liitoksia ei tule sinne, missä niitä ei tahdota. Ei näistä liitoksista ole mitään hyötyä. Kaikkien pitäisi tulla katsomaan kuinka hienosta Salon kuntaliitos on onnistunut. Kukaan ei ole ikinä missään sanonut positiivista tästä liitoksesta ja lisää hyviä uutisia tuli taas tänään:

Salo säästöjen edessä taas

 

[Yläpesä]

Tossahan ne nakit vasta onkin, sillä sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluihinhan ne valtaosa kunnan resursseista kuluu. Palveluita mietittäessä olennaista on se mikä on niiden taso ja saavutettavuus. Jos kunta ei pysty tarjoamaan tarpeeksi lähellä riittävää palvelutasoa, niin kunnallisia kuin yksityisiä, niin kyllähän tällainen kunta ennemmin tai myöhemmin menettää kuntalaisia, sitä kautta verotuloja ja mahdollisuuksia kehittyä.

Kyse ei siis kuitenkaan ole mistään "kaiken maailman" palveluista, millainen mielikuva halutaan antaa olkiukoksi, vaan käytännössä isosta joukosta lakisääteisiä palveluita ja niiden päälle pienemmästä joukosta harkinnanvaraisia palveluita. Kun kunta karsii nuo jälkimmäiset, ei jäljelle jää mitään erikoista. Kunta, joka ei suoriudu edes lakisääteisistä palveluista on luonnollisesti kusessa ja tällaisen liittämiseen isommaksi kokonaisuudeksi tuskin syntyy olennaista vastustusta - kuin ainoastaan siinä isommassa kunnassa, koska hehän joutuvat yksiselitteisesti maksukyvyttömien uuskuntalaisten elättäjiksi.

Olennainen tekijä tässäkin prosessia on kuitenkin valtion määrämät lakisääteiset palvelut. Näitä on lisätty mitä ilmeisimmin tieten tahtoen yli kuntien maksukyvyn jotta saadaan ne ajettua nurkkaan.