Suomen kuntarakenne

[Koke72]

Olennainen tekijä tässäkin prosessia on kuitenkin valtion määrämät lakisääteiset palvelut. Näitä on lisätty mitä ilmeisimmin tieten tahtoen yli kuntien maksukyvyn jotta saadaan ne ajettua nurkkaan.

Tämähän kuulostaa hassulta, kun n. 80 prosenttia kansanedustajista on myös kunnnanvaltuutettuja. Miksi he olisivat/ovat tahallaan eduskunnassa vaikuttaneet kuntien etuja heikentävästi?

 

[Fordél]

Olennainen tekijä tässäkin prosessia on kuitenkin valtion määrämät lakisääteiset palvelut. Näitä on lisätty mitä ilmeisimmin tieten tahtoen yli kuntien maksukyvyn jotta saadaan ne ajettua nurkkaan.

En jaksa uskoa, että ne on ajattu tahallaan nurkkaan. Kuntien palveluja on lisätty hyvin monen eri hallitusten toimesta, joten tuskin yhtä kollektiivista näkemystä on ajaa kunnat nurkkaan ja sitä kautta saada aikaan muutoksia kuntakentässä.

 

[TosiFani]

...Olennainen tekijä tässäkin prosessia on kuitenkin valtion määrämät lakisääteiset palvelut. Näitä on lisätty mitä ilmeisimmin tieten tahtoen yli kuntien maksukyvyn jotta saadaan ne ajettua nurkkaan.

Olennainen tekijä tässä prosessissa on saavutetut edut. Kunnilla riittäisi helposti rahat lakisääteisten palveluiden hyvä laatuiseen tuottamiseen, mutta kun kakkusta haluavat kaikki osansa.

 

[Vaughan]

Ehdin poikkeuksellisesti katsoa aamu-tv:n Jäkiviisaita. Kalle Isokalliolta tuli jälleen hyviä havaintoja:

Hallitus on kuulemma tilannut selvityksen siitä, mitä ovat kuntien lakisääteiset tehtävät. Selvitys voi kestää 2 vuotta! Asiaa kannattaisi kysyä suoraan Kuntaliitosta, niin saisi kattavan vastauksen noin viikossa.

Aimmin uutisoitiin näyttävästi, että suurin osa kunnanjohtajista vastusta uudistusta. Kyselyssähän on kyse tästä:

- Haluatko että oma työpaikkasi lakkautetaan?
- En

 

[FreezingHell]

Ei voi kun toivoa kaikkien puolesta, että liitoksia ei tule sinne, missä niitä ei tahdota. Ei näistä liitoksista ole mitään hyötyä. Kaikkien pitäisi tulla katsomaan kuinka hienosta Salon kuntaliitos on onnistunut. Kukaan ei ole ikinä missään sanonut positiivista tästä liitoksesta ja lisää hyviä uutisia tuli taas tänään:

Salo säästöjen edessä taas

Mihin perustat näkemyksesi, ettei kuntaliitoksista ole hyötyä? Onko kukaan oikeasti analysoinut kuntaliitoksen vaikutuksia vai onko negatiivisia lausuntoja antaneet vain asukkaat ja kunnanvaltuutetut? Johtuuko nyt ilmoitettu säästöpakko tulojen vähentymisestä vai menojen kasvusta? Jos menojen kasvusta, niin johtuuko se kuntaliitoksista? Onko näiden lukujen kehitystä kerrottu SSS:ssä esimerkiksi kymmenen vuoden ajalta Salon seudulla vai onko toimittajat tyytyneet taas ainoastaan näihin perinteiseen äimistelyuutisiin?

Vähän pitäisi saada lihaa luiden ympärille näihin kritisointeihin, niin voisi laajentaa omaa näkemystään kuntaliitosten haittavaikutuksista.

 

[Stonewall]

Kuntien kulurakenteessa keskimäärin 80% kuluista on lakisääteisiä. Se tarkoittaa sitä, että valtio määrää äärimmäisen pitkälle sen mihin kuntien rahat menevät. Jatkossakin tulee väistämättä olemaan kuntia, joiden verokertymä ei riitä tuottamaan palveluja yhdisteltiin kuntia miten tahansa. Mutta kuten hallituskin toteaa, kuntauudistuksen tavoitteena ei ole saada säästöjä. Eikä niitä myöskään saada. Jokainen voi vapaasti linkittää sellaisen asiantuntijan lausuntoja, joka väittää säästöjä saatavan.
Kysymys on siitä, että meillä on tietty eliitti joka kannattaa keskittämistä lähinnä ideologisista syistä. Esim piipertäjät haluaisivat, että ihmiset kerätään mahdollisimman tiiviisiin keskuksiin. Toisaalta investoijat ja businessmiehet haluaisivat kerätä ihmiset keskuksiin saadakseen etua markkinoinnissa, työvoiman saatavuudessa jne saadakseen taloudellista hyötyä.
Oikeasti ei ole mitään tarvetta tai hyötyä pakottaa hyvinvoivia kuntia yhteen. Heikommin pärjäävien on varmasti hakeuduttavat muiden kylkeen, mutta missään tapauksessa Suomen yli kolmesta sadasta kunnasta ei löydy paria sataa huonosti voivaa kuntaa. Uudistuksessa on ennen kaikkea kysymys poliittisesta pelailusta. Ne jotka kuvittelevat tavoitteena olevan aidosti yleisen hyvän, ovat valitettavan naiveja.

 

[Stonewall]

Suurin osa asiantuntijoista tietää, että rahaa tulee säästymään - varsinkin mitä pitemmällä tähtäimellä katsotaan, ja varsinkin mitä nopeammin kunnallissektorin työntekijämäärää pienennetään.

Ai jaa, eipä ole tullut yhtään vastaan. Varmaan voit aluksi antaa vaikka yhdenkin tutkijan nimen, jonka mukaan kuntauudistus tuottaa aidosti säästöjä? Nimittäin hallituskaan ei enään perustele uudistusta säästöillä, joten vähiin käy niitä odottavien joukko.

 

[Vaughan]

Ai jaa, eipä ole tullut yhtään vastaan. Varmaan voit aluksi antaa vaikka yhdenkin tutkijan nimen, jonka mukaan kuntauudistus tuottaa aidosti säästöjä? Nimittäin hallituskaan ei enään perustele uudistusta säästöillä, joten vähiin käy niitä odottavien joukko.

Kävisivätkö hallintotieteiden professorit Pentti Meklin tai Risto Harisalo tai valtiotieteiden tohtori Risto E.J. Penttilä? (Ei, en pysty etsimään suoria viittauksia tässä työpäivän lähestyessä loppuaan. Uskoisin kuitenkin netistäkin löytyvän useampia, vaikka parhaat ja rehellisimmät kommentit kuulee suoraan puhuttuna.)

Parasta lähdettäni en voi valitettavasti nimetä, koska hän on toiminut sekä hallituksen että opposition lähteenä kuntauudistuksen vaikutuksia arvioitaessa. Arkaluontoisesta asemastaan huolimatta hän kertoi yksityiskeskustelussa mihin tulokseen on itse päätynyt nimen omaan sitä kautta, että on selvittänyt jopa kymmeniä asiantuntija-arvioita (niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin) eri näkökulmista. Hän on siis työnsä puolesta joutunut etsimään eri asiantuntijoiden mielipiteitä, ja hän on myös hankkinut taustamateriaalia selvittääkseen ylipäänsä rationaalisinta mallia organisoida hallintoa.

Hän kertoi tulleensa yhteenvetona tulokseen, että "oikea määrä kuntia Suomeen olisi nolla." Kyllä, luitte oiken: nolla. Hän perustelee (tai hänen lähteensä perustelevat) väitettä sillä, että Suomi on niin pieni maa, että rationaalisista syistä kolmiportaista hallintomallia ei voi perustella. Siis sellaista joka sisältää keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallishallinnon.

Kaikki ymmärtävät että keskushallinnosta ei voi kokonaan luopua. Leikkauksia voidaan toki tehdä, mutta valtio työllistää tälläkin hetkellä vain n. 4 % työvoimasta (verrattuna kunnallissektorin n. 20 %), joten valtiohallinnossa mittakaava on aivan toinen, kun ei ole mistä leikata suhteessa kuntien työvoimaan.

Myöskään aluehallinnosta ei voida luopua, koska koko kuntauudistuksen tärkeimpiä taustatekijöitä on se fakta, että niin moni asia (terveydenhuolto, kaavoitus jne.) vaati nykyiset kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Siten ainoa mahdollisuus olisi luopua kunnallishallinnosta kokonaan. Siis mikäli Suomeen halutaan rationaalisin mahdollinen (eli kaksiportainen) hallintojärjestelmä 5,5 miljoonan asukkaan kansalle.

No, sitä ei taida hallitus sentään uskaltaa ehdottaa...

 

[Stonewall]

Siten ainoa mahdollisuus olisi luopua kunnallishallinnosta kokonaan. Siis mikäli Suomeen halutaan rationaalisin mahdollinen (eli kaksiportainen) hallintojärjestelmä 5,5 miljoonan asukkaan kansalle.

Epäilemättä tämäkin olisi järkevämpää kuin hallituksen nyt kaavailema "uudistus", jonka puolesta en edelleenkään löydä tukea asiantuntijoiden piiristä. Toisaalta lienee selvää, että jonkinlaista paikallisdemokratiaakin tarvitaan, sillä ei voida pitää todennäköisenä että joku keskuskomitea tietäisi kaiken ja osaisi ylhäältä sanella paikallisesti tehokkaimman ratkaisun. Tälläistakin mallia on toki kokeiltu, mutta huonolla menestyksellä.
Kansakunnan kannalta onkin huolestuttavaa, että huoltosuhteen tulevaisuuden ongelmien sijasta ollaan fakkiintumasta kuntien määrään pohtimatta aidosti ratkaisua ongelmaan.

 

[pongo]

Kävisivätkö hallintotieteiden professorit Pentti Meklin tai Risto Harisalo tai valtiotieteiden tohtori Risto E.J. Penttilä?

Olen kyllä Stonewallin kanssa samassa käsityksessä siitä että eivät asiantuntijat ole kovin innoissaan olleet tämän uudistuksen vaikuttavuudesta kuntatalouteen.

Kyllähän esimerkiksi Meklin on monessakin lähteessä nimenomaan korostanut sitä että kuntaliitokset eivät ole mikään säästöautomaatti ja Suomen kuntarakenne koostuu hyvin erilaisista kunnista ja alueista, joihin eivät tehoa samat lääkkeet (esim. Professori Pentti Meklin: Haasteena kaksi kuntataloutta | Kunnallisalan kehittamissäätiö). Myös Harisalo on epäilevällä kannalla (lähde). Myöskään kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri ei usko kuntatalouden pelastuvan rajoja siirtelemällä, vaan loppujen lopuksi kaikki riippuu siitä mitä sosiaali-ja terveydenhuollolle tehdään (suoraan puhuttuna kuultua). Jos sotelle ei tehdä perusteellista uudistusta ja järjestämistapaa ei mietitä uudestaan, tai pääkaupunkiseudulla ei tapahdu mittavaa uudistusta, on taloudellisesta näkökulmasta aivan sama mitä loput 350 kuntaa tekevät.

Toinen asia on se, että totta kai säästöjä syntyy silloin jos palvelujen tuottaminen lopetetaan ja porukka potkitaan kunnista pellolle. Jos ei huomioida välillisiä kustannuksia. Mutta sehän ei ole linjassa hallituksen lupauksien kanssa.

 

[Vaughan]

Olen kyllä Stonewallin kanssa samassa käsityksessä siitä että eivät asiantuntijat ole kovin innoissaan olleet tämän uudistuksen vaikuttavuudesta kuntatalouteen.

Se on varmaan totta, että ehdotettu uudistusmalli tuskin on yhdenkään asiantuntijan "suosikki". Kysehän on käytännössä tyypillinen kompromissi, jossa on yritetty olla astumatta liian monille varpaille. Ehkä olisi pitänyt...

Oma tulkintani on, että suurin osa mainituista asiantuntijoista pitää kriittisistä huomioista huolimatta uudistusta parempana kuin sitä että jatkettaisiin vanhalla mallilla. Kuitenkin esim. Keskustapuolueen vastustus tarkoittaa käytännössä juuri vanhoihin rakenteisiin (ja suureen paikallishallintoon) tukeutumista. Keskustan (tai Persujen) suunnalta ei ole tullut yhtään ehdotusta miten tuleva kunnallistalouden kriisi tulisi ratkaista.

Mainittuja säästöjä oletetaan syntyvän suhteessa siihen mitä tapahtuisi, jos mitään muutoksia ei tehdä. En uskokaan että säästöjä syntyisi yksinkertaisella vertailulla nykytilanteeseen, koska koko ongelmavyyhdissä on kyse lähitulevaisuudessa räjähdysmäisesti kasvavista kustannuksista, jotka pitää jotenkin hoitaa kestävällä tavailla. Kustannukset kasvavat joka tapauksessa. "Säästäminen" tarkoittaa siis, että kustannukset kasvaisivat vähemmän. Nykymeininki taas johtaisi koko valtakunnan konkurssiin.

Kuntien määrän leikkaaminen ei tietenkään ole itsetarkoitus vaan väline, jonka kautta uskotaan todellisten rakenteellisten uudistusten helpottuvan. Toki se myös hieman jakaa kustannuksia tasaisemmin. Se on kuitenkin nähty, että nykyisellä mallilla mitään ei tapahtu, vaikka jo parikymmentä vuotta on tiedetty, että "jotain tarttis tehrä."

 

[Miksu00]

Mihin perustat näkemyksesi, ettei kuntaliitoksista ole hyötyä? Onko kukaan oikeasti analysoinut kuntaliitoksen vaikutuksia vai onko negatiivisia lausuntoja antaneet vain asukkaat ja kunnanvaltuutetut? Johtuuko nyt ilmoitettu säästöpakko tulojen vähentymisestä vai menojen kasvusta? Jos menojen kasvusta, niin johtuuko se kuntaliitoksista? Onko näiden lukujen kehitystä kerrottu SSS:ssä esimerkiksi kymmenen vuoden ajalta Salon seudulla vai onko toimittajat tyytyneet taas ainoastaan näihin perinteiseen äimistelyuutisiin?

Vähän pitäisi saada lihaa luiden ympärille näihin kritisointeihin, niin voisi laajentaa omaa näkemystään kuntaliitosten haittavaikutuksista.

Jossain liitos voi olla hyväksikin, mutta täällä ei ainakaan ole ollut. Liikuntapalvelut ovat vähentyneet, esim. meidän suunnilta vietiin kiekkokaukalo tuosta vain pois, ei kuulemma syrjäseudulla tarvitse harrastaa. Sisäliikuntapaikkojen hinnoittelu nousi taivaisiin, eipähän enää voi kaveriporukalla varata omaa vuoroa, kun se maksaa maltaita.

Verot on noussut kokoajan ja nousee varmaan taas lisää, kun Nokialta tulevat rahat vähenee. Eilisen uutisen mukaan ei kukaan voi pitää tätä liitosta hyvänä, vai onko sinun mielestä oikein se, että säästäjen vuoksi ensimmäiseksi aletaan potkimaan koulunkäyntiavustajia pihalle? Teknisellä puolella on muutamia suojatyöpaikkalaisia, jotka ei oikein tee yhtään mitään, miksei niitä voisi potkia pois?

Vesimaksut ovat nousseet kolminkertaisesti vanhaan aikaan verrattuna. Ja nousee varmaan taas vuoden kahden sisällä. Ja vesilaitoksen johtaja on täyspässi (vähän ohi aiheen).

Rantauimakoulut lopetetaan. Tämä on ollut maaseudun lapsille perinne jo monta kymmentä vuotta. Nyt sitten uimakoulut siirtyy uimahalliin, minne EI järjestettä kuljetusta. Jää moni lapsi sitten ilman uimataitoa, kaikille kloorivesi ei sovi ja mitenkä saa kuljetukset järjestymään, kun pisimmillään matkaksi voi tulla lähes 50km suunta?

Ja olisi näitä negatiivisia asioita vielä muitakin, mutta ihan kaikki ei nyt tule mieleen. Jokainen voi lukea tuon linkittämäni uutisen.

Ja sitten ne positiiviset asiat tällä seudulla liitoksen ansiosta:








Joo, eipä tullut hetken miettimisenkään jälkeen mitään mieleen.

 

[msg]

Ilmeisesti nyt pitää Lohjakin liittää uuteen Helsinkiin, jotta päästään pahasta kilpailusta eroon?

Lohja kutsuu yrityksiä pääkaupunkiseudulta | Länsi-Uusimaa

Asukkaitahan tuonnekin on jo virrannut, kun kaikki eivät suostu Osmon toiveiden mukaisesti asumaan kerrostaloissa...

 

[Tarinankertoja]

Kuntien kulurakenteessa keskimäärin 80% kuluista on lakisääteisiä.

Joka johtaa siihen lähidemokratiavajeeseen…

Kunnanvaltuutetuilla ja virkamiehillä menee siten tuo 80% ajasta näiden asioiden vatvomiseen ja rahoituksen hankkimiseen, ja ne lähiasiat, ”miten mun lähikoulu”, ”miten meitin yhdystie” ja ”miten toi puisto tossa”, jäävätä pinon alimmaisiksi.

Ruotsissa kunnat pääsee juurikin hoitamaan niitä lastentarhan sijaintiin ja puiston leikkikaluihin liittyviä asioita, kun terveydenhuolto on maakäräjillä (20kpl).

Miksi ei ”maakärjämallia” Suomeen? No koska ei haluta maakäräjävaaleja ja kolmiportaista verotusta… JA Kepun valta-asema maaseudulla tekisi maakäräjistä Kepu vetoisia, joten se ei poliittisesti käy. Niinpä tehdään suurempia peruskuntia ja saadaan kaupungistumiskehitys Suomessakin käyntiin.

JA kysehän ei ole pelkästä kuntataloudesta, eli kunnan budjetista, vaan kunnan taloudesta, eli siitä mihin liittyy niin kunta, yksityinen yritystoiminta kuin kolmannen sektorin toiminta. Eihän Kunnan talous ole isoin osa kunnan taloutta, sillä verojahan maksetaan vaan viidennes tuloista (veroina ja erilasina maksuina) ja yritykset lähinnä valtiolle. Se muu raha menee sitten yksityiseen ja kolmannen sektorin toimintaan (ja säästöön toki).

Sellainenhan se talouskokonaisuus on valtion kannalta kunnissa.

Kokonaiskuntatalouden (julkinen + yksityinen + kolmas) kasvua haetaan kuntakoon kasvattamisella ja siitä seuraavalla kaupungistumisasteen nousulla ja sitä kautta kaupunkikoon kasvun aiheuttama tulojen kasvu 20 – 50 vuoden säteellä (väestön kaksinkertaistuminen lisää 15% tuloja).


Paljon on täälläkin ”Kuntarajavartiolaitoksen” ilmaisia työntekijöitä…

 

[TosiFani]

Yle Suomen uutisissa tuli mielenkiintoinen tilastotieto, Espoo 2% ja Ranua 60%. Kyse on siis valtio-osuuksien osuudesta näiden kuntien tulorahoituksesta. Palstalla on omat ketjut mm. romaaneille ja maahanmuuttajille, joissa kauhistellaan heidän loisimista. Ihme ettei Ranuan tyyppisille kunnille ole jo omia kauhisteluketjuja.

 

[Stonewall]

Fakta on, että meillä on seutuja, joiden oma verokertymä ei riitä nyt eikä koskaan tuottamaan lakisääteisiä palveluja. Kuntamuutos ei tilannetta näiden seutujen kohdalla muuta yhtään paremmaksi. Päinvastoin, siellä asuvat joutuvat jatkossa hakemaan palvelunsa entistä kauempaa.
Käytännössä valtio joutuu jatkossakin maksamaan valtionosuuksia monille kunnille. Vaihtoehtoisesti viimeisen kymmenen -viidentoista vuoden aikana oltaisiin voitu jättää siirtämäättä valtion työpaikkoja pääkaupunkiseudulle. Pelkästään Lapista lakkautettiin useampi tuhat valtion työpaikkaa samaan aikaan kuin niiden määrä monikertaistui pääkaungissa. Toisaalta olisi kannattanut pidättäytyä monista kilpailukykyämme heikentävistä ratkaisuista mm. sitoutumisesta naurettaviin säästötavoitteisiin, jotka myöskin vievät työpaikkoja. Summa summarum on tietenkin aivan sama mistä budjetin luokasta raha syrjäseuduille otetaan, mutta jatkossakin sitä on joko löydyttävä tai sitten pyritään edistämään keskittämistä. Tästähän itseasissa on kyse, mutta koska kyse on vain ideologiasta, niin asia on jouduttu piilottamaan mm. säästöjen taakse.
Itseäni koko keskittämisen ideologia iljettää, pidän sitä tietynlaisena puuttumisena ihmisoikeuksiin, kun ei anneta ihmisten elää missä he haluavat, ja koska siinä luovutaan yhdenvertaisuuden periaatteesta. Nythän kuntauudistuksen seurauksena, jos ei tavoitteena, on syrjäseutujen palvelujen romahduttaminen, jotta paine keskuksiin muuttamiseksi kasvaisi. Se on iso periaatteellinen muutos, joka pitäisi tehdä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Hallituksen esitys todellisuudessa huonontaa ihmisoikeustilannettamme tuottamalla kansaa repivää eriarvoista kohtelua.

 

[Fordél]

Yle Suomen uutisissa tuli mielenkiintoinen tilastotieto, Espoo 2% ja Ranua 60%. Kyse on siis valtio-osuuksien osuudesta näiden kuntien tulorahoituksesta. Palstalla on omat ketjut mm. romaaneille ja maahanmuuttajille, joissa kauhistellaan heidän loisimista. Ihme ettei Ranuan tyyppisille kunnille ole jo omia kauhisteluketjuja.

Kyllähän tuo 2% on ihan käsittämättömän pieni luku ja sen vertaaminen Ranuaan on sama kuin vertaisi Espoon Bluesin ja ranualaisen jääkiekkoseuran budjetteja. Miksei Ranuan Peura pelaa SM-liigassa?

 

[TosiFani]

Kyllähän tuo 2% on ihan käsittämättömän pieni luku ja sen vertaaminen Ranuaan on sama kuin vertaisi Espoon Bluesin ja ranualaisen jääkiekkoseuran budjetteja. Miksei Ranuan Peura pelaa SM-liigassa?

Mutta mikäli kysymys olisi maahanmuuttajan saamasta tuesta tai romaaninaisen kansallispukurahasta, niin itku ja poru olisi valtava. Ihmettelen miksi esimerkiksi Perussuomalaiset eivät puutu näin suureen eriarvoisuuteen ja vaadi siihen ratkaisua tyyliin "Muuttakoot Rovaniemelle!".

 

[Tarinankertoja]

Itseäni koko keskittämisen ideologia iljettää, pidän sitä tietynlaisena puuttumisena ihmisoikeuksiin, kun ei anneta ihmisten elää missä he haluavat, ja koska siinä luovutaan yhdenvertaisuuden periaatteesta.

Miten hallintorakenteen muuttaminen polkee sitä perusoikutta vastaan, että saa asua juuri siellä missä huvittaa?
Ihminenhän saa edelleen elä siellä missä haluaa. Jokainen vaan maksakoon omista palveluistaan oikeudenmukaisessa suhteessa.

Suomessa kaupungistumisaste on vaivaset 62%, vaikka maataloudesta toimeentulonsa saa vain 3%. ymmärrätkö epäsuhdan?

Teollistuneet maat kaupungistuvat, ja näin heillä on varaa kasvattaa hyvinvointipaleluitaan, koska ne voidaan tuottaa keskitetymmin.
Norjassa kaupungeissa asuu 77%, Ruotsissa 85% ihmisistä. SielläKIN jokainen saa asua juuri siellä missä huvittaa, ja palvelut on saatavilla. Mutta Tukholmalaisten rahoja ei siirrellä pitkin mettiä, jotta siellä asuva parsikunta olisi samalla palvelutasolla kun Helsingissä keskusta-asuja… Mutta tätä vaaditaan Suomessa. Asun sitten missä haja-asutusalueella tahansa, on palvelutason oltava sama kuin sillä kaupunkikeskustassa asuvalla.. vaatia voi, mutta pitääkö sen kaupunkikeskusta-asujan kustantaa tää palvelu omansa lisäksi?

Kyllä, niin kauan kun se on kohtuudessa olevaa tasausta eri alueiden välillä, mutta jos nyt ihmiset asuu maaseudulla saamatta elinkeinoaan sieltä, niin miksi heille pitäisi kuitenkin tuottaa palvelut sinne, jos he kuitenkin ovat töissä siä keskuksessa?

Meidän BKT on about sama kun Ruotissa/lärvi, mutta iso ero on sinä’, miksi siellä on hyvinvointipalvelut Suomea kattavammat.. niiden toimintaa on voitu tehostaa, kun niiden palveltavana on enemmän ihmisiä pienemmillä alueilla.


Kukaan ei kiellä asumasta missä lystää, mutta ne jokta valitsee asumisen keskuksien ulkopuolella, ei ole kyllä oikeudenmukaista vaatia, että ne keskustoissa asuvat maksais saman palvelutason sinne ulkokehälle.. näinhän se on nyt käytännössä. Kepun vuosikymmenine ”iltalypsyjen” jäljiltä. Fiksut ruottalaiset lopetti maataloustukiaiset ja aluepolitiikan ja kas.. taas me kadehditaan niitten hyvinvointipalveluja.

 

[Stonewall]

Hallituksen esityksen ongelmia:

• Kuntien tehtäviä arvioidaan vasta kuntarakenteen muuttamisen jälkeen. Eli ensin tehdään kunnat ja sitten yritettään sovitella nille sopivia tehtäviä
• Pääkaupunkiseutua, kaupunkikeskuksia ja maalaiskuntia aiotaan runtata saman muotin läpi. Eli edellisen kohdan ongelmat edelleen. Kannattaisiko miettiä ensin niitä tehtäviä? Eritilanteissa pitäisi oikeasti jatkossakin olla erilaisia kuntia.
• Kunta"uudistusta" markkinointiin kansalle säästöillä vaalien edellä, nyt ollaan yksimielisiä siitä ettei säästöjä synny. Demareiden mukaan säästöt eivät ole edes uudistuksen tavoitteena. Herää kysymys mikä on?
• Uudistuksessa on kysymys kunnallishallinnon "perustuslaista". Sitä ei pitäisi tehdä vain hallitusneuvotteluiden perusteella yksinkertaiseen eduskunnan enemmistöön turvautuen. Uudistukselle pitäisi saada laajempi parlamenttaarinen tuki jo senkin takia, että seuraava hallitus voisi halutessaan purkaa "uudistuksen", joka on tehty ilman riittävää kansallista konsensusta.
• Perustuslaissa puhutaan myös maakuntaitsehallinnosta. Mikäli uusi kuntarakenne runnotaan läpi pohtimatta aidosti valtion, kuntien ja maakuntien työnjakoa, homma menee varmuudella puihin, kun asioita joudutaan tulevina vuosikymmeninä soutamaan ja huopaamaan. Mikä on kiireellä tehtävän kunta"uudistuksen" suhde perustuslakiin? Asiaa puidaan varmasti pitkään; viisainta olisi puida ennen uudistusta, jos vasta sen jälkeen niin moinen suhmurointi aiheuttaa taas lisää kustannuksia.

 

[Tarinankertoja]

[*]Kuntien tehtäviä arvioidaan vasta kuntarakenteen muuttamisen jälkeen. Eli ensin tehdään kunnat ja sitten yritettään sovitella nille sopivia tehtäviä

Tämähän on juuri oikea lähestymistapa. Ensin tehdään hallintorakenne ja sitten katsotaan miten palvelut jaetaan.

Eihän ensin kannata jakaa palveluja, koska sehän tarkoittasi että palveluja jaetaan nykyhallintorakenteessa. Ja se tarukotiasi siis, että rakenteita ei muuteta, vaan ainoastaan niiden välisiä palveluntuotantosuhteita.

eli koko uudistus vesittyisi taas näpertelyksi.

[*]Pääkaupunkiseutua, kaupunkikeskuksia ja maalaiskuntia aiotaan runtata saman muotin läpi. Eli edellisen kohdan ongelmat edelleen. Kannattaisiko miettiä ensin niitä tehtäviä? Eritilanteissa pitäisi oikeasti jatkossakin olla erilaisia kuntia.

Tätä vartenhan kaiketi on meneillään kuntien lausuntokierros? Missään ei ole viä päätetty että samaa mallia sovelleltaisiin kaikkialla.

[*]Kunta"uudistusta" markkinointiin kansalle säästöillä vaalien edellä, nyt ollaan yksimielisiä siitä ettei säästöjä synny. Demareiden mukaan säästöt eivät ole edes uudistuksen tavoitteena. Herää kysymys mikä on?

Ketkä on yksimielisiä, että säästöä ei synny? Kunnat? Ovat vähän jäävejä kait sanomaan, vai mieltä olet?

JA kuntatalous vs. kunnan talous. Ymmärrätkö eroa? Kuntatalous, ne veroeurot jota kunta kerää ja pistä meneen.. about 20% kunnan ihmisen palkkatulosta ja 5% yhteisöveroista. Eli loput ihmisten palkkatulosta menee yksityiseen kiertoon (josta siis toi 5% kerätään tai siis valtio palauttelee yhteisöveroja) valtion veroihin ja kolmannen sektorin palveluihin. eli suurin osa kunnan taloutta EI ole kuntatalous. Ja jos on, on kunta käytännössä elinkelvoton talousyksikkö.

JA kaupungistumisen tuoma tehokkuuden ja tulojen lisääntyminen pitkällä aikavälillä…

[*]Uudistuksessa on kysymys kunnallishallinnon "perustuslaista". Sitä ei pitäisi tehdä vain hallitusneuvotteluiden perusteella yksinkertaiseen eduskunnan enemmistöön turvautuen. Uudistukselle pitäisi saada laajempi parlamenttaarinen tuki jo senkin takia, että seuraava hallitus voisi halutessaan purkaa "uudistuksen", joka on tehty ilman riittävää kansallista konsensusta.

[*]Perustuslaissa puhutaan myös maakuntaitsehallinnosta. Mikäli uusi kuntarakenne runnotaan läpi pohtimatta aidosti valtion, kuntien ja maakuntien työnjakoa, homma menee varmuudella puihin, kun asioita joudutaan tulevina vuosikymmeninä soutamaan ja huopaamaan. Mikä on kiireellä tehtävän kunta"uudistuksen" suhde perustuslakiin? Asiaa puidaan varmasti pitkään; viisainta olisi puida ennen uudistusta, jos vasta sen jälkeen niin moinen suhmurointi aiheuttaa taas lisää kustannuksia.

Reaalipolitiikkaa. Kepun ollessa vallassa, ei mitään kuntauudistusta saataisi aikaan kuin näpertelyvaihteella. Kuntien kepulainen poliitikontuotanto on niin tärkeä valtapoliittinen tekijä Keskustalle, että siitä pidetään kiinni. Ja Kepulainen haja-asutettu Suomi halutaan maksattaa yhteisvastuullisesti on se Suomen kannalta järkevää tai ei.

 

[Stonewall]

Meidän BKT on about sama kun Ruotissa/lärvi, mutta iso ero on sinä’, miksi siellä on hyvinvointipalvelut Suomea kattavammat.. niiden toimintaa on voitu tehostaa, kun niiden palveltavana on enemmän ihmisiä pienemmillä alueilla.

Enpä tiedä onko se ihan noin yksinkertaista. En ole ihan satavarma ovatko Ruotsin hyvinvointipalvelut varsinaisesti kattavammat. Jos näin olisikin, niin ainakin niiden laadussa on kehittämisen varaa. Suomessa hoidetaan mm terveydenhuolto Ruotsia tehokkaammin. Suurin hätähuuto naapurissa kuuluu koululaitoksessa, jossa varakkaamat joutuvat laittamaan lapsensa jo yksityiskouluihin, koska julkisten koulujen taso on romahtanut niin pahasti. Olemme oikeasti aika kaukana tuosta tilanteesta ja nimenomaan parempaan suuntaan. En näe tarpeellisena seurata Ruotsia tässä(kään) asiassa.

Hallituksen ongelmana on, että se kuvittelee taloudessamme olevan rakenteellista alijäämää. Todellisuudessa näin ei ole. Talaoutemme tilanne on maailmankin mitassa aidosti vankka. Kestävyysvaje on taas eriasia. Pieni lisävelankin otto voisi olla perusteltua, mikäli se käytettäisiin tukemaan investointeja. Sen sijaan velka ei tietenkään saisi olla pikavipin tapainen huomiseen selviämisen hätäapu, kuten Kreikan tuet tuntuvat olevan.

 

[Stonewall]

Tämähän on juuri oikea lähestymistapa. Ensin tehdään hallintorakenne ja sitten katsotaan miten palvelut jaetaan.

Et ole tosissasi. Ei ole mahdollista päättää rakenteita, ellei tiedetä mitkä tulevan yksikön tehtävät ovat. Tai jos niin tehdään, niin toimitaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä epätehokkaasti ja lisäksi rakenteita voidaan joutua muuttamaan uudestaan lyhyelläkin aikavälillä.

Hirvittää lukea tuota kepu sitä kepu tätä jargonia. Aivan kuin tässä ei oikeasti olisi tärkeästä asiasta kysymys. Tuntuu siltä, että halutaan vaan puoluepolitikoida erityisesti keskustaa vastaan. Kansalaisten kannalta tärkeä uudistus vesittyy, kun tärkeää on vain muuttaa kuntien lukumäärää. Mitä sillä kuntien lukumäärän muuttamisella haetaan, ja kuinka monta kuntaa olisi oikeasti järkevää säilyttää? Mikä on kuntien, valtion ja maakuntien työnjako? Edes nämä asiat pitäisivät olla selvillä ennen kuin ruvetaan miettimään millaisella yksiköllä missäkin kohtaa laajahkoa maatamme kannattaa mitäkin tehdä. Hallitus voi ajaa "uudistuksen" läpi, tosin vaalitappion kustannuksella. Mutta jos tämä näin menee, niin uusi eduskunta varmasti muuttaa sitä

 

[msg]

Fakta on, että meillä on seutuja, joiden oma verokertymä ei riitä nyt eikä koskaan tuottamaan lakisääteisiä palveluja. Kuntamuutos ei tilannetta näiden seutujen kohdalla muuta yhtään paremmaksi. Päinvastoin, siellä asuvat joutuvat jatkossa hakemaan palvelunsa entistä kauempaa.

Kerrotko miten ne nyt sitten saavat palvelunsa, jos rahaa ei ole riittävästi? Ja jos omat rahat eivät riitä, niin kenen pitäisi se puuttuva raha maksaa? Ja miksi sen isomman kunnan pitäisi edes ottaa vastaan persaukinen kunta ja sen asukkaat ja maksaa niiden palvelut?

 

[Stonewall]

Kerrotko miten ne nyt sitten saavat palvelunsa, jos rahaa ei ole riittävästi? Ja jos omat rahat eivät riitä, niin kenen pitäisi se puuttuva raha maksaa? Ja miksi sen isomman kunnan pitäisi edes ottaa vastaan persaukinen kunta ja sen asukkaat ja maksaa niiden palvelut?

Ne kunnat, joiden oma verokertymä ei riitä palveluihin, elävät valtionosuuksilla. Miksi näin on? Koska perustuslain mukaan valtio on velvollinen takaamaan tietyt palvelut kaikille kansalaisille. Hallitukset ovat toki sälyttäneet ison osan palveluiden tuotannosta kuntien harteille, mutta viimekädessä hallitus joutuu vastaamaan, että palvelut tuotetaan. => Valtionosuudet. Tämä ei muutu mihinkään pelkästään kuntien rajoja muuttamalla. Yksi lääke voisi olla tukea investointeja syrjäseuduille, jota verokertymä jatkossa kasvaisi. Helppoa sekään ei ole.

Jos puhutaan vapaaehtoisista liitoksista niin kai se aika kyseenalaista on, että taloudellisesti hyvinvoiva kunta ottaisi jonkun riippakiven raahattavakseen. Erityisesti silloin kun hyvinvoiva kunta on pienempi kuin taloudellisissa vaikeuksissa oleva isompi, mahdollisesti kaupunkikunta. Esim miksi Kauniainen haluaisi yhdistyä Helsinkiin? Ja onko yhdistymisestä oikeasti jotain hyötyä kummallekaan?