Suomen kuntarakenne

[TosiFani]

Ne kunnat, joiden oma verokertymä ei riitä palveluihin, elävät valtionosuuksilla. Miksi näin on? Koska perustuslain mukaan valtio on velvollinen takaamaan tietyt palvelut kaikille kansalaisille. Hallitukset ovat toki sälyttäneet ison osan palveluiden tuotannosta kuntien harteille, mutta viimekädessä hallitus joutuu vastaamaan, että palvelut tuotetaan. => Valtionosuudet. Tämä ei muutu mihinkään pelkästään kuntien rajoja muuttamalla...

Tähän olisi aika helppo ratkaisu, mutta se tuskin sopii Keskustan paikallispoliitikoille, korvamerkitään valtionosuudet.

 

[msg]

Ne kunnat, joiden oma verokertymä ei riitä palveluihin, elävät valtionosuuksilla. Miksi näin on? Koska perustuslain mukaan valtio on velvollinen takaamaan tietyt palvelut kaikille kansalaisille. Hallitukset ovat toki sälyttäneet ison osan palveluiden tuotannosta kuntien harteille, mutta viimekädessä hallitus joutuu vastaamaan, että palvelut tuotetaan. => Valtionosuudet. Tämä ei muutu mihinkään pelkästään kuntien rajoja muuttamalla. Yksi lääke voisi olla tukea investointeja syrjäseuduille, jota verokertymä jatkossa kasvaisi. Helppoa sekään ei ole.

Ja tämä tyhjenevien syrjäkylien palveluiden rahoittaminen valtionosuuksilla on sellainen pyhä lehmä, johon ei saa koskea? Hommahan kyllä menee niin, että sen persaukisen kunnan palvelut ovat jatkossa tarjolla jossain päin sitä uutta ja isompaa tarpeeksi vahvaa peruskuntaa. Toki minullekin kyllä henkilökohtaisesti sopisi tämä sinun Verot valtion maksettavaksi -politiikka.

 

[Stonewall]

Ja tämä tyhjenevien syrjäkylien palveluiden rahoittaminen valtionosuuksilla on sellainen pyhä lehmä, johon ei saa koskea?

Saa siihen tietenkin koskea. Itseasiassa sen sijaan, että fakkiinnutaan kuntien lukumäärään pitäisi miettiä tämmöisiä kysymyksiä. Toki jos päätetään, että syrjäseuduille ei tarjota samoja palveluija kuin kaupunkilaisille, niin päätös on sitten tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tämä vaatisi koko eduskunnan yhteistyötä, jota ei tällä vaalikaudella tule tapahtumaan.

Nimenomaan pitäisi pohtia vaihtoehtoja. Vaikkapa valtionosuuksien korvamerkintää, kuten TosiFani edellä kirjoitti. Pitäisi pohtia erilaisia ratkaisuja erilaisiin kuntiin. Nyt ei mietitä mitään muuta kuin sitä miten saadaan kuntien lukumäärää johonkin hallituksen keksimään numeroon.

 

[msg]

Saa siihen tietenkin koskea. Itseasiassa sen sijaan, että fakkiinnutaan kuntien lukumäärään pitäisi miettiä tämmöisiä kysymyksiä. Toki jos päätetään, että syrjäseuduille ei tarjota samoja palveluija kuin kaupunkilaisille, niin päätös on sitten tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tämä vaatisi koko eduskunnan yhteistyötä, jota ei tällä vaalikaudella tule tapahtumaan.

Kyllä lakisääteiset palvelut jatkossakin tarjotaan, mutta eri paikassa kuin nyt. Sen kyläkoulun tai terveyskeskusksen lakkauttamiseen riittää ihan kunnan oma päätös. Ei siihen tarvita perustuslain muutosta.

 

[msg]

Nimenomaan pitäisi pohtia vaihtoehtoja. Vaikkapa valtionosuuksien korvamerkintää, kuten TosiFani edellä kirjoitti. Pitäisi pohtia erilaisia ratkaisuja erilaisiin kuntiin. Nyt ei mietitä mitään muuta kuin sitä miten saadaan kuntien lukumäärää johonkin hallituksen keksimään numeroon.

Ei se lukumäärä ole oleellinen asia vaan se, että kunta on tarpeeksi vahva järjestääkseen palvelut. Oli siinä selvityksessä ymmärtääkseni muitakin sivuja kuin se yksi kartta vai olenko väärässä? Se, että media ja Mari tarttuvat tuohon karttaan on ihan ymmärrettävää. Medialle se on - kuva kun on - tarpeeksi yksinkertainen ymmärtää ja Marille se on ase kunnallisvaalikamppailuun.

 

[Stonewall]

Ei se lukumäärä ole oleellinen asia vaan se, että kunta on tarpeeksi vahva järjestääkseen palvelut.

Jos hallituksen esityksessä oltaisiin oikeasti kiinnostuneita tästä, niin ei se niin pahasti pielessä olisikaan. Vaan kun ei tiedetä mitä palveluja kuntien tulee jatkossa järjestää, niin ei voida arvioida millainen kunta on tarpeeksi vahva palvelut järjestämään. Hallitushan on päättänyt, että asiaa käsitellään vasta myöhemmin. Olisi kohtuu helppoa päättää, että syrjäseuduilla nyt kunnille vaikeasti rahoitettavissa olevia palveluja hoitaisi jatkossa maakunta. Tai maakunnat voisivat yleisemminkin ottaa kalliimpia palveluja sekä kaavoitusta entistä enemmän hoitaakseen. Ylipäätään kun valtion, kuntien ja maakuntien työnjako on päättämättä, niin miten voidaan päättää kuntien rakenteesta ja lukumäärästä? Vastaus on selvä: helvetin huonosti.

 

[msg]

Jos hallituksen esityksessä oltaisiin oikeasti kiinnostuneita tästä, niin ei se niin pahasti pielessä olisikaan.

Ei ole olemassa vielä mitään hallituksen esitystä, mutta sehän ei tokiestä sinua sellaista olematonta kommentoimasta.

 

[Vaughan]

[*]Kunta"uudistusta" markkinointiin kansalle säästöillä vaalien edellä, nyt ollaan yksimielisiä siitä ettei säästöjä synny.

Miksi jauhat tällaista itse keksittyä tuubaa?

Vai haluatko ainostaan viilata pilkkua sen suhteen, että kyse on "menojen kasvun hidastamisohjelmesta" ja myös samalla "kasvaviin menoihin sopeutumisohjelmasta" eikä säästöistä siinä mielessä että rahankulutusta vähennettäisiin?

 

[Stonewall]

Miksi jauhat tällaista itse keksittyä tuubaa?

Vai haluatko ainostaan viilata pilkkua sen suhteen, että kyse on "menojen kasvun hidastamisohjelmesta" ja myös samalla "kasvaviin menoihin sopeutumisohjelmasta" eikä säästöistä siinä mielessä että rahankulutusta vähennettäisiin?

Ei vaan viittaan sekä siihen että hallituksen mukaan kuntauudistuksella ei tavoitella enään säästöjä ja siihen, ettei se asiantuntijoiden mukaan tuota säästöjä. Hallituspuolueista mm. SDP on tuonut asian virallisesti julki ainakin 9.2. Ylen aamu-tv:ssä. Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Backman myös lupasi, ettei uudistusten takia ketään irtisanota. Tämä nyt toki on selvää, koska irtisanomissuojahan estää sen muutenkin.
Vaikuttaa siltä, että et ole ehtinyt kiireiltäsi kauheasti asiaan perehtymään, kun varmaan tahtomattasi päästät suustasi sammakoita. Mielipiteesi ovat kuin suoraan joko kokoomuksen tai demareiden vuosi sitten pitämistä vaalipuheista. On tietenkin valitettavaa, että aika harvat jaksavat seurata asiantuntijoiden lausuntoja, ja perustavat lähinnä käsityksensä vanhoihin vaalipuheisiin.

 

[Vaughan]

Ei vaan viittaan sekä siihen että hallituksen mukaan kuntauudistuksella ei tavoitella enään säästöjä

Niin, kuten jo sanoin, kyse ei tosiaan olekaan virallisesti säästöohjelmasta vaan ohjelmasta sopeutua (kuntien) kasvaviin menopaineisiin tilanteessa, jossa (kuntien) tuloja ei voida enää nostaa menoja vastaavasti. Minun korviini ne ovat kuitenkin aika saman kaltaisia tavoitteidensa puolesta.

Jumiutumisesi termiin "säästö" yhden poliitikon lausuman perusteella on joko väärinkäsitys tai tahallista harhaanjohtamista - itse veikkaan jälkimmäistä...

 

[Stonewall]

Niin, kuten jo sanoin, kyse ei tosiaan olekaan virallisesti säästöohjelmasta vaan ohjelmasta sopeutua (kuntien) kasvaviin menopaineisiin tilanteessa, jossa (kuntien) tuloja ei voida enää nostaa menoja vastaavasti. Minun korviini ne ovat kuitenkin aika saman kaltaisia tavoitteidensa puolesta.

Ei sillä minunkaan mielestäni ole sinällään väliä miksi tätä tragediaa kutsutaan. Huoltosuhteen huononeminen ja kestävyysvaje ovat todellisia ongelmia. Niihin pitäisi aidosti hyökätä. Tämä virkamiestyönä hallituksen ohjeitten mukaan tehty esitys nyt kuitenkin jatkossa ennemmin lisää kustannuksia kuin auttaa sopeutumaan kasvaviin menopaineisiin. Sen takiahan tästä huolestuneet kansalaiset vaahtoavat.

Lisäksi tässä virkamiesten hallituksen tilaamassa esityksessä on muitakin ongelmallisia kohtia. Niistä useimmat liittyvät oikeastaan hallitusohjelmaan ja siihen kirjattuun liian nopeaan aikatauluun. Pahimmillaan koko uudistus vesittyy liian kiiren vuoksi, ja kusessa ollaan. Listasin muuten muitakin "uudistukseen liittyviä huolenaiheita tuossa joku viesti sitten, joten on se pikkuisen liioittelua kommentoida minun jämähtäneen säästöjen kritisointiin:

Kuntauudistus esityksen ongelmia:

• Kuntien tehtäviä arvioidaan vasta kuntarakenteen muuttamisen jälkeen. Eli ensin tehdään kunnat ja sitten yritettään sovitella nille sopivia tehtäviä
• Pääkaupunkiseutua, kaupunkikeskuksia ja maalaiskuntia aiotaan runtata saman muotin läpi. Eli edellisen kohdan ongelmat edelleen. Kannattaisiko miettiä ensin niitä tehtäviä? Eritilanteissa pitäisi oikeasti jatkossakin olla erilaisia kuntia.
• Kunta"uudistusta" markkinointiin kansalle säästöillä vaalien edellä, nyt ollaan yksimielisiä siitä ettei säästöjä synny. Demareiden mukaan säästöt eivät ole edes uudistuksen tavoitteena. Herää kysymys mikä on?
• Uudistuksessa on kysymys kunnallishallinnon "perustuslaista". Sitä ei pitäisi tehdä vain hallitusneuvotteluiden perusteella yksinkertaiseen eduskunnan enemmistöön turvautuen. Uudistukselle pitäisi saada laajempi parlamenttaarinen tuki jo senkin takia, että seuraava hallitus voisi halutessaan purkaa "uudistuksen", joka on tehty ilman riittävää kansallista konsensusta.
• Perustuslaissa puhutaan myös maakuntaitsehallinnosta. Mikäli uusi kuntarakenne runnotaan läpi pohtimatta aidosti valtion, kuntien ja maakuntien työnjakoa, homma menee varmuudella puihin, kun asioita joudutaan tulevina vuosikymmeninä soutamaan ja huopaamaan. Mikä on kiireellä tehtävän kunta"uudistuksen" suhde perustuslakiin? Asiaa puidaan varmasti pitkään; viisainta olisi puida ennen uudistusta, jos vasta sen jälkeen niin moinen suhmurointi aiheuttaa taas lisää kustannuksia.

 

[Fordél]

Tänään oli MTV3:lla uutinen, jossa kaupunkitalouden professori kertoi mm. Ruotsissa tehdyistä tutkimuksista kuntaliitosten säästöistä. No niitä ei syntynyt tai menot jopa kasvoivat kuntaliitoksen jälkeen. Edelleen siis kummastuttaa, että näin kovaa uudistusta ollaan viemässä läpi näin hataralla tieteellisellä näytöillä.

 

[Daespoo]

Tänään oli MTV3:lla uutinen, jossa kaupunkitalouden professori kertoi mm. Ruotsissa tehdyistä tutkimuksista kuntaliitosten säästöistä. No niitä ei syntynyt tai menot jopa kasvoivat kuntaliitoksen jälkeen. Edelleen siis kummastuttaa, että näin kovaa uudistusta ollaan viemässä läpi näin hataralla tieteellisellä näytöillä.

Fordel, en löytänyt kyseistä uutista Maikkarilta joten kysyn sinulta, mikä oli tutkimuksen aikaskaala? Kuntien yhdistäminen tulee lisäämään kustannuksia lyhyellä tähtäimellä mutta pitkällä tähtäimellä vain totaalinen perseily voi lisätä kustannuksia.

Hatara tieteellinen näyttö? Nykyinen kuntarakenne pohjautuu kymmeniä ellei satoja vuosia vanhaan kirkokylä-malliin, olisi Nobel-tason ihme jos tämä malli todettaisiin edelleen kaikkein kustannustehokkaimmaksi.

Kuntien yhdistäminen ei yksistään riitä vaan osana sitä pitää tehdä muita muutoksia, tämän tietävät kaikki paitsi tyhmimmät mutta osa ihmisistä eivät tätä halua myöntää koska a) oma lehmä on ojassa, b) kotiseutu-romantiikka vie järjen ja/tai c) halutaan pitää kiinni kaikista vanhoista rakenteista.

 

[Fordél]

Fordel, en löytänyt kyseistä uutista Maikkarilta joten kysyn sinulta, mikä oli tutkimuksen aikaskaala? Kuntien yhdistäminen tulee lisäämään kustannuksia lyhyellä tähtäimellä mutta pitkällä tähtäimellä vain totaalinen perseily voi lisätä kustannuksia.

En tiedä aikaskaalaa, koska sitä ei jutussa tuotu esille.

Kerrotko missä tutkimuksissa on osoitettu, että kuntaliitokset vähentävät pitkällä tähtäimellä kustannuksia. Laita tänne linkkejä, sillä kunta-alaa tuntevana mieluusti niihin tutustuisin.

Mulle käy kuntaliitokset oikein hyvin, mutta jos jollain säästöillä niitä perustellaan niin sitten pitäisi olla kunnon näytöt taustalla.

Nykyinen kuntarakenne pohjautuu kymmeniä ellei satoja vuosia vanhaan kirkokylä-malliin, olisi Nobel-tason ihme jos tämä malli todettaisiin edelleen kaikkein kustannustehokkaimmaksi.

Jopa Keskusta-puolue kannattaa muutoksia, joten ei tästä siitä ole kyse. Nyt on vain kyse siitä, että miten muutos toteutetaan.

 

[Tarinankertoja]

Tänään oli MTV3:lla uutinen, jossa kaupunkitalouden professori kertoi mm. Ruotsissa tehdyistä tutkimuksista kuntaliitosten säästöistä.

Ruotsissa kuntarakenne on ihan erilainen kuin Suomessa. Vaikka kuntayhdistymisellä säästettäs Ruotsissa 100% toisen kunnan menoista, olisi säästöt euroissa aika pieniä, nimittäin 60% Suomen kuntataloudesta menee sosiaali- ja terveystoimeen, joka on Ruotsissa maakäräjätason toimintaa.

JA kyllä, kuntaliitos maksaa, mutta se ideahan on saada isompia yksiköitä, jotka on taloudellisen toimeliaisuuden kannalta isompia jatkossa.

Yhdistymiskustannuksissa kunnat laskevat vain OMAn kuntabudjettinsa kautta asioita, joa on tiety tarkotuksenhakusta ja väärin. Pääasiassa keskisuuren kaupunkien viljelemä kuntatalouden tehokkuusmantra on totta kunnantalouden(budjettitalouden) osalta. Mutta KunnaN talous on muutakin. Se on kuntatalous(budjettitalous), yritykset, kolmas sektori ja valtion toiminta.

Kuntatalous(budjettitalous) on kuitenkin selkeästi alle 1/4 osa kunnaN taloudesta. Tuloverot alle 20%, osuus yhteisötuloveroissa 5%, kiinteistöveroa ja palvelumaksuja.. koko loppu muu raha joka kuntalaisilla ja yrityksillä on, menee muuhun toimintaan. Siis suurin osa.

Kuntakoon kasvattaminen kasvattaa kokonaistalouden osuutta. Kuten ketjussa aikasmmein olen linkittänyt, niin Geoffrey West on osoittanut ”The surprising math of cities” että varallisuus ja toimeliaisuus kasvaa 15% aina kaupungin koon kaksinkertaistuessa (maalla, maanosalla tai hajotetulla politiikalla ei ole tähän vaikutusta). Samoin infran tarve pienenee sen saman 15%.. Toki ongelmatkin, syrjäytyneisyys ja rikollisuus jne kasvaa 15%.

..Joten pitkällä tähtäimellä se, että Suomi kaupungistuu näillä keskusalueillaan on talouden kasvattamiskysymys. Ja se, että YK tilaston mukaan Suomen kaupungistumisaste on vain 62%, kun Ruotsissa 84%, Tanskassa 79% ja Norjassa 77%. Tarkoittaa että meillä asuu enemmän ihmisiä haja-asutusalueilla, joten meillä on reaalikalliimpaa huolehtia heidän palveluistaan (heitä on enemmän).

 

[Stonewall]

..Joten pitkällä tähtäimellä se, että Suomi kaupungistuu näillä keskusalueillaan on talouden kasvattamiskysymys. Ja se, että YK tilaston mukaan Suomen kaupungistumisaste on vain 62%, kun Ruotsissa 84%, Tanskassa 79% ja Norjassa 77%. Tarkoittaa että meillä asuu enemmän ihmisiä haja-asutusalueilla, joten meillä on reaalikalliimpaa huolehtia heidän palveluistaan (heitä on enemmän).

Valintakysymyksiähän nämä ovat. Suomi pärjää maailmanmitassa erinomaisesti tällä kaupungistumisasteella, eli tähän astista politiikkaa voidaan pitää onnistuneena yhdistelmänä kylmää taloutta ja pehmeämpää elämän muiden arvojen arvostamista. Vaikka palvelujen takaaminen tulee olemaan ongelma, eivät kuntauudistus hahmotelmat toistaiseksi näytä pystyvän takaamaan palveluja kustannusten vain kasvaessa. Itse en millään näe keskittämisen tuovan erityistä autuutta, päinvastoin. Maailmalla hallitsematon kaupungistuminen johtaa kaikkien elintason laskuun maan hinnan noustessa, jolloin slummiutuminen on ainoa vaihtoehto. Ja slummiutumistahan tosiaan näkee jo Ruotsissa, eikä se Suomessakaan ole kaukana.
Kuntauudistuksessa pitäisi ymmärtää ottaa aikalisä, ettei tätä nyt ryssitä liialla kiireellä, kuten nyt pahasti näyttää.

 

[Fordél]

Kuntauudistuksessa pitäisi ymmärtää ottaa aikalisä, ettei tätä nyt ryssitä liialla kiireellä, kuten nyt pahasti näyttää.

Eiköhän se aikalisä ole jo otettu, kun monet pienet puolueet ovat viestittäneet kuinka tämän asian kanssa ei tarvitse hätäillä. Ainoastaan kokoomuksella tuntuu olevan kova kiire viedä uudistus tässä ja nyt läpi. Se on jäänyt uudistuksensa kanssa aikalailla yksin.

 

[Vaughan]

Ainoastaan kokoomuksella tuntuu olevan kova kiire viedä uudistus tässä ja nyt läpi.

"Kiire" ei liene oikea termi sellaisen uudistuksen kohdalla, jonka tarve tunnistettiin ensimmäisen kerran 20-vuotta sitten...

Sen jälkeen on jokainen suuri puolue ollut vuorollaan hallituksessa ja väistänyt vastuunsa. Kuitenkin kaikki tietävät, että:

- nykymallilla jatkaminen ei ole mahdollista, koska liian monella kunnalla loppuu rahat kesken väestön ikääntyessä
- vapaaehtoiset kuntaliitokset eivät riitä, koska rikkaimmat eivät halua yhdistyä ja köyhimpiä ei kukaan halua
- lisääntyneitä menoja ei voida siirtää valtion (=kaikkien veronmaksajien) maksettavaksi

Kukaan ei ole väittänyt, että pelkkä kunnanrajojen siirtely toisi säästöjä. Säästöjä syntyy vasta, jos palvelut ja palvelurakenteet saadaan tehokkaammiksi. Se ei taas onnistu "pikkukuntamallilla" (=nykymalli), koska ylikunnallinen päätöksenteko vaatii yleensä yksimielisyyttä. Eli jos yksikin vastustaa, mitään ei tapahdu. Kaikenlaisten pientenkin paikallisten uudistusten läpivieminen ylikunnallisesti on byrokraattista, poliittisen kähminnän läpitunkemaa - ja ennen kaikkea helvetin hidasta.

Ehdotettu kuntauudistus ei ole minunkaan suosikkimallini, mutta on silti parempi kuin nykymalli. Siksi kannatan sen jatkamista. Jos se ei ole tarpeeksi tehokas, niin lyödään kuntia yhteen sitten vielä suuremmalla kädellä. Silloin oltaisiinkin jo aika lähellä "maakuntamallia"...

 

[heikkik]

Eiköhän se aikalisä ole jo otettu, kun monet pienet puolueet ovat viestittäneet kuinka tämän asian kanssa ei tarvitse hätäillä. Ainoastaan kokoomuksella tuntuu olevan kova kiire viedä uudistus tässä ja nyt läpi. Se on jäänyt uudistuksensa kanssa aikalailla yksin.

Osalla kokoomusta. Kyllä esim. Tampereen lähikuntien kokoomuslaiset vastustavan Suur-Tamperetta. Tai ainakin julkisuuteen lausuntoja antavat kokoomuslaiset lähikuntien johtohenkilöt. Mutta kukapa nyt niin tyhmä olisi, ettei omaa etuaan katsoisi. Kyllä kuntien henkilöstössä on tuhansia ja tuhansia kokoomuslaisia, jotka haluavat säilyttää omat saavutetut etunsa.

 

[Fordél]

Osalla kokoomusta. Kyllä esim. Tampereen lähikuntien kokoomuslaiset vastustavan Suur-Tamperetta. Tai ainakin julkisuuteen lausuntoja antavat kokoomuslaiset lähikuntien johtohenkilöt. Mutta kukapa nyt niin tyhmä olisi, ettei omaa etuaan katsoisi. Kyllä kuntien henkilöstössä on tuhansia ja tuhansia kokoomuslaisia, jotka haluavat säilyttää omat saavutetut etunsa.

Kyllä, ja eihän esimerkiksi Espoossakaan kokoomuslainen kaupunginjohtaja Mäkelä ole suhtautunut positiivisesti liitokseen Helsinkiin.

Kokoomuksessakin on siis erilaisia näkemyksiä, viimeistään kun mennään kuntakentälle, mutta johtopoliitikoissa ollaan asioista samaa mieltä.

 

[Fordél]

"Kiire" ei liene oikea termi sellaisen uudistuksen kohdalla, jonka tarve tunnistettiin ensimmäisen kerran 20-vuotta sitten...

Kyllä, mutta kiire koskee sitä, että uudistus viedään läpi tässä ja nyt tällä nykyisellä ehdotetulla mallilla. Muut puolueet tuntuvat taas olevan valmiita hakemaan muunlaisiakin ratkaisuja ja katsomaan asiaan rauhassa aikalisän kanssa.

 

[julle-jr]

Kyllä, mutta kiire koskee sitä, että uudistus viedään läpi tässä ja nyt tällä nykyisellä ehdotetulla mallilla. Muut puolueet tuntuvat taas olevan valmiita hakemaan muunlaisiakin ratkaisuja ja katsomaan asiaan rauhassa aikalisän kanssa.

Mutta miksi muut puolueet eivät tuon mainitun 20 vuoden aikana ole lähteneet paukuttamaan uudistusta läpi, edes jollain aikataululla?

 

[Fordél]

Mutta miksi muut puolueet eivät tuon mainitun 20 vuoden aikana ole lähteneet paukuttamaan uudistusta läpi, edes jollain aikataululla?

Onhan tässä ollut viimeisen 20 vuoden aikana vaikka minkälaista muutosta kuntakentällä. 1980-luvun lopulta alkanut kehitys (valtionosuusuudistus jne.) lisäsi todella merkittävästi kuntien itsehallintoa ja tällä toivottiin juuri tehokkaampaa kunnallishallintoa. Nyt keinona halutaan käyttää kuntakoon kasvattamista, mutta sille on näkäjään vaikeampi saada yhtä laajaa kannatusta, ymmärrettävästi.

 

[Kiekoton]

Hiljaiselo kuntauudistuksen suhteen on taas päättymässä. SDP jo ehti julistamaan, ettei pakkoliitoksia tule. Toisten tietojen mukaan hallitukselta odotetaan tiedotetta, jossa (pienten) kriisikuntien pakkoliitokset hyväksyttäisiin.
Kuntien määrän pudottamisesta hallituspuolueet ovat jo hyvin tinkineet.

Hankala tilanne hallituspuolueilla. Kunnallisvaaleja silmällä pitäen tässä nyt vain tasapainoillaan sen suhteen, miten paljon ammutaan itseään jalkaan.

 

[msg]

Enemmän kai tämä mahdollinen pakkoliitos kirpaisee niitä kuntia, joihin nämä persaukiset pikkukunnat pakkoliitetään? Nytkin taitaa olla kuntia, jotka eivät kenellekään liitoskumppaniksi kelpaa?