3. Uskooko joku näiden kyläpoliitikkojen meuhaamista? Talouden tiukat reunaehdot sanelevat palvelut nyt niinkuin ennen.
Ei ennen ole sanellut, kyllä siellä on ollut monissa toiminnoissa aika paljon slackia, mutta kuntatalous kiristyy koko ajan.
4. Onko keskittymisessä jotain perustavanlaatuista vikaa?
Kyllä silloin, jos se menee äärimmäisyyksiin. Sellaisia eläväisiä vähän pienempiä kaupunkeja täällä voisi olla enemmän kuten monissa muissakin maissa on. Ei kaikkea tarvitse pyrkiä saamaan muuttamaan suurimpiin kasvukeskuksiin. Toinen ongelma on maan yksinapaisuus. Jonkun Tampereen tms. kaupungin pitäisi kehittyä suhteessa vahvemmaksi.
Periaatteessahan mitään ongelmaa ei olisi, jos asuntokanta olisi riittävä. Nyt ei rakenneta riittävästi, vaan koko ajan ylläpidetään jonkinlaista asuntopulaa, jotta voidaan myydä varmaan 30-40% kalliimmalla asuntoja kuin mikä niiden arvo on. Varsinkin pienten asuntojen suhteen tilanne on naurettava, vaikka Helsingin ympäristössä on peltoa vaikka kuinka paljon, eikä kaupunkikaan ole rakennettu vielä täyteen.
Ja extrakysymys pääkaupunkiseudulle:
Kun väitätte verontasauksella elättävänne muita kuntia,eikös se ole luonnollista valtion virkamiesarmeijan maksaessanne verot Helsinkiin kun palkkansa saavat kuitenkin kaikkien veronmaksajien rahoista. Sama firmojen pääkonttoreiden kohdalla?
Tietyllä tavalla olet oikeilla jäljillä, mutta tämä on paljon monimutkaisempi kuvio. Otetaan esimerkiksi kesäasukkaat. Olisi hyvä, jos löydettäisiin keino, jolla matkailuun tai vapaa-ajan viettoon keskittyvät kunnat voisivat saada tollaisten semi-vakiasukkaiden veroista osan. Samoin olisi hyvä, jos löydettäisiin keino, millä esim. eläkeläisten asuinkunniksi profiloituvat paikkakunnat, saisivat paremmin verotuloja kuin nyt. Paljon puhutaan siitä, että Suomi voisi jopa viedä hyvinvointipalveluiden tietotaitoa, mutta sitten ei anneta mahdollisuutta kunnille tuottaa niitä palveluita sillä tavalla, että keskittyvät niihin, eikä esim. teollisuuteen, koska nyt se ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla, kun kuntien välinen tulojen siirto tuossa mielessä ei toimi. Se voisi toimia jopa valtioiden välillä, jos Viroon esim. rakennettaisiin joku eläkeläiskylä.
Joku matikkanero voisi muuten laskea, että jos Espoon ja Vantaan palvelut tuottaisiin samalla tehokkuudella, jolla Helsinki omansa tuottaa, niin paljonko se maksaisi nykyistä enemmän?
On erikseen ne palvelut, jotka kannattaa tuottaa keskustassa kuten vaikkapa konsertit ja muu kulttuurielämä, mutta sitten on myös palveluita, jotka kannattaisi tuottaa jossain radanvarressa vähän kauempana Helsingistä. Ei jatkossa ole varaa tuottaa kaikkia palveluita Helsingin hintatasolla.
Toki tehostaminen liittyy kaikkeen työntekoon, mutta aika vaikea on karsia esim. vanhustenhoidosta henkilöstöä kun palveluiden tarve vain kasvaa. Jos siis puhutaan pelkästä hallinnosta niin oma mutuni on, että valtionpuolella on vähintään yhtä paljon tehostettavaa.
Nimenomaan vanhustenhoito on yksi, mistä voidaan karsia. Silloin pitää miettiä tuotetaanko vähemmän palveluita vai samat palvelut halvemmalla hinnalla. Keskeinen ongelma on se, että sosiaali- ja terveyspalveluita tarjotaan siellä, missä niitä on liian kallista tarjota. Jos Stockmannilla ei kauppa kävisi niin se ei olisi Aleksanterinkadulla, vaan jossain Ideaparkin tienoilla. Vanhustenhoito pitää saada sinne, missä maa on halvempaa rakentaa niitä hoitolaitoksia ja jossa hoitajien elinkustannukset ovat halvemmat kuin jossain Helsingin keskustassa. Käsittämätöntä, että mm. isoäitini oli aikanaan sekä Unioninkadulla että Laakson sairaalassa ennenkuin depasi ja ne eivät olleet mitään lyhyitä aikoja. Aivan liian kalliita sijainteja, kun vanhukselle on kuitenkin sama missä hän makaa. Sitten pitää ottaa huomioon ne muualta työn perässä muuttaneet. Heille pitäisi tarjota porkkana muuttaa jo ennenkuin ovat huonossa kunnossa jollekin pienemmälle paikkakunnalle, jossa noi palvelut voisi tuottaa halvemmalla.
