Suomen kuntarakenne

[jussi_j]

Jos noita johtajia vähenee noin 200 katoavasta kunnasta niin tulihan siinä jo työvoimasäästöä ehkä pari hassua tuhatta. Vielä jää semmoinen 190-195 tuhatta, että päästään sinne 200 000 paikkeille. Johtajista ei siis paljoa säästetä, vaikka ne hyvänä mielikuvaleikkurina menevätkin peruskansan silmissä.

No jos meiltä häviää 200 kunnasta kunnanjohtaja ja joku apulainen, henkilöstökulut about 150 000/ vuosi niin tuleehan siitä jo 300 miljoonaa säästöä.

En tiedä mikä on mielestäsi niin pieni summa, että sen takia ei kannata kumartua, mutta 300 milliä on minusta jo ihan kelpo raha. Tietenkin säästöä tulee paljon enemmän, mutta kuten todettua pitkällä tähtäimellä.

Kuntien ja valtion tekemisen suurin ongelma ei ole kylläkään kuntien määrä, vaan yleinen osaamattomuus ja täysin naurettava yrityskulttuuri. Kuntia pakkoliittämällä saadaan ehkä organisaatioihin vipinää, että tuohonkin tulisi joku muutos. Asiaa ei tosin auta 5 vuoden irtisanomisaika jos nämä ihmiset tungetaan väkisin organisaatiota täyttämään. Itse antaisin mielummin reilua eropakettia kouraan, että pääsisi jengistä eroon. Sama se kai on kaikille onko joku kotona tekemättä mitään vai töissä tekemättä mitään.

 

[Tadu]

Kuntien ja valtion tekemisen suurin ongelma ei ole kylläkään kuntien määrä, vaan yleinen osaamattomuus ja täysin naurettava yrityskulttuuri. Kuntia pakkoliittämällä saadaan ehkä organisaatioihin vipinää, että tuohonkin tulisi joku muutos. Asiaa ei tosin auta 5 vuoden irtisanomisaika jos nämä ihmiset tungetaan väkisin organisaatiota täyttämään. Itse antaisin mielummin reilua eropakettia kouraan, että pääsisi jengistä eroon. Sama se kai on kaikille onko joku kotona tekemättä mitään vai töissä tekemättä mitään.

Itse olen ollut töissä julkisella puolella (valtiolla tosin, mutta eiköhän sama päde kuntatasollakin) ja yksityisellä puolella asiantuntijaorganisaatioissa.

Eroja:

• Valtiolla paljon turhia statuspalavereita
• Valtiolla paremmat palkat
• Yksityisellä pätevämpää porukkaa
• Valtiolla rutosti enemmän kahvitunteja
• Valtiolla TES:sin mukaan 21 minuuttia lyhyempi työpäivä
• Valtiolla TES:sin mukaan Enemmän lomapäiviä
• Valtiolla älyttömiä nollaprojekteja
• Valtiolla Keski-ikä todella korkea -> Suojatyöpaikkoja
• Valtiolla työntekijät eivät ole tyytyväisiä mihinkään, eivät edes palkkatasoon
• Yksityisellä työntekijät ovat tyytyväisempiä, paitsi palkkaan tietenkin

Suomen rakenne, jossa melkein jokainen on julkisella puolella töissä ei voi olla kestävä. Tietenkin on ammatteja (terveydenhoito, opetustoimi), joita ei kannata yksityistää, mutta tuo hallinnon määrä ja tehokkuus on aivan uskomatonta paskaa.

 

[Dennis]

No jos meiltä häviää 200 kunnasta kunnanjohtaja ja joku apulainen, henkilöstökulut about 150 000/ vuosi niin tuleehan siitä jo 300 miljoonaa säästöä.

En tiedä mikä on mielestäsi niin pieni summa, että sen takia ei kannata kumartua, mutta 300 milliä on minusta jo ihan kelpo raha. Tietenkin säästöä tulee paljon enemmän, mutta kuten todettua pitkällä tähtäimellä.

Laskepa ne nollat uudestaan. :) Ei sikäli, onhan se 30 miltsiäkin iso raha.

 

[Lynx canadensis]

Hallitus ajaa kuntauudistusta, jossa suuret kaupungit yrittävät kaapata hyvinvoivat kehyskunnat ja maksattaa niillä oman organisaationsa saneerauksen.

Näin arvioi Tampereen yliopiston eläkkeelle jäävä kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen, joka luopui kannattamasta vahvan peruskunnan hallintomallia vähän ennen kuin uusi hallitus otti sen ohjelmaansa.

Aikalainen Suurkaupungit yrittävät kaapata kehyskunnat

 

[TosiFani]

Aikalainen Suurkaupungit yrittävät kaapata kehyskunnat

Niin, kehyskunnat ovat nukkumalähiöitä, joissa suurkaupungissa töissä oleva käy nukkumassa. Eikö ole järkevää, että työssäkäyntikunta ja asuinkunta olisi sama?

 

[msg]

Niin, kehyskunnat ovat nukkumalähiöitä, joissa suurkaupungissa töissä oleva käy nukkumassa. Eikö ole järkevää, että työssäkäyntikunta ja asuinkunta olisi sama?

Helsingin tapauksessa pitäisi varmaan liittää koko Uusimaa Helsinkiin? Itsehän en espoolaisena ole moneen vuoteen käynyt Helsingissä töissä.

Ja aika moni pientaloa haluava onkin nyt jo muuttanut pois HEVK-alueelta ja muuttoliike jatkuu niin kauan kuin pientaloja ei ole HEVK-alueella tarjolla tai hinnat ovat liian suolaiset.

Joku matikkanero voisi muuten laskea, että jos Espoon ja Vantaan palvelut tuottaisiin samalla tehokkuudella, jolla Helsinki omansa tuottaa, niin paljonko se maksaisi nykyistä enemmän?

 

[Vaughan]

Viranhaltijoiden sopimusten purkaminen on hemmetin vaikeaa pakolla.

Viranhaltijan irtisanominen on aivan yhtä helppoa kuin työsopimussuhteisen: ensin YT-neuvottelut, sitten lappu käteen ja irtisanomisajan myötä pihalle.

Kokonaan toinen asia on, että niin ei tehdä - heti. Vaan ensin odotetaan luonnollista poistumaa, ja todennäköisesti kun se ei riitä, annetaan lopuille vielä joku siirymäaika. Lopputulemana kuntien työvoima vähenee, ja veronmaksajien rahaa säästyy tärkeämpiin kohteisiin kuin hallintovirkamiesten palkkoihin.

Turhia virkamiehiä on pienimmissäkin kunnissa kymmeniä, keskisuurissa satoja ja kaikkein suurimmissa tuhansia.

nimim. "virkamies"

 

[Fordél]

Itse olen ollut töissä julkisella puolella (valtiolla tosin, mutta eiköhän sama päde kuntatasollakin) ja yksityisellä puolella asiantuntijaorganisaatioissa.

Sekä valtion että kunnan puolella töissä olleena ja valtionhallintoa nykyisin läheltä seuraavana voin todeta, että pahiten pakka on sekaisin valtion puolella. Jos jossain tässä maassa olisi tehostettavaa ja niin se olisi valtionhallinnossa. Kunnissa on toki omat ongelmansa, mutta eniten karsittavaa olisi varmasti valtionhallinnossa aina aluetasolta keskushallintoon.

Mitä tulee kunta-uudistukseen niin keskeisintähän tässä kaikessa on palvelut. Niitä pitäisi saada tehokkaammin tuotettua. Tapahtuuko se parhaiten kuntarajoja siirtämällä?

Mielestäni ei välttämättä ja tässä uudistuksessa häiritsee juuri tämä seikka, että koko hommaa viedään eteenpäin kuntarajat edellä vaikka pitäisi mennä palvelut edellä. Kuntien hallinnon kustannukset ovat vuosittain noin kolme prosenttia, joten jos suuria säästöjä halutaan, täytyisi miettiä miten kuntien palveluja voitaisiin tuottaa tehokkaammin. Tosin tässäkin on ongelmana se, että terveydenhuolto on jo OECD:n mittapuulla tehokas, mutta varmasti parannettavaakin löytyy ja paljon. Ehkä ratkaisuna on vieläkin isommat yksiköt, mutta tarvitseeko tämä välttämättä näin radikaalia kuntauudistusta? Ehkä, mutta toivoisin silti, että rajojen tuijottamisen sijaan katse olisi palveluissa.

 

[Vaughan]

Jos jossain tässä maassa olisi tehostettavaa ja niin se olisi valtionhallinnossa. Kunnissa on toki omat ongelmansa, mutta eniten karsittavaa olisi varmasti valtionhallinnossa aina aluetasolta keskushallintoon.

Olen samaa mieltä valtionhallinnon ongelmista - tehostamista ja hallinnon keventämistä tarvitaan.

Asioissa on kuitenkin mittakaavaero: valtio työllistää n. 4 % Suomen työvoimasta, kunnat n. 20 %. Siitä näkee suoraan kuinka paljon on mahdollista säästää mistäkin.

Otan esimerkkilaskelman: neljänneksen henkilöstövähennys kuntasektorilla pienentäisi julkisen sektorin työntekijöiden osuutta työvoimasta enemmän kuin mitä koko valtionhallinnon teoreettinen lakkauttaminen vähentäisi!

Suomen suuri (ja veronmaksajille raskas) julkinen sektori johtuu eniten kuntasektorista, toiseksi eniten mainitsemastasi valtion aluehallinnosta ja vasta kolmanneksi valtion keskushallinnosta.

 

[Fordél]

Asioissa on kuitenkin mittakaavaero: valtio työllistää n. 4 % Suomen työvoimasta, kunnat n. 20 %. Siitä näkee suoraan kuinka paljon on mahdollista säästää mistäkin.

Otan esimerkkilaskelman: neljänneksen henkilöstövähennys kuntasektorilla pienentäisi julkisen sektorin työntekijöiden osuutta työvoimasta enemmän kuin mitä koko valtionhallinnon teoreettinen lakkauttaminen vähentäisi!

Suomen suuri (ja veronmaksajille raskas) julkinen sektori johtuu eniten kuntasektorista, toiseksi eniten mainitsemastasi valtion aluehallinnosta ja vasta kolmanneksi valtion keskushallinnosta.

Kyllä, mutta kuinka suuri osa tosta kuntien 20% on hallinnon työntekijöitä ja kuinka moni tekee ns. "oikeita töitä"/suorittavaa työtä eli opettaa lapsia, hoitaa ihmisten terveyttä, pitää puistot kunnossa jne.?

Toki tehostaminen liittyy kaikkeen työntekoon, mutta aika vaikea on karsia esim. vanhustenhoidosta henkilöstöä kun palveluiden tarve vain kasvaa. Jos siis puhutaan pelkästä hallinnosta niin oma mutuni on, että valtionpuolella on vähintään yhtä paljon tehostettavaa.

 

[msg]

Kyllä, mutta kuinka suuri osa tosta kuntien 20% on hallinnon työntekijöitä ja kuinka moni tekee ns. "oikeita töitä"/suorittavaa työtä eli opettaa lapsia, hoitaa ihmisten terveyttä, pitää puistot kunnossa jne.?

Tuolta voi itse laskea suuntaa antavia määriä:

http://www.kuntatyonantajat.fi/SiteCollectionDocuments/palkat_2011/frameindex.html

 

[scholl]

3. Uskooko joku näiden kyläpoliitikkojen meuhaamista? Talouden tiukat reunaehdot sanelevat palvelut nyt niinkuin ennen.

Ei ennen ole sanellut, kyllä siellä on ollut monissa toiminnoissa aika paljon slackia, mutta kuntatalous kiristyy koko ajan.

4. Onko keskittymisessä jotain perustavanlaatuista vikaa?

Kyllä silloin, jos se menee äärimmäisyyksiin. Sellaisia eläväisiä vähän pienempiä kaupunkeja täällä voisi olla enemmän kuten monissa muissakin maissa on. Ei kaikkea tarvitse pyrkiä saamaan muuttamaan suurimpiin kasvukeskuksiin. Toinen ongelma on maan yksinapaisuus. Jonkun Tampereen tms. kaupungin pitäisi kehittyä suhteessa vahvemmaksi.

Periaatteessahan mitään ongelmaa ei olisi, jos asuntokanta olisi riittävä. Nyt ei rakenneta riittävästi, vaan koko ajan ylläpidetään jonkinlaista asuntopulaa, jotta voidaan myydä varmaan 30-40% kalliimmalla asuntoja kuin mikä niiden arvo on. Varsinkin pienten asuntojen suhteen tilanne on naurettava, vaikka Helsingin ympäristössä on peltoa vaikka kuinka paljon, eikä kaupunkikaan ole rakennettu vielä täyteen.

Ja extrakysymys pääkaupunkiseudulle:
Kun väitätte verontasauksella elättävänne muita kuntia,eikös se ole luonnollista valtion virkamiesarmeijan maksaessanne verot Helsinkiin kun palkkansa saavat kuitenkin kaikkien veronmaksajien rahoista. Sama firmojen pääkonttoreiden kohdalla?

Tietyllä tavalla olet oikeilla jäljillä, mutta tämä on paljon monimutkaisempi kuvio. Otetaan esimerkiksi kesäasukkaat. Olisi hyvä, jos löydettäisiin keino, jolla matkailuun tai vapaa-ajan viettoon keskittyvät kunnat voisivat saada tollaisten semi-vakiasukkaiden veroista osan. Samoin olisi hyvä, jos löydettäisiin keino, millä esim. eläkeläisten asuinkunniksi profiloituvat paikkakunnat, saisivat paremmin verotuloja kuin nyt. Paljon puhutaan siitä, että Suomi voisi jopa viedä hyvinvointipalveluiden tietotaitoa, mutta sitten ei anneta mahdollisuutta kunnille tuottaa niitä palveluita sillä tavalla, että keskittyvät niihin, eikä esim. teollisuuteen, koska nyt se ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla, kun kuntien välinen tulojen siirto tuossa mielessä ei toimi. Se voisi toimia jopa valtioiden välillä, jos Viroon esim. rakennettaisiin joku eläkeläiskylä.

Joku matikkanero voisi muuten laskea, että jos Espoon ja Vantaan palvelut tuottaisiin samalla tehokkuudella, jolla Helsinki omansa tuottaa, niin paljonko se maksaisi nykyistä enemmän?

On erikseen ne palvelut, jotka kannattaa tuottaa keskustassa kuten vaikkapa konsertit ja muu kulttuurielämä, mutta sitten on myös palveluita, jotka kannattaisi tuottaa jossain radanvarressa vähän kauempana Helsingistä. Ei jatkossa ole varaa tuottaa kaikkia palveluita Helsingin hintatasolla.

Toki tehostaminen liittyy kaikkeen työntekoon, mutta aika vaikea on karsia esim. vanhustenhoidosta henkilöstöä kun palveluiden tarve vain kasvaa. Jos siis puhutaan pelkästä hallinnosta niin oma mutuni on, että valtionpuolella on vähintään yhtä paljon tehostettavaa.

Nimenomaan vanhustenhoito on yksi, mistä voidaan karsia. Silloin pitää miettiä tuotetaanko vähemmän palveluita vai samat palvelut halvemmalla hinnalla. Keskeinen ongelma on se, että sosiaali- ja terveyspalveluita tarjotaan siellä, missä niitä on liian kallista tarjota. Jos Stockmannilla ei kauppa kävisi niin se ei olisi Aleksanterinkadulla, vaan jossain Ideaparkin tienoilla. Vanhustenhoito pitää saada sinne, missä maa on halvempaa rakentaa niitä hoitolaitoksia ja jossa hoitajien elinkustannukset ovat halvemmat kuin jossain Helsingin keskustassa. Käsittämätöntä, että mm. isoäitini oli aikanaan sekä Unioninkadulla että Laakson sairaalassa ennenkuin depasi ja ne eivät olleet mitään lyhyitä aikoja. Aivan liian kalliita sijainteja, kun vanhukselle on kuitenkin sama missä hän makaa. Sitten pitää ottaa huomioon ne muualta työn perässä muuttaneet. Heille pitäisi tarjota porkkana muuttaa jo ennenkuin ovat huonossa kunnossa jollekin pienemmälle paikkakunnalle, jossa noi palvelut voisi tuottaa halvemmalla.

 

[Tarinankertoja]

Nimenomaan vanhustenhoito on yksi, mistä voidaan karsia.

sää oot niiku vähän .. pihalla?

Yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa

http://kuvaton.com/k/Y0kM.jpg


Mietippä uudelleen, että voidaanko...

 

[TSVA]

sää oot niiku vähän .. pihalla?

Yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa

http://kuvaton.com/k/Y0kM.jpg


Mietippä uudelleen, että voidaanko...

En tiedä tarkoittiko nimimerkki scholl karsimista vai pikemminkin tehostamista. Tuosta kuvastasikin käy ilmi se että kustannuksia on karsittava per vanhushuoltoa käyttävä asiakas, mutta kokonaiskustannuksia ei varmasti saada karsittua jos palvelut halutaan pitää jokseenkin inhimillisellä tasolla.

Tietenkin suurempien ikäluokkien edustajat tulevat huonontuneesta vanhushuollosta marisemaan, mutta minusta osa tästä paskasta, mikä kierotuneesta ikärakenteesta seuraa, kuuluukin valua heidän niskaansa. Hehän ovat ikäluokkana yhdessä "päättäneet" olla lisääntymättä yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla.

 

[scholl]

En tiedä tarkoittiko nimimerkki scholl karsimista vai pikemminkin tehostamista.

Rahamäärää joudutaan karsimaan per vanhus, koska vanhusten määrä tulee kasvamaan ja veronmaksajien määrä vähenemään. Silloin jos palvelutasoa ei haluta laskea niin palvelut pitää tuottaa halvemmalla, mikä nähdäkseni tarkoittaa halvempia fasiliteetteja ja alhaisempia palkkoja, mikä molemmissa tapauksissa tarkoittaa sitä, ettei toimita pääsääntöisesti missään metropolialueella. Vanhainkodit ja asunnot pitää pystyä rakentamaan nykyistä halvemmalla ja hoitohenkilökunnan kaikki elinkustannukset pitää olla nykyistä alhaisemmat. Lisäksi jonkinlainen vapaaehtoistoiminta tullee lisääntymään. Hyväkuntoiset eläkeläiset tulevat jatkossa tekemään jotain talkootyötä, kun meillä ei ole varaa ylläpitää samanlaista hyvinvointivaltiota kuin aikaisemmin.

Mitä tulee sitten johonkin linkitettyihin kuviin niin en kommentoi niitä, koska en ole mikään nyyhkijätyyppi, vaan analysoin näitä asioita realistisista lähtökohdista.

 

[Stonewall]

Kyllä tämä kuntarajat edellä uudistaminen on niin huono ratkaisu, että peri-suomalaiseen tapaan se varmasti runnotaan läpi. Jos uudistus toteutuisi, meillä olisi edelleen jättimäisiä kuntia (esim Utsjoki-Inari-kunta), joissa asuisi vain kymmenisen tuhatta asukasta. Toisaalta pääkaupunkiseudun uudessa kunnassa asuisi pienemmällä alueella miljoona asukasta. Ei sen pitäisi olla niin vaikeaa tajuta, että oikeasti samat lait eivät toimi maan eriosissa. Ei tämä kaavailtu uudistus auta asiaa oikeastaan mitenkään. Mutta sen sijaan, että mietittäisiin voidaanko asialle jotain tehdä lainsäädäntöä, maakuntien tehtäviä tai valtionosuuksien jakoa muuttamalla, niin ollaan jämähdetty kuntien lukumäärään. Suhmurointia.

Kun nyt 70% kansasta vastustaa kuntauudistusta, niin opposition kannattaisi julistaa sitoutuvansa purkamaan hallituksen diktatoorinen päätös (mikäli se saadaan aikaan) seuraavien vaalien jälkeen. Lähtisi viimein Käteisen kannatus alamäkeen, ja mikä tärkeintä, asiaa jouduttaisiin oikeasti pohtimaan uudelleen. Ja pahimmassa tapauksessa "uudistus" voitaisiin oikeasti purkaa ja ongelmaan voitaisiin aidosti hakea ratkaisua.

 

[TosiFani]

Kuuntelin juuri Ylen Radio Suomesta Risto Uimosen kolumnin aiheesta. Siinä hän vertasi mielestäni aika osuvasti suomalaisia kreikkalaisiin.

Suomalaiset ovat kuntauudistuspaineissaan samanlaisessa tilanteessa kuin kreikkalaiset talouskriisissään. Kaikki tietävät, ettei entinen peli vetele. On uudistuttava ja tehtävä kipeitä ratkaisuja, mutta ei minun kunnassani, kuuluu huuto.

Selvitysmies Timo Relander antoi Esko Ahon hallitukselle raportin kuntauudistuksesta vuonna 1993, jossa todettiin, että jotain pitäisi tehdä. Nyt jokainen pystyy tutkimaan tilastoja ja toteamaan, että jotain pitäisi tehdä. Nostetaanko vähän veroäyriä??

Lainaus Yle.fi sivulta ja tässä linkki kyseiseen kolumniin Minkä taakseen jättää sen eestään löytää

 

[Saskatoon]

Itse näkisin, että paras tapa olisi saada tämä ratkaisu runnottua läpi vaikka se ei hyvä olisikaan. Kaikista pahinta olisi olla tekemättä mitään tai päätyä johonkin täysin vesitettyyn kompromissiin. Jonkinmoinen kuntauudistus olisi tehtävä, mutta jos nyt ei saada jotain aikaan niin tuskin mitään saada aikaan ennen kuin on jo housuissa ja silloin joudutaan tekemään paljon kipeämpiä ratkaisuja. Fakta on se, ettei kunta-asioissa saada mitään järkeviä ratkaisuja aikaan ilman pakottamista ellei kyseessä olevilla kunnilla ole rahat loppu tms.

Joka tapauksessa kuntien tehtäviä pitäisi katsella tulevaisuutta varten. Erityisesti maankäyttö, toisen asteen koulutus, joukkoliikenne, erikoissairaanhoito ja muu laajempaa aluetta koskeva toiminta tulisi päättää aluekohtaisesti. Yksi vaihtoehto olisi ottaa esim maakunnat enemmän mukaan ja keskittää niille isompaa aluetta koskevat asiat ja siirtää samalla verotusoikeutta kunnilta maakunnille. Eikös Ruotsissa ja muissa maissa ole jokin tämäntyylinen systeemi käytössä?

 

[Stonewall]

Nyt jokainen pystyy tutkimaan tilastoja ja toteamaan, että jotain pitäisi tehdä. Nostetaanko vähän veroäyriä??

Lainaus Yle.fi sivulta ja tässä linkki kyseiseen kolumniin Minkä taakseen jättää sen eestään löytää

Jos nyt jotain positiivistä kunta"uudistuksesta" hakee, niin on totta että periaatteessa jotain yritetään viimein tehdä. Mutta ongelma on, että uudistuksen sisältö on täysin tyhjä. Kuntien rajojen muuttaminen ei poista ongelmia. Jotenkin on todella omituista, että rajojen muutosten kuvitellaan kuin taikaiskusta korjaavan monimutkaisen tilanteen.
Olettaisin että kaikkien uudistus yritysten ongelmana on toistaiseksi se, etätä haetaan yhtä muottia, jolla kaikki pitäisi saada toimimaan. Ilmeisesti ainoa ratkaisu olisi hoitaa asiat eriolosuhteissa eri tavoin. Eli jossain kuntia yhdistämällä, jossain antamalla tehtäviä maakunnille, ja jossain tekemällä kunta rajoja ylittävää yhteistyötä. Sekavaa, mutta ainakaan ehdotettu uudistus ei tule toimimaan, joten pitää miettiä ihan uusia ratkaisuja.

 

[Maglor]

Kyllä tämä kuntarajat edellä uudistaminen on niin huono ratkaisu, että peri-suomalaiseen tapaan se varmasti runnotaan läpi. Jos uudistus toteutuisi, meillä olisi edelleen jättimäisiä kuntia (esim Utsjoki-Inari-kunta), joissa asuisi vain kymmenisen tuhatta asukasta. Toisaalta pääkaupunkiseudun uudessa kunnassa asuisi pienemmällä alueella miljoona asukasta. Ei sen pitäisi olla niin vaikeaa tajuta, että oikeasti samat lait eivät toimi maan eriosissa. Ei tämä kaavailtu uudistus auta asiaa oikeastaan mitenkään. Mutta sen sijaan, että mietittäisiin voidaanko asialle jotain tehdä lainsäädäntöä, maakuntien tehtäviä tai valtionosuuksien jakoa muuttamalla, niin ollaan jämähdetty kuntien lukumäärään. Suhmurointia.

Tähän haluaisin heittää oman kommentin. Rakennelaki edellä mennään siksi, koska ensin halutaan pohtia, minkä kokoisille kunnille uudet tehtävät määritellään. Rakennelain perään on tulossa kuntalain uudistuksen aloitus syksyyn mennessä, kunhan kuntakierros on käyty läpi. Ihan yhtä hyvin olisi voitu lähteä kuntalain uudistuksesta ja vasta sen jälkeen siirtyä rajojen siirtämiseen. Myös valtionosuuslaki muutetaan perusteellisesti.

Kun sanot, että samat lait eivät päde maan eri osissa, niin ehdotatko silloin sitä, ettei lainsäädännön tulisi olla kaikille sama? Vai kenties sitä, että harvaan asuttujen kuntien ei tarvitsisi tarjota samoja palveluita kuin kasvukeskuskuntien?

Olen pohtinut tuota kuntakarttaa ja tullut siihen tulokseen, että se on oikeastaan ihan järkevä, jos hallinto vain järjestetään järkevästi alueiden sisällä. Käsittääkseni tuo VM:n kuntakartta on sellainen, jossa nuo kunnat (tai talousalueet) ovat taloudellisesti kestäviä, eli ne pystyvät pyörittämään nykyisenkaltaisia peruspalveluja kestävästi. Pidän näitä talousalueita maakuntahallintoon verrattavana himmelinä, jolle kannattaa suunnata sellaiset tehtävät, joiden hoitamiseen nykymuotoiset kunnat ovat liian pieniä. Nämä talousalueet voisivat ottaa hoitaakseen kaavoitukseen, terveydenhuoltoon, joukkoliikenteeseen ja toisen asteen koulutuksen kaltaisia tehtäviä. Lähidemokratian turvaamiseksi olisin valmis kunnanosavaltuustoihin, joille voisi antaa budjettivaltaa muun muassa peruskoulutukseen ja päivähoitoon liittyvissä tehtävissä, jotka ovat oikeasti kustannustehokkaampia, kun ne järjestetään paikallisesti. Nämä kunnanosavaltuustot/hallinto voitaisiin minusta järjestää nykyisen kuntarakenteen pohjalta.

 

[Stonewall]

Kun sanot, että samat lait eivät päde maan eri osissa, niin ehdotatko silloin sitä, ettei lainsäädännön tulisi olla kaikille sama? Vai kenties sitä, että harvaan asuttujen kuntien ei tarvitsisi tarjota samoja palveluita kuin kasvukeskuskuntien?

Perustuslakihan määrää kohtelemaan kansalaisia tasavertaisesti, joten joko sitä pitää muuttaa tai valtion joidenkin kuntien valtionosuuksia pitää lisätä. Se on karua, mutta esim. Utsjoella ei saada lähellekkään samoja palveluja kuin vaikkapa Rovaniemellä, mikäli kunta joutuu ne itse kustantamaan. Eikä tilanne parane juuri yhtään Inariin yhdistymällä. En sano, että yhdistyminen automaattisesti tarkoittaa palvelujen huononemistä, mutta mikäli mitään palveluja keskitetään jonnekin, niin ne eivät ole enään kaikkien asukkaiden saatavilla.
Eli voidaan joko valita säästöt keskittämällä ja palveluja huonontamalla tai pitää kiinni perustuslaista ja pitää huoli palveluista. Veikkaan, että vaaka kallistuu säästöjen ja kansalaisten epätasa-arvoisen kohtelun suuntaan.

Kun jatkossakin halutaan pitää kiinni lähidemokratiasta, ja sen vuoksi perustetaan kaupunginosavaltuustoja tai vastaavia, niin koko uudistuksen mielekkyys tulee kyseenalaiseksi. Tuntuu, että olisi ollut viisaampaa antaa entistä useampia asioita maakuntien hoitoon (joita on 19) ja antaa kuntien päättää sellaisista asioista joihin niiden rahkeet riittävät. Nyt perustetaan uusi organisaatio, jossa kuntien määrä lienee jotain sadan ja kahden sadan väliltä ja kaupunginosavaltuustoja saattaa olla jopa enemmän kuin kykyiset 320 kuntaa. Ja edelleen maakunnat hoitavat maakuntakaavoja jne. Vaikea uskoa, että byrokratia yhtään vähenee.

 

[Fordél]

Perustuslakihan määrää kohtelemaan kansalaisia tasavertaisesti, joten joko sitä pitää muuttaa tai valtion joidenkin kuntien valtionosuuksia pitää lisätä. Se on karua, mutta esim. Utsjoella ei saada lähellekkään samoja palveluja kuin vaikkapa Rovaniemellä, mikäli kunta joutuu ne itse kustantamaan.

Ei perustuslakia ole tässä kohdin tarpeen muuttaa. Yhdenvertaisuusperiaatehan takaa mm. sen, että kaikkia ihmisiä on kohdeltava samalla tavoin lain edessä eikä ketään saa syrjiä. Kunnissa se on myös yksi keskeisistä periaatteista tarkoittaen, että kaikkia kunnan asukkaita ja alueita on kohdeltava samanlaisissa tapauksissa samalla tavalla.

Tähän soppaan voidaan vielä lisätä muita lakeja kuten esim. alueiden kehittämislaki, jonka avulla pyritään mm. kaventamaan alueellisia kehityseroja ja edistämään alueiden tasapainoista kehittämistä. Lain mukaan kaikessa tässä on kuitenkin huomioitava alueiden erilaiset väestö-, elinkeino- ja aluerakenteen kehittämismahdollisuudet ja -tarpeet.

Eli summa summarum, et voi perustuslakiin nojaten mennä vaatimaan itsellesi ranualaisena samoja palveluita kuin vaikka mitä on Helsingissä saatavilla. Pääpointti on, että saat ne palvelut, jotka laki sulle määrää, mutta niiden taso voi vaihdella alueittain.

 

[Stonewall]

Eli summa summarum, et voi perustuslakiin nojaten mennä vaatimaan itsellesi ranualaisena samoja palveluita kuin vaikka mitä on Helsingissä saatavilla. Pääpointti on, että saat ne palvelut, jotka laki sulle määrää, mutta niiden taso voi vaihdella alueittain.

Jotenkin kun tämän saisi perille hallituksellekin, joka yrittää laittaa kuntia samaan muottiin. Eivät ne tosiaankaan mene saman sapluunan läpi, koska ne nyt ovat erilaisia. Jokainen kadunmieskin asian tajua, mutta hallitus ei.

 

[Fordél]

Jotenkin kun tämän saisi perille hallituksellekin, joka yrittää laittaa kuntia samaan muottiin. Eivät ne tosiaankaan mene saman sapluunan läpi, koska ne nyt ovat erilaisia. Jokainen kadunmieskin asian tajua, mutta hallitus ei.

Aika erilaisia kuntiahan sitä olisi jatkossakin olemassa jos virkamiestyönä valmisteltu esitys n. 70 kunnasta toteutuisi.

Huomioinarvoistahan muuten tässä kaikessa on, että nämä 70 kuntaa olisi rakennettu sen ajatuksen varaan, joka luotiin edellisen keskustajohtoisen hallituksen aikana:

"Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta."

Mitä tulee muuten palveluihin ja niiden tasoon niin ainakin liikuntapalveluissa on monessa kohdin menty kuntaliitoksen myötä parempaan suuntaan. Syntyneessä isommassa kunnassa on pystytty pitämään parempaa huolta koko uuden kunnan alueen liikkumismahdollisuuksista kuten latuverkostosta tai luistelupaikoista. Entisissä pienemmissä kunnissa ei niiden laajaan ylläpitoon ollut aina resursseja.

 

[Stonewall]

"Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta."

Tämä olisikin edelleen ihan hyvä lähtökohta, ja sen perusteella varmaan kuntien määrä vakiintuisi reilusti alle kolmeen sataan. Silti jää edelleen muutamia kuntia, joilla ei jatkossakaan ole edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä, mutta niinhän niitä jää 70-kunnankin mallissa. Mutta jos asiassa tehtäisiinkin vain ns. luonnollisia työssäkäyntialueen mukaisia liitoksia, niin kuntien määrää tuskin saataisiin lähellekään hallituksen haaveiluja. Parhaillaan palvelut eivät pahasti huonone ja kokonaiskustannukset nousevat vain hiukan, mutta keskimäärin palvelut tulevat huononemaan ja kustannukset nousevat kuten asiantuntijat ovat esittäneet. Kai tuon kustannusten nousemisen voisi kestää, jos palvelut olisivat ihmisten saatavilla sanotaan 50 kilometrin tai puolen tunnin matkustuksen päässä, mutta kun ei.