Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 272 077
  • 3 636

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Voitte aivan vapaasti osoittaa argumentaationi virheet. "Nettosaajien" työt poistamalla Suomessa ei olisi juuri minkäänlaista terveydenhuoltoa, eikä myöskään yrityksillä infraa pyörittää toimintaansa. Miten otatte tuon laskuissanne huomioon?

Voin antaa myös lukuja: työperäisen maahanmuuton kautta maahan saapuneiden työllisyysaste on huikeat 22% (tai 15 prosenttiyksikköä) korkeampi kun keskiverto kantasuomalaisen.
Juurikin näin. Vaikka maahanmuuttopolitiikkamme onkin ollut aina tiukkaa, ei Suomi yksinkertaisesti pysyisi pystyssä ilman maahanmuuttajataustaista väestöämme. Toki jonkinlaisena idealistina en halua asettaa ulkomaalaistaustaisia ja ns. kantasuomalaisia vastakkain edes retorisesti, suomalaisiahan olemme kaikki.

Sinänsähän tätä keskustelua on yhtäältä mielenkiintoista, mutta myös turhauttavaa seurata. Työperäinen maahanmuutto kun ei ole mikään uusi ilmiö, vaan ollut realiteetti Suomessakin jo vuosikymmenet.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Juurikin näin. Vaikka maahanmuuttopolitiikkamme onkin ollut aina tiukkaa, ei Suomi yksinkertaisesti pysyisi pystyssä ilman maahanmuuttajataustaista väestöämme. Toki jonkinlaisena idealistina en halua asettaa ulkomaalaistaustaisia ja ns. kantasuomalaisia vastakkain edes retorisesti, suomalaisiahan olemme kaikki.

Sinänsähän tätä keskustelua on yhtäältä mielenkiintoista, mutta myös turhauttavaa seurata. Työperäinen maahanmuutto kun ei ole mikään uusi ilmiö, vaan ollut realiteetti Suomessakin jo vuosikymmenet.
Kaivo on perinpohjin myrkytetty vuosikymmenten systemaattisella huomion keskittämisellä humanitääriseen maahanmuuttoon sekä tiettyihin ongelmademografioihin. Työperäinen maahanmuutto on lähinnä unohdettu tässä suhteessa. Myöskin vasemmisto on suht anteeksiantamattomasti pyrkinyt sabotoimaan kaikkia helpotuksia työperäiseen maahanmuuttoon ja vihreät olleet omalaatuisen hiljaa ja passiivisia myöskin. Omituinen ja surullinen spektaakkeli.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaivo on perinpohjin myrkytetty vuosikymmenten systemaattisella huomion keskittämisellä humanitääriseen maahanmuuttoon sekä tiettyihin ongelmademografioihin. Työperäinen maahanmuutto on lähinnä unohdettu tässä suhteessa. Myöskin vasemmisto on suht anteeksiantamattomasti pyrkinyt sabotoimaan kaikkia helpotuksia työperäiseen maahanmuuttoon ja vihreät olleet omalaatuisen hiljaa ja passiivisia myöskin. Omalaatuinen ja surullinen spektaakkeli.
Hyvin sanottu! Kieltämättähän asian ympärillä liikkuva keskustelu kiertää kehää ja samat argumentit näyttävät olevan käytössä vuosikymmenestä toiseen. Toki tämä ei rajoitu pelkästään Suomeen, mutta esimerkiksi Kanadan kaltaista maahanmuuttomyönteistä ilmapiiriä kaipaisin tännekin.

Kaivon myrkyttämisestä tuli mieleen eräs anekdootti. Bongasin hiljattain Instagramissa infografisen kartan, missä oli näytetty toiseksi opiskelluin kieli duolingo-sivustolla maittain. Suomessa kakkossijaa piti suomi, mistä jotkut sitten kyselivät (ehkäpä jotkut tahallaan väärin ymmärtäen), miksi näin ja kommenttikentässä vastaus oli kategorisesti pakolaiset. Olen ehkäpä palstamme myönteisimmin myös humanitääriseen maahanmuuttoon suhtautuvista, mutta pakolaiset ovat kuitenkin pienehkö osuus Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta, mutta juuri kyseinen kommenttikenttä lienee jonkinmoinen kuvaus osan näkemyksistä maahanmuuttoon.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ditto.

Te muut olette ihan tymiä, kun ette ajattele asiaa samalla tavalla kuin minä!
En nyt sanoisi ketään tyhmäksi. Mielestäni on sinänsä hyvä, että asia kiinnostaa ja vaikka itse olenkin maahanmuuttomyönteinen, pystyn kyllä käsittämään, että monet näkevät eri tavalla asian, jota itse pidän Suomen kohtalonkysymyksenä. Toki itse pyrin keskustelemaan asioista ja ilmiöistä sellaisinaan ja haluan tuoda jotain uutta varsin kaavoihin kangistuneeseen maahanmuuttokeskusteluun.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Minua kiinnostaa kovasti se, miten työperäisiä maahanmuuttajia olisi tarkoitus ottaa töihin hoitoalalle ja varhaiskasvatukseen. Olisi äärimmäisen hyvä saada heitä sinne mutta käsittääkseni tehtävä on varsin vaativa, näen siinä moniakin aika vaikeita asioita ratkaistaviksi. Onko foorumilla antaa evästyksiä ja onko ongelmanratkaisuissa kyse siitä miten asia pitäisi foorumilaisen mielestä tehdä vaiko viranomaisten suunnitelmaa?

Toisessa ketjussa nimimerkki @Ann Arbor kertoi minulle että jos byrokratia sallisi, maahanmuuttaja voisi tulla sote-alan työntekijäksi parin viikon kuluttua riippuen työpaikan kielitaitovaatimuksesta. Minusta tuo näkemys on hyvin kaukana realismista, niin hoitoalalla kuin varhaiskasvatuksessa on aika vähän sellaisia työpaikkoja joiden menestyksellinen hoitaminen ei vaadi hyvää suomen kielen taitoa. Jotakin laitehuoltoa ehkä on mutta ei tuollaisia töitä kovin paljon ole ja en oikein usko ettemmekö juuri niistä tehtävistä selviäisi ilman ulkomaalais-apuja.

Yksi mahdollisuus olisi (onko tällaista vireillä?) että maahanmuuttaja tulee töihin jonkinlaiseksi harjoittelijaksi sillä ajatuksella että hän jatkaa samassa työpaikassa vakituisena työntekijänä kunhan kielitaito on riittävä. Unohdetaan tässä kohdassa koulupätevyys olettaen että sellainen maahanmuuttajalla on. Se että maahanmuuttaja on harjoittelijana tarkoittaa sitä että hän on vuorossa ylimääräisenä ja lisäksi hänen paikallaolo ei saa kuormittaa vakityöntekijöitä juurikaan. Työ on aivan riittävän kuormittavaa jo sinällään. Lisäksi nuo vakituiset työntekijät eivät ole harjoittelijan kielenopettajia vaan kaikki tällainen tulee ikään kuin siinä sivussa. Jotta kotoutuminen onnistuisi kunnolla, maahanmuuttajan on tämän harjoittelun lisäksi osallistuttava kielikoulutukseen. On tietysti mahdollista että maahanmuuttaja on opiskellut suomen kieltä jo ennen tänne tuloaan mutta tapahtuuko sellaista jossakin päin maailmaa?

Lisävaikeutena on se että harjoittelijan palkka ei ole kovin korkea. Hoitoalalla edes lähihoitajan palkka ei ole korkea, voisin kuvitella että heistä ainakin osa elää sosiaaliturvan varassa saaden vaikkapa asumistukea. Jos maahanmuuttajan harjoittelujakso venyy pitkäksi, on vaarana se että hän huomaa työnteon olevan aika kannattamatonta kun suunnilleen saman rahan saa Suomessa suoraan kotiin käymättä töissä. Koska aika moni kantaväestöstäkin on huomannut tämän niin ei kai asia ole kovin suuresti eri tavalla maahanmuuttajien suhteen?

Minä heitän perusarvaukseksi sen että kielitaidon oppimista varten harjoittelujakso pitää maahanmuuttajalla olla vuoden mittainen. Pitäisin tätä ihan hyvänä tuloksena, voi käydä ilmi että olen väärässä ja vaaditaankin kahden vuoden mittainen jakso. Mikäs siinä, voihan jonkin tällaisen hyväksyä mutta samalla on myönnettävä että nopeaa apua ei ole luvassa kun se haetaan ulkomailta. Vai miten tämä kaikki on ajateltu hoidettavan?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kanadassa alkanut mielenkiintoinen projekti. Varmasti nykyiselläänkin eri viranomaisille voi laittaa palautetta maahanmuuttopolitiikkamme, mutta yksi mahdollinen kohde ottaa mallia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Voisi olla toisessakin ketjussa, mutta tässä faktoja heille, jotka vastustavat työperäistä maahanmuuttoa.
Mielenkiintoinen faktanjyvänen. Se että maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat sote-sektorin "kivijalka" ei nyt mikään varsinainen uutinen toki ole.
 

Glove

Jäsen
Mielenkiintoinen faktanjyvänen. Se että maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat sote-sektorin "kivijalka" ei nyt mikään varsinainen uutinen toki ole.
Vai johtuuko siitä, että ulkomaalaistaustaiset hoitajat aiheuttavat lisää rasitusta suomalaishoitajille, jotka sitten joutuvat saikuttamaan?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vai johtuuko siitä, että ulkomaalaistaustaiset hoitajat aiheuttavat lisää rasitusta suomalaishoitajille, jotka sitten joutuvat saikuttamaan?
En nyt ymmärrä tätä kommenttia ollenkaan.

Luonnollisesti en ole väittämässä, että ulkomaalaistaustaiset soteammattilaiset olisivat "parempia", kuin täällä syntyneet kollegansa, mutta totta kai he yhtä hyvin asiansa osaavat, mitä kieli on monille hiljattain Suomeen tulleille haaste.

Perusterveenä kolmekymppisenä olen onnekseni joutunut terveydenhoitopalvelujen käyttäjäksi harvoin, mutta omat kokemukseni ulkomaalaistaustaisista alan työntekijöistä ovat olleet käytännössä yksinomaan positiivisia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Edelliseen lisätäkseni lukusuosituksena tänään Hesarissa julkaistu erinomainen mielipidekirjoitus. Ennakkoluulot ulkomaalaisia kohtaan näyttävät istuvan valitettavan tiukassa myös 2020-luvulla. Kyseinen mielipidekirjoitus kun olisi yhtä hyvin voinut olla kolmenkymmenen vuoden takaa.
 

Glove

Jäsen
En nyt ymmärrä tätä kommenttia ollenkaan.

Luonnollisesti en ole väittämässä, että ulkomaalaistaustaiset soteammattilaiset olisivat "parempia", kuin täällä syntyneet kollegansa, mutta totta kai he yhtä hyvin asiansa osaavat, mitä kieli on monille hiljattain Suomeen tulleille haaste.

Perusterveenä kolmekymppisenä olen onnekseni joutunut terveydenhoitopalvelujen käyttäjäksi harvoin, mutta omat kokemukseni ulkomaalaistaustaisista alan työntekijöistä ovat olleet käytännössä yksinomaan positiivisia.
En nyt löytänyt linkkiä. Pointti jutussa oli kuitenkin se, että esim. ulkomaalaisten hoitajien huono kielitaito mm. raportteja kirjoitettaessa aiheuttaa suomea osaaville hoitajille lisää työtä ja kuormitusta. En nyt muista oliko siinä muitakin asioita, mutta tuo nyt ainakin.

edit;

Sote-sektorin työvoimapulassa työperäinen maahanmuutto ei ole niin yksinkertainen
ratkaisu kuin monilla muilla aloilla. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä
hoitajilla ei ole riittävä kielitaito, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuus-
riski. Ilman riittävää kielitaitoa ammatillisesta osaamisestakaan ei ole hyötyä koska
työskentely on tiimityötä ja siinä hyvin merkittävässä osassa on tiedonsiirto niin suullisesti
kuin myös kirjallisesti. Ilman riittävää kielitaitoa olevat työntekijät kuormittavat merkittävästi
myös muuta henkilöstöä ja tämä lisäkuormitus on yksi lisäsyy, kun he miettivät jopa
alanvaihtoa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Alan vaatima kielitaito toki on monelle kyseisen alan ulkomailta tulevalle ammattilaiselle haaste, enemmän kuin monen muun alan, mutta ylitsepäästävissä. Englanninkielisiin maihin nähden tämä tulee kuitenkin olemaan haaste vastaisuudessakin, kun en usko alan englanninkielistymiseen nopealla aikataululla.

Haluan kuitenkin korostaa henkilökohtaisten kokemuksieni suomea vieraana kielenä puhuvien hoitajien ja lääkärien kohtaamisesta olleen positiivisia, eikä kielimuuria ole ollut, vaan olen saanut palvelua aina sujuvalla suomella.
 

Glove

Jäsen
Alan vaatima kielitaito toki on monelle kyseisen alan ulkomailta tulevalle ammattilaiselle haaste, enemmän kuin monen muun alan, mutta ylitsepäästävissä. Englanninkielisiin maihin nähden tämä tulee kuitenkin olemaan haaste vastaisuudessakin, kun en usko alan englanninkielistymiseen nopealla aikataululla.

Haluan kuitenkin korostaa henkilökohtaisten kokemuksieni suomea vieraana kielenä puhuvien hoitajien ja lääkärien kohtaamisesta olleen positiivisia, eikä kielimuuria ole ollut, vaan olen saanut palvelua aina sujuvalla suomella.
Se, että sinä olet tai minä olen saanut ulkomaalaistaustaiselta lääkäriltä tai hoitajalta palvelua suomeksi, ei tarkoita, etteikö ongelmaa olisi.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Alan vaatima kielitaito toki on monelle kyseisen alan ulkomailta tulevalle ammattilaiselle haaste, enemmän kuin monen muun alan, mutta ylitsepäästävissä. Englanninkielisiin maihin nähden tämä tulee kuitenkin olemaan haaste vastaisuudessakin, kun en usko alan englanninkielistymiseen nopealla aikataululla.

Haluan kuitenkin korostaa henkilökohtaisten kokemuksieni suomea vieraana kielenä puhuvien hoitajien ja lääkärien kohtaamisesta olleen positiivisia, eikä kielimuuria ole ollut, vaan olen saanut palvelua aina sujuvalla suomella.
Jos sinun antisi keskustelulle on se että itse olet saanut ulkomaalaiselta sujuvaa palvelua suomen kielellä, tuntuu lievästi sanoen siltä ettet ihan ole kartalla siitä mistä on kyse. Kirjoitin ketjuun eilen viestin jossa kyselin kuinka asia on ajatuksena hoitaa mainitsemissani tapauksissa ja en ole yllättynyt kun et siihen ole mitenkään vastannut, sen sijaan että olet tehnyt omia huomioitasi "ennakkoluuloista". Kuten jo mainitsin, toisessa ketjussa aiemmin esitit näkemyksen jonka mukaan työperäinen maahanmuuttaja voisi tulla sote-alalle töihin parin viikon kuluttua jos byrokratia sen sallisi.

Minä en nyt tiedä, kuvailenko aloja jonne suomen kieltä taidottoman on erityisen vaikea tulla, onko se kenties muilla aloilla helpompaa ja ne muut alat kaipaisivat ulkomaalaisia työntekijäitä enemmän. Mainitsemillani aloilla on kuitenkin pulaa työvoimasta. Voisin minä listata mainitsemani ongelmat uudemmankin kerran mutta tuolta ylempää niitä löytyy. Ei tule kuuloonkaan että yksikköön jossa hoidetaan vanhuksia tai kehitysvammaisia otetaan työntekijäksi henkilö joka ei osaa suomen kieltä kuin siinä tapauksessa että hän on ylimääräinen harjoittelija. Yksi vaihtoehto on tietysti se että suljetaan silmät ja korvat esittämiltäni huomioilta ja kaltaiseni ihmisten kerrotaan vaan olevan "ennakkoluuloisia".
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Se, että sinä olet tai minä olen saanut ulkomaalaistaustaiselta lääkäriltä tai hoitajalta palvelua suomeksi, ei tarkoita, etteikö ongelmaa olisi.
Totta kai varmasti tilanne voisi olla parempikin. Toki itse lähestyn asiaa kuitenkin haasteena, enkä "ongelmana". Systeemissä on korjaamisen varaa, mutta "rikki" se ei ole, näin karrikoidusti ilmaisten.

Uskoisin asenteiden vaikuttavan yhtä lailla, kohdatessa ulkomaalaistaustaisen hoitajan tai lääkärin. Maahanmuuttokriitikko saattaa tiedostamattaankin suhtautua saamaansa palveluun negatiivisemmin, kuin esimerkiksi kaltaiseni maahanmuuttoon positiivisesti suhtautuva.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Totta kai varmasti tilanne voisi olla parempikin. Toki itse lähestyn asiaa kuitenkin haasteena, enkä "ongelmana". Systeemissä on korjaamisen varaa, mutta "rikki" se ei ole, näin karrikoidusti ilmaisten.

Uskoisin asenteiden vaikuttavan yhtä lailla, kohdatessa ulkomaalaistaustaisen hoitajan tai lääkärin. Maahanmuuttokriitikko saattaa tiedostamattaankin suhtautua saamaansa palveluun negatiivisemmin, kuin esimerkiksi kaltaiseni maahanmuuttoon positiivisesti suhtautuva.
Onko ihan kohtuutonta esittää toivomus kertomuksesta siitä miten ne kuvailemieni työpaikkojen "haasteet" ratkaistaan sen sijaan että keskustelet maahanmuuttokriitikoista ja heidän mahdollisista ongelmistaan joka nähdäkseni ei liity asiaan millään tavalla. Sinähän tässä työperäistä maahanmuuttoa esittelet ratkaisuna, minä puolestani haluaisin kuulla niistä ratkaisuista joita ainakaan toistaiseksi ei ole näkynyt ollenkaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kuten jo mainitsin, toisessa ketjussa aiemmin esitit näkemyksen jonka mukaan työperäinen maahanmuuttaja voisi tulla sote-alalle töihin parin viikon kuluttua jos byrokratia sen sallisi.
Muistaakseni puhuin tuolloin "viikoista" ja nimenomaisesti sillä varauksella, että kielitaito on riittävä. Mielestäni Suomen olisikin hyvä markkinoida suomen kielen opintoja vielä kotimaastaan lähtöä tekeville. Kun perusteet ovat hallussa jo etukäteen, integraatio on alusta lähtien helpompaa, verrattuna ummikkona saapumiseen.

Ennakkoluuloista puhuessa, mitään täysin subjektiivista dataa ei liene mahdollista saada aikaan ja korostan puhuvani ennen kaikkea omasta näkökulmastani ja keskustelufoorumin ollessa kyse, usein myös ns. fiilispohjalta. Se että omat kokemukseni ulkomaalaistaustaisista sotealan työntekijöistä vuosien aikana ovat olleet positiivisia, ei luonnollisestikaan tarkoita, etteivätkö ne jollain toisella voisi olla päinvastaisia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onko ihan kohtuutonta esittää toivomus kertomuksesta siitä miten ne kuvailemieni työpaikkojen "haasteet" ratkaistaan sen sijaan että keskustelet maahanmuuttokriitikoista ja heidän mahdollisista ongelmistaan joka nähdäkseni ei liity asiaan millään tavalla. Sinähän tässä työperäistä maahanmuuttoa esittelet ratkaisuna, minä puolestani haluaisin kuulla niistä ratkaisuista joita ainakaan toistaiseksi ei ole näkynyt ollenkaan.
Oma substanssini on rajallinen, joten ratkaisut jätän luonnollisesti asiantuntijoille. Mitään rakettitiedettä ei tilanteen edistäminen uskoakseni kuitenkaan ole. Kieliopinnoista se kaikki lähtee ja vaikka suomi haastavaksi kieleksi mielletäänkin, on sujuva kielitaito mahdollista hankkia nopeastikin, mikäli motivaatio ja välineet ovat kunnossa. Suomi toden totta, kuten edellisessä viestissäni mainitsin voisi promota kieliopintoja tänne muuttoa vasta suunnitteleville, miksei yhteistyössä jonkin alan palveluntarjoajan kanssa.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Muistaakseni puhuin tuolloin "viikoista" ja nimenomaisesti sillä varauksella, että kielitaito on riittävä. Mielestäni Suomen olisikin hyvä markkinoida suomen kielen opintoja vielä kotimaastaan lähtöä tekeville. Kun perusteet ovat hallussa jo etukäteen, integraatio on alusta lähtien helpompaa, verrattuna ummikkona saapumiseen.

Ennakkoluuloista puhuessa, mitään täysin subjektiivista dataa ei liene mahdollista saada aikaan ja korostan puhuvani ennen kaikkea omasta näkökulmastani ja keskustelufoorumin ollessa kyse, usein myös ns. fiilispohjalta. Se että omat kokemukseni ulkomaalaistaustaisista sotealan työntekijöistä vuosien aikana ovat olleet positiivisia, ei luonnollisestikaan tarkoita, etteivätkö ne jollain toisella voisi olla päinvastaisia.
Olisi hyvä markkinoida suomen kielen opintoja joo mutta missä näin tehdään? Minusta tätä työperäistä maahanmuuttoa ei pidä rakentaa minkään unelmien ja "olisi hyvä tehdä näin" -lausuntojen varaan vaan todellisten tapahtumien. Minusta näyttää kovasti siltä että jos jotakin oltaisiin tekemässä sinun visioidesi mukaan, on suuri vaara että hommalla saadaan enemmän uusia ongelmia kuin mitä nykyisiä saataisiin ratkaistua. Kovin hankala on tällä pohjalla siirtyä jutun kannattajapuolelle.

Viesteistäsi toki käy ilmi se että ajatuksesi rakentuvat omille kokemuksillesi. Mutta jos haluat esiintyä jonkinlaisena työperäisen maahanmuuton puolestapuhujana, samaan aikaan olisi paikallaan ottaa selville mitä siellä työelämässä oikein tapahtuu. Kyse ei ole asenteesta ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan vaan työelämästä itsestään ja sen vaatimuksista.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olisi hyvä markkinoida suomen kielen opintoja joo mutta missä näin tehdään? Minusta tätä työperäistä maahanmuuttoa ei pidä rakentaa minkään unelmien ja "olisi hyvä tehdä näin" -lausuntojen varaan vaan todellisten tapahtumien.
Olen aiemmin kirjoittanut, että Suomen toden totta pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän itsensä markkinointiin ihan somealustoista lähtien. Toki statuksemme pienenä maana ei ole eduksi johonkin Manner-Euroopan jätteihin verrattuna (minkä johdosta suomen kieltäkään ei juuri maamme ulkopuolella osata, yksittäisiä harrastajia lukuun ottamatta) ja joudumme tekemään jatkuvasti työtä, että meidät huomattaisiin. Toki esimerkiksi status maailman onnellisimpana kansana on varmasti noteerattu myös ulkomailla.

Itsehän olen asian osalta ennen kaikkea pelkkä "harrastaja" ja suosittelenkin perehtymään asiaa ammatikseen tutkivilta. Hyviä tietopaketteja asiaan liittyen on esimerkiksi EK:n ja ETLA:n julkaisut.

 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Olen aiemmin kirjoittanut, että Suomen toden totta pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän itsensä markkinointiin ihan somealustoista lähtien. Toki statuksemme pienenä maana ei ole eduksi johonkin Manner-Euroopan jätteihin verrattuna (minkä johdosta suomen kieltäkään ei juuri maamme ulkopuolella osata, yksittäisiä harrastajia lukuun ottamatta) ja joudumme tekemään jatkuvasti työtä, että meidät huomattaisiin. Toki esimerkiksi status maailman onnellisimpana kansana on varmasti noteerattu myös ulkomailla.
Tein asiaan liittyvän kysymyksen että toimitaanko noin jo jossakin ja tuossa vastauksesi. Yksin kielen markkinointi ei riitä vaan tarvitaan myös kielen opetusta, eikö vain? Ja pitääkö vastauksestasi päätellä että niin kauan kuin kyseisiä hankkeita ei ole käynnistetty tulijoiden lähtöalueilla, pidetään asia muiltakin osin jäissä?

Minä itse en ole sote-alalla töissä mutta tunnen läheisesti ihmisiä jotka ovat. Eräs tuttuni työskentelee yksikössä jossa asiakkaina on kehitysvammaisia. Kolmivuorotyötä niin että aamu- ja iltavuoroissa on kaksi työntekijää, yövuorossa yksi. On työvoimapulaa ja työn kuormittavuudesta johtuen henkilöstöllä on sairauslomia kohtuullisen paljon. Kyseinen henkilö ei ole missään määrin rasisti tai maahanmuuttokriitikko mutta kun kerran häneltä kysyin, auttaisiko tilannetta työperäinen maahanmuutto? Tuttuni sanoi että ei missään tapauksessa sellaista, työ on aivan liian kuormittavaa jo nyt ilmankin että työkaveriksi tulisi kielitaidoton henkilö.

Tiedän että tässä työympäristössä maahanmuuttajan työllistämiseen liittyvät haasteet ovat toisenlaisia kuin jossakin toisenlaisessa työssä. Kun katselin erästä vaalikeskustelua, haastattelija kysyi Riikka Purralta työperäisen maahanmuuton ratkaisuista. Purra vastasi kysyen ratkaisut liittyen mihin alaan? Tuntui että haastattelija ei ymmärtänyt mitä Purra tarkoittaa, niinpä Purra joutui alkamaan kertomusta siitä miten työalat ovat erilaisia ja asiaan liittyvät ongelmat sekä mahdolliset ratkaisut myöskin erilaisia. Ja kun Purra alkoi kertomaan eräästä yleisestä ja suuresta haasteesta, Sanna Marin totesi että nyt Riikka alkaa puhumaan kielitaidosta ja puhuukin pitkään jos hänen annetaan puhua. Niinpä Marin huusi Purran päälle jotta kukaan ei saisi selville mistä Purra edes yrittää puhua. Asiaan liittyen, en kuitenkaan suuresti ihmettele Persujen mahdollista vaalisuosiota koska keskusteluja katsellessa on alkanut tuntua siltä että Purra on puoluejohtajista ainoa joka on edes kärryillä siitä mistä on kyse kun taas muiden argumentit ovat luokkaa "väestöpyramidimme todistaa että ilman maahanmuuttajia emme selviä". Nämä Purran esittämät näkemykset ovat samoja näkemyksiä joita suuri osa kansastamme jakaa jo pelkän työelämä-kokemuksen kautta. Ihmisten mielipiteitä ei pidä ylenkatsoa vain ilmoittamalla että tuo porukka on ennakkoluuloisia rasisteja joilla on ongelmaa asenteensa kanssa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tein asiaan liittyvän kysymyksen että toimitaanko noin jo jossakin ja tuossa vastauksesi. Yksin kielen markkinointi ei riitä vaan tarvitaan myös kielen opetusta, eikö vain? Ja pitääkö vastauksestasi päätellä että niin kauan kuin kyseisiä hankkeita ei ole käynnistetty tulijoiden lähtöalueilla, pidetään asia muiltakin osin jäissä?
Ehdottomasti suomen kielen opetusta pitäisi lisätä ihan vaikka siellä Metro Manilassa ja Nairobissa. Toki suomea voi opiskella eri puolilla maailmaa jo nykyään ja digitalisaatio on merkinnyt vallankumousta myös kieliopinnoissa, mutta maahanmuuttajille tarkoitettuja Suomi-kouluja pitäisi toden totta harkita.

Pystyn sinänsä ymmärtämään, että kysymys työperäisestä maahanmuutosta jakaa mielipiteitä, vaikka itse edustankin asiaan myönteisimmin suhtautuvaa osaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös