Minua kiinnostaa kovasti se, miten työperäisiä maahanmuuttajia olisi tarkoitus ottaa töihin hoitoalalle ja varhaiskasvatukseen. Olisi äärimmäisen hyvä saada heitä sinne mutta käsittääkseni tehtävä on varsin vaativa, näen siinä moniakin aika vaikeita asioita ratkaistaviksi. Onko foorumilla antaa evästyksiä ja onko ongelmanratkaisuissa kyse siitä miten asia pitäisi foorumilaisen mielestä tehdä vaiko viranomaisten suunnitelmaa?
Toisessa ketjussa nimimerkki
@Ann Arbor kertoi minulle että jos byrokratia sallisi, maahanmuuttaja voisi tulla sote-alan työntekijäksi parin viikon kuluttua riippuen työpaikan kielitaitovaatimuksesta. Minusta tuo näkemys on hyvin kaukana realismista, niin hoitoalalla kuin varhaiskasvatuksessa on aika vähän sellaisia työpaikkoja joiden menestyksellinen hoitaminen ei vaadi hyvää suomen kielen taitoa. Jotakin laitehuoltoa ehkä on mutta ei tuollaisia töitä kovin paljon ole ja en oikein usko ettemmekö juuri niistä tehtävistä selviäisi ilman ulkomaalais-apuja.
Yksi mahdollisuus olisi (onko tällaista vireillä?) että maahanmuuttaja tulee töihin jonkinlaiseksi harjoittelijaksi sillä ajatuksella että hän jatkaa samassa työpaikassa vakituisena työntekijänä kunhan kielitaito on riittävä. Unohdetaan tässä kohdassa koulupätevyys olettaen että sellainen maahanmuuttajalla on. Se että maahanmuuttaja on harjoittelijana tarkoittaa sitä että hän on vuorossa ylimääräisenä ja lisäksi hänen paikallaolo ei saa kuormittaa vakityöntekijöitä juurikaan. Työ on aivan riittävän kuormittavaa jo sinällään. Lisäksi nuo vakituiset työntekijät eivät ole harjoittelijan kielenopettajia vaan kaikki tällainen tulee ikään kuin siinä sivussa. Jotta kotoutuminen onnistuisi kunnolla, maahanmuuttajan on tämän harjoittelun lisäksi osallistuttava kielikoulutukseen. On tietysti mahdollista että maahanmuuttaja on opiskellut suomen kieltä jo ennen tänne tuloaan mutta tapahtuuko sellaista jossakin päin maailmaa?
Lisävaikeutena on se että harjoittelijan palkka ei ole kovin korkea. Hoitoalalla edes lähihoitajan palkka ei ole korkea, voisin kuvitella että heistä ainakin osa elää sosiaaliturvan varassa saaden vaikkapa asumistukea. Jos maahanmuuttajan harjoittelujakso venyy pitkäksi, on vaarana se että hän huomaa työnteon olevan aika kannattamatonta kun suunnilleen saman rahan saa Suomessa suoraan kotiin käymättä töissä. Koska aika moni kantaväestöstäkin on huomannut tämän niin ei kai asia ole kovin suuresti eri tavalla maahanmuuttajien suhteen?
Minä heitän perusarvaukseksi sen että kielitaidon oppimista varten harjoittelujakso pitää maahanmuuttajalla olla vuoden mittainen. Pitäisin tätä ihan hyvänä tuloksena, voi käydä ilmi että olen väärässä ja vaaditaankin kahden vuoden mittainen jakso. Mikäs siinä, voihan jonkin tällaisen hyväksyä mutta samalla on myönnettävä että nopeaa apua ei ole luvassa kun se haetaan ulkomailta. Vai miten tämä kaikki on ajateltu hoidettavan?
