Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Turvallinen ja hyvä kotimaa kaikille

Julkisessa keskustelussa nostetaan toistuvasti esiin maahanmuuton tärkeys työvoimapulan yhtenä ratkaisuna. Samalla keskustelu maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta käy kuumana ja halutaan rajoitta…

vaestoliitonblogi.com

Lukuvinkkinä Väestöliiton julkaisema erinomainen kirjoitus maahanmuutosta ja maahanmuuttopolitiikastamme.

 

[Glove]

]Ylläolevassa jutussa ehdotetaan:

Perheen yhdistämistä kaikessa maahanmuutossa on helpotettava, prosesseja yksinkertaistettava ja tulorajoja alennettava.

Ok niiden kohdalla, joilla on töitä ja kyky elättää se tänne tulevan perheensä. Ei niiden kohdalla, jotka elävät tukien varassa ja näin ollen myös ne tänne tulevat perheenjäsenet todennäköisesti eläisivät tukien varassa. Yksinkertaisesti liian kallista.

Kotouttaminen on nähtävä koko yhteiskunnan vastuuna ja meidän jokaisen pitää olla tekemässä Suomesta hyvä maa kaikille, riippumatta siitä mistä ihmiset tänne tulevat.

Kotoutuminen on ensisijaisesti maahanmuuttaneen vastuulla, jota yhteiskunta voi tukea jonkin verran. Eiköhän helpoiten pääse sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan kun opettelee kielen ja on kanssakäymisessä paikallisten kanssa, hommaa töitä jne.

 

[Ann Arbor]

Vaikka toden totta maahanmuuttajalta pitää itseltään odottaa tahtotilaa ja pyrkimyksiä integroitumisessa yhteiskuntaan ja kielen oppimisessa, tulee mielestäni meidän luoda puitteet, missä tämä onnistuu ja mielestäni siihen voi jokainen meistä vaikuttaa asenteidensa kautta. Suomen pitää rohkeasti ottaa vielä askel pari kohti maahanmuuttomyönteisempää yhteiskuntaa.

Perheenyhdistämisistähän on ollut viime aikoina jonkin verran keskustelua. Mielestäni perheenyhdistämisen mahdollistamaa tulorajaa pitäisi toden totta kohtuullistaa ja yhteiskunnan asenteen olla kategorisesti perheenyhdistämisen puolella, huomioiden jo paheneva väestökriisimme. Toki perheenyhdistäminen tulee nähdä ensisijaisesti inhimilliseltä kannalta, mutta on mielestäni myös yhteiskunnallemme edullista, mikäli Suomeen muuttanut, tänne integroitunut voi kutsua tänne asumaan myös perheenjäseniään.

 

[Ann Arbor]

Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta pitää luopua – enemmistö MTV:n vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on tätä mieltä

Yli puolet MTV Uutisten vaalikoneeseen vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, että ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta pitäisi luopua. Saatavuusharkinnalla on varmistettu, että EU-alueen ulkopuolelta tulevaa työntekijää ei palkata, jos kotimaasta tai muualta unionin...

www.mtvuutiset.fi

Positiivinen uutinen tähän väliin. Luonnollisesti tiedostaen realiteetin, että seuraavassa hallituksessa on Kokoomuksen lisäksi joko SDP tai Perussuomalaiset, asia ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu, mutta todella hienoa nähdä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi olevan kannatusta.

 

[rpeez]

Ruotsin tilanteesta tuli mieleen, että suomalaisethan on aikanaan muuttaneet sinne paljonkin matalapalkkaisina mutten ole kuullut että heistä olisi tullut samantien sosiaalipummeja (?), ja että heidän jälkipolvensa olisi aiheuttanut isoja turvallisuushuolia, ainakaan jos vertaa nykymenoon.

Mitä Ruotsi teki oikein, että matalapalkkaiset suomalaiset integroituivat hyvin?

 

[mike owen]

Ruotsin tilanteesta tuli mieleen, että suomalaisethan on aikanaan muuttaneet sinne paljonkin matalapalkkaisina mutten ole kuullut että heistä olisi tullut samantien sosiaalipummeja (?), ja että heidän jälkipolvensa olisi aiheuttanut isoja turvallisuushuolia, ainakaan jos vertaa nykymenoon.

Mitä Ruotsi teki oikein, että matalapalkkaiset suomalaiset integroituivat hyvin?

Ruotsi on hyötynyt paljon suomalaisten maahanmuutosta Ruotsiin. Ongelmana on usein nuo muualta tulleet maahanmuuttajat kuten esimerkiksi entisestä Jugoslavian alueelta tulleet henkilöt.

 

[Beltran]

Ruotsin tilanteesta tuli mieleen, että suomalaisethan on aikanaan muuttaneet sinne paljonkin matalapalkkaisina mutten ole kuullut että heistä olisi tullut samantien sosiaalipummeja (?), ja että heidän jälkipolvensa olisi aiheuttanut isoja turvallisuushuolia, ainakaan jos vertaa nykymenoon.

Mitä Ruotsi teki oikein, että matalapalkkaiset suomalaiset integroituivat hyvin?

Kysymys on aivan erinomaisen hyvä. Se ei sisällä vastausta eikä oma viestinikään sitä sisällä. Mitä jatkossa kirjoitan on kärjistettyä mutta ei siksi että haluaisin kärjistää asioita vaan siksi että haluan saada näkökohtani esitetyksi.

Ruotsin silloinen tilanne ei ole verrattavissa Suomen tilanteeseen nyt. Ruotsi kenties kaipasi työntekijöitä erilaisille tehtaille joissa työssä menestymisen kannalta kielitaito ei ollut niin suuressa merkityksessä kuin mitä se on nyky-Suomessa suuressa osassa aloista jonne kaivataan työntekijöitä nyt. Jossakin tehdastyössä kielitaidolla tietysti on merkitystä mutta työn hoitamiseen ei kuulu keskustelu asiakkaiden kanssa siinä määrin kuin se kuuluu hoitoalan töissä jossa asiakas voi olla vaikka vanhus taikka kehitysvammainen.

Miten asia on suunniteltu hoidettavaksi on tietysti myöskin äärimmäisen merkittävä yksityiskohta joka olisi jossakin määrin tiedettävä jotta voisi ottaa kantaa siihen millaista ratkaisumallia kannattaa. Ajatellaan vaikka jotakin hoitotyötä tarjoavaa yksikköä jossa on työvuorossa kaksi työntekijää. Mikäli tällaiseen yksikköön tulee käytännössä Suomen kieltä taitamaton työntekijä, on aivan eri asia tuleeko hän työvuoroon toiseksi työntekijäksi vaiko ylimääräiseksi josta on siis ylimääräisiä kustannuksia ja miten kauan tällaista tilannetta voidaan jatkaa. Jos hän tulee vuoroon toiseksi työntekijäksi siinä kuin uusi suomalainenkin työntekijä tulisi, hänestä koituu lähinnä kuormaa sille työvuoron toiselle työntekijälle, ei apua.

Jos lähinnä vain todetaan ikäpyramidimme todistavan sen että emme pärjää ilman ulkomaalaisia työntekijöitä ja kaikki esitetty kritiikki nähdään jonkinlaisena ilmentymänä muukalaisvastaisuudesta ja rasismista, keskustelu ei johda mihinkään hyvään.

 

[Ann Arbor]

Ruotsin tilanteesta tuli mieleen, että suomalaisethan on aikanaan muuttaneet sinne paljonkin matalapalkkaisina mutten ole kuullut että heistä olisi tullut samantien sosiaalipummeja (?), ja että heidän jälkipolvensa olisi aiheuttanut isoja turvallisuushuolia, ainakaan jos vertaa nykymenoon.

Mitä Ruotsi teki oikein, että matalapalkkaiset suomalaiset integroituivat hyvin?

Vaikka ajat ovatkin muuttuneet, kaiketi suomalaisten taannoinen joukkomuuto Ruotsiin on tietyiltä osin verrannollinen 1990-luvulla alkaneeseen virolaisten muuttoliikkeeseen Suomeen. Molemmissa kyse ennen kaikkea työperäisestä maahanmuutosta, naapurimaahan leveämmän leivän perässä.

Yhtä lailla virolaiset ovat integroituneet Suomeen pääosin erinomaisesti, vaikka vähän samalla tavalla jotkut heillekin ovat nyrpistelleet nenäänsä, kuin ruotsalaiset suomalaismaahanmuuttajille taannoin.

Se miksi molemmissa tapauksissa integraatio on sujunut kivutta, taustalla lienee ennen kaikkea tekijöiden summa. Kulttuurierot naapurimaiden välillä ovat vähäisiä ja tunnetusti työllistyminen ja opiskelu ehkäisee syrjäytymistä ja vanhempien pärjääminen antaa joka tavalla hyvät eväät myös toisen sukupolven elämälle.

 

[Ann Arbor]

Kun Glenn, 41, muutti Suomeen, hän osasi 5 sanaa – viikon kuluttua hän on Helsingin maahanmuuttojohtaja

Huhtikuun alussa Glenn Gassen aloittaa työt maahanmuuttojohtajana.

www.helsinginuutiset.fi

Mielenkiintoinen juttu kohta virkaan astuvasta Helsingin maahanmuutojohtajasta. Erittäin mielenkiintoista kuulla hänen ajatuksia ja erityisen miellyttävä kuulla myös hänen näkevän tarpeemme työperäiselle maahanmuutolle.

Helsingin elinovimaisuuden kannalta on Gassen mukaan tärkeää, että yritykset voivat kasvaa. Työelämä tarvitsee maahanmuuttajia.

– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Työvoiman saatavuus voi olla este yrityksen kasvulle. Haluan omalla työlläni näyttää, että maahanmuutto lisää kasvua Helsinkiin.

 

[Ann Arbor]

Vaikka tämä thread ensisijaisesti käsitteleekin Suomea, on mielestäni erittäin mielenkiintoista lukea aiheeseen liittyviä uutisia myös muualta maailmasta. Olkoonkin ettei Kanada täysin rinnastu Suomeen jo sijaintinsa johdosta, tekee Kanada demografisen tilanteensa edistämiseksi varmasti paljon oikein.

Immigration fuels Canada's largest population growth of over 1 million

The unprecedented surge in numbers is largely due to immigration, the government says.

www.bbc.com

"Think big"-filosofian Kanada kasvaa voimakkaasti. Vaikka väestönkasvu yksistään ei ratkaisekaan mitään, on yli miljoonan lisäys vuodessa huima saavutus. Prosentuaalisesti maan väestönkasvu oli 2,7%, korkein sitten vuoden 1957. Kanadalla menee lujaa.

 

[Ann Arbor]

Nämä kunnat tarvitsevat eniten maahanmuuttajia – katso oman kuntasi tilanne

Asiantuntijat laskivat, miten paljon lisää maahanmuuttoa kunnat Suomessa tarvitsevat, jotta työikäinen väestö pysyy nykytasolla. Kartta kertoo kotikuntasi tilanteen.

yle.fi

Lukuvinkkinä Ylen mielenkiintoinen juttu työperäisen maahanmuuton laajasta tarpeesta.

 

[Glove]

Eihän tämä ketju ole kuin pelkkää työperäisen maahanmuuton ihannointia

Sitä tämä on ja pääsääntöisesti yhden käyttäjän toimesta.

 

[Ann Arbor]

Eihän tämä ketju ole kuin pelkkää työperäisen maahanmuuton ihannointia, tai ainakin sieltä kulmasta katsomista, mutta on tuollaisessa väestönkasvussa jos ei sentään räjähdyksessä kyllä myös vaaransa.

Toinen huomio: He told the BBC that Canada had shaped its "national identity" around the idea of multiculturalism in part to differentiate itself from attitudes in its southern neighbour, the US.

"Talous edellä" uskoisin Kanadassa asiaa ennen kaikkea kuitenkin lähestyttävän, eikä laajan skaalan maahanmuuttoa pidetä mörkönä.

Maan taloudella menee varsin hyvin, eikä omat ikäluokat riitä kattamaan työvoiman tarvetta, on maahanmuutto luonnollinen ratkaisu.

Itse yhtä lailla ihailen kanadalaisten kansallista identiteettiä, missä yhtäältä yhdistyy tietoisuus kansan moninaisista taustoista, mutta kaikki kuitenkin puhaltavat yhteen hiileen.

 

[Tuamas]

Ruotsin tilanteesta tuli mieleen, että suomalaisethan on aikanaan muuttaneet sinne paljonkin matalapalkkaisina mutten ole kuullut että heistä olisi tullut samantien sosiaalipummeja (?), ja että heidän jälkipolvensa olisi aiheuttanut isoja turvallisuushuolia, ainakaan jos vertaa nykymenoon.

Mitä Ruotsi teki oikein, että matalapalkkaiset suomalaiset integroituivat hyvin?

Toki suomalaisetkin olivat Ruotsissa yliedustettuina sekä rappioalkoholisteissa että rikollisuudessa aikanaan.

Sittemmin meno on tasaantunut ja porukka integroitunut, olettaisin että osasyy on sama kuin virolaisissa Suomessa, eli toinen polvi on jo hyvin saman näköistä ja oloista kuin kantaväestö.

Ja toki, että suomalaiset olivat pääasiassa elintasopakolaisia/työn perässä maahanmuuttaneita, jolloin lähtötilanne on olennaisesti parempi, kun yleensä oli ainakin alkuun työpaikka tai edes vainu mistä sellaisen saa.

Työ kun sopeuttaa yhteiskuntaan paremmin kuin yksikään sosiaalituki tai kurssi.

TJEU termeillä ”en finne igen”, ”slussenin sissit” löytyy taustamateriaalia.

 

[Ann Arbor]

Erittäin mielenkiintoista keskustelua, mistä iso kiitos!

Ruotsinsuomalaiset, tarkoittaen tällä ennen kaikkea 1960-1970-luvuilla maahan muuttaneita ja heidän jälkeläisiään (Ruotsiin on täältä muutettu läpi historian ja muutetaan edelleen, mutta merkittävin muuttoliike osui tuohon aikaan.) ovat mielenkiintoinen ilmiö. Yhtäältä he ovat ihan vieressä, mutta samanaikaisesti varsin etäinen yhteisö. Vaikka suomalaiset tunnetusti lähtivät Ruotsiin töiden perässä ja valtaosa sopeutui uuteen kotimaahansa vähintään kohtuullisesti, osan kohtalo ei ollut hyvä, vaan moni ajautui vaikeuksiin, joista ääriesimerkkeinä mainitut Slussenin sissit ja rikoksen tielle ajautuneet, jolloin kyseinen "En finne igen"-käsite syntyi.

Suomalaiset kulttuurillisesti läheisenä kansana integroituivat ruotsalaiseen yhteiskuntaan kuitenkin etupäässä hyvin vuonna 2023 voidaan puhua jopa assimilaatiosta. -Toisen ja erityisesti kolmannen sukupolven suomalaistaustaiset ovat niin ruotsalaistuneita, että monella taustasta oletan kertovan mahdollisesti vain sukunimi ja huomioiden, että "seka-avioliitot" suomalaistaustaisten ja "kantaruotsalaisten" välillä olivat jo puoli vuosisataa sitten yleisiä, ovat ruotsinsuomalaiset hyvää vauhtia sulautumassa valtaväestöön.

 

[Ann Arbor]

Ammattiliitto JHL: Hoivapommi uhkaa Suomea – työperäisen maahanmuuton byrokratiaa kevennettävä - JHL

JHL vaatii, että maahanmuuton byrokratiaa kevennetään ja käyttöön otetaan erityinen työelämäpassi vähentämään väärinkäytön riskejä.

www.jhl.fi

Positiivinen uutinen tähän väliin. Vaikka hoitajapula onkin vakava asia, erittäin hienoa kuulla AY-liikkeeltä maahanmuuttomyönteinen kannanotto.

 

[rpeez]

Ammattiliitto JHL: Hoivapommi uhkaa Suomea – työperäisen maahanmuuton byrokratiaa kevennettävä - JHL

JHL vaatii, että maahanmuuton byrokratiaa kevennetään ja käyttöön otetaan erityinen työelämäpassi vähentämään väärinkäytön riskejä.

www.jhl.fi

Positiivinen uutinen tähän väliin. Vaikka hoitajapula onkin vakava asia, erittäin hienoa kuulla AY-liikkeeltä maahanmuuttomyönteinen kannanotto.

Ehdotetut toimenpiteet pitäisi sitten vain saada käytäntöön mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Toivottavasti joku otti pallon.

 

[Ann Arbor]

Ehdotetut toimenpiteet pitäisi sitten vain saada käytäntöön mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Toivottavasti joku otti pallon.

Huomioiden kyseessä olevan JHL, olettaisi ainakin SDP:ssä kuunneltavan jokseenkin tarkkaan.

Kymmeniä hoitajaopiskelijoita uhkaa karkotus Suomesta – Taustalla järkyttävä sotku: ”He eivät kertoneet meille totuutta”

Köyhistä kylistä tulevat kenialaiset sairaanhoitajat jättivät työnsä, ja perheet myivät maitaan maksaakseen koulutuksesta Suomessa. Asiat eivät olleetkaan lainkaan niin kuin oli luvattu, sanoo neljä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijaa, joita uhkaa nyt opintojen katkeaminen ja karkotus.

www.iltalehti.fi

Vähän edelliseen liittyen sitten ikävämpi uutinen. Vaikka varsin sekavasta casesta näyttääkin olevan kyse, ovat sympatiani kenialaisten puolella tässä. Lisäksi mikäli haluamme ulospäin tuoda ilmi selkeän "tervetuloa"-viestin, eivät tämänkaltaiset uutiset ole mitä kaipaamme.

 

[Ann Arbor]

Filippiiniläinen Marie törmäsi Facebookissa mainokseen – sitten alkoi matka Suomeen

IS kahvilla -kiertue tapasi Kemissä, Länsi-Pohjan keskussairaalassa kaksi maahanmuuttajataustaista sairaanhoitajaa. Marie Lagundi, 33, tuli seitsemän vuotta sitten Filippiineiltä ja työskentelee teho-osastolla. Keniasta yli 20 vuotta sitten muuttanut Mary Ouma,48, Keminmaan...

www.is.fi

Iltasanomilta mielenkiintoinen video ulkomailta tulleista sote-alan ammattilaisista. Narratiivi sinänsä mielenkiintoinen, koska maahanmuuttajataustaiset lääkärit ja hoitajat eivät ole mikään uusi ilmiö. Julkisen keskustelun käydessä kuumana, hienoa nähdä kuitenkin video inhimillisestä näkökulmasta.

 

[Ann Arbor]

Germany is overhauling its immigration rules to bolster a rapidly shrinking workforce

Germany is poised to pass a new nationality law that will make it easier for foreigners to gain citizenship.

www.cnbc.com

Saksan maahanmuuttopolitiikasta uutisoidaan USA:ta myöten. Olkoonkin Saksan 15 kertaa suurempana maana saavan huomiota osakseen luonnostaan, kyllähän tämänkaltaiset uutiset toimivat mainoksena sinänsä kilpailijallemme, vaikka samanlainen työvoimapula on yhtä lailla käsillämme.

 

[olkikuukkeli]

Perussuomalaisessa maahanmuuttolinjassahan talousvaikutukset jäävät "nettonegatiiviseksi", mikäli tulonsiirrot elämänkaarimallissa ylittävät henkilön maksamat verot. Tätähän @Garantie todennäköisesti gallup-ketjussa tarkoitit. Aikaisemmin olen tottunut kuulemaan näitä sellaisilta stereotyyppisiltä kokoomusyrittäjiltä, mutta työperäistä maahanmuuttoa koskettava keskustelu on vaihtanut perushokijan perussuomalaiseksi.

Motiivit ovat hieman toisistaan poikkeavia, kokoomusta kannattava yrittäjä osoittaa väitteellä yleensä maksavansa jo nykyisellään muidenkin elämisen ja ehdottaa verotuksen keventämistä, perussuomalainen sen sijaan pyrkii osoittamaan, että väärän väriset ihmiset ovat talousrasite vihersinipunaliberaalien väitöksestä huolimatta. Voidaanhan oikeista tilastoista osoittaa, että ihminen tosiaan keskimäärin saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja tietyn ansiotason alapuolella.

Ensinnäkin, on riskialtista jakaa ihmiset yhteiskunnassa elättäjiin ja elätteihin (en tiedä, onko yhdessä demareiden kanssa eniten työttömiä ja ns. tavan duunareita sisältävä äänestäjäkunta sisäistänyt, mitä puoluejohto heistä ajattelee). Toiseksi, määrittely olisi oikeasti mahdotonta, koska ihmisen taloudellista panosta yhteiskunnalle ei voi lukea häneltä verotetuista summista. Elämä on sarja todella monimutkaisia tapahtumia ja sosiaalisia tilanteita, joiden kerrannaisvaikutuksia on mahdotonta selvittää. Käymäsi keskustelu junassa vierustoverin kanssa voi kontribuoida menestysyrityksen perustamiseen, vaikuttaa jonkun koulupaikan valintaan jne.

Toiseksi talouden kokonaisuutta on järjetöntä katsoa pienimmästä mikrotaloudellisesta näkökulmasta käsin. Otetaan vaikka menestyvä yritys, jonka liiketoimintaan kuuluu paljon vähittäiskauppaa, vaikkapa huonekalujen myyntiä tai vastaavaa. Onko mitään tolkkua käydä yrityksen työntekijöitä läpi ja todeta, että sen keski- ja ylimmässä johdossa olevat työntekijät ja omistajat ovat nettomaksajia ja yrityksen päivittäistä toimintaa pyörittäjät nettosaajia? Monet työvoimapula-aloista ovat lisäksi yhteiskunnan ns. perustoimintoja ylläpitäjiä, joita ilman olisi hankala kuvitella yhteiskuntaan edes nykyistä ns. nettomaksajien määrää.

Ehkä vaalidebatit ovat huono formaatti tällaiselle, mutta ihmeen vähän muutkaan puolueet tarttuvat tähän varsin ilmeiseen virheargumenttiin työperäistä maahanmuuttoa vastaan.

 

[skode]

Ehkä vaalidebatit ovat huono formaatti tällaiselle, mutta ihmeen vähän muutkaan puolueet tarttuvat tähän varsin ilmeiseen virheargumenttiin työperäistä maahanmuuttoa vastaan.

Niin tai sitten muut puolueet tietävät että argumentti on oikea ja tämän vuoksi välttelevät aihetta?

 

[olkikuukkeli]

Niin tai sitten muut puolueet tietävät että argumentti on oikea ja tämän vuoksi välttelevät aihetta?

Niin tai pikemminkin siitä paistaisi läpi että toisen perustelut perustuvat mitattaviin asioihin, kun taas toisen lähinnä siihen että kuinka paljon toivotaan parasta.

Voitte aivan vapaasti osoittaa argumentaationi virheet. "Nettosaajien" työt poistamalla Suomessa ei olisi juuri minkäänlaista terveydenhuoltoa, eikä myöskään yrityksillä infraa pyörittää toimintaansa. Miten otatte tuon laskuissanne huomioon?

Voin antaa myös lukuja: työperäisen maahanmuuton kautta maahan saapuneiden työllisyysaste on huikeat 22% (tai 15 prosenttiyksikköä) korkeampi kun keskiverto kantasuomalaisen.

 

[Ann Arbor]

Kyllähän monet kriittisemmin maahanmuuttoon suhtautuvat näyttävät "vaativan enemmän" maahanmuuttajilta, kuin kantaväestöltä. Mikäli olet täystyöllistetty ja elät ihmisiksi, sitä oletko yhteiskunnassamme nettomaksaja vai nettosaaja on aika turha lähteä laskemaan, ainakaan jos taustalla on maahanmuuttajien ja täällä syntyneiden asettaminen vastakkain.

 

[mjr]

Voitte aivan vapaasti osoittaa argumentaationi virheet. "Nettosaajien" työt poistamalla Suomessa ei olisi juuri minkäänlaista terveydenhuoltoa, eikä myöskään yrityksillä infraa pyörittää toimintaansa. Miten otatte tuon laskuissanne huomioon?

Tämä on kyllä niin ihmeellisen haastava asia ymmärtää vaikka pitäisi olla täysi itsestäänselvyys edes vähäisellä järjellä sisäistää.