Suomalaisten edesottamukset Tokion olympialaisissa

  • 44 706
  • 376

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Murrolta kyllä lähtökohtiin nähden hyvä lopputulos. 470 olisi ollut mahdollisuuksien rajoissa, mutta neljänteen sijaan olisi vaadittu kuitenkin 480, joten sillä ei sinänsä ole väliä. Jaettu viides sija on paras sijoitus suomalaiselle naisyleisurheilijalle olympialaisissa 2000-luvulla.
 

Pekkis

Jäsen
Liian vanhoja jo nuo.

Täytyy siirtää katseet u-13 joukkueisiin.

No joo, kieli poskessa kirjoittelin tuon.

Mut ihan vakavasti jos ajatellaan, niin kyllähän meidän urheilijoilla turhan kauan kestää päästä kansainväliselle huipulle. Jotain tehdään junnuna pahasti väärin, tai sitten sitä jotain tehdään liian vähän. Kyllä minä oletin esimerkiksi Alisa Vainion taistelevan näissä olympialaisissa ihan kelpo sijoituksista maratonilla, mutta eipä ole tyttöä pariin vuoteen kisoissa näkynyt.

Nuorena saa ja täytyy harjoitella paljon ja kovaa, mutta rasituksen seurantaan on pakko panostaa valtavasti. Joko sitä ei osata, tai sitten sitä ei vaan pidetä riittävän tärkeänä. Uskoisin, että esimerkiksi Norjassa tämä osataan.
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Nyt kun kisat on loppupuolella, niin ruutuvihkosta löytyy paljon enemmän positiivisia merkintöjä kuin negatiivisia.
Vielä on Etelätalon ja naisgolffareiden suoritukset kesken ja positiivisen puolelle näyttäisi nämäkin kääntyvän.
Nämä sitten puretaan ja tarkastellaan aikanaan kun tehdään valintaa vuoden urheilijasta.
 

MegaForce

Jäsen
Nyt kun kisat on loppupuolella, niin ruutuvihkosta löytyy paljon enemmän positiivisia merkintöjä kuin negatiivisia.
Vielä on Etelätalon ja naisgolffareiden suoritukset kesken ja positiivisen puolelle näyttäisi nämäkin kääntyvän.
Nämä sitten puretaan ja tarkastellaan aikanaan kun tehdään valintaa vuoden urheilijasta.
Positiivinen/odotetunlainen tulos tämä taitaa olla. Tämän hetken huippu-urheilun tila kesälajeissa huomioon ottaen 2 pronssia lienee nyt maksimi kesäolympialaisista. Tietenkin Kallioinen, Tenkanen, Savolainen ja varauksin Armanto ja Tapper olivat niitä kenellä jäi hieman hampaankoloon ja paremmalla tuurilla olisi voinut pari mitalia tulla lisää. Katsotaan vielä Etelätalon ja Castrénin suoritukset, mutta todennäköistä mitalia ei ole enää tulossa. Tenkaselle, Armantolle ja Potkoselle nämä olivat lähes varmuudella viimeiset olympiakisat.
 

Alex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Veli-Matti Partanen voisi jatkossa olla yksi mitalitoivoista. Eikös tästä ole odotettu huipulle nousua ja nyt kun pääsi maaliin, niin heti kympin sakissa. Matkan lyhentyminen 35km taitaa sopia oikein hyvin, kun ei jaksanut täysillä 42km enempää tällä kertaa.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tuo Tuomas Sammelvuon tilanne on jotenkin hankala itselleni. Toisaalta sitä toivoisi, että suomalaisvalmentaja pääsisi kultajuhliin, mutta miksi just Venäjän kanssa? Kai sekin siis mitalin kaulaansa saa? Ei oo tainnu Mäkelä-Nummelan jälkeen kukaan suomalainen lähteä olympialaisista kultamitalin kanssa, ees niinku tollee takaportin kautta?

Ruotsin suomea puhuva kiekonheittäjä toki nyt kultamitalinsa sai, jos Keke Rosberg oli ruotsalaisten mielestä ruotsalainen, niin kyllä Ståhl on kanssa sit melkein suomalainen.

Onko tuolla ollut muita melkein suomalaisia? Se joku tsekkiläinen just synnyttänyt ja suomea puhunut naisjuoksija Mäki pääs finaaliin, mutta ei kai se sieltä mitaleita ota, tai ottanut, en tiiä onks finaali jo juostu. Bottaksen vaimo ajo polkupyörää, mutta yhtä kehnosti meni kisat ku miehelläänkin formuloissa. Sen jonkun afrikkalaisen nimi oli Kissa, eli ainakin 5% on suomalaisuutta hänessä - tosin eihän se mitään kaulaan laitettavia välkehtiviä esineitä tainnut kisoista kotiinsa tuoda. Piiroisen entiset keihäsukot ovat lähes suomalaisia hekin, mutta eivät finaaliin päässeet kumpikaan. Onko muita?
 

marse

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tuo Tuomas Sammelvuon tilanne on jotenkin hankala itselleni. Toisaalta sitä toivoisi, että suomalaisvalmentaja pääsisi kultajuhliin, mutta miksi just Venäjän kanssa? Kai sekin siis mitalin kaulaansa saa? Ei oo tainnu Mäkelä-Nummelan jälkeen kukaan suomalainen lähteä olympialaisista kultamitalin kanssa, ees niinku tollee takaportin kautta?

Ruotsin suomea puhuva kiekonheittäjä toki nyt kultamitalinsa sai, jos Keke Rosberg oli ruotsalaisten mielestä ruotsalainen, niin kyllä Ståhl on kanssa sit melkein suomalainen.

Onko tuolla ollut muita melkein suomalaisia? Se joku tsekkiläinen just synnyttänyt ja suomea puhunut naisjuoksija Mäki pääs finaaliin, mutta ei kai se sieltä mitaleita ota, tai ottanut, en tiiä onks finaali jo juostu. Bottaksen vaimo ajo polkupyörää, mutta yhtä kehnosti meni kisat ku miehelläänkin formuloissa. Sen jonkun afrikkalaisen nimi oli Kissa, eli ainakin 5% on suomalaisuutta hänessä - tosin eihän se mitään kaulaan laitettavia välkehtiviä esineitä tainnut kisoista kotiinsa tuoda. Piiroisen entiset keihäsukot ovat lähes suomalaisia hekin, mutta eivät finaaliin päässeet kumpikaan. Onko muita?

Tuomas Sammelvuo ei saa mitalia, sillä valmentajat eivät saa mitaleita olympialaisissa. Edes jääkiekossa.

Daniel Ståhlilla on suomalainen äiti, joten nykyään hän olisi automaattisesti Suomen kansalainen. Ja olisi toki ollut aikanaan syntyessäänkin, mutta Ruotsi ei tuolloin hyväksynyt kaksoiskansalaisuutta. Näin ollen Ståhl on kyllä hyvin lähellä suomalaista.

Mutta ei kuitenkaan niin suomalainen kuin Kristiina Mäki, joka on syntynyt Suomessa ja on Suomen kansalainen ja siten määritelmän mukaan suomalainen siinä missä muutkin. Hän on kuitenkin muuttanut jo lapsena äitinsä kotimaahan. Suomalainen isä tässä tapauksessa siis. Meillähän on itselläkin toki näitä samanlaisia tapauksia. Esimerkiksi Maria Huntington on syntynyt Britanniassa ja muuttanut lapsena Suomeen, äitinsä kotimaahan.
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Positiivinen/odotetunlainen tulos tämä taitaa olla. Tämän hetken huippu-urheilun tila kesälajeissa huomioon ottaen 2 pronssia lienee nyt maksimi kesäolympialaisista. Tietenkin Kallioinen, Tenkanen, Savolainen ja varauksin Armanto ja Tapper olivat niitä kenellä jäi hieman hampaankoloon ja paremmalla tuurilla olisi voinut pari mitalia tulla lisää. Katsotaan vielä Etelätalon ja Castrénin suoritukset, mutta todennäköistä mitalia ei ole enää tulossa. Tenkaselle, Armantolle ja Potkoselle nämä olivat lähes varmuudella viimeiset olympiakisat.
Itselle tuo Armannon mitali olisi ollut samaa luokkaa Eduard Hämäläisen hopea muistaakseni 97mm kisoissa, eli täysin yhdentekevää. Yleensäkin nämä tuontiurheilijat on itselle ainakin vähän valjuja ellei urheilijalla ole sitten kunnon sidosta maahan.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Onko tuolla ollut muita melkein suomalaisia?
Naisten estejuoksun pronssimitalisti Hyvin Kiyeng on melkein suomalainen. Hänen isänsä juoksi taannoin kilpaa Suomessa ja kuuli yleisön huudot "Hyvin! Hyvin!". Jonka iloisen huuhahduksen antoi tyttärelleen nimeksi.
 

marse

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Itselle tuo Armannon mitali olisi ollut samaa luokkaa Eduard Hämäläisen hopea muistaakseni 97mm kisoissa, eli täysin yhdentekevää. Yleensäkin nämä tuontiurheilijat on itselle ainakin vähän valjuja ellei urheilijalla ole sitten kunnon sidosta maahan.

On kai siinäkin oltava pieni ero, että toinen on syntymästään asti Suomen kansalainen ja toinen löytö, jonka isoisän isä oli suomalainen.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Veli-Matti Partanen voisi jatkossa olla yksi mitalitoivoista. Eikös tästä ole odotettu huipulle nousua ja nyt kun pääsi maaliin, niin heti kympin sakissa. Matkan lyhentyminen 35km taitaa sopia oikein hyvin, kun ei jaksanut täysillä 42km enempää tällä kertaa.
Eipä se siitä kauheasti helpotu itse suorituksena. Vauhdinjako muuttuu olennaisesti. Partasella on loistavat ominaisuudet ja rautainen luonne. Kuvastaa vain yksinkertaisesti lajin luonnetta ja vaikeutta, että vasta nyt viidelläkympillä tuli kykyjä peilaava hieno suoritus.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Eipä se siitä kauheasti helpotu itse suorituksena. Vauhdinjako muuttuu olennaisesti. Partasella on loistavat ominaisuudet ja rautainen luonne. Kuvastaa vain yksinkertaisesti lajin luonnetta ja vaikeutta, että vasta nyt viidelläkympillä tuli kykyjä peilaava hieno suoritus.

Lajia tuo tosin muuttaa oleellisesti. Kisata voi paljon enemmän ja nopeus tulee enemmän ratkaisevaan rooliin. Nythän 50 km kisa oikeastaan vasta alkaa 35 km kohdalta. Kisa on niin paljon lyhyempi, että nestetankkaukset ja muut eivät näyttele läheskään niin isoa roolia. Ei nähdä enää katkeamisia ja kisa lyhenee yli tunnilla.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Lajia tuo tosin muuttaa oleellisesti. Kisata voi paljon enemmän ja nopeus tulee enemmän ratkaisevaan rooliin. Nythän 50 km kisa oikeastaan vasta alkaa 35 km kohdalta. Kisa on niin paljon lyhyempi, että nestetankkaukset ja muut eivät näyttele läheskään niin isoa roolia. Ei nähdä enää katkeamisia ja kisa lyhenee yli tunnilla.
Juuri näin. Kaikille 50km kisaajille tämä ei ole sopiva muutos. Raakaa touhusta tulee silti. Kovaa mennään.
 

MegaForce

Jäsen
Viimeksi muokattu:

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Tuo Tuomas Sammelvuon tilanne on jotenkin hankala itselleni. Toisaalta sitä toivoisi, että suomalaisvalmentaja pääsisi
---------------------------------------------------------------
Onko tuolla ollut muita melkein suomalaisia?

Tuo Sammelvuon tilanne on mullekin ristiriitainen. Jätkä on käynyt aikamoisen tien ja tehnyt hurjan työn päästäkseen noin valtavan maan ison lajin päävalmentajaksi ja mikäli jos/kun nyt pestissään on onnistunut, niin kutsu käy Kremliin ja ties minne isojen pohattojen pöytään aina kun haluaa. Mä en osaa kuitenkaan jotenkin asettua yhtäkkisesti jonkun Venäjän puolelle sen takia, että siellä Sammelvuo valmentaa. Sen suuntaista asetelmaa tässä media nyt selkeästi luo eli yhtäkkiä onkin koko Suomen "Sammelvuon Venäjä", jonka edesottamuksia täytyy kotisohvalla hengitystä pidätellen jännittää. Ei vain lähde.

Ei ole edes melkein suomalainen, mutta symppasin Rasmus Mägeä 400 metrin aitafinaalissa. En tiedä miksi. Ehkä, kun on/oli Mörön treenikaveri.
 
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue
Naisten estejuoksun pronssimitalisti Hyvin Kiyeng on melkein suomalainen. Hänen isänsä juoksi taannoin kilpaa Suomessa ja kuuli yleisön huudot "Hyvin! Hyvin!". Jonka iloisen huuhahduksen antoi tyttärelleen nimeksi.

Spontaanit naurut tälle. Tuo kirjoituksesi kuulostaa täysin joltakin Mikko Hannulan läpältä, jonka hän voi keskem selostuksen aivan pokkana heittää.

Kerran jossain ampumahiihtoviestikisoissa meni näin:" Ja sieltä tulee Ukrainan Sinapov kohti ampumapaikkaa. Seuraavat viestinviejät heillä ovat Ketsupov ja Majonesimov..."
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Mojo

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Naisten estejuoksun pronssimitalisti Hyvin Kiyeng on melkein suomalainen. Hänen isänsä juoksi taannoin kilpaa Suomessa ja kuuli yleisön huudot "Hyvin! Hyvin!". Jonka iloisen huuhahduksen antoi tyttärelleen nimeksi.

Tästä muistui mieleen joku afrikkalainen, oisko ollu kenialainen juoksija, joka Helsingissä voitti oman juoksulajinsa mestaruuden. Haastattelussa jotain jargonia kyseltiin, ja sitten lopuksi toimittaja vielä kysyi että ootko muuten tykänny ollu kisoissa täällä Suomessa, juoksija sano että joo toki tää on niin hieno paikka että annan lapselleni nimen Helsinki. Sitä sitten naureskeltiin että olipa hauskasti sanottu, hehheh, kunnes muutaman kuukauden päästä miehelle syntyi poika ja sen etunimi oli sitten tosiaan Helsinki.

No, ei sentään Pori.
 

Fordél

Jäsen
Suomella on edelleen mahdollisuus lisätä mitalisaldoa. Castrenilla ja miksei Nuutisellakin on täydet saumat ainakin pronssiin. Etelätalon mitalikaan ei olisi mikään kahdeksas ihme, sillä huomenna voi hyvin riittää mitaliin 85-87 metrinen. Kaiken mennessä nappiin Etelätalo voi reilun 85 metrisen heittää, ja jos tulostaso jää tasaisen harmaassa kisassa vaisuksi niin se voi jopa riittää mitaliin.

Mitä tulee Sammelvuohon niin itse ainakin toivon Venäjän voittoa lentisfinaalissa ja sitä kautta suomalaisvalmentajalle historiallisen kovaa saavutusta: olympiavoittoa hyvin kilpaillussa palloilulajissa. Venäjää ja sen järjestelmää en symppaa yhtään, mutta pystyn kyllä erottamaan siitä tämän yksittäisen jengin ja sen pelaajat, jota suomalainen huippuvalmentaja valmentaa. Ei Sammelvuokaan ole sielä palvelemassa venäläistä järjestelmää vaan valmentamassa kovissa paineissa lajin huippuja kohti olympiavoittoa. Juuri tuon kovan urheilullisen haasteen takia hän on Venäjän peräsimessä, ei minkään muun (no toki vielä kivan liksan takia).
 
Viimeksi muokattu:

Ruutu8

Jäsen
Vaikka kaksi pronssia onkin kisoista plakkarissa tähän mennessä, ja metallien määrä jo tuplattu Rioon verrattuna, jotenkin silti vähän jää suomalaisten superonnistumiset puuttumaan. Potentiaaliset mitalilajit, kuten purjehdus, ammunta, skeittaus, golf. Ei sitten ihan kuitenkaan.

Joo, hienoja pistesijoja (lasketaanko näitä muualla kuin Suomen Olympiakomiteassa?) on toki tullut ja etenkin kruununjalokivi yleisurheilussa moni suomiverkkareita kantava pystyi ylittämään itsensä tai vähintään kauden tasollaan urheilemaan. Silti nimenomaan näissä isoissa arvokisoissa vaihtaisin kyllä kaikki pistesijat yhteen Warholmiin, Dublantisiin tai Ståhleen. Lisäksi pakko taas todeta, että aika kovan luokan venymisiä meidän rakkailta länsinaapureilta Ruotsilta ja Norjalta.

En tiedä, onko meillä junnuissa edes kasvamassa sellaista yleisurheilijaa, joka omalla tasollaan operoidessa olisi lähes pomminvarma kulta tai edes mitalisti? Silja Kosonen lähinnä nyt tulisi mieleen, jos kehitys jatkuu samanlaisena.

Ainakin itselleni fakta on, että kaikista isoimmista kisoista muistetaan voittajat ja mitalistit.

Toki meillä vielä ehkä se suurin jokerikortti näkemättä. Lassi Etelätalo voi tuoda minkä tahansa sijoituksen välillä 1 - 12, niin sekaisin keihäspakka tällä hetkellä on. Näen herralla ihan realistiset mahdollisuudet mitaliin.

Ja tämä ei ollut pelkkää kritiikkiä, iso arvostus jokaista kohtaan, ketkä noihin skaboihin pääsee. Täältä sohvannurkasta on aina helppo ja mukava pohdiskella asioita ja kirjoitella Jatkoaikaan.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Vaikka kaksi pronssia onkin kisoista plakkarissa tähän mennessä, ja metallien määrä jo tuplattu Rioon verrattuna, jotenkin silti vähän jää suomalaisten superonnistumiset puuttumaan. Potentiaaliset mitalilajit, kuten purjehdus, ammunta, skeittaus, golf. Ei sitten ihan kuitenkaan.

Joo, hienoja pistesijoja (lasketaanko näitä muualla kuin Suomen Olympiakomiteassa?) on toki tullut ja etenkin kruununjalokivi yleisurheilussa moni suomiverkkareita kantava pystyi ylittämään itsensä tai vähintään kauden tasollaan urheilemaan. Silti nimenomaan näissä isoissa arvokisoissa vaihtaisin kyllä kaikki pistesijat yhteen Warholmiin, Dublantisiin tai Ståhleen. Lisäksi pakko taas todeta, että aika kovan luokan venymisiä meidän rakkailta länsinaapureilta Ruotsilta ja Norjalta.

En tiedä, onko meillä junnuissa edes kasvamassa sellaista yleisurheilijaa, joka omalla tasollaan operoidessa olisi lähes pomminvarma kulta tai edes mitalisti? Silja Kosonen lähinnä nyt tulisi mieleen, jos kehitys jatkuu samanlaisena.

Ainakin itselleni fakta on, että kaikista isoimmista kisoista muistetaan voittajat ja mitalistit.

Toki meillä vielä ehkä se suurin jokerikortti näkemättä. Lassi Etelätalo voi tuoda minkä tahansa sijoituksen välillä 1 - 12, niin sekaisin keihäspakka tällä hetkellä on. Näen herralla ihan realistiset mahdollisuudet mitaliin.

Ja tämä ei ollut pelkkää kritiikkiä, iso arvostus jokaista kohtaan, ketkä noihin skaboihin pääsee. Täältä sohvannurkasta on aina helppo ja mukava pohdiskella asioita ja kirjoitella Jatkoaikaan.

Kyllähän suomalaisilta nähtiin muutamia superonnistumisia ja venymisiä. Ståhlin, Dublantiksen ja Warholmin esiin tuominen on vähän outoa, kun meillä ei ole ollut yleisurheilussa varmaan sitten Virenin oman lajinsa suvereenia hallitsijaa. Kultamitalisteja kyllä löytyy, mutta ei urheilijaa, joka olisi vuodesta toiseen se suurin tähti. Lisäksi eipä tuo em. kolmikko Warholmin maailmanennätystä lukuunottamatta tehneet mitään superonnistumisia. Voittivat kullan niin kuin oli täysin odotettavissa. Sen sijaan Kuivisto ja etenkin Raitanen menevät juuri superonnistujien kategoriaan. Ihan mahdottoman kaukana siitä ei ollut Partanenkaan. Nyt vain onnistui.

Eli itse en osaa olla erityisen pettynyt, kun meillä ei yksinkertsisesti ole ollut supertähteä vuosikymmeniin eikä sellaista ole näköpiirissäkään. Suomalainen yleisurheilu elää lähinnä yksittäistä superonnistumisista ja venymisistä, kuten Evilä, Holmen, Keskisalo jne. Näissä kisoissa yleisurheilussa ainoat isot pettymykset olivat Huntington, Korte ja Hurske jotka eivät päässeet edes omalle hyvälle perustasolle. Mäkelältä, Salmiselta Junnilalta, Lakalta, Ojalalta, Kinnuselta jne. ei ollut realistista odottaa yhtään enempää (no Salmiselta ehkä finaaliin menoa) ja Raitanen & Kuivisto tosiaan venyivät. Mitään kultaan oikeuttavaa superonnistumista ei ollut keneltäkään lupa odottaa ja Salmisen kohdalla mitalipuheetkin olivat haihattelua.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DAF

Rapala

Jäsen
Kyllä Sammelvuolle kullan soisi. Lähtökohtaisesti vierastin ajatusta Venäjän
päävalmentajana, mutta oma kelkkani kääntyi kun edellisessä pudotuspeliottelussa Tuomas nappasi tuomarille videotarkastusta nillittäneen Venäjän kapteenin syrjään valittamasta, osoittaen auktoriteettinsa joukkueessa.
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Joo, hienoja pistesijoja (lasketaanko näitä muualla kuin Suomen Olympiakomiteassa?) on toki tullut ja etenkin kruununjalokivi yleisurheilussa moni suomiverkkareita kantava pystyi ylittämään itsensä tai vähintään kauden tasollaan urheilemaan. Silti nimenomaan näissä isoissa arvokisoissa vaihtaisin kyllä kaikki pistesijat yhteen Warholmiin, Dublantisiin tai Ståhleen. Lisäksi pakko taas todeta, että aika kovan luokan venymisiä meidän rakkailta länsinaapureilta Ruotsilta ja Norjalta.

En tiedä, onko meillä junnuissa edes kasvamassa sellaista yleisurheilijaa, joka omalla tasollaan operoidessa olisi lähes pomminvarma kulta tai edes mitalisti? Silja Kosonen lähinnä nyt tulisi mieleen, jos kehitys jatkuu samanlaisena.

Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta. Kun niitä potentiaalisia mitalisteja on niin kovin harvoja, niin on aika turhaa edes lähteä vertaamaan länsinaapureihin, joilla se huippu-urheilu noin yleisesti ottaen on vaan kovemmalla tasolla kuin meillä. Sehän on taas laajemman keskustelun paikka miksi näin, mutta kyllä se selkein vastaus on edelleen se raha. Yleisurheilijoille tukea vielä kohtuullisesti tulee, ja purjehtijat yleensä pystyvät rahoittamaan omistaan, mutta joku saattaa ihmetellä minne ovat hävinneet esim. nuoret ampujat jotka ottivat finaalipaikkoja ja jopa mitaleita (Henri Häkkinen) Pekingin olympialaisissa. Nythän meillä ei ollut enää yhtään pistooli- ja kivääriampujaa mukana näissä kisoissa, mutta kun rahaa ei ole, ei itse urheilijoille eikä varsinkaan valmentajille, niin lajia on mahdoton harjoitella ammattimaisesti mitä se olympialaisiin pääseminen vaatii.

Mutta jos suomalaisten onnistumisesta kisoissa puhutaan, niin kisat ovat menneet odotuksiin nähden vähintäänkin odotetusti, sanoisin jopa paremmin kuin odotin. Ruotsin kisoistahan meinasi lähes tulla katastrofi, koska sen verran vihkoon heidän eka viikkonsa meni. No sitten kun Ståhl ja Pettersson ottivat kaksoisvoittonsa, niin muutkin alkoivat uskaltaa onnistua.

Vaikea tuollaista on ennustaa, että onko Suomella esim. yleisurheilussa jatkossakaan ns. varmoja mitalisteja. Kuitenkin kuten on puhuttu, niin parempaan suuntaan ollaan siinä lajissa menossa. Meillä on laajalti lahjakkaita urheilijoita sekä pari todellista superlahjakkuutta (Kosonen ja Vanninen), joiden kaltaisia ei ole ainakaan 2000-luvulla nähty. No toki Wilma Murto voidaan laskea samaan porukkaan, mutta kuten hänen esimerkkinsä osoittaa, niin ei se huipulle nousu helppoa tai ainakaan suoraviivaista ole.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Kisat ovat Suomelta ohi, joten yhteenvetoa urheilumme nykytilasta. Seuraavanlaisia reaktioita on todennäköisyysjärjestyksessä odotettavissa runsaasta mitalisaaliista (2) ja sijoituksesta mitalitaulukossa (82.):
1) Vaimeaa kritiikkiä, jonka jälkeen huomataan, että Suomihan paransi Riosta. Tehdään vielä joitakin kosmeettisia uudistuksia, puhutaan toiminnan tehostamisesta yms. ja taas kaikki on hyvin.
2) Suurta tyytyväisyyttä, mitaleja puolet enemmän ja niin ja niin moni urheilija ylsi kauden parhaaseensa. Suomi on yhä huipulla! Samaa rataa vaan.
3) Kovaa kritiikkiä, jonka johdosta koko urheilujärjestelmäämme uudistetaan rankalla kädellä. Luodaan urheilijapalkkajärjestelmä ja keskitytään vain harvoihin avainlajeihin. Näet unta, ei toteudu.
4) Tää oli tässä, tehdään Ihanit. Suomi ei pärjää, joten miksi tuhlata rahaa tuloksettomaan toimintaan. Sitä paitsi, olympialaiset ovat muutenkin kärsineet moraalisen vararikon.

Jonnet varmaan näkevät tämän joskus toteutuvan, Suomi on ensimmäisten joukossa niistä, jotka jättävät koko roskan. Mutta ei vielä. Itsekin kannatan olympialajien rahoituksen voimakasta leikkausta. On turhaa maksaa tyhjästä. Joskus sitten sanotaan heipat koko touhulle.
Se, mitä pitäisi tehdä tai olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, on myöskin selvää. Olisi keskitytty muutamiin suhteellisen pieniin avainlajeihin, joissa oltaisiin maailmanhuipulla. Urheilijoille olisi luotu kunnollinen toimeentulomalli, jolloin ei kenenkään tarvitsisi vipata rahaa elämiseen. 10 mitalin salaisuus on yksinkertainen: ollaan yhdessä pienessä lajissa huipulla ja saadaan muutama huippu muihin lajeihin. Satunnaisesti menestytään vaikkapa yleisurheilussa.
Muistutettakoon vielä, että Suomi on saanut mitaleita melonnassa, soudussa, ammunnassa, jousiammunnassa, kr.painissa, nyrkkeilyssä, purjehduksessa, voimistelussa, painonnostossa, uinnissa – olisi ollut varaa valita näistä se suomalaisten ikioma menestyssampo. Olisi ollut perinteitä ja kovalla työllä olisi kivuttu maailman huipulle jossakin lajissa.

Syyt, miksi näin ei ole käynyt, heijastavat suomalaisen urheilujärjestelmän massiivista epäonnistumista, välinpitämättömyyttä, havaintokyvyttömyyttä, yhteistyön puutetta, johtajuuden puutetta. Tappion siemenet kylvettiin jo Helsingin olympiakisojen jälkeen. Oltiin tehty mahtavaa tulosta vuonna 1952 ja yleisurheilu ei enää ollut menestystekijä. Suomi olisi siis voinut lähteä vahvalle voittouralle ja ottaa ne 10 mitalia kesäkisoista keskimäärin.
Toisin sanoen, ymmärrettiin, että yleisurheilussa ei ole pakko ottaa mitaleja, ehkäpä meidän saumat olisivat olleet ihan muualla.
Mutta ei, Suomi teki tavallaan nokiat ennen Nokiaa. Oltiin ylimielisiä, ei osattu uudistua, ei panostettu oikeisiin asioihin.

Suomen tilanne on sikälikin traagisempi, koska meidän ei tarvitsisi välittää joukkuelajeista mitään, loistavakin joukkue tuo vain yhden mitalin. Ja yleisurheilusta ei tarvittaisi välttämättä mitaleja lainkaan, joskus voitaisiin nauttia yllätysmitalista siinä, mikäs sen parempaa!
Yleisurheilu on muutenkin urheilumme mastodontti, joka syö resursseja järkevästä toiminnasta. Suomen ei olisi pakko panostaa turhiin toimintoihin: esimerkiksi se, että pikajuoksuun panostetaan niin paljon, on lopultakin turhaa, koska suomalaiset eivät kuitenkaan pääse olympiafinaaliin tai edes EM-finaaliin. Urheilijalahjakkuuksia tuhlataan hyödyttömään toimintaan, nyt 10. suomalainen juoksee 100 m 10,60, mikä on kova aika pikajuoksumme historiassa, mutta sillä ei ole mitään tekoa kv.kisoissa. Mahdottomuus ei muutu mahdolliseksi, koska hyviä haltijoita ei vain ole olemassa.

Tuntuu siltä, että Suomi-Ruotsi-maaottelun kaltainen aikansa elänyt instituutio pitää yleisurheilua panttivankinaan: on pakko ylläpitää kohtalaisen kovaa yleistasoa, kun muuten menee pisteitä maaottelussa. Esimerkiksi Tanska ja Norja ovat Suomea huonompia yleisurheilun tasossa, mutta näyttääpi ainakin Norjasta riittävän huippuja ihan olympialaisiin asti. Yleisurheiluun riittäisi hyvin yksi tai kaksi tähteä, ja sitten jos junnuista nousee joku todellinen lahjakkuus, tuetaan sitä. Eikä pidetä yllä kallista koneistoa, joka jauhaa ruumenia keskinkertaisesta materiaalista. Tuhlataan monen urheilijan ura katteettomiin lupauksiin.

Suomalaisen olympiaurheilun julkisuuskuva on ollut huiputusta pitkän aikaa: on ollut keulakuva, vaikkapa Pitkämäki, jonka varjolla sitten peitetään se, että tosiasiassa olemme olleet jo pitkään olympiaurheilun kehitysmaa. Sekö, että joku pitkämäki tuo joskus mitalin, muka kertoo siitä, että huipulla ollaan.
Johtopäätöksenä ei kuitenkaan ole se, että “tarttis tehdä jotakin”. Ei tehdä yhtään mitään, jatketaan vaan samalla linjalla. Ei se Titanickaan sekunnissa uponnut. Suomalaisen urheilujärjestelmän uusiminen ei onnistu kuitenkaan, sillä siinä pitäisi toimia ihan muulla kuin kvartaalilogiikalla. Veisi 10-15 vuotta viedä joku kohtalaisen paljon mitaleja tuova laji maailman huipulle. Jos esimerkiksi valittaisiin melonta, sehän nostaisi soutajat takajaloilleen ja niin edelleen.

En itse asiassa toivo, että Suomi jäisi ilman mitalia ja sitten shokin jälkeen päästäisiin uudistamaan järjestelmää. Sitä ei vain tapahdu. Suomi ei ole Norja eikä täällä osata rakentaa enää toimivaa järjestelmää niin kuin 70-luvulla yleisurheiluun sellainen luotiin lääketieteen avustuksella. Suuri yleisö on jo totutettu surkeuteen, joten miksi siis uudistaa systeemiä ja panostaa todelliseen menestykseen.

Tai jos taattaisiin urheilijoille perustulo, niin sehän suututtaisi kaikki ne, joiden mielestä valtion ei tule maksaa kenellekään sellaiselle, joka tekee jotakin, yhtään mitään. Olisi taas perustuslakivaliokunnalla töitä.

Nukkukaa rauhassa, urheilupomot. Ns. urheilutoimittajat sumuttavat jälleen suurta yleisöä väitteillään, että Suomi on muka joku hyvä urheilumaa ja auttavat teitä mediassa: 50 km kävelyhän taas todisti Suomen suuruuden. Suomihan on hyvä, koska on mukana, toiset taas ovat mukana voittamassa mitaleja. Kukin tyylillään, jee.

Muuta ei juuri tarvitakaan. Suomi ei ole hyvä urheilumaa, mutta asialle ei mitään voi. Täältä tähän.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Broadstreet Bullies, Scott Stevens, Wendel Clark
Nuorena saa ja täytyy harjoitella paljon ja kovaa, mutta rasituksen seurantaan on pakko panostaa valtavasti. Joko sitä ei osata, tai sitten sitä ei vaan pidetä riittävän tärkeänä. Uskoisin, että esimerkiksi Norjassa tämä osataan.

No ainakaan kestävyysjuokusussa ei olla lähelläkään Väätäisen, Vireenin ja Ulmalan harjoitusmääriä ja silti tulostaso on aivan tolkuttoman kaukana takamatkalla. Ja jos joku Alisa Vainion kaltainen superlupaus jostain ilmaantuukin, niin hänkin on rikki ja ura paketissa ennenkuin ehtii kissaa sanoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös