Pitääpä vaihteeksi purkautua tänne. Kaksi asiaa taas kerran tänään aamulla jäi mietityttämään. Aamulla oli pääkaupunkiseudulla osin kohtuullisen liukasta, joten sujuva muut huomioiva ajaminen säästäisi kaikkien hermoja. Jouduin taas kerran kokemaan, että osalle autoilijoista ei kuulu näyttää suuntamerkkejä poistuttaessa liikenneympyrästä. Niinpä sinne pyrkivät joutuvat odottelemaan turvallista kohtaa, milloin siellä ei ole ketään tai löytyy se kuski, kuka ymmärtää liikenteessä olevan muitakin ja käyttää suuntamerkkiä. Prosentti tuntui olevan tänään noin 50, ketkä tuntuvat tietävän suuntavilkun paikan. Tämä tänään kuuden liikenneympyrän kokemuksella.
Sitten on eräs kohtuullisen vilkas liittymä, vanhalla Lahdentiellä, jossa hiukan ennen "mmalta" tulevien nopeusrajoitus muuttuu 60:een hiukan ennen risteystä eli autoilijat tulevat siihen usein aika reippaasti ja fine, sopii minulle. Tänään aamulla sieltä tuli autoja fiksujen turvavälien kanssa, mistä tunnustus heille, mutta kaikki 5 ensimmäistä autoa vetivät ensin liinat kiinni ja sitten suuntamerkin eli mitään järkevää mahdollisuutta ei ollut lähteä tielle ajamatta suoraan etenevän eteen. Toisaalta suuntamerkkiä ensin käyttäen ja sitten jarruttaen olisin lähtenyt jokaiseen noista väleistä ja todennäköisesti muutama auto takaakin olisi päässyt sujuvasti liikenteeseen.
Olen ylpeä itsestäni, en näyttänyt keskaria yhdellekään näistä kuskeista, vaikka kirosin jokaisen mielessäni alimpaan pohjasakkaan. Joskus tuntuu, että joillakin autoilijoilla on tärkeää vain kiusata muuta liikennettä mahdollisuuksien mukaan vai johtuuko se oikeasti siitä, ettei siellä yläpäässä liiku ne muutamat aivosolut minnekään. Pieniä asioita tavallaan ja en todellakaan myöhästynyt työmaaltani, mutta väitän itse noissa tilanteissa aina ajattelevani muuta liikennettä myös.
Sitten on eräs kohtuullisen vilkas liittymä, vanhalla Lahdentiellä, jossa hiukan ennen "mmalta" tulevien nopeusrajoitus muuttuu 60:een hiukan ennen risteystä eli autoilijat tulevat siihen usein aika reippaasti ja fine, sopii minulle. Tänään aamulla sieltä tuli autoja fiksujen turvavälien kanssa, mistä tunnustus heille, mutta kaikki 5 ensimmäistä autoa vetivät ensin liinat kiinni ja sitten suuntamerkin eli mitään järkevää mahdollisuutta ei ollut lähteä tielle ajamatta suoraan etenevän eteen. Toisaalta suuntamerkkiä ensin käyttäen ja sitten jarruttaen olisin lähtenyt jokaiseen noista väleistä ja todennäköisesti muutama auto takaakin olisi päässyt sujuvasti liikenteeseen.
Olen ylpeä itsestäni, en näyttänyt keskaria yhdellekään näistä kuskeista, vaikka kirosin jokaisen mielessäni alimpaan pohjasakkaan. Joskus tuntuu, että joillakin autoilijoilla on tärkeää vain kiusata muuta liikennettä mahdollisuuksien mukaan vai johtuuko se oikeasti siitä, ettei siellä yläpäässä liiku ne muutamat aivosolut minnekään. Pieniä asioita tavallaan ja en todellakaan myöhästynyt työmaaltani, mutta väitän itse noissa tilanteissa aina ajattelevani muuta liikennettä myös.