Sammakkoprinssi
Jäsen
Tällainen sattui omalle kontolle eilen, kun olin palaamassa A-nuorten divarin playoff-pelistä Vaasasta etelään. Kai tuo aloituslauseeni asiasisältö kertoo jo sen, ettei päässäni taida mitään liikkua, ja tuskin tämä liikennetapauskaan paljon käsitystä muuttaa.
Ajelin kolmostietä Laihian ja Koskenkorvan välillä hieman rajoitusten yläpuolella. Ilta alkoi hämärtää, vitutus oli muutenkin suuri ja kiire kotiin olevinaan kova. Muutaman auton olin ohitellut ja taas näkyi edessä yksi. No, huomasinpa myös edessä vastaantulevien kaistan penkereelle pysähtyneen maijan, poliiseista toinen viritteli parhaillaan tutkaa ja toinen piteli kädessään sitä punaista osoituskepukkaa. Matkani jatkui, tosin refleksin omaisesti hieman vauhtia hiljentäen. Hetken päästä vastaan tuli auto, ja kun edelläni ajanut Skoda ei pimenevässä illassa pitkiä väläyttänyt, niin tietysti minä nohevana poikana niin tein.
Taival taittui, ja jo hyvin pian edellä ajavan Skodan 80+ tuntui kasikympin rajoitusalueella itselleni liian hitaalta. Sopivan paikan tullen tein ohituksen, ja omaksi vauhdikseni muovautui sellainen noin 95km/h. Ajelin siinä varmaankin sellaiset kymmenisen kilometriä kutakuinkin samaa vauhtia, ilman vakionopeudensäädintä tosin, mutta vakaan kaasujalan ansiosta ei mittari pahemmin värähdellyt. Skoda roikkui perässä, kunnes yks kaks yllättäen löikin siniset ja punaiset vilkut päälle bussipysäkin lähestyessä. Siviiliautoa ajanut poliisi kysäisi sitten ensimmäiseksi, että oliko pitkissäni jotain vikaa, kun olin kerran niitä äsken testaillut. Mieli olisi tehnyt sanoa, että tarkoitus oli käyttää pissapoikaa, mutta erehdyin viiksestä. Jauhot menivät kyllä niin pahasti suuhun, että en oikein tohtinut tuota vastausta tokaista ja muutenkin olin aika hiljaista poikaa.
No, eipä paikalle rientäneen maijan takapenkillä vierailusta seurannut muuta kuin kirjallinen huomautus. Minut pysäyttänyt iäkkäämpi poliisi osasi kyllä asettaa sanansa asian tiimoilta oikeaan järjestykseen, sillä hänen puheenvuoronsa pisti kyllä mietteliääksi. Oma kaasujalkani rauhoittui loppumatkasta hieman, mutta eipä silti tarvinnut montaa kilometriä edelleni lähteneen maijan perässä ajaa, kun poliisisedät löysivät jo uusia pamputettavia.
Ajelin kolmostietä Laihian ja Koskenkorvan välillä hieman rajoitusten yläpuolella. Ilta alkoi hämärtää, vitutus oli muutenkin suuri ja kiire kotiin olevinaan kova. Muutaman auton olin ohitellut ja taas näkyi edessä yksi. No, huomasinpa myös edessä vastaantulevien kaistan penkereelle pysähtyneen maijan, poliiseista toinen viritteli parhaillaan tutkaa ja toinen piteli kädessään sitä punaista osoituskepukkaa. Matkani jatkui, tosin refleksin omaisesti hieman vauhtia hiljentäen. Hetken päästä vastaan tuli auto, ja kun edelläni ajanut Skoda ei pimenevässä illassa pitkiä väläyttänyt, niin tietysti minä nohevana poikana niin tein.
Taival taittui, ja jo hyvin pian edellä ajavan Skodan 80+ tuntui kasikympin rajoitusalueella itselleni liian hitaalta. Sopivan paikan tullen tein ohituksen, ja omaksi vauhdikseni muovautui sellainen noin 95km/h. Ajelin siinä varmaankin sellaiset kymmenisen kilometriä kutakuinkin samaa vauhtia, ilman vakionopeudensäädintä tosin, mutta vakaan kaasujalan ansiosta ei mittari pahemmin värähdellyt. Skoda roikkui perässä, kunnes yks kaks yllättäen löikin siniset ja punaiset vilkut päälle bussipysäkin lähestyessä. Siviiliautoa ajanut poliisi kysäisi sitten ensimmäiseksi, että oliko pitkissäni jotain vikaa, kun olin kerran niitä äsken testaillut. Mieli olisi tehnyt sanoa, että tarkoitus oli käyttää pissapoikaa, mutta erehdyin viiksestä. Jauhot menivät kyllä niin pahasti suuhun, että en oikein tohtinut tuota vastausta tokaista ja muutenkin olin aika hiljaista poikaa.
No, eipä paikalle rientäneen maijan takapenkillä vierailusta seurannut muuta kuin kirjallinen huomautus. Minut pysäyttänyt iäkkäämpi poliisi osasi kyllä asettaa sanansa asian tiimoilta oikeaan järjestykseen, sillä hänen puheenvuoronsa pisti kyllä mietteliääksi. Oma kaasujalkani rauhoittui loppumatkasta hieman, mutta eipä silti tarvinnut montaa kilometriä edelleni lähteneen maijan perässä ajaa, kun poliisisedät löysivät jo uusia pamputettavia.