Lisättäköön vielä että olen siis samoilla linjoilla kanssasi. Sitä tuossa edellä tarkoitin että moni närkästynyt perässäajaja ei vaan itse ymmärrä sitä että miksi se edellä ajava nostaa nopeuttaan sen 20km/h.Noh. Mä ajan aina ennustettavasti sen 10 km/h ylinopeutta mittarin mukaan on ohituskaista tai ei. Jos joku silti haluaa ohi, niin sitten hän painakoon kaasua.
Jos ärsyyntyy siitä, että joku nostaa 20 km/h nopeutta kun nopeusrajoitus nousee 20 km/h, niin tällöin on kyllä päässä vikaa. Sama kun nopeusrajoitus tippuu.
Jeps. Näin itsekin epäilen. Moni ajelee fiiliksillä eikä niin välittele liikennemerkeistä ja nopeusrajoituksista.Lisättäköön vielä että olen siis samoilla linjoilla kanssasi. Sitä tuossa edellä tarkoitin että moni närkästynyt perässäajaja ei vaan itse ymmärrä sitä että miksi se edellä ajava nostaa nopeuttaan sen 20km/h.
Mäkin olen varmaan aikanaan kirjoittanut tänne siitä, kun Hämeenlinnan kohdalla motarilla tuli vastaan auto viereisellä kaistalla. Oli vissiin Turengin tienoilla eksynyt vastavirtaan ja pääsi muistaakseni Iittalaan asti. Sitä en muista, pysäytettiinkö vai päättikö poistua motarilta. Lehdessä oli pieni tarina aiheesta.Pari vuotta sitten hämmästyin kun joku ajeli isoa (väliaikaista) ympyrää väärään suuntaan ruuhkassa, eikä kukaan tajunnut edes tööttäillä. Sen jälkeen en enää ole hämmästellyt mitään. Tuosta taisin tännekin kirjoittaa silloin.
Joo samaa mieltä tuosta kanssasi. Absurdi juttu, mutta itselläkin on tuollaisesta kokemusta.Tuo nopeusrajoituksen noususta johtuva nopeuden nosto on tietenkin ymmärrettävä, ei kai kukaan siitä hermostu. Mutta sitä en käsitä, että jos ajaa 80 km/h rajoitusalueella 75 km/h vauhtia, miksi ohituskaistan kohdalla ja rajoituksen noustessa 100 km/h, nopeus nouseekin 115 km/h? Ja sitten toki kaistan loputtua palataan siihen 75 km/h nopeuteen. Jos toiminta olisi jollain tavalla loogista, asiassa ei olisi ongelmaa.
Tätähän siinä Hesarinkin jutussa pohdittiin, että miksi tämä vaikuttaa olevan niin yleinen tapa. Vastausta ei tutkijallakaan ollut, muuta kuin veikkaus vuosikymmenten aikana muodostuneesta tavasta.Eli aina mittarin mukaan se 10 km/h ylinopeutta.
En puolustele tai osaa perustella tuota 10 km/h ylinopeutta millään. Omaa tyhmyyttä täysin. Olet ihan oikeassa tuossa.Tätähän siinä Hesarinkin jutussa pohdittiin, että miksi tämä vaikuttaa olevan niin yleinen tapa. Vastausta ei tutkijallakaan ollut, muuta kuin veikkaus vuosikymmenten aikana muodostuneesta tavasta.
Tuskin se liikennekään sen paremmin soljuu suuren osan ajaessa pientä ylinopeutta, kuin jos kaikki (tai suurin osa) ajaisivat maksimissaan suurinta sallittua nopeutta?
Onko se suurin syy säännölliselle ylinopeudelle siis yksinkertaisesti kiire, ajan säästäminen, vai jokin muu?
Jos ja kun viittaat tähän mun keissiin niin enhän mä nyt sentään koko letkasta painanut ohi yhtäsoittoa vaan palasin aina välillä takaisin ja sitten sopivan paikan tullen jatkoin ohittamista.Mä kyllä veikkaan, että noissa olosuhteissa 30 auton letkan ohittelija saa n. 29 kuskilta karjakkokatseen. Oikeasti hyvät kuskit siellä letkan puolivälin paikkeilla tietävät, että siinä vaiheessa ohittelu ei enää aiheuta muuta kuin riskejä. High risk - no reward. Sori, ei ymmärtävää nyökkäilyä täältä suunnasta. Vain se karjakkokatse.
Tohon ylinopeuteen viitaten niin itsellä tulee ratin takana tunne, varsinkin motaria ajettaessa että nopeutta nostamalla pysyy jotenkin skarpimpana kuin rajoitusten mukaan ajamisessa.En puolustele tai osaa perustella tuota 10 km/h ylinopeutta millään. Omaa tyhmyyttä täysin. Olet ihan oikeassa tuossa.
Sen verran puolustan tosin itseäni, että jos joku ajaa edellä sitä suurinta sallittua nopeutta, niin en aja hänen perberiinsä kiinni kuumottelemaan, vaan jään ajamaan rauhassa turvavälin päähän. Ei häiritse minua. Jos tulee turvallinen ohituspaikka niin saatan ohittaa.
Johtunee siitä, että tuolla pätkällä nopeusrajoitus on muuten 80km/h, mutta ohituskaistoilla 100km/h.Tämä ohituskaistan kohdalla kiihdyttäminen on kyllä mielenkiintoinen ilmiö.
Tuossa noin kuukausi sitten ajoimme Lappiin hiihtolomalla ja siinä Lahden ja Jyväskylän välillähän on useita ohituskaistoja. Varmaan joku 5 kaistaa putkeen meni niin, että edellä ajavat autot katosivat horisonttiin ohituskaistan alkaessa ja otin heidät kiinni kaistan loputtua hyvin nopeasti. Itse ajoin siis vakionopeudensäätimellä koko ajan samaa vauhtia, nopeusrajoituksia noudattaen ja mittarivirhe huomioiden.
Joo, alinopeuden ajaminen voi olla joskus vaarallista. Mutta niin voi olla 110 vakkarissa terävän nyppylän yli ajaminekin. Ehkä kannattaisi hiukan himmata, jos ei näe mitä on edessäpäin?Tuli tänään itsekin todettua, että kyllä reilu alinopeuden ajaminenkin voi olla oikeasti vaarallista™. Kävin taas tuossa työajoina maakuntamatkailemassa ja eräällä 100kmh tieosuudella tiellä 58 sattui sellainen tilanne, jossa suht terävän nyppylän jälkeen alamäessä ajoi jotain 50-60kmh vauhtia jokin vanha lava-auton rotisko. Itse tulin 110kmh vakkarissa nyppylän yli ja piti meinaa ihan kohtuudella painaa jarrua tilanteessa. Tuossa kun olisin itsekin tehnyt "rikkeen" ja rämplännyt jotain auton mankkaa ylittäessäni nyppylän, niin olisin varmaan tehnyt tuosta lava-autosta pikku kauppakassin.
Senpä takia kirjoitinkin tuossa "nopeusrajoituksia noudattaen". Siis tietenkin nostin itsekin nopeutta, kun rajoitus muuttui, mutta edellä menevät nostivat huomattavasti enemmän. Ja sitten ohituskaistan päätyttyä ja rajoituksen laskettua palattiin taas alinopeuteen.Johtunee siitä, että tuolla pätkällä nopeusrajoitus on muuten 80km/h, mutta ohituskaistoilla 100km/h.
Se on maan vakiintunut tapa ja kulttuuri. Liikenne on parhaimmillaan yhteispeliä ja toisten kunnioittamista. Kun kaikki ajavat samoin ei tule turhia ohituksia, turhautumista eikä vaaratilanteita. Se on ikävää, jos anaalista persoonaa ahdistaa ajaa mittari 90 viivalla kun rajoitus on 80 mutta niin täällä vaan ajetaan Ja siihen olisi hyvä sopeutua. Maassa maan tavalla.Onko se suurin syy säännölliselle ylinopeudelle siis yksinkertaisesti kiire, ajan säästäminen, vai jokin muu?
Aivan, sitten toki erikoista (tosin valitettavasti ei kovin harvinaista) menoa. Ymmärsin tuosta "samaa vauhtia" että olisit ajanut koko matkan tasavauhtia.Senpä takia kirjoitinkin tuossa "nopeusrajoituksia noudattaen". Siis tietenkin nostin itsekin nopeutta, kun rajoitus muuttui, mutta edellä menevät nostivat huomattavasti enemmän. Ja sitten ohituskaistan päätyttyä ja rajoituksen laskettua palattiin taas alinopeuteen.
Se on maan vakiintunut tapa ja kulttuuri. Liikenne on parhaimmillaan yhteispeliä ja toisten kunnioittamista. Kun kaikki ajavat samoin ei tule turhia ohituksia, turhautumista eikä vaaratilanteita. Se on ikävää, jos anaalista persoonaa ahdistaa ajaa mittari 90 viivalla kun rajoitus on 80 mutta niin täällä vaan ajetaan Ja siihen olisi hyvä sopeutua. Maassa maan tavalla.
Oma tuntumani asiaan on se, että liikenne on silloin paljon turvallisempaa, kun kanssa-autoilijatkin noudattavat tätä ajatusta. Maanteillä on niin paljon helpompaa ja huolettomampaa vaan ajella, kun siinä edellä menee koko ajan se tuota samaa (n. 10% yli rajoituksen mittarin mukaan) nopeutta ajava auto, kun turvavälit on helppo pitää. Ja sitten parhaassa tapauksessa takanakin tuleva auto tekee saman. Tai jos ei tee, niin sitten ainakin ohittaa.Se on maan vakiintunut tapa ja kulttuuri. Liikenne on parhaimmillaan yhteispeliä ja toisten kunnioittamista. Kun kaikki ajavat samoin ei tule turhia ohituksia, turhautumista eikä vaaratilanteita. Se on ikävää, jos anaalista persoonaa ahdistaa ajaa mittari 90 viivalla kun rajoitus on 80 mutta niin täällä vaan ajetaan Ja siihen olisi hyvä sopeutua. Maassa maan tavalla.
Vaikka ihmiset tätä jeesusteleekin, niin tämä on ihan yleismaailmallinen ilmiö. Suomessahan liikennesääntöjä noudatetaan todella orjallisesti ja hyvin, kun vertaa todella, todella moniin muihin maihin. Ihan Euroopassakin.Ja ei taida edes olla mitenkään Suomi-kohtaista vaan samaan tapaan jengi ajaa pientä ylinopeutta omien kokemuksien perusteella Espanjassa, Jenkeissä, Ruotsissa jne.
Jos ja kun viittaat tähän mun keissiin niin enhän mä nyt sentään koko letkasta painanut ohi yhtäsoittoa vaan palasin aina välillä takaisin ja sitten sopivan paikan tullen jatkoin ohittamista.
En tunne noita seutuja, mutta esim. 3-tiellä on Nurmijärvellä suora, missä yleensä voi nähdä sinne letkan toiseen päähän noin kauas. Todennäköistä siis on, että turvaväleistä ei ole ollut tietoakaan. Siinä tulee äkkiä muutamaan autoa ohittaessakin tilanne, että pääsy omalle kaistalle ei olekaan ihan piece of cake. Ja tämä kaikki tapahtui siis pimeän aikaan. Jos nyt siis arvataan, että 2-3 autoa on ohitettu kerralla ja välillä vedetty happea, tuo ohitustapahtuma kaikkinensa on vienyt jonkun kolme varttia, jos nyt ei ole tehty mitään reikäpääohituksia 160 km/h mittarissa. Sujuvoittiko tuo ohittelu nyt liikennettä enemmän kuin se letkassa ajelu?Jos letkassa on vaikka tuo 30 autoo, niin jos kaikilla olis kunnon turvavälit (en muista enää minkä kerroit rajoitukseksi), 80-100 km/h aluella, niin letkan pituus pitäis fysiikan lakien mukaan olla (4 sek turvavälit) melkeen 3 kilsaa.
Itse ajan maantiellä aina mittarin mukaan 10 km/h ylinopeutta, eli mittarivirheen kanssa todellinen vauhti on noin 5-6 km/h ylinopeutta. Johtuu samasta syystä mitä edempänäkin on todettu, eli kun "kaikki" ajaa lievää ylinopeutta, sillä tulee vähemmän jonoja ja ohitustilanteita. Pystyy siis pitämään ajamisessa rytmin hyvin stabiilina koko matkan ajan. Toki jos joku edellä ajaa tasan rajoituksen mukaan, niin en lähde oikeastaan koskaan ohittamaan, vaan sitten mukautetaan vauhtia hieman. Poikkeuksena ehkä jos taakse alkaa muodostua pitkää jonoa huonoilla turvaväleillä, niin sitten saatan turvallisessa paikassa ohittaa taas oman ajomukavuuden varmistamiseksi, mutta vain jos olen siinä jonossa toisena tai korkeintaan kolmantena. Kaupunkiajossa tietenkin eri asia, eli ajan kaupungissa tasan nopeusrajoitusten mukaan aina, riippumatta siitä tuleeko taakse jonoa vai ei.Tätähän siinä Hesarinkin jutussa pohdittiin, että miksi tämä vaikuttaa olevan niin yleinen tapa. Vastausta ei tutkijallakaan ollut, muuta kuin veikkaus vuosikymmenten aikana muodostuneesta tavasta.
Tuskin se liikennekään sen paremmin soljuu suuren osan ajaessa pientä ylinopeutta, kuin jos kaikki (tai suurin osa) ajaisivat maksimissaan suurinta sallittua nopeutta?
Onko se suurin syy säännölliselle ylinopeudelle siis yksinkertaisesti kiire, ajan säästäminen, vai jokin muu?
Oulun juttu on. Tarpeeksi ku täällä joutuu aikaansa viettämään niin näkee kaikkea, mm. auto vilkku päällä pysähtyneenä kiihytyskaistan päähän...En tiedä onko tämä vain oululainen tyyli, mutta täällä lähes aina kun liittyy rampilta moottoritielle, niin edellä ajavat liittyvät n. 60 km/h vauhdilla. Jos painaisi vähän enemmän kaasua niin pääsisi liittymään samalla vauhdilla kuin moottoritiellä ajavat ja aiheuttaisi vähemmän vaaratilanteita.