Minä ajoin aiemmin aika usein noin. Varmasti se ärsytti joitakin takana ajavia, mutta ajattelin, että mieluummin aiheutan neljän sekunnin mielipahan jollekin tuntemattomalle ihmiselle kuin laitan koirani vetämään hallitsemattomia kuperkeikkoja pitkin häkkinsä seiniä.En tiedä onko täällä muita samanlaisia, mutta itseäni risoo aivan helvetisti sellainen ajotyyli, jossa mutkat (esim. rampeilla ja liittymissä) ajetaan helvetin hitaasti ja sitten suoran tullen painetaan vasta se kaasu pohjaan. Aivan turhaa jojoilua. Paljon parempi olisi mennä reippaasti myös se käännös jolloin pääsisi kaarteesta ulos hyvällä vauhdilla. Säästäisi bensaakin.
Juu, en minä tietenkään tarkoittanut, että haetaan jokaisessa kaarteessa renkaiden pidon rajaa, vaan että ei ajeta aivan kävelyvauhtia. Joku joka kääntyy sanotaan nyt vaikkapa 30 hm/h esim. kauppakeskus Kaaresta tullessa Kehälle kohti itää saa varmasti olla ilman katseita. Mutta sitten on näitä, jotka alkavat kääntyä siihen mutkaan 20 hm/h ja kesken kaiken jarruttavat siitäkin puolet pois, ja se on mielestäni aika haram.Minä ajoin aiemmin aika usein noin. Varmasti se ärsytti joitakin takana ajavia, mutta ajattelin, että mieluummin aiheutan neljän sekunnin mielipahan jollekin tuntemattomalle ihmiselle kuin laitan koirani vetämään hallitsemattomia kuperkeikkoja pitkin häkkinsä seiniä.
Juu eipä näissä tarkoitus ole takakontin järjestystä laittaa uusiksi tai formula-tyyliin painaa pientareita hyödyntäen motarille, mutta itsekin pari kertaa hieman hirvittänyt liittyä kesärajoituksien aikana moottoritielle, kun rampissa edellä joku ajaa 60km/h vielä pari sataa metriä ennen liittymistä. Joskus olen jättänyt heti rampin alussa kiihdytysrakoa edellä olevaan, että pääsen itse liittymään sopivalla nopeudella, mutta tämä toki sitten aiheuttaa takanaoleville mielipahaa kun matelen lyhyen pätkää. Noh, helpottaa se heidänkin liittymistä, kun pääsevät kiihdyttämään reippaasti muun liikenteen sekaan.Minä ajoin aiemmin aika usein noin. Varmasti se ärsytti joitakin takana ajavia, mutta ajattelin, että mieluummin aiheutan neljän sekunnin mielipahan jollekin tuntemattomalle ihmiselle kuin laitan koirani vetämään hallitsemattomia kuperkeikkoja pitkin häkkinsä seiniä.
Jos on hyvä näkyvyys niin mikä siinä ohituksessa on ongelmallista / riskialtista? Miksi se menee niin kovasti tunteisiin? Jos nyt poisluetaan tilanteet joissa mennään ohituskieltoalueella ohi taikka ohituksen jälkeen ohittaja leikkaa liian suoraan eteen lennättäen kiviä / lunta tms. niin en vaan keksi, miksi jonkun ohitus menisi minulla tunteisiin? Eli voitko nyt ihan selkokielellä selittää, miksi tämä on ongelma?Mä kyllä veikkaan, että noissa olosuhteissa 30 auton letkan ohittelija saa n. 29 kuskilta karjakkokatseen. Oikeasti hyvät kuskit siellä letkan puolivälin paikkeilla tietävät, että siinä vaiheessa ohittelu ei enää aiheuta muuta kuin riskejä. High risk - no reward. Sori, ei ymmärtävää nyökkäilyä täältä suunnasta. Vain se karjakkokatse.
Letkan ohittaminen on aina riskialtista, ja varsinkin tuossa mittakaavassa. Jos lähdet letkan takaa, joku hermostunut saattaa letkan keskeltä tehdä saman liikkeen. Kaksi autoa samassa kohdassa ei ole fysikaalisesti mahdollista eikä kovin miellyttävää. Ja nuo oikeasti hyvät ja kokeneet kuskit tietävät, että letkan ohittamiseen turvallisesti menee niin paljon aikaa, että tuossa ei oikeasti voita hevon vittua. Häviön mahdollisuus on paljon suurempi, jos siellä sattuu olemaan toinen samanlainen hermokimppu liikenteessä.Jos on hyvä näkyvyys niin mikä siinä ohituksessa on ongelmallista / riskialtista? Miksi se menee niin kovasti tunteisiin? Jos nyt poisluetaan tilanteet joissa mennään ohituskieltoalueella ohi taikka ohituksen jälkeen ohittaja leikkaa liian suoraan eteen lennättäen kiviä / lunta tms. niin en vaan keksi, miksi jonkun ohitus menisi minulla tunteisiin? Eli voitko nyt ihan selkokielellä selittää, miksi tämä on ongelma?
Jos on hyvät olosuhteet maantiellä ja hyviä ohituspaikkoja, niin miksi se ohitus on sen kummempi manööveri kuin ohitus 4-kaistaisella tiellä?
Suomen valtatiet ja ohituskaistan käyttäminen. Jos valtatiellä on 100 km/h nopeusrajoitus ja autojonon etummaisena kuljettaja ajaa keskimäärin n. 90 km/h nopeutta. Sitten tulee ohituskaista, minkä aikana nopeusrajoitus on edelleen se ihan sama 100 km/h. Mutta siinä kohtaa se alinopeutta körötellyt kuljettaja päättäkin nostaa nopeutensa n. 110 km/h, ettei vaan kaikki autot ehtisivät ohittamaan. Se ohituskaista-alue ei ole mikään kiihdytyskaista, missä sinun on oikean puoleisella kaistalla ajaessasi on pakko nostaa nopeuttasi 20 kilsaa tunnissa mitä olet ajanut koko muun ajan. Sama tilanne tullut tässä korona-kesien Suomi road tripeillä todettua moneen otteeseen.
Samoin vilkun käyttäminen liikenteessä. Tämä ei liene tarvitsevat esimerkkejä.
Jo se että puhut "hermokimpusta" kertoo, että asia menee tunteisiin. Tuskin itsekään lähtisin noin pitkää letkaa ohittamaan, mutten tuomitse, jos joku näin tekee. Kunhan tekee sen, edelleenkin, liikennesääntöjä noudattaen. Ja edelleen, mikä siinä on ongelma? Muuta kuin se, että ohitetuksi tuleminen aiheuttaa jostain syystä mielipahaa.Letkan ohittaminen on aina riskialtista, ja varsinkin tuossa mittakaavassa. Jos lähdet letkan takaa, joku hermostunut saattaa letkan keskeltä tehdä saman liikkeen. Kaksi autoa samassa kohdassa ei ole fysikaalisesti mahdollista eikä kovin miellyttävää. Ja nuo oikeasti hyvät ja kokeneet kuskit tietävät, että letkan ohittamiseen turvallisesti menee niin paljon aikaa, että tuossa ei oikeasti voita hevon vittua. Häviön mahdollisuus on paljon suurempi, jos siellä sattuu olemaan toinen samanlainen hermokimppu liikenteessä.
PS. Mun tunteisiin menemiseen vaaditaan aika pirun paljon enemmän. Ihan neutraalissa mielentilassa jutustelen.
PS2. Tunteisiin meno -kortin vilauttaminen on vittuilua. Haluatko oikeasti lähteä sille tielle?
Sama, mutta ohittajan tilalle ohitettava vastustajana.Noin yleisesti, kaikinpuolinen joustavuus liikenteessä olisi enemmän kuin suotavaa, samoin se, ettei koe liikennettä minään formulakisana, jossa jokainen ohittaja nähdään vastustajana. Yhteispelillä liikenne soljuu vain paremmin ja itsekin voi ottaa rennommin.
Kyllä siinä vaiheessa on parempi jättää auto pihaan. Jos tuollaisia ajamiseen liittyviä perusasioita oikeasti pelkää, niin enpä jaksa uskoa, että kuski siinä oman ajamisen jännityksensä kourissa kovinkaan rauhallisena myöskään pysyy pienessäkään poikkeustilanteessa, vaan sitten annetaan Jeesukselle ratti.Uskon myös, että ihan rehellisesti ohittamista pelkääviä, ja sitä välttäviä, on ratissa yllättävän paljon. Ei pelkästään prosentteja, vaan pikemminkin kymmeniä prosentteja ajokortin omaavista. Silloin on parempi jättää ohitus tekemättä.
Enpä ollut huomannut tällaista ketjua aiemmin. Postaan tänne saman ärsytyksen aiheeni, mitä postasin tuonne Asioita, joita ihmiset tekevät väärin ketjuun".
Veikkaan että oletat väärin. Omalla mutulla sanoisin että suurimmassa osassa ohituskaistoja rajoitus muuttuu. Talvella tietysti kaikissa.Oletan, että ohituskaistojen nopeuksista ärsyyntyminen liittyy vain pätkiin, jossa nopeusrajoitus pysyy samana.
Noh. Mä ajan aina ennustettavasti sen 10 km/h ylinopeutta mittarin mukaan on ohituskaista tai ei. Jos joku silti haluaa ohi, niin sitten hän painakoon kaasua.Veikkaan että oletat väärin. Omalla mutulla sanoisin että suurimmassa osassa ohituskaistoja rajoitus muuttuu. Talvella tietysti kaikissa.
Pari vuotta sitten hämmästyin kun joku ajeli isoa (väliaikaista) ympyrää väärään suuntaan ruuhkassa, eikä kukaan tajunnut edes tööttäillä. Sen jälkeen en enää ole hämmästellyt mitään. Tuosta taisin tännekin kirjoittaa silloin.40 vuotta ajaneena olen nähnyt niin monenlaista kuskia tien päällä, että mikään ei enää hämmästytä minua. Oikeastaan hämmästyn reissun päätteeksi silloin, kun kukaan ei ole perseillyt missään vaiheessa matkaa. Perseilyksi lasken kaiken, mitä en tekisi itse.
Lisättäköön vielä että olen siis samoilla linjoilla kanssasi. Sitä tuossa edellä tarkoitin että moni närkästynyt perässäajaja ei vaan itse ymmärrä sitä että miksi se edellä ajava nostaa nopeuttaan sen 20km/h.Noh. Mä ajan aina ennustettavasti sen 10 km/h ylinopeutta mittarin mukaan on ohituskaista tai ei. Jos joku silti haluaa ohi, niin sitten hän painakoon kaasua.
Jos ärsyyntyy siitä, että joku nostaa 20 km/h nopeutta kun nopeusrajoitus nousee 20 km/h, niin tällöin on kyllä päässä vikaa. Sama kun nopeusrajoitus tippuu.
Jeps. Näin itsekin epäilen. Moni ajelee fiiliksillä eikä niin välittele liikennemerkeistä ja nopeusrajoituksista.Lisättäköön vielä että olen siis samoilla linjoilla kanssasi. Sitä tuossa edellä tarkoitin että moni närkästynyt perässäajaja ei vaan itse ymmärrä sitä että miksi se edellä ajava nostaa nopeuttaan sen 20km/h.
Mäkin olen varmaan aikanaan kirjoittanut tänne siitä, kun Hämeenlinnan kohdalla motarilla tuli vastaan auto viereisellä kaistalla. Oli vissiin Turengin tienoilla eksynyt vastavirtaan ja pääsi muistaakseni Iittalaan asti. Sitä en muista, pysäytettiinkö vai päättikö poistua motarilta. Lehdessä oli pieni tarina aiheesta.Pari vuotta sitten hämmästyin kun joku ajeli isoa (väliaikaista) ympyrää väärään suuntaan ruuhkassa, eikä kukaan tajunnut edes tööttäillä. Sen jälkeen en enää ole hämmästellyt mitään. Tuosta taisin tännekin kirjoittaa silloin.
Joo samaa mieltä tuosta kanssasi. Absurdi juttu, mutta itselläkin on tuollaisesta kokemusta.Tuo nopeusrajoituksen noususta johtuva nopeuden nosto on tietenkin ymmärrettävä, ei kai kukaan siitä hermostu. Mutta sitä en käsitä, että jos ajaa 80 km/h rajoitusalueella 75 km/h vauhtia, miksi ohituskaistan kohdalla ja rajoituksen noustessa 100 km/h, nopeus nouseekin 115 km/h? Ja sitten toki kaistan loputtua palataan siihen 75 km/h nopeuteen. Jos toiminta olisi jollain tavalla loogista, asiassa ei olisi ongelmaa.
Tätähän siinä Hesarinkin jutussa pohdittiin, että miksi tämä vaikuttaa olevan niin yleinen tapa. Vastausta ei tutkijallakaan ollut, muuta kuin veikkaus vuosikymmenten aikana muodostuneesta tavasta.Eli aina mittarin mukaan se 10 km/h ylinopeutta.
En puolustele tai osaa perustella tuota 10 km/h ylinopeutta millään. Omaa tyhmyyttä täysin. Olet ihan oikeassa tuossa.Tätähän siinä Hesarinkin jutussa pohdittiin, että miksi tämä vaikuttaa olevan niin yleinen tapa. Vastausta ei tutkijallakaan ollut, muuta kuin veikkaus vuosikymmenten aikana muodostuneesta tavasta.
Tuskin se liikennekään sen paremmin soljuu suuren osan ajaessa pientä ylinopeutta, kuin jos kaikki (tai suurin osa) ajaisivat maksimissaan suurinta sallittua nopeutta?
Onko se suurin syy säännölliselle ylinopeudelle siis yksinkertaisesti kiire, ajan säästäminen, vai jokin muu?