Meinasipa tuossa noin 2,5 tuntia sitten mennä päivä pahasti piloille itsellä ja kanssa-autoilijalla. Olin ajamassa Itäväylää kohti Helsingin keskustaa Siilitien ja Hetsikan välissä, siinä keskimmäisellä kaistalla (oikeimmanpuoleinen nousee Herttoniemen liikenneymprään). Oikealla kaistalla liikenne oli jonoutunut, ja autot ajoivat ehkä kahta-kolmeakymppiä, keskustan suuntaan liikenne oli hiljaisempaa, ja oma nopeus oli se sallitut 80 km/h, kuten muillakin samaan suuntaan menevillä.
Siinä sitten edessäni Hertsikan suuntaan menossa ollut pikkuauton (abt. VW Polon kokoinen) kuljettaja keksi alkaa yhtäkkiä vaihtamaan kaistaa suoraan eteeni, en muista oliko vilkkua vai ei. Sen verran oli onneksi etäisyyttä, että ehdin koukata osittain vasemmalle kaistalle niin etten ajanut suoraan kuskin kylkeen, siis kuskin oven kohdalle. Montaa kymmentä senttiä ei varmasti jäänyt väliin. Ja onneksi vasemmalla ei ketään ollut kohdalla, en ehtinyt nimittäin mitään muuta kuin kiskaista ratista vasemmalle.
Tilanne tuli kyllä täysin puskista, esimerkiksi torvea ei ehtinyt soittaa, ei edes ajatella moista. En tiedä sitten katsoiko se toinen kuski vain peiliin ja olin katveessa, katsoiko lainkaan vai arvioiko täysin väärin lähestymisnopeuteni. Joka tapauksessa, toivottavasti oppi tuosta jotain. Se auto, sen mitä ehti nähdä, vaikutti sen verran vanhemmalta/kevyeltä että jos oltaisiin törmätty, niin luultavasti sen kuljettajalta olisi henki lähtenyt.