Suomalainen koulu

[DAF]

Jos noiden tekijöiden (oppimistulokset, vieraskielisten tms. osuus) välillä tunnistetaan joku relevantti suhde, niin totta kai se pitää nostaa esille ja tarkemman tarkastelun alle, jotta voidaan tehdä oikeita päätelmiä ja sen kautta tunnistaa mahdolliset epäkohdat ja löytää niihin ratkaisut.

Perusongelmahan tuossa koulukoneessa on sen ympärille kasattu journalismi - tai paremminkin sen puute. _Missään_ tutkimuksessa kun ei ole voitu osoittaa S2-oppilaiden osuuden ja oppimistulosten välillä olevan negatiivista korrelaatiota. Leimataan täysin turhaan. Jos koneen yhteydessä olisi tällainen asia kirjoitettu kissankokoisella, ymmärtäisin julkaisun edes jotenkin tiedonintressinä.

Nythän olisi voinut laittaa vaikka suoraan poikaoppilaiden osuuden ja oppimistulokset. Niiden välillä negatiivinen korrelaatio on paljon selvempi. Tietävät sitten ihmiset olla viemättä lapsiaan kouluun, jossa on poikia.

 

[Mediakuutio]

Perusongelmahan tuossa koulukoneessa on sen ympärille kasattu journalismi - tai paremminkin sen puute. _Missään_ tutkimuksessa kun ei ole voitu osoittaa S2-oppilaiden osuuden ja oppimistulosten välillä olevan negatiivista korrelaatiota. Leimataan täysin turhaan. Jos koneen yhteydessä olisi tällainen asia kirjoitettu kissankokoisella, ymmärtäisin julkaisun edes jotenkin tiedonintressinä.

Nythän olisi voinut laittaa vaikka suoraan poikaoppilaiden osuuden ja oppimistulokset. Niiden välillä negatiivinen korrelaatio on paljon selvempi. Tietävät sitten ihmiset olla viemättä lapsiaan kouluun, jossa on poikia.

Tämmöinen tutkimus on kyllä ollut ihan tässä alkuvuodesta pinnalla.

Tutkimus: Maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät koulussa muista jälkeen

Karvin tutkimus: Jos koulussa on yli 5,3 prosenttia suomea tai ruotsia toisena kielenä puhuvia oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.

www.iltalehti.fi

 

[DAF]

Tämmöinen tutkimus on kyllä ollut ihan tässä alkuvuodesta pinnalla.

Tutkimus: Maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät koulussa muista jälkeen

Karvin tutkimus: Jos koulussa on yli 5,3 prosenttia suomea tai ruotsia toisena kielenä puhuvia oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.

www.iltalehti.fi

Jossa siis todetaan liki noin mainitsemani asia. Eri asia on, miten iltapäivälehti sellaisen uutisoi. Karvin sivuilta se tutkimus löytyy, korrelaatio on liki olematon. He siis toki itse jäävät jälkeen jonkin verran, ja siitä on syytä olla huolissaan - muista oppilaista ei.

Sosioekonominen tausta sen sijaan korreloi oppimistuloksiin negatiivisesti - sekin vain heidän kohdallaan. Siitä on syytä olla enemmänkin huolissaan - ei sinänsä oppilaiden kielellisestä taustasta. Koulutus periytyy meillä voimakkaasti.

 

[molari]

A-talkissa tällaista tänään:

Rehtori Ylen A-Talkissa: Yhdeksäsluokkalaisille ei voi järjestää samanlaisia kokeita kuin viisi vuotta sitten.​

linkki IL:n juttuun Rehtori Ylen A-Talkissa: Yhdeksäsluokkalaisille ei voi järjestää samanlaisia kokeita kuin viisi vuotta sitten

 

[peterra]

@molari rehtori puhui pikkuisen tuossa puheenvuorossa ohi suunsa. Tutkija toisella puolella haastoi, että hänkin on huolissaan, jos tilanne oikeasti on tämä. Kuitenkin rehtori kiirehti korjaamaan varovasti puheenvuoroaan, että aikaikkuna on pidempi. Sanoi sitten sivulauseessa, että 10 vuoden aikana tilanne on tähän mennyt.

Kokonaisuutena edelleen huomioiden suomalaisen koulun tason suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin niin meillä koulupuhe on todella kriittistä. Tämä oli varsin mielenkiintoinen keskustelu, koska yhteiskunta on nimenomaan sen digitalisaationkin vuoksi muuttunut ihan valtavasti.

Meillä usein tikun nokassa viihtyvät nimenomaan tulokset, mutta Suomen ikiaikainen peruskoulu ei kuitenkaan ole kaikissa näkökulmissaan muuttunut. Suomalainen koulu nimittäin on ollut hyvä jo kauan, mutta oppilaat eivät ole oikeastaan ikinä viihtyneet kouluissa. Koulumme on siis edelleen vuonna 2023 erittäin tuottoisa ja tehokas, mutta kuten vuonna 1980 niin edelleen vuonna 2023 oppilaamme eivät viihdy kouluissamme edes kainsainvälisesti vertaillen.

Ja siis nämä samat trendithän menevät sitten ihan työelämään saakka:
Monet työpaikat ovat tuottavia, mutteivat hyviä.
Sitten on myös työpaikkoja, jotka ovat hyviä, mutteivat tuottavia.

Markkinataloudessa se on yksi systeemin huonoimmista jutuista, että meillä koko yhteiskunnan pohjana on se jatkuva kilpailu. Kovat tulostavoitteet yleensä syövät niin koulussa kuin työelämässä viihtyvyyttä. Kun viihtyvyys laskee niin tuottavuuskin heikkenee.

 

[Byvajet]

Kun viihtyvyys laskee niin tuottavuuskin heikkenee.

Hesarin opettajille tekemässä kyselyssä paljastuu näkemys, että opettajien mielestä kouluun ei pitäisi tulla viihtymään vaan tekemään työtä. Koulussa ei voi olla aina mukavaa, koska oppiminen on tylsää ja puuduttavaa. Tämän tietää jokainen määrätietoisesti opiskellut aikuinen. Silloinkin, kun oppiminen on perustaltaan mieluista ja siihen on luja motivaatio, se on silti raskasta puurtamista, jonka tulokset tulevat hitaasti.

-Älylaitteet ovat vieneet oppilailta keskittymis- ja oppimiskyvyn.
-Koulu ei pysty kaiken ilmiöpöhinän pauloissa opettamaan oppilaille perustaitoja, joista yksi on lukeminen.
-Inkluusiosta on tullut säästökeino. Sen varjolla jätetään lapset heitteille, sekä ongelmaiset että ongelmaisten ongelmista kärsivät.
-Kulttuuri kasvattaa lapsia elämyshakuisuuteen ja lyhytjänteisyyteen.
-Perhetaustan merkitys kasvaa, eikä kaikissa perheissä nähdä opiskelun tärkeyttä. Aikaisemmin oli suuri joukko ihan hyvin tai kohtalaisesti pärjääviä oppilaita. Nykyään meneillään on eriytyminen.
-Vanhemmat ovat alkaneet nähdä koulun palveluntarjoajana, jolle he ulkoistavat kasvatusvastuunsa.
-Opettajien tehtäväksi on yhä enemmän muodostunut jos jonkinlaisten lomakkeiden täytöllä tuottaa työtä paperinpyörittäjille. Opetustyö vähenee, lomakkeiden täyttäminen lisääntyy.

Omasta mielestäni korjaamme kaupallisen elämyshakuisen ärsykekulttuurin hedelmiä. Elämyshakuisuuteen liittyy rajattomuus. Pettymyksiä ei saa olla, mutta elämyksiä on oltava. Elämyksiksi eivät kuitenkaan kelpaa enää valinnat, joissa elämys syntyy pitkän ponnistelun tuloksena.

Arkea eivät enää rytmitä yhteiset aikataulut, vaan kaikkea on tarjolla koko ajan. Sarjat tulevat ruudusta silloin, kun ne tahdotaan katsoa. Sosiaalinen rytmin jakaminen puuttuu, koska työtä tehdään milloin tahansa. Automarketitkin saattavat olla aina auki, päivät ja yöt. Juhlat eivät ole enää kaikkien juhlia, ei enää edes joulu.

Kun jokainen on yksilö ja yhteiskunnallinen säännönmukaisuus ja yhteisöllinen ohjautuvuus ja velvoittavuus puuttuvat, seurauksena on jäsentymätön henkinen hortoilu, jossa jokainen yksilö yrittää pitää kurissa itsensä sen sijaan että sen tekisi sosiaalinen todellisuus.

Tämä ei liity yksinomaan lapsiin ja kouluun. Myös aikuisten keskittymiskyky on romahtanut. Myös aikuisten halu hyötyliikuntaan vähenee samaan aikaan, kun tarjolle on tullut sähköskoottereita ja muita liikkumista helpottavia vempeleitä. Aikuisista nettiriippuvaisia on ylivoimainen enemmistö. Nettiriippuvuus on yhdessä vaiettu salaisuus.

Meillä on naiivi usko siihen, että ihmiset pystyvät tekemään valintoja omaksi ja yhteiseksi edukseen, mutta tosiasiassa he eivät pysty. Ihmistä ohjaa ennen kaikkea sosiaalinen todellisuus eikä mystinen tahto, jolle ei ole tieteellistä perustaa.

Vapauden, yksilöllisyyden ja helppouden ideologia yhdistettynä epätieteelliseen uskoon ihmisen omasta tahdosta näivettävät ihmisten henkistä ja fyysistä toimintakykyä. Kulttuurimme kulkee kohti rappiota. Järkeä, työtä ja fyysistä vaivannäköä tärkeämpää on lyhytjänteinen viihtyminen.

Parhaita timanttijuttuja | ”Peruskoulun pääsee vaikka kantamalla läpi” – HS kysyi suurelta joukolta opettajia, mikä Suomen kouluissa on pielessä, ja vastaus oli tyrmäävä

Oppimistulokset heikkenevät, keskittymiskyky rapautuu ja mielenterveysongelmat varjostavat koululaisten arkea. Samalla opettajien työpäivät täyttyvät paperitöistä ja loputtomista Wilma-viesteistä. Peruskoulu on kriisissä, mutta mitä tilanteelle pitäisi tehdä? 92 opettajaa eri puolilta Suomea kertoo.

www.hs.fi

 

[PataJaska]

Hesarin opettajille tekemässä kyselyssä paljastuu näkemys, että opettajien mielestä kouluun ei pitäisi tulla viihtymään vaan tekemään työtä. Koulussa ei voi olla aina mukavaa, koska oppiminen on tylsää ja puuduttavaa. Tämän tietää jokainen määrätietoisesti opiskellut aikuinen. Silloinkin, kun oppiminen on perustaltaan mieluista ja siihen on luja motivaatio, se on silti raskasta puurtamista, jonka tulokset tulevat hitaasti.

Kyllä vain. Omalla pojalla päättyy nyt ekaluokka tässä parin viikon päästä, ja muistan kun vuosi sitten oltiin tutustumassa kouluun. Silloin koulun rehtori sanoi erikseen meille uusien ekaluokkalaisten vanhemmille erinäisiä asioita (muksut olivat kiertämässä koulua sinä aikana). Kuinka ollakaan kaikkein eniten hän korosti juuri tuota, että tärkeintä lapsen olisi ymmärtää ettei aina voi saada omaa tahtoaan läpi, eikä aina voi vain olla kivaa ja mukavaa. Sain itse heti kiinni mitä tällä ajettiin takaa, koska juuri noiden ongelmien kanssahan opettajat nykykoulussa painivat päivittäin.. eli kyllä ainakin meidän koulussa vanhempiakin haluttiin heti herätellä ja vastuuttaa näiden asioiden suhteen

Arkea eivät enää rytmitä yhteiset aikataulut, vaan kaikkea on tarjolla koko ajan. Sarjat tulevat ruudusta silloin, kun ne tahdotaan katsoa.

Kyllä! Ihmisen psyyke on vain rakennettu niin, eikä nyt vähiten lasten ja nuorten kohdalla, että kun koko maailma on sinulle koko ajan auki ja mitä tahansa on saatavilla milloin tahansa, niin sehän tekee ihmisestä lyhytjännitteisen. Miten ihmeessä sitä pärjäsikin reilut 20 vuotta sitten, kun nettiin päästäkseen piti odottaa se 15 minuuttia kun puhelinmodeemi runksutteli. Ja sitten äiti/sisko meni nostamaan puhelimen luuria ja homma meni vituiksi.. saati lapsena, kun miettii miten pienet asiat arjessa kasvattivat pitkäjänteisyyttä, ja nyt sen vasta tajuaa. Ihmemies tuli telkkarista tasan kerran viikossa, ja sitten oli pakko odottaa viikko jotta näki seuraavan jakson Kaivurin seikkailuja. Ja se oli vain pakko odottaa, mitään vaihtoehtoa ei ollut.. on täysin käsittämätöntä miten eri todellisuudessa vaikkapa ne nykyiset pikkukoululaiset elävät

 

[aquanqua]

Lapsia katoaa koulusta, osa ulkomaille – ”Ei pitäisi olla mahdollista, että joku häviää kartalta”

Peruskoululaisten pitkiin poissaoloihin pyritään puuttumaan uudella mallilla.

www.is.fi

Vuoden 2020 Kouluakäymättömyys Suomessa -kartoituksen mukaan Suomessa oli vuosittain 4 000 yläkoululaista, jotka eivät käyneet koulussa.

Hämmentävän korkea luku maallikon korvaan. Miten tällainen on mahdollista; kyse tuskin on siitäkään, että olisivat jo jossain työuraputkessa.

 

[Jymäkkä]

Lapsia katoaa koulusta, osa ulkomaille – ”Ei pitäisi olla mahdollista, että joku häviää kartalta”

Peruskoululaisten pitkiin poissaoloihin pyritään puuttumaan uudella mallilla.

www.is.fi

Hämmentävän korkea luku maallikon korvaan. Miten tällainen on mahdollista; kyse tuskin on siitäkään, että olisivat jo jossain työuraputkessa.

Tuosta varmaan isohko osa käy kotikoulua koulukiusaamisen tai psyykkisten ongelmien takia. Tai vanhempien tahdosta.

Edit: Jutusta ei kyllä oikein selviä, kuuluuko nämä tuohon lukuun. Nämähän eivät ole kadonneet minnekään, kun kotikoulusta sovitaan koulun/viranomaisten kanssa.

 

[kyykäärme]

Tuosta varmaan isohko osa käy kotikoulua koulukiusaamisen tai psyykkisten ongelmien takia. Tai vanhempien tahdosta.

Edit: Jutusta ei kyllä oikein selviä, kuuluuko nämä tuohon lukuun. Nämähän eivät ole kadonneet minnekään, kun kotikoulusta sovitaan koulun/viranomaisten kanssa.

Siinä menee oman aikansa, ennen kuin kotiopetuspäätökset tai vastaavat ovat valmiina. Vantaalla saattaa helposti mennä vuosi-pari. Sillä välin oppilas ei käy koulua, vaikka opettajat toimittaisivatkin tehtäviä kotiin. Nämä varmaan ovat tilastoissa. Vajaan neljänsadan yläkoululaisen joukossa meillä on näitä vuosittain 5-10, alakoulun puolesta en osaa sanoa.

 

[aquanqua]

Koulutus | Helsinki aikoo kasvattaa opetusryhmiä keskimäärin yhdellä koululaisella

Budjettiehdotuksessa esitetään peruskouluihin suurempia opetusryhmiä.

www.hs.fi

Eikö alan toive (vai hätähuuto?) ole ollut juurikin, että mentäisiin ryhmien koossa toiseen suuntaan…?

Lisäksi kaupunki pyrkii siihen, että suomea toisena kielenä (S2) opiskelevien oppilaiden määrä ei enää kasvaisi vaan lapsia ohjattaisiin lukemaan suomea äidinkielenä (S1) nykyistä herkemmin, jos heidän kielitaitonsa siihen riittää. Samaa uudistusta on toivottu myös lasten itsensä parhaaksi.

Helsingin asukasmäärä kasvaa maahanmuutolla ja maahanmuuttajat/-taustaiset tekevät lapsia tehokkaammin kuin kantasuomalaiset. Onko mainittu pyrkimys realismia vai tuleeko tuo tarkoittamaan sitä, että s2-oppilaat tullaan vaan lyömään muiden mukaan s1-oppilaiksi ja sanotaan opettajille, että ’deal with it’?

 

[kyykäärme]

Koulutus | Helsinki aikoo kasvattaa opetusryhmiä keskimäärin yhdellä koululaisella

Budjettiehdotuksessa esitetään peruskouluihin suurempia opetusryhmiä.

www.hs.fi

Eikö alan toive (vai hätähuuto?) ole ollut juurikin, että mentäisiin ryhmien koossa toiseen suuntaan…?



Helsingin asukasmäärä kasvaa maahanmuutolla ja maahanmuuttajat/-taustaiset tekevät lapsia tehokkaammin kuin kantasuomalaiset. Onko mainittu pyrkimys realismia vai tuleeko tuo tarkoittamaan sitä, että s2-oppilaat tullaan vaan lyömään muiden mukaan s1-oppilaiksi ja sanotaan opettajille, että ’deal with it’?

Minusta tärkein yksittäinen keino parantaa oppimistuloksia olisi opetusryhmien pienentäminen. Helsinki menee tässä vastavirtaan. Monissa kunnissa, kuten Jyväskylässä, on vielä enemmän kurjistamista tulossa.

Yläkoulun arjessa s2-oppilaat ovat jo käytännössä koko ajan muiden mukana ilman tukea. Tämän syksyn uutuus on valmistavan luokan oppilaat integroitumassa muiden joukkoon kielikylpytyylillä, ilman tukea totta kai. Niihin ryhmiin, mitä opetan, on tullut jo kuusi oppilasta yhteensä. Googlen avulla käännetään kemian sanastoa ukrainaksi ja venäjäksi ilman tietoa oppilaan taustoista.

 

[MustaHaukka]

Helsingin asukasmäärä kasvaa maahanmuutolla ja maahanmuuttajat/-taustaiset tekevät lapsia tehokkaammin kuin kantasuomalaiset. Onko mainittu pyrkimys realismia vai tuleeko tuo tarkoittamaan sitä, että s2-oppilaat tullaan vaan lyömään muiden mukaan s1-oppilaiksi ja sanotaan opettajille, että ’deal with it’?

Tämän suhteen perheitä tulisi pyrkiä entistä enemmän jo neuvolassa ohjeistamaan lapsen kielen kehityksen suhteen. Valitettavan yleistä on, että päiväkoti-ikäiset lapset katsovat kotona englannin kielisiä sarjoja ja sitten puhutaan omaa äidinkieltään kotona, tämän lisäksi yleensä kaveripiirissäkään ei puhuta juuri Suomea. Tämä saa sitten aikana sen, ettei lapsi puhu oikeastaan mitään kieltä sujuvasti. Nämä ongelmat sitten heijastuvat suoraan koulumaailmaan, kun ei ole käytännössä kieltä joka käyttää.

 

[WildCore]

Yle: Useat lapset aikovat jättää koulun väliin Turussa – Syy luokkatoverin vaarallisessa käytöksessä

Yle uutisoi, että 24 huoltajaa on allekirjoittanut kirjeen, jonka mukaan lapset eivät palaa kouluun, ennen kuin koulu takaa heille turvallisen oppimisympäristön.

www.iltalehti.fi

Rehtori näkemys:

Koulun rehtori kertoo Ylelle ymmärtävänsä vanhempien huolen, mutta hänen mukaansa ”radikaalia turvallisuustilanteen heikkenemistä ei ole koulun näkemyksen mukaan tapahtunut”.

Jos 24 vanhempaa lähettää yhteisen kirjeen, niin sanoisin, että on se turvallisuus heikentynyt merkittävästi. Jännä seurata, että miten tässä käy, koska eihän se vaan voi olla niin, että yksi oppilas saa pilata muiden koulunkäynnin?

 

[Mojo]

Yle: Useat lapset aikovat jättää koulun väliin Turussa – Syy luokkatoverin vaarallisessa käytöksessä

Yle uutisoi, että 24 huoltajaa on allekirjoittanut kirjeen, jonka mukaan lapset eivät palaa kouluun, ennen kuin koulu takaa heille turvallisen oppimisympäristön.

www.iltalehti.fi

Rehtori näkemys:


Jos 24 vanhempaa lähettää yhteisen kirjeen, niin sanoisin, että on se turvallisuus heikentynyt merkittävästi. Jännä seurata, että miten tässä käy, koska eihän se vaan voi olla niin, että yksi oppilas saa pilata muiden koulunkäynnin?

Luulisi nyt näin maalaisjärjellä olevan helpompi siirtää yksi häirikköoppilas johonkin hänelle sopivampaan opiskeluympäristöön, kuin antaa kaikkien muiden kärsiä. Ei se vaan pitäisi voida mennä noin, että yksi voi terrorisoida, häiriköidä ja jopa vaarantaa toisten turvallisuuden. Ratkaisut löytyvät, jos niitä halutaan löytää. Ymmärrän täysin vanhempien reaktiot.

Tietysti tännekin tulee kohta joku kertomaan, että pitää vaan ymmärtää ja silittää päätä, kun on niin vaikeaa.

 

[Individual]

Koulun rehtori taas hymistelemässä ja edesauttamassa vaikean tilanteen jatkumista. Jos mulla valta olisi, niin tutkituttaisin kaikkien Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana työskennelleiden rehtoreiden toimet ja mitä vaikutusta niillä on ollut oppilaiden turvallisuuteen (esim. kiusaaminen) ja koulurauhaan. Koska täällä palstalla on hyvä ja ajan tasalla toimiva moderaattoritiimi, niin en tässä nyt sano ääneen, mitä mieltä olen rehtorien ammattikunnasta.

 

[king of the jungle]

Sitten ollaan ihan huuli pyöreänä huonontuneista koulutuloksista, kun annetaan tälläisen yhden sankarin apinoida ja pilata muiden koulupäivät ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, niin kanssaoppilaissa kuin opettajissakin.

Jos helvetti 24 vanhempaa/perhettä tekee tuollaisen vetoomuksen, niin kyseessä ei ole mikään yksittäistapaus tai yksittäiseen henkilöön kohdistuva kiusaaminen vaan laajamittainen yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantava ja häiritsevä toiminta.

Rehtorin kommentit juuri tätä päänsilittelyn tasoa, joilla nämä asiat ei ratkea.
Tai varmaan odotetaan sitä päivää, kun tämä riehuja tekee jotain peruuttamatonta koulussa ja päästään eroon sillä, että viedään nuorisovankilaan tms.

 

[I am not Jesus]

Sitten ollaan ihan huuli pyöreänä huonontuneista koulutuloksista, kun annetaan tälläisen yhden sankarin apinoida ja pilata muiden koulupäivät ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, niin kanssaoppilaissa kuin opettajissakin.

Jos helvetti 24 vanhempaa/perhettä tekee tuollaisen vetoomuksen, niin kyseessä ei ole mikään yksittäistapaus tai yksittäiseen henkilöön kohdistuva kiusaaminen vaan laajamittainen yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantava ja häiritsevä toiminta.

Rehtorin kommentit juuri tätä päänsilittelyn tasoa, joilla nämä asiat ei ratkea.
Tai varmaan odotetaan sitä päivää, kun tämä riehuja tekee jotain peruuttamatonta koulussa ja päästään eroon sillä, että viedään nuorisovankilaan tms.

Mutta mitä sitten tehtäisiin, jos tuo oppilas pahoinpitelee toista vakavasti ennen kuin täyttää 15? Silitellään ja keskustellaan ja vähätellään..

 

[Mauri-Antero]

Tietysti tännekin tulee kohta joku kertomaan, että pitää vaan ymmärtää ja silittää päätä, kun on niin vaikeaa.

Ja se joku on se yksi ja sama kirjoittaja, joka saapuu tulisilla vaunuillaan juuri tällaisissa päivänselvissä tapauksissa n. sata kertaa sadasta vuodesta toiseen munaamaan itsensä vänkäämällä ihan muuta kuin päivänselvää asiaa.

No.. vähän meni ot:n puolelle hiiren verran.

 

[TheFinnishchamp]

On se kyllä täysin mieletöntä, että Suomessa on oikeasti tilanne sellainen ettei pahoinpitelijöille voida koulussa tehdä yhtään mitään. Tietysti Suomessa aina ajatellaan rikollisia enemmän kuin uhreja mutta nyt tässä mennään ihan mielettömyyksiin asti.

Ihan ensiksi pitää lopettaa puhe kiusaajista ja alkaa kutsumaan näitä törkeitä rikollisia pahoinpitelijöiksi ja kouluterroristeiksi. Tämän jälkeen näille rikollisille pitää alkaa miettiä rangaistuksia. Mitä pahempi teko sen kovempi rangaistus.

Rikosten uhrit taas saavat jäädä kouluun ja heidän koulunkäyntinsä pitää turvata kaikin keinoin. Voitaisiin esimerkiksi perustaa nuorisorikollisten työleirejä Pohjois- ja Itä-Suomeen, jonne rikollisia voidaan siirtää, jos he uhkailevat uhreja vapaa-ajalla

 

[Kara]

Eniten ihmetyttää se, että keinot tämän tilanteen ratkaisemiseksi on olemassa, mutta niitä ei jostain syystä halutta käyttää? Rehtorit ja vastuussa olevat vain jauhavat paskaa yksittäistapauksista ja että tämä nykyinen tie on se, mitä pitää vaalia. Kaikki ovat nähneet jo inkluusion seuraukset. Siellä istutaan jossain loikoilutuoleilla, verhoilla eristetyssä tilassa, jossa Pärinäeerot kietoo koko 30 hengen luokan sormiensa ympärille. Tämä asia on heti turvallisuustilanteen jälkeen sen tärkein mikä pitää hoitaa kuntoon. Tervepäiset lapset ja nuoret ovat kuitenkin ne, jotka tulevaisuudessa kannattelee tätä yhteiskuntaa.

 

[Jymäkkä]

Sitten ollaan ihan huuli pyöreänä huonontuneista koulutuloksista, kun annetaan tälläisen yhden sankarin apinoida ja pilata muiden koulupäivät ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, niin kanssaoppilaissa kuin opettajissakin.

Jos helvetti 24 vanhempaa/perhettä tekee tuollaisen vetoomuksen, niin kyseessä ei ole mikään yksittäistapaus tai yksittäiseen henkilöön kohdistuva kiusaaminen vaan laajamittainen yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantava ja häiritsevä toiminta.

Rehtorin kommentit juuri tätä päänsilittelyn tasoa, joilla nämä asiat ei ratkea.
Tai varmaan odotetaan sitä päivää, kun tämä riehuja tekee jotain peruuttamatonta koulussa ja päästään eroon sillä, että viedään nuorisovankilaan tms.

Varmaan tästäkin pitäisi saada vähän enemmän tietoa muistakin näkökulmista, ennen kuin tekee lopullisen arvion. Mutta ensikuulemalta tuntuu kyllä oudolta, että tällaisen yhden selvästikin henkisesti koulukyvyttömän henkilön annetaan häiriköidä näin pitkään koko kouluyhteisöä. Kiusaamistapaukset ovat usein todella hankalia huomata tai käsitellä, mutta eihän tässä nyt pitäisi olla mitään epäselvää.

 

[OsmoK]

Koulun rehtori taas hymistelemässä ja edesauttamassa vaikean tilanteen jatkumista. Jos mulla valta olisi, niin tutkituttaisin kaikkien Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana työskennelleiden rehtoreiden toimet ja mitä vaikutusta niillä on ollut oppilaiden turvallisuuteen (esim. kiusaaminen) ja koulurauhaan. Koska täällä palstalla on hyvä ja ajan tasalla toimiva moderaattoritiimi, niin en tässä nyt sano ääneen, mitä mieltä olen rehtorien ammattikunnasta.

Veikkaan, että koulun henkilökunta ja rehtori haluavat tästä "persoonasta" yhtä paljon eroon kuin kaikki muutkin. Heidän kätensä lienevät vain sidotut. Juurikin ennen kuin jotain vakavampaa sattuu. Tarkkaan en tiedä missä se raja menee. Mutta ei rehtori voi olla Iltalehdessä julistaa, että tuollainen pelle heivattaisiin koko koulun puolesta mielellään hiuksista v*ttuun, vaikka sitä mieltä luultavasti onkin. Suomen lainsäädäntö ei ole rehtoreiden vika. He keskustelevat ja silittelevät, koska eivät muuta yksinkertaisesti voi.

 

[Mojo]

Veikkaan, että koulun henkilökunta ja rehtori haluavat tästä "persoonasta" yhtä paljon eroon kuin kaikki muutkin. Heidän kätensä lienevät vain sidotut. Juurikin ennen kuin jotain vakavampaa sattuu. Tarkkaan en tiedä missä se raja menee. Mutta ei rehtori voi olla Iltalehdessä julistaa, että tuollainen pelle heivattaisiin koko koulun puolesta mielellään hiuksista v*ttuun, vaikka sitä mieltä luultavasti onkin. Suomen lainsäädäntö ei ole rehtoreiden vika. He keskustelevat ja silittelevät, koska eivät muuta yksinkertaisesti voi.

Koulullahan on lain mukaan velvollisuus taata jokaiselle turvallinen opiskeluympäristö ja kunnan tehtävä on valvoa sen toteutumista. Näinhän ei tuossa kyseisessäkään tapauksessa ole toimittu.

 

[kyykäärme]

On se kyllä täysin mieletöntä, että Suomessa on oikeasti tilanne sellainen ettei pahoinpitelijöille voida koulussa tehdä yhtään mitään. Tietysti Suomessa aina ajatellaan rikollisia enemmän kuin uhreja mutta nyt tässä mennään ihan mielettömyyksiin asti.

Ihan ensiksi pitää lopettaa puhe kiusaajista ja alkaa kutsumaan näitä törkeitä rikollisia pahoinpitelijöiksi ja kouluterroristeiksi. Tämän jälkeen näille rikollisille pitää alkaa miettiä rangaistuksia. Mitä pahempi teko sen kovempi rangaistus.

Rikosten uhrit taas saavat jäädä kouluun ja heidän koulunkäyntinsä pitää turvata kaikin keinoin. Voitaisiin esimerkiksi perustaa nuorisorikollisten työleirejä Pohjois- ja Itä-Suomeen, jonne rikollisia voidaan siirtää, jos he uhkailevat uhreja vapaa-ajalla

Lainsäädäntö on koko ajan kiristynyt siihen suuntaan, että koulut eivät voi antaa tietoja toimistaan ulkopuolelle. Tieto ei kulje edes koulun sisällä, esimerkiksi oppilaiden diagnooseista ei tarvitse kertoa opettajille, eivätkä opettajat niitä pääse mistään lukemaan.

Lähikouluperiaatteen nimissä erityiskouluja lakkautettiin kymmenisen vuotta sitten, ja henkisesti oireilevia oppilaita on nykyään paljon koulussa. Osa häiritsee muiden koulutyötä käytöksellään, osa harrastaa jopa henkistä väkivaltaa, pieni osa käyttäytyy myös fyysisesti väkivaltaisesti.

Koulut tekevät yhteistyötä poliisin ja sosiaaliviranomaisten kanssa, mutta silti usein tulos on se, että pahastikin oireileva lapsi jatkaa koulunkäyntiä normiluokalla. Vanhemmat pystyvät estämään tai ainakin hidastamaan pienryhmään siirtymistä. Pienryhmäkään ei ole oikea paikka pahimmin oireileville. Sielläkin yritetään opiskella ja sinnekin tarvittaisiin turvallinen ympäristö.

Minusta lähikouluperiaate, erityiskoulujen lakkauttaminen ja oppilaiden siirtäminen normiluokille tai lähialueen isojen koulujen pienluokille ilman riittävää tukea oli suurin sysäys sille, että tämä touhu on tämmöistä. Viranomaisten yhteistyön hankaloittaminen seuraa hyvänä kakkosena perässä. Sitten kolmantena on jatkuvat koulusäästöt, luokkakokojen kasvattaminen ja henkilökunnan ajaminen piippuun jatkuvalla työmäärän lisäämisellä.

Esimerkiksi rehtorit ovat täysin ylityöllistettyjä. Pedagogisessa johtamisessa on suuri vaje, kun ei koulutaloista löydy ketään, jolla siihen olisi aikaa ja resursseja. Ja se taas johtaa epäjohdonmukaisuuteen koulun toiminnassa, epäselviin sääntöihin ja epämääräisiin käytänteisiin, jotka vaihtelevat sen mukaan, kuka milloinkin on asialla.