Stadi vs. Helsinki vs. Lande vs. Skutsi

[kissankarva]

Helsinki on ihan kiva paikka käydä eikä mulla ole juurikaan valittamista niistä ihmisistäkään. Jokereiden pelissä ystävällinen Jokeri-fani neuvoi mulle missä mun paikka on (mä eksyn paljon pienemmissäkin paikoissa kun se saakelin hehtaari-areena) ja HIFK:n toimiston täti kertoi mulle mikä eläin on HIFK:n logossa. (En luullut sitä lehmäksi, työkaverin kanssa vaan tuli erimielisyyksiä siitä mikä se on joten päätin kysyä asiantuntijalta että se jankutus loppuu...)
Mun paras ystävä on Helsingistä kotoisin ja hienompaa naista saa hakea. Se tuskin taas liittyy mitenkään siihen mistä em. emäntä on kotoisin, vaan persoonaan.

Mua nyppii Helsingissä mm. se, että siellä on liikaa ihmisiä joka paikassa, kaikilla on kiire enkä mä osaa mennä siellä minnekään. Mä olen just se jurpo joka soheltaa kulkuvälineissä ja tunkee lippunsa väärin päin joka automaattiin.

Helsinkiläisissä (niissä joita olen tavannut) on nyppinyt se, että joidenkin niiden mielestä on helvetin hienoa ettei muka tiedä muusta Suomesta yhtään mitään. "Siis Kuopio... öö... siis... onkse jossain Lapis...?" Ja sama porukka olettaa automaattisesti että mä tiedän missä joku saakelin Lauttasaari on tai että millainen paikka se on.

Joo. Kusipäitä on joka kaupungissa, ei se siitä ole kiinni. Ne voi jättää ihan omaan arvoonsa. Mä voisin kokemusteni perusteella päätellä, että Helsinki on ihan tavallinen kaupunki ja siellä asuu ihan tavallisia ihmisiä.

 

[Ted Raikas]

Nauratti vain itseäni kun ulkopaikkakuntalaiset sanoivat Hesarissa että helsinkiläiset suorastaan potkivat ja tönivät sporassa/metrossa jne. Enpä ole itse moista koskaan huomannut.

Taisivat sekoittaa helsinkiläiset lahtelaisiin?

Miksi muuten dösässä, sporassa tai metrossa pitää jutella vieraiden ihmisten kanssa? Jos joku minulle juttelee, juttelen varmasti takaisin, mutta miksi sen pitäisi olla itsestäänselvyys että vieraiden kanssa jutellaan. En minä halua bussissa puhua tuntemattomien kanssa, mielummin istun rauhassa ja katselen maisemia.

Itse juttelen ihmisten kanssa, jos tuntuu siltä. Väkinäisesti en rupea koskaan keskustelemaan, en näe siinä mitään ideaa. Aamuisin olen sen verran horroksessa, että ei onnaa ja illemmalla taas muuten vaan väsynyt. Siinä välissä ei välttämättä muuten vaan tee mieli jutella. Ehkä tämä "keskustelualttius" on vain tätä Eurokulttuuria, jota yritetään väkisin tuoda mukaan suomalaiseen tuppisuuperinteeseen.

Antakaa suomalaisten pysyä tuppisuina, he nauttivat siitä!

 

[Alamummo]

Yleinen totuus taitaa olla kuitenkin se että Helsinkiläisyydestä ja muista saa olla ylpeä mutta STADIlaisuudesta ei. No pitäkööt muut tunkkinsa mä oon ylpee STADISTA ja en ole ylpeä STADILAINEN vaikka olenkin 3polven STADILAINEN. Mainittakoon faijani joka ei ole asunut töölöön ulkopuolella ikinä ja äijä on 63v eikä voi kuvitellakkaan asuvansa jossain muualla kun stadissa kuten en kyllä minäkään.

En voisi sanoa tätä paremmin itse. Paljasjalkainen mäkin olen ja stadista ylpeä, mutten ole ylpeä stadilainen.

EDIT: kirjoitusvirhe

 

[JimmyMac]

Itse en kauheasti ole Helsingissä pyörinyt, mutta sen mitä olen, niin ihan mukavan kuvan on jättänyt. Sopivan pieni, mutta kuitenkin mukavan menevä tunnelma. Itse ainakin pidän Helsingissä siitä, että kaduilla on ihmisiä, ympärillä tapahtuu ja tekemistä riittää; mutta kuitenkin, että ei ole liian ahdasta ja kiireistä. Lisäksi julkisen liikenteen palvelut pelaavat - toisin kuten esim. nykyisessä asuinpaikassani Oulussa.

Mitä ihmisiin tulee, niin yleisesti otteanhan suomalaiset ovat ventovieraille samanlaisia "yrmyjä tuppisuita" joka puolella. Itse en ole siinä ainakaan huomannut merkittäviä paikkakuntien välisiä eroja.

 

[Tykki]

Helsingissä on populaa joka lähtöön. Ulkopaikkakuntalaisen on helppo törmätä sekä mukaviin että nuiviin ihmisiin. Kun ottaa huomioon ihmisluonteen jolle on ominaista etsiä puoltavia todisteita ennakko-oletuksiinsa, niin on helppo huomioida pelkästään nuo huonot kokemukset ja unohtaa hyvät. Lisäksi, uskon että esimerkiksi vaikkapa Seinäjoelta katsottuna on aivan sama puhutaanko Vantaasta, Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Tuusulasta tai jopa Nurmijärvestä, kaikki ne ovat samaa helsinginhuttua. Jos törmäät idioottiin Uudellamaalla, niin pienellä yleistyksellä kaikki helsinkiläiset ovat idiootteja. Näinhän se menee.

Sanoisin, että koko Helsinki-viha on sen kuuluisan suuren ikäluokan aikana luotu käsite. Tuo sukupolvi on ehkä konkreettisimmin kokenut hallinnon keskittymisen pääkaupunkiseudulle, jonka seurauksena sitten on kiroiltu sitä kun "Helsingin herrat" päättävät asioista jotka "eivät heille kuulu" tai kun paikallisten olojen huomioiminen tuntuu olevan varsin vähäistä.

Jotakin samanlaista on, joskin suuremmassa mittakaavassa, suomalaisten suhtautumisessa EU:hun. Suomi on syrjässä vallan keskittymästä samalla tavalla kuin Seinäjoki Helsingistä.

Ja Seinäjoki oli tässä sitten vaan esimerkkinä.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Koko juttuhan nyt ei ollut kuin palstantäytettä. Nykyisillä paperin hinnoilla, olisi hesarin päätoimittajan pitänyt hieman miettiä julkaistaanko sittenkään...

Urbaani legenda, siinä kaikki. Joka ikiseen kaupunkiin Suomessa, kuin myös torppaan tai turvemajaan, mahtuu monenlaista. On kotiseuturakkautta, sekä ylpeyttä juuristaan, on myös terveempää ei niin vihamielistä edellämainittua. Ihmiset ovat ihmisiä, oli asuin- tai synnyinpaikkana mikä tahansa. Joka niemen notkoon ja kyläpahaseenkin, mahtuu aina pari perinteistä suomalaista mulkkua.

Helsinki, suoraan verrattavissa vaikkapa Kuopioon tai Joensuuhun, miksei vaikkapa Maarianhaminaan tai Jyväskylään. Kaupunki Suomessa, jossa on silloin tällöin kiva piipahtaa. Sattuu tosin olemaan vaan hieman syrjässä, joten harvemmin tulee piipahdeltua.

Joten loppukaneettina (trendikästä tässä ketjussa): Ihan sama mistä, minne ja millä menet, samat ihmiset matkallasi tapaat. Kasvot, aatteet ja vaatteet vaihtuvat, mutta samanlaisia ihmisiä he ovat joka tapauksessa.

Tervetuloa Ouluun.

 

[Stolk-2]

Sanoisin, että koko Helsinki-viha on sen kuuluisan suuren ikäluokan aikana luotu käsite. Tuo sukupolvi on ehkä konkreettisimmin kokenut hallinnon keskittymisen pääkaupunkiseudulle, jonka seurauksena sitten on kiroiltu sitä kun "Helsingin herrat" päättävät asioista jotka "eivät heille kuulu" tai kun paikallisten olojen huomioiminen tuntuu olevan varsin vähäistä.

Tämä on niitä nurjempia puolia käydessä muualla Suomessa. Melkein tekee mieli lyödä heti turpaan sellaista henkilöä, joka aloittaa Helsingin herrat saarnan. Hyvin se on saatu juurtumaan ihmisiin. Tajuaisivat vaan sen, että vaikka olen Helsingistä kotoisin, niin en ole mitenkään päättämässä heidän asioistaan. Ottaisivat myös huomioon, että eduskunnassa suurin osa kansanedustajista on muusta Suomesta. Ei kansanedustajat muutu stadilaisiksi, vaikka heidät eduskuntaan valitaan. Sama koskee myös muita poliittisia virkoja.

Toinen nurja puoli on se, että jos keskustellessani "maalaisen" mainitsen metron, raitiovaunun tai jotain mitä heillä ei ole, niin en mainitse niitä vittuilun takia. Vai pitääkö olla mainitsematta niitä? Miksi niin moni kokee toisen henkilön ylpeyden omasta kotikaupungistaan, vittuiluksi omaa kotikaupunkiaan kohti? Stadi on mielestäni hieno kaupunki, mutta ei kai se tarkoita, että muut paikkakunnat ovat hanurista?

Helsinkiviha taitaa olla ainut vihasuhde, joka kattaa kaikki elämän alat. Vai vihaavatko raumalaiset porilaisia muun kuin kiekon takia? Onko muita vihaisuhteita, jotka ovat kaikenkattavia?

Suomessa on hienoja paikkoja missä elää, mutta stadilaisena luultavasti pysyn lopun elämääni. Stadissa on suurin osa elämääni muutamia toissapaikkakuntalaisia sukulaisia ja ystäviä.

 

[Kaiser Soze]

Tämä on niitä nurjempia puolia käydessä muualla Suomessa

Se nyt vaan on saatava se joku ruumiillistuma asialle, jotta pystyy vittuilemaan.

Uskottekos muuten että maaseudun miestä voi vituttaa suunnattomastti sellaiset asiat kuin musiikkitalo. Se ei kylän miehen päähän mitenkään mahdu, että miksi helsinkiin pitää saada miljoonia maksavia herrojen huvituksia samaan aikaan, kun maaseudulla kilpaa lopetetaan palveluita ja suljetaan kyläkouluja.

Itse olisin sitä mieltä, että annetaan helsinkiläisten pitää helsinki ja siirretään maakuntien miesten ja naisten selästä revitty työ takaisin maalle työntekijöiden ja yritysten muodossa.
Mikä ihme pakottaa liiketoiminnan olemaan helsingissä? Johan olisi helsinkikin taas pieni ja sympaattinen stadi, kun 500 000 ihmistä pk-seudulta löisi kimpsut ja kampsut kasaan ja muuttaisivat takaisin kotiseuduilleen.

Kaikki voittaisivat, eikö?

K

 

[Sv veinikretski]

Katsantokantaa hieman ulkoa. Tuntuu kummalliselta että Tallinnaa ei koeta ollenkaan samalla tavalla eestissä kuin Helsinkiä. Tallinna on kaikkien eestiläisten kaupunki, jossa käydään ostosilla ym, ei ole mitään vastakkais asettelua olemassa. Joku saatta joskus nauraa murteita, mutta sekin on enemmän humoristisessa mielessä, ei muuta. Kuitenkin Tallinna on suuri kylä verrattuna eestin pieniin kaupunkeihin, luulisi että maalaisen näkökulmasta eestissä se olisi todellinen "stadi", näin ei kuitenkaan ole.

Helsinki taas koetaan yleensä Tallinnalaisen silmissä hienona kaupunkina, en minä ainakaan ole kuullut mitään kummempaa siitä asiasta, sitten on tietenkin muutamia juttuja, mutta annetaan ne nyt olla. Eri maa ja erinlaiset ajatukset, suomen stadilla on oma historiansa ja omat lättähattunsa, eipä niitä tietenkään voi verrata keskenään. Tulipahan vain verrattua.

 

[Wilzu]

Oma mielipiteeni Helsingistä on muokkautunut viime vuosina melkoisesti. Aikaisemmin saatoin pitää itseäni Helsinki-vihaajana, mutta kyllä tuosta pääkaupungista on alkanut paljastua hyviäkin puolia. Varsinkin kun nykyisin kehäkolmosen sisäpuolella on joutunut alituiseen ravaamaan..

Helsinki on ainutlaatuinen kaupunki Suomessa. Raitiovaunut tekevät Helsinkiin aivan omanlaisensa tunnelman. Tarkemmin en oikein osaa selittääkään, mutta eipä pääkaupunki samalta tuntuisi jos tuttua kolinaa ei kuulisi. Ne uudemmanmalliset vaunut ovat muuten huomattavasti hiljaisempia ja jotenkin typerän näköisiä.. Rakennuskantakin on säästynyt 60-luvun betonirakennusvimmalta huomattavasti omaa kotikaupunkiani paremmin.

Itsekin olen yllättynyt siitä, että stadilaisia pidetään ylimielisinä. Joihinkin tämä varmasti pätee, mutta aina on tietä kysyessä apua löytynyt.

Helsinkiläisten ajotapa on muuten varsin miellyttävä. Itseäni kieltämättä hieman hirvitti lähteä aluksi ajelemaan pääkaupunkiin, kun nuo liikennemäärät ovat vähän toista kuin Mikkelissä. Kuitenkin sompailu henkilöautolla sujuu vaivattomasti. Hyvä, että ainakin jossain päin Suomea on sisäistetty joustava liikennekulttuuri. Vilkkua näyttämällä sai tosiaan tilaa kaistaa vaihtaessa ja muutenkin liikennejärjestelyt ovat toimivat, sanoivat muut mitä tahansa. Tulkaapa käymään Mikkeliin: tämä lienee valtakunnan ainoa kaupunki, missä suoraan ajavat ryhmittyvät vasemmalle!

Siltikään en pysty kuvittelemaan että viettäisin loppuelämäni Helsingissä. Töiden perään saattaa joutua muuttamaan pääkaupunkiin ja oppia jopa viihtymäänkin siellä (Blues, IFK vai Jokerit??), mutta kotiseutu on Etelä-Savossa ja tie vie takaisin heti työpaikan löytyessä.

T. Skutsista ja ylpeä siitä

 

[Vteich]

Itse olen nyt reilun vuoden verran Helsingissä asunut, sitä ennenkin täällä toki tuli käytyä koulussa ja muutenkin vierailtua ahkerasti, koska tätä ennen koko siihen astisen elämän kotipaikkana toiminut Porvoo on suhteellisen lähellä.

Mitään erikoista en ole ihmisissä huomannut, ihan samanlaisia kaikki täällä ovat kuin 50 km idemmässäkin. Noita "landeja" pilkkaavia ihmisiä toki löytyy tuttavapiiristäkin, mutta tiedä sitten kuinka tosissaan loppujen lopuksi ovat, ja lähes poikkeuksettahan nämä tyypit ovat itse aina jostain Vantaalta lähtöisin.

Se täällä on mukavaa, kun ei tunne joka toista kaupungilla vastaan kävelevää vähintään ulkonäöltä tai jonkun tutun tutun kautta. Muutenkin kaupungin kiireisyys ja ihmismassaan hukkuminen sopii minulle oikein hyvin: Sen kun kävelee kuulokkeet korvilla töistä/koulusta asemaa ja kotia kohti katse kaukaisuudessa, ketään ei todellakaan kiinnosta. Muita mieluisia puolia Helsingissä on koon tuomat edut. Täältä löytyy kaikki tarvittava ja nopeasti. Aika aktiivisesti myös musiikkiskene on Helsinkiin pesitynyt. Isot ja hyvät ulkomaan nimet kiertävät muut paikkakunnat aika kaukaa, eikä muualta löydy pahemmin hyviä levykauppojakaan, Tampere nyt poikkeuksena.

Ns. Stadissa eli keskellä kaupunkia en kuitenkaan millään suostuisi asumaan. Sen verran pitkään on tullut asuttua rauhallisessa omakotitalolähiössä Porvoossa, että kerrostaloasumiseen tottumisessakin oli omat ongelmansa. Kaupungin meteliä en kaipaa omalla ajallani, varsinkaan nukkuessa. Ihanteellinen vaihtoehto onkin tämä nykyinen lähiöasuminen. Kirjoilla kuitenkin Helsingin puolella (säästää nekin opiskelijalle merkittävät seutulippuihin menevät rahat), mutta sijainti ihan Espoon ja Vantaan rajalla pois vilkkaista autoteistä, kiskojen kolinoista ja spurguista. Joskus tulevaisuudessa varmasti asunto tuleekin löytymään jostain Espoon tai Vantaan nukkumalähiöstä, jos (kun) työpaikka tulee Helsingistä jatkossakin löytymään opintojen päätyttyä.

 

[Twite]

Miten tuossa väheksytään muita?

Sekö on sitä väheksymistä, ettei halua asua muualla kuin kotiseudullaan, jonne on juurtunut? En minäkään halua, mutten silti koe vaikkapa Jatkoajan Turenki-kulttia oman kotipaikkani väheksymisenä.

Ikinä koskaan missään en ole kenenkään stadilaisen kuullut noin sanovan. Siis että stadi on minulle paras koska se on kotiseutuni. Ei, te sanotte että stadi on paras*. Ja ne jotka ovat tuota mieltä että stadi on juuri heille paras, mutta ei varsinaisesti paikkana sen parempi paikka kuin mikään muukaan, ovat niin fiksuja että ei heillä ole mitään tarvetta moista ympäri maailmaa huudella. Asioilla on ero, vaikka äkkiä ajatellen tuntuu että ihan samasta asiast on kyse.

Siitä olen täsmälleen samaan mieltä että onhan se tyhmää että kaiken maailman tyypit kyseenalaistavat vaikkapa sinun oikeutesi viihtyä ihan missä vaan tunnet viihtyväsi.

PS. Turenki on kyllä aika mitäänsanomaton paikka. Se vaan on tuttu.

(* Kuten vaikka tuossa alla olevassa viestissä ja aika monessa muussakin tähän ketjuun kirjoitetussa.

 

[Lapanen]

Helsinki on varsin mainio pikkukaupunki asua. Riittävän iso, että täällä voi kulkea kaikessa rauhassa, riittävän iso ettei ihmisillä ole aikaa vastaantulijoiden runsauden vuoksi kiinnittää huomiota jokaiseen näkemäänsä ihmiseen. Tämän puhtaasti matematiikkaan perustuvan faktan vuoksi Pääkaupunki on ainoa paikka Suomessa jossa voi hengittää suht' vapaasti.

Ihmisillä ei vain ole mahdollisuutta kyylätä aivan jokaista kanssakansalaistaan.

Toisaalta Helsinki on sen verran pieni paikka, ettei täällä ole mitään suurkaupunkien ongelmia, vaikkapa saasteisiin tai turvallisuuteen liittyviä.

Olitpa sitten kiinnostunut melkeimpä mistä elämän osa-alueesta tahansa, löydät hengenheimolaisia eniten pääkaupungista. Tämäkin on oikeastaan puhdasta matikkaa, ei sen mystisempää.

Toki H:gistä löytyy myös eniten kenelle tahansa niitä, joiden ajatus- ja arvomaailma ovat mahdollisimman kaukana omista. Seuransa voi kuitenkin aina itse valita ja jättää urpot rauhaan.

Helsinki-vihaa en ole koskaan ymmärtänyt. En sen paremmin kyllä siedä turkulaisvihaakaan tai maaseudun halveksuntaa. Jokainen saa asua missä tykkää ja toivottavasti mahdollisimman monella on siihen mahdollisuus.

Joillekin ei vain kaupunki sovi ja toiset tuntevat olonsa kertakaikkiaan ahdistaviksi maaseudun pienissä piireissä.

Ehkäpä myytti siitä, että leuhkimmat 'stadilaiset' ovat muualta muuttaneita pitää osin paikkansa. Heillä on ehkä vertailupohjaa enemmän kuin natiiveilla. He osaavat ehkäpä nauttia kaupungissa asumisesta keskimääräistä enemmän, kun ovat sinne onnekseen pakoon päässeet.

 

[Ted Raikas]

En ennen pitänyt Helsingistä, koska se tuntui meluisalta, ylivilkkaalta, töykeältä ja muuten vaan ärsyttävältä paikalta pidemmän päälle. Mieli muuttui kun muutin kyseisen kaupungin liepeille asumaan. Hälyyn tottuu vähitellen, vaikka osa noista piirteistä pätee edelleenkin, ainakin jos verrataan vaikka Lappeenrantaan, josta itse olen peräisin.

Helsinki on kuitenkin siis varsin mukava kaupunki ja syyt on lähinnä se, että sillä on tarjota sopivasti kulttuuria (mm. itseäni kiehtovia bändejä, niitä hieman vähemmän tunnettujakin) ja erikoiskauppoja on suht sopivasti. Viihdettä tarjolla ja valinnanvaraa. Syyt on siis monella tapaa aika pinnallisia, mutta entäs sitten. No toisaalta valtaosa nykyisistä kavereistanikin asuu Helsingissä tai sen liepeillä, joten kyllä sekin kääntää vaa'an pääkaupunkiseudun suuntaan.

Sitten on tietysti jotain kulttuuria ja ajatusmaailmaa, johon en pääse pkaupunkiseudulla oikein sisälle, eikä ehkä välttämättä tarvis. Asun ehkä Vantaalla, mutta mentaliteettini on itä-suomalainen. Puhun omaa murrettani, kävin missä tahansa, olen oma itseni jos suinkin voin. Enkä epäröi kehua mm. Lappeenrannan hyviä puolia, joita esim. Vantaaseen verrattuna on vaikka miten paljon. Edelleen on hienoa palata kotiseudulle Etelä-Karjalaan, jossa hengittää ihan eri lailla, jos ei nyt välttämättä puhtaampaa ilmaa, mutta kuitenkin alkuvoimaisempaa. Sydän on ikuisesti siellä, missä syntyi ja varttui.

Ei minusta espoolaista/helsinkiläistä/vantaalaista pohjimmiltaan tule koskaan. Voin kuitenkin em. kaupungeissa asua, ja todennäk. tulen asumaankin jatkossa. Ihan vaan mahdollisen työurankin kannalta. Tosin jos hyvä tarjous avautuu muualta, niin sinnepä sitten...

T: Mie vaan

 

[fedorov]

Helsinki on hieno paikka asua. Siinä missä pienemmässä paikassa "pitää" olla kaksvitosena jo naimisissa ja perheenlisäystä suunittelemassa, niin Helsingissä saa olla vielä hetken nuori ja lapsenmielinen. Täällä on siinä määrin tarjontaa kaikenlaisista aktiviteeteista, että ajatuksen punaisesta tuvasta ja perunamaasta voi hyvin mielin siirtää hieman tuonnemmaksi tulevaisuuteen.

Myös ihmiset ovat juuri niitä samoja ihmisiä kuin missä tahansa muuallakin. Ympäristön paine on vain Helsingissä hieman erilainen, mikä myös ohjaa käytöstä. Mutta ei luonnetta/asenteita/yms.

Täällä on näennäinen kiirus joka paikkaan -- siispä sinne mennään vauhdilla muista paljoa välittämättä.

Täällä on pienempiin kaupunkeihin verrattuna enemmän kaikenlaista hiihtäjää -- minkä takia suhtautuminen ventovieraaseen ei välttämättä ole se lämpimin mahdollinen.

Tuossa vain muutama esimerkki siitä, että täällä ihminen joutuu hieman pakostakin käyttäytymään pikkuisen eri tavalla kuin Ypäjällä. Ypäjää aliarvioimatta. Ihmistä itseään se ei kuitenkaan mihinkään muuta.

Itse olen asunut Helsingissä neljä vuotta, ja täytyy sanoa että olen harvoin törmännyt ns. oikeisiin stadilaisiin. Tuntuu että kaikki on jostain muualta.

Tottakai olen todistanut myös itseeni kohdistunutta juntittelua tällaisen oikean stadilaisen toimesta, mutta leikkiä kai se oli. Vaikka leikissä yleensä onkin puolet totta.

On myös löytynyt niitä stadilaisia, jotka eivät pidä muuta Suomea minään, ja kuvittelevat Helsingin olevan suurikin metropoli, vaikka eihän tästä tarvi kuin lahden yli Tukholmaan matkustaa niin jo kysellään että mikä vitun Helsinki. Se pieni vähemmistö stadilaisista jotka tähän ryhmään kuuluu, on junteista juntein. He eivät eivät tunne omaa kotimaataan ja ovat tietämättömiä myöskin siitä miten Helsinki suhteutuu oikeiden suurkaupunkien rinnalla.

 

[hannes_ko]

Tämän puhtaasti matematiikkaan perustuvan faktan vuoksi Pääkaupunki on ainoa paikka Suomessa jossa voi hengittää suht' vapaasti.

Ihmisillä ei vain ole mahdollisuutta kyylätä aivan jokaista kanssakansalaistaan.

Toki H:gistä löytyy myös eniten kenelle tahansa niitä, joiden ajatus- ja arvomaailma ovat mahdollisimman kaukana omista. Seuransa voi kuitenkin aina itse valita ja jättää urpot rauhaan.

Joillekin ei vain kaupunki sovi ja toiset tuntevat olonsa kertakaikkiaan ahdistaviksi maaseudun pienissä piireissä.

En kyllä malta olla ihmettelemättä, että miten paljon verisiä rituaaleja ja kuinka isoja sodomistisia orgioita normikaupunkilaiset tarvitsevat, kun niinkin paljon pelätään kyttäämistä. Minä ainakin tunnen itseni kovin vapaaksi 4000 ihmisen pohjalaiskunnassa.

Ja se, että ei ole varaa valikoida ihmisiä, joiden kanssa on tultava toimeen, ei välttämättä ole ollenkaan huonoa asia. Ei ainakaan takerru pelkästään samanmieliseen seuraan, vaan pitää oppia hyväksymään monenlaiset mielipiteet.

Yllättäviä näkökulmia maalla asumisen puolesta, vapaus ja avarakatseisuus? Niin, miksi ei näinkin päin.

Aikoinaan minulla oli tapana riehua tämänkaltaisissa ketjuissa, osin toki leikkimielellä. Enää ei ole tarvetta. Se kuitenkin on sanottava, että täällä vuokrakasarmissa Tampereella ei ainakaan vapautta ja elämää ole läheskään yhtä paljon kuin Lappajärvellä.

Ja terveisiä haluan lähettää Jörn Donnerille ja Loka Laitiselle.

 

[JanJ]

Tuo "suurinta ääntä stadilaisuudestaan pitävät ovat muualta muuttaneita" on omien kokemusteni perusteella urbaanilegendaa. Tai ainakaan en tunne yhtään ei-syntyperäistä helsinkiläistä, joka öykkäröisi stadilaisuudellaan.

Noita "landeja" pilkkaavia ihmisiä toki löytyy tuttavapiiristäkin, mutta tiedä sitten kuinka tosissaan loppujen lopuksi ovat, ja lähes poikkeuksettahan nämä tyypit ovat itse aina jostain Vantaalta lähtöisin.

Mä olen tässä Vteichin linjoilla.
Suurin osa lande-juttujen viljelijöistä oli alunperin itse viljelijöiden sukua eli muualta tulleita. Tosi usein vieläpä Espoosta, heh heh.

Helsinkiläinen tietää että Helsinki on Helsinki ja Pori on Pori. Sensijaan Helsinkiin muuttanut porilainen tietää että Helsinki on stadi ja Pori on lande. Pyh sellaisille. Henkisesti kasarilla vissiin vielä.

Missä muuten menee se paljasjalkaisen stadilaisen raja? Tyttäreni on syntynyt Kätilöopistolla, Lauttasaaressa asuessamme. Mulle sillä ei ole mitään väliä koska porilaisista vanhemmistahan se on sikissyt ja siten patasydän rinnassa sykkii mutta kunhan nyt triviatietoa utelen.

 

[Panzerfaust]

Missä muuten menee se paljasjalkaisen stadilaisen raja? Tyttäreni on syntynyt Kätilöopistolla, Lauttasaaressa asuessamme.

Riippu vähän määrittäjästä. Minä käsitän paljasjalkaisen kuntalaisuuden niin, että vanhemmat ovat samasta paikasta kuin synnyin- ja kasvupaikka.

 

[Lapanen]

Se kuitenkin on sanottava, että täällä vuokrakasarmissa Tampereella ei ainakaan vapautta ja elämää ole läheskään yhtä paljon kuin Lappajärvellä..

Juu, eihän tässä Tampereesta puhe ollutkaan. Kuten tunnettua, Tampereella asuvat kaikki ne pohjalaiset jotka eivät uskalla muuttaa Helsinkiin. Ei ihme jos ei olo tunnu vapaalta.

Ei sillä, Turku ja Tampere ovat omalla listallani tasavahvalla kakkossijalla, jos joskus aseella uhaten käsketään muuttaa pois Helsingistä.

Ehkäpä joskus kannattaisi piruuttaan pistää pää sieltä vuokrakasarmin ovesta ulos. Tiedä mitä ahaaelämyksiä vielä koet.

Vaan eipä silti. Kukin tyylillään.

 

[JanJ]

Riippu vähän määrittäjästä. Minä käsitän paljasjalkaisen kuntalaisuuden niin, että vanhemmat ovat samasta paikasta kuin synnyin- ja kasvupaikka.

Niin jotkut sanoo mutta paljasjalkainen tarkoittaa sitä että on syntynyt paikkakunnalla. Eli tullut paljain jaloin. Muuthan ovat tulleen kengät jalassa.

 

[Gepardi]

Olisi kiva nähdä teikäläinen autolla matkassa jossain maalaiskylässä.

No, siihen menee väkisinkin vielä muutama vuosi vähintään. :-)

Kartta kourassa yrität hakea sitä ja sitä paikkaa, samalla kun yrität suunnistaa oikein, lukea liikennemerkkejä, väistää kylän läpi ajavaa puimuria ja tarkkailla muutakin liikennettä sujuvasti samalla kun ajat rajoituksien mukaan.

Idioottimaista on odottaa, että ulkopuolinen ajaa oudossa kaupungissa yhtä sujuvasti, kuin ikänsä kyseisessä kaupungissa liikkunut.

En mä odota, että ulkopaikkakuntalaiset siellä täydellisesti ajelisivat. Eikä mua myöskään niin häiritse, että ne siellä jumittavat, osittain ihan ymmärrettävää. Mutta esim. mainitsemani vihreisiin valoihin jääminen. Kai nyt jokainen osaa sen verran katsoa, että osaa lähteä liikkeelle silloin kun pitää? En jaksa tästä asiasta nyt sen enempää.

Kaikki vika ei varmasti ole ulkopaikkakuntalaisissa kuskeissa, muttei myöskään sovi laittaa kaikkea Helsingin liikennesuunnittelun piikkiin. Sinulla ja nimim. Ossilla on mielestäni ihan asialliset pointit, pieniä näkemyseroja vain meillä ilmeisesti.

 

[Panzerfaust]

Niin jotkut sanoo mutta paljasjalkainen tarkoittaa sitä että on syntynyt paikkakunnalla. Eli tullut paljain jaloin. Muuthan ovat tulleen kengät jalassa.

No tuo on varmaan sitten sanonnan alkuperäinen pointti. Eli mun puolesta kelpaa tuokin kriteeri paljasjalkaisesta, kunhan myös kasvaa paikassa, eikä lähde skidinä kasvamaan ulkokuntalaiseksi. Eli Helsingissä syntynyttä, mutta maalla kasvanutta on yhtä vaikea mieltää paljasjalkaiseksi stadilaiseksi kuin Helsinkiin muuttanutta maalaista, oli se maalainen sitten Savon tai Texasin landelta.

 

[Alamummo]

Missä muuten menee se paljasjalkaisen stadilaisen raja? Tyttäreni on syntynyt Kätilöopistolla, Lauttasaaressa asuessamme. Mulle sillä ei ole mitään väliä koska porilaisista vanhemmistahan se on sikissyt ja siten patasydän rinnassa sykkii mutta kunhan nyt triviatietoa utelen.

Paljasjalkainen stadilainen on sellainen, jonka vanhemmatkin ovat syntyneet Helsingissä.

 

[hannes_ko]

Ehkäpä joskus kannattaisi piruuttaan pistää pää sieltä vuokrakasarmin ovesta ulos. Tiedä mitä ahaaelämyksiä vielä koet.

Niin, tuotahan minulle on yritetty sanoa. Heti kohta tulee ilmi, että tuo pään laittaminen ulos on yhtä kuin pämppääminen. Sitä taas harrastetaan myös maalla, ja koska toiminto ei minua maalla kiehdo, niin ei kiehdo kaupungissakaan.

 

[fedorov]

Paljasjalkainen stadilainen on sellainen, jonka vanhemmatkin ovat syntyneet Helsingissä.

Mitäs jos vanhemmista toinen on käynyt kahden viikon maakuntareissulla Savossa hulluina teinivuosinaan?

Eli hyväksytäänkö tällaisessa tapauksessa Helsingissä syntynyt lapsi paljasjalkaiseksi, vai meneekö titteli samantien pöntöstä alas?