Olen kuitenkin samaa mieltä siinä, että jonkinlainen tasapaino pitäisi säilyttää. Pahiten vinossa ovat Helsingille ja pääkaupunkiseudulle annettu valtion tuki. Siellä asuu 10-20 prosenttia asukkaista rajauksesta riippuen, mutta valtion työpaikoista siellä on yli 50%. Sitten jos vinoumaa yritetään korvata nousee helvetillinen meteli. "Aluepolitiikkaa!" huudetaan naama punaisena, vaikka kyseessä olisi vain vinouman oikaisua.
Suomen perusongelma on siinä, että Helsinki sattuu sijaitsemaan valtakunnan reunalla. Toisaalta koko Euroopan reunalla sijaitsevan valtion kannalta voi olla hyödyllistä, että sen pääkaupunki on maan sillä laidalla, joka on lähempänä kumppaneita.
Olen samaa mieltä siitä, että silloin kun on järkevää, julkisen sektorin yksiköitä kannattaa sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kuitenkin suurin osa nykyisestä "alueellistamisesta" on tapahtunut puhtaasti puoluepoliittisin perustein. Lasku tästä Kepulaisten kotiinpäinvedosta lankea veronmaksajille, kun valtionhallintoon käytettävät kustannukset nousevat. Ehkäpä se on sen arvoista? Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaisina aikoina ei kannattaisi tuhlata veronmaksajien rahoja, vaan jos sama tulos saadaan halvemmallakin (keskittämällä), niin se pitäisi hyväksyä.
Esimerkkejä järkevästä alueellistamisesta: työkkäreiden puhelinvaihteen perustaminen Kemijärvelle (vai oliko se Kemiin?), ja varsinaisen puhelinpalvelun keskittäminen Mikkeliin.
Esimerkkejä järjettömästä (siis veronmaksajille kalliista) alueellistamisesta:
- Maatalousviraston perustaminen Seinäjoelle: Sinne palkattiin satoja uusia virkamiehiä samaan aikaan, kun samoja tehtäviä aikaisemmin hoitaneen Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehiä jäi pyörittelemään peukaloita Helsinkiin täydellä palkalla. Vapaaehtoisia siirtyjiä taisi olla alle 10.
- Työ- ja elinkeinoministeriö on siirtämässä kaivosasioiden käsittelyä Rovaniemelle. No, eikö se siten ole järkevää, jos kerran kaivoksetkin ovat pohjoisessa? Ei todellakaan, koska alan yritysten konttorit (ja muiden julkisen sektorin toimijoiden pääpaikat) ovat Helsingissä. Jatkossa lentoliikenne Helsingin ja Rovaniemen välillä on vilkasta kun virkamiehet (veronmaksajien rahoilla) lentävät kokouksiin Helsinkiin niin yritysten kuin toisten viranomaisten luo. No, ehkä ulkoisia asiakkaita voi ainakin yrittää pakottaa lentämään Rovaniemelle keskustelemaan virkamiesten kanssa...
Ps. aina oikeassa olevan
Wikipedian mukaan Suur-Helsingissä asuu 1,3 miljoona asukasta, mikä lienee n. 25% maan väestöstä. Suur-Helsinki käsittää ne alueet, joilta käydään Helsingissä töissä. Eli siis juuri ne alueet, jotka hyötyvä keskushallinon sijaitsemisesta tällä syrjäisellä niemellä. Itse n. 800€/kk yksiöstä vuokraa maksavana näen myös huonoja puolia näin suuren väkijoukon pakkautumisessa pienelle alueelle, mutta itsepähän olen valintani tehnyt...
PPs. Kaikista
julkisen sektorin työpaikoista Suur-Helsingissä sijaitsee suurin piirtein tuo sama 25% prosenttia, mikä on myös osuus väestöstä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa julkisen sektorin työntekijöistä
ei ole valtion virkamiehiä.
Edit: olipahan taas kirjoitusvirheitä...