Daespoo kirjoitti:Sinulle perusteltiin ihan hyvin mutta koska huomasit olevasi väärässä niin karkasit.
Hyvin sä vedät Varjo! Kun sinulta loppuu argumentit niin käyttöön tulee ns. käpälämäki-taktiikka, nyt vedät tämän 'moral highground' kortin hihastasi vielä päälle. Loistavaa komediaa kertakaikkiian!
Niin, toiset ymmärtävät, milloin keskustelu ei etene ja milloin on hyvä jättää keskustelun tulos toisten arvioitavaksi.
Konventionaalisen pommin ja ydinpommin välinen ero on niin huikea että niiden välillä ei ole mitään muuta yhteistä kuin termi 'pommi' (joka sekin on erittäin laaja käsite). Tämähän on sama kun vertaa kiinalaista ilotulituspommia ns. bunker busteriin.
Niin, jos ei oteta huomioon radioaktiivista laskeumaa, kyllä se ydinpommikin on vain pommi, räjähtää vain eri vuorovaikutuksen kautta.
Eikä se 12 kilotonnia vielä mikään valtavan kokoinen paukku, yhä, historiassa tapahtuneita asetekniikan edistysaskelia ei voi arvioida absoluuttisella asteikolla.
Siirtyminen normaaleista lyhyt jousista pitkiin jousiin oli hyvin pieni askel verrattuna ns. normipommi -> ydinpommi.
Ei varsinaisesti, koska pitkissä jousissa kyse ei niinkään ole teknisestä innovaatiosta vaan tavasta käyttää niitä. Tulivoiman käsite, montako kertaa tätä pitää toistaa.
Mutta ymmärrän kyllä jos et halua nähdä eroa näiden välillä ja haluat kinastella semantiikasta kun muuta ei ole jäljellä.
Ei tässä kiistellä semantiikasta, vaan lähinnä sinä kiistelet itsesi kanssa siitä, pitäisikö myöntää, että et nyt vaan sattunut muistamaan mitä 100-vuotisessa sodassa oikeastaan tapahtui ja millä lailla Crecyn ja Agincourtin taistelut ovat jääneet historiaan. Mutta sekin on toissijaista, tärkeämpää on ymmärtää se, että historiallisessa perspektiivissä asioita täytyy katsoa aikalaisten silmin, jos tahtoo vertailla kahta tapahtumaa toisiinsa.
Ydinpommi on tehokas ase, mutta saman vaivan kyllä sai hoidettua myös pimentämällä taivaan lentokoneilla ja Dresdenin tuhopommituksella kyllä oli vaikutuksensa, ei siihen ydinasetta tarvittu.
Samalla lailla Ranskan kuningas katsoi avuttomana kun luotetut ritarit sotisovissaan kaatuivat nuolisateessa ja sen hetkinen status quo muuttui täysin.
Samaten Saksalaisten blitzkrieg mullisti sodankäynnin WW2:n aikaan.
Mullisti ja mullisti, nykyään itseasiassa on esitetty kriittisiä näkemyksiä tuosta mm. Mathew Cooper "The German Army 1933-45: Its political and military failure" sekä Len Deighton "Blitzkrieg". Etenkin Cooperia suositellaan kovasti ja itsekin olen miettinyt, josko siihen jaksaisi tutustua tarkemmin.
Mutta Blitzkrieg ei lopulta kuitenkaan tuonut menestystä, eikä oikeastaan sellaisenaan edes jäänyt käyttöön sodan jälkeen. Tässä ei pidä sotkea nykyaikaista liikesotaa Blitzkriegiksi.
Nyt herätys Varjo, miksi väität asiasta josta sinulla ei ole edes perusteita hallussa? Biologiset aseet lasketaan joukkotuhoaseiksi ja ruttoruhojen käyttö on biologista sodankäyntiä mitä suurimmassa määrin. Biologisilla aseilla on saavutettu monta voittoa viimeisen tuhannen vuoden sisään ja ne ovat vaikuttaneet sekä fyysisesti että psykologisesti.
Voit toki esittää ne perusteet, mutta kuten huomaat, ei oikeastaan ole mitään yksiselitteisiä perusteita. Koko käsitekin taidettiin ottaa käyttöön vasta Espanjan sisällissodassa ja silloinkin lähinnä ihan normaalin "totaalisen sodan" kaupunkipommituksen yhteydessä, kaupunki lienee kaikille tuttu. Biologinen sota ei vielä ole joukkotuhoasesotaa, mutta biologisilla aseilla voi harrastaa sitä.
Mihin voittoihin viitannet? Yksittäisiä käyttökohteita kyllä on ollut, kuten voi nopealla googlettamisella huomata, mutta joukkotuhoaseitten käyttönä tuo ei mene läpi.
Se että sinä et ruttoruhoja laske a) joukkotuhoaseiksi tai edes b) biologisiksi aseiksi ei kerro mitään muuta kuin sinun isoista aukoista sivistyksessä.
c) et lue viestejäni?
Kirjoitinhan toki juuri äskettäin:
"Ruttoruumiitten käyttö lasketaankin kyllä tietenkin biologiseksi sodankäynniksi, mutta joukkotuhoasetta et siitä saa, vaikka kuinka inttäisit."
Joukkotuhoaseiksi en niitä silti laske ja pelkkä kehäpäätelmän "ABC=WMD=ABC" ei vielä kauheasti auta kantaasi. Kuten myös olen sanonut, eivät tosin kyllä WWI:n kaasukokeilutkaan WMD:ksi välttämättä sovi, mutta osasyy johtuu ihan siitä, ettei käyttöä mietitty tarpeeksi tarkkaan, käyttötarkoitus silti oli selvästi joukkotuhoaseen tapainen.
Suosittelen vahvasti tutustumista aiheeseen esim. googlen avulla kun sinulla näyttää tietoa puuttuvan noin pahasti.
Aika turha sitä googlea on käyttää, kun Wikipediassa ja EB:ssä on varsin kätevästi tavaraa. Ihan Encyclopeadia Britannicassa näytetään puhuvan biologisista aseista sellaisenaan, eikä rinnastaen niitä samantien joukkotuhoaseeksi.
Esim.
"In World War I the Germans infected Romanian cavalry horses, as well as livestock in the United States destined for shipment to the Allies, with glanders, a lesion-producing bacterial disease. "
Biologisen aseen käyttöä, muttei silti joukkotuhoaseitten käyttöä.
Hauskana kuriositeettina:
"One of the grounds for opposition is the possibility of an agent getting out of control, as is said to have happened in the siege of Caffa (now Feodosiya, Ukraine) in the Crimea in 1347. The Mongols hurled bodies of plague victims over the walls of the Genoese defenders, and, purportedly, Genoese ships carried the bacillus to Europe, loosing the massive epidemic known as the Black Death. "
Tuossahan sitten olisi jo ihan joukkotuhoaseen käyttöä vastaava tilanne, mutta sekin vahingossa, joten EB ei mainitse tapausta WMD:nä.
Siihen liittyen:
"Many later attempts were made to spread infection among enemy armies or populations, but rarely with much success"
Valitettavasti EB:n käyttö vaatii VPN:n ottamisen yliopiston verkkoon ja pällistelyn sitä kautta, joten sisältö pysyy salattuna tavallisilta ihmisiltä.
Olen tietoinen tapahtuneesta, ymmärrät varmaan itsekkin mikä ero on 174:n koneen pommituksessa ja yhden koneen tiputtamasta pommista.
Kovasti silti näytit äsken "kysyvän" montako konetta tähän tarvittaisiin, vaikka aivan selvästi viittasin juuri Tokion palopommituksiin, ristiriitaista, kyllä.
Ero on suunnilleen 173 lentokonetta.