Sosialidemokraatit – SDP

[Cobol]

Hieman ehkä kannattaisi sitä kansantalousoppia lukasta, eli miten se tuottavuus on avainasemassa siinä, mitä lisää voidaan jakaa tuotannosta ulos. Ja se on aivan sama onko se vapaa.-aikaa via rahaa ... taino ei ole nykytyölainsäädännöllä, mutta siis voisi olla ihan lakiteknisin muutoksin.

Suosittelen aika vahvasti miettimään, kieltäytyvätkö työnantajat esittämäsi esimerkin kaltaisesta tuottavuuden noususta tyhmyyttään.

Kyseessä oli valtion ja EU:n rahoittama hanke.

Näitä riittää. Tietenkin vasemmisto ja ay-liike saa ne tuottaviksi. Mikäs siinä, jos nykyisen palkan saa selvästi pienemmästä työstä. Työnantajan todellinen osuus näissä ay-liikkeen kaavailuissa on maksumiehen osa.

Vaikka Ranskassa 35 tunnin työviikon arvioidaan maksavan 12 miljardia (ei siis tuottavan) vuodessa, sekään tuskin avaa kaikkien silmiä. Mutta kokonaan toinen asia olisi, jos kuuden tunnin ja viiden päivän työviikkoon mentäisiin ansiotasoa saman verran alentamalla. Tämä toki ei ay-liikkeelle sovi. Silti Sanna Marinin ehdotukseen tulisi suhtautua positiivisesti. Työajan lyhentäminen joillakin aloilla ja tehtävissä voisi olla järkevää yhteiskunnan kannalta. Mutta tuskin siten, että työnantaja maksaisi kulut. Työntekijä, valtio ja työnantaja voisi kukin kantaa osansa.

Linkki Ranskan kustannuksiin:

Ranskan kalliit 35-tuntia - STTK

 

[Walrus21]

Marinin ehdotuksessa ei ole sinällään mitään vikaa. Keskustelua tulevaisuuden työelämästä on hyvä käydä, vaikka suuret muutokset eivät olisikaan tällä hetkellä ajankohtaisia. Juuri nyt olisi kuitenkin tärkeintä, että kaikki paukut laitettaisiin työllisyyden kasvuun.

Marinilta puuttuu nähdäkseni pelisilmää, kun hän laukoo tällaisia juttuja, jotka sotivat ilmiselvästi hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteita vastaan. Nyt luotu mielikuva viestii, että demareita ei niinkään kiinnosta suomalaisen työllisyysasteen nostaminen lähelle 80% tasoa.

Väitettä on väärinymmärretty tiuhaan, mutta se on vain ja ainoastaan odotettua. Moinen kuuluu (ehkä valitettavastikin) politiikkaan. Marinin pitäisi osata ennustaa tällaiset kuviot ja valita sanansa tarkasti.

Ajattelin aiemmin, että Marin saattaa hyvinkin olla demareiden tulevaisuuden puheenjohtaja. Vaalien aikaiset esiintymiset sekä suoriutuminen liikenneministerinä pistävät kuitenkin epäilemään hänen poliittista taituruuttaan. Kaikkihan tietävät, että pohjimmiltaan Marinin pitäisi olla vasemmistoliitossa. Väittäisin, että ura demarijohtajana vaatii muutakin kuin opiskelijoiden ja nuorten kosiskelua.

 

[Cobol]

Vaikea sanoa @Walrus21 miten Marinia on väärinymmärretty. Hänhän totesi, että kuuden tunnin ja neljän päivän työviikko on seuraava tavoite. Ja ei keskipitkän tai pitkän ajan tavoite, vaan jo lähitulevaisuudessa:

SDP:n 120-vuotisjuhlassa visioitiin tulevaa – Sanna Marin: ”Miksei 4 päivän työviikko ja 6 tunnin työpäivä voisi olla seuraava tavoite?” | Demokraatti.fi

Ei tuo kovin järkevää puhetta ole. Niinpä Marin ryhtyi korjailemaan puhettaan seuraavasti:

Sanna Marin väläyttää 4 päivän työviikkoa tai 6 tunnin työpäivää: ”tänään ehkä utopiaa, mutta voi olla tulevaisuudessa totta”

Korjattu versio on siis joko kuuden tunnin työpäivä tai neljän päivän työviikko.

Alkuperäisessä esityksessään 120-vuotisjuhlissa Marin esitti vision, jonka paalutti lähitulevaisuuteen ja josta luopui heti kun ymmärsi sen järjettömyyden. Luopuminen on aina fiksua varsinkin silloin, kun tunnustaa virheensä. Mutta kovin mairittelevaa arviota ei voi Marinille antaa siitä, että hän varapuheenjohtajana ja ministerinä heittelee ilmeisen heikosti omaksumiaan asioita julkisuuteen.

Sanoisin, että yllättävän vähän Marinia on grillattu visiostaan ja sen pikaisesta muuttamisesta.

 

[Walrus21]

Vaikea sanoa @Walrus21 miten Marinia on väärinymmärretty. Hänhän totesi, että kuuden tunnin ja neljän päivän työviikko on seuraava tavoite. Ja ei keskipitkän tai pitkän ajan tavoite, vaan jo lähitulevaisuudessa:

Minä ymmärsin tuon siinä kontekstissa, että sdp juhli 120-vuotista taivalta, jonka yhtenä merkittävänä saavutuksena on 8-tuntinen työpäivä ja muut työntekijöiden oikeudet. Tulkitsin heiton tätä taustaa vasten, mutta hyväksyn myös eriävät arviot, koska niillekkin on perusteet.

En minä ainakaan tuota "seuraava tavoite"-ilmaisua pysty mitenkään sijoittamaan hallituskauteen 2019-2023. Jos näin on, Marinin visiot ovat lähteneet pahasti laukalle. Annan tässä kuitenkin "benefit of the doubtin" liikenneministerillemme.

 

[dana77]

Ihan molemmilla on pointtinsa. Jos kehyksenä on Forssan ohjelman toteutuminen niin siihen meni 50-100 vuotta vähän riippuen miten lasketaan. Jos seuraava pitkän tähtäimen tavoite on samaa luokkaa, niin sitten tuo voi olla pätevä. Joku koiranleuka voisi kysyä että mikä työväenpuolueen oikein pitkän aikavälin tavoite on? Liittyvätkö mustalaisetkin liikkeeseen kun työtä tehdään enää tunti päivässä kaksi kertaa kuussa?

 

[Cobol]

Minä ymmärsin tuon siinä kontekstissa, että sdp juhli 120-vuotista taivalta, jonka yhtenä merkittävänä saavutuksena on 8-tuntinen työpäivä ja muut työntekijöiden oikeudet. Tulkitsin heiton tätä taustaa vasten, mutta hyväksyn myös eriävät arviot, koska niillekkin on perusteet.

Totta. Tosin miellän ilmaisun "jo lähitulevaisuudessa toteutuvan" jonnekin 10-20 vuoden ajanjaksolle.

En minä ainakaan tuota "seuraava tavoite"-ilmaisua pysty mitenkään sijoittamaan hallituskauteen 2019-2023. Jos näin on, Marinin visiot ovat lähteneet pahasti laukalle. Annan tässä kuitenkin "benefit of the doubtin" liikenneministerillemme.

Minusta Marin on laukalla, vaikka visionsa olisi ei tämä hallituskausi eikä seuraavakaan. Tai edes sitä seuraava. Suomen siirtyminen 24 tunnin työviikkoon tilanteessa, jossa euroalue ja EU ovat yhä tiukemmassa kilpailuasetelmassa USA:n ja Kiinan kanssa, on melkoisen järkyttävää tekstiä SDP:n varapuheenjohtajan ja ministerin suulla. Muu EU jatkaisi nykyisellään ja työntekijöiden todellinen työaika on USA:ssa ja Kiinassa jo nyt suurempi.

Mutta kannatan kyllä pohdintaa ja mielellään myös kuuden tunnin työpäiviä aloilla, joihin ne sopivat. Kunhan laskua ei laiteta työnantajille yksin, vaan työntekijöillä on sen kuittaamisessa merkittävä osa. Työntekijöille tulisi sallia mm. palkankorotusten vaihtaminen vapaisiin aloilla, joissa tämä toimii työtä häiritsemättä.

 

[Walrus21]

Ihan molemmilla on pointtinsa. Jos kehyksenä on Forssan ohjelman toteutuminen niin siihen meni 50-100 vuotta vähän riippuen miten lasketaan. Jos seuraava pitkän tähtäimen tavoite on samaa luokkaa, niin sitten tuo voi olla pätevä. Joku koiranleuka voisi kysyä että mikä työväenpuolueen oikein pitkän aikavälin tavoite on? Liittyvätkö mustalaisetkin liikkeeseen kun työtä tehdään enää tunti päivässä kaksi kertaa kuussa?

Mielestäni tuo oli heittona samaa luokkaa kuin "päästötön Suomi". Eli tavoite on lätkäisty jonnekkin hamaan tulevaisuteen ja toimet tulevat sitten jos tulevat.

Katselin aiemmin tänä kesänä vuoden 1987 vaalikeskustelua. Siellä oli mm. Haavisto visioimassa, kuinka robotit tulee ihan just ja työelämä mullistuu. Näin kauan on siis tätä keskustelua käyty, vaikka työaika on pysynyt melko vakiona - ellei jopa pidentynyt.

Suomessahan tehdään jo valmiiksi vähemmän duunia kuin muissa Euroopan maissa, joten tuskinpa meillä ollaan ihan ensimmäisinä leikkaamassa työajasta. Soininvaara oli ehtinyt twiittaamaan, että todennäköisintä on malli, jossa työajan leikkaaminen on mahdollista, mikäli haluaa itse priorisoida vapaa-ajan palkan edelle. Ihan uskottava heitto.

Jos nyt aloitettaisiin kuitenkin siitä, että kotihoidon tuet heivataan helvettiin ja vanhemmuuden sekä työelämän joustavuutta parannetaan. Siinäkin olisi demareilla tekemistä.

 

[Analyzer]

Ajattelin aiemmin, että Marin saattaa hyvinkin olla demareiden tulevaisuuden puheenjohtaja. Vaalien aikaiset esiintymiset sekä suoriutuminen liikenneministerinä pistävät kuitenkin epäilemään hänen poliittista taituruuttaan. Kaikkihan tietävät, että pohjimmiltaan Marinin pitäisi olla vasemmistoliitossa. Väittäisin, että ura demarijohtajana vaatii muutakin kuin opiskelijoiden ja nuorten kosiskelua.

Tuo poliittinen taituruus on hyvä sana. Se on selvästi häneltä hukassa.
Marin tosiaan sopisi kuin nenä päähän vasemmistoliittoon.

Työajan lyhentäminen on demareille varmasti oikein hyvä tavoite. Miksi se pitää heti heittää noin överiksi? Eikö voisi todeta, että työn tuottavuuden nousun tulisi näkyä työntekijöillä työviikkotuntien laskuna. Että palkankorotuksien sijaan kehityksen tulisi siirtyä ensisijaisesti työajan lyhentymiseen.

Kai Marin on laskenut, että päästäkseen takeltelevan Rinteen tilalle pääministeriksi, hän tarvitsee oman vappusatasensa ja pikaisesti. Tarkemmin ajatellen ehkä häneltä ei olekaan poliittinen taituruus hukassa...

 

[Sanainen arkku]

Niin, tarkoituksehan tuossa oli lähinnä miettiä sitä, kuinka suuri se ero oikeasti on tehdyssä työmäärässä kuuden ja kahdeksan tunnin työpäivillä. Tehokkuuttahan tuossa lyhyemmässä päivässä tulee nimenomaan siitä, että sen aikaa ihminen nyt jaksaa vaan paremmin keskittyä hommiinsa kuin 8 tuntia. Mikä se ero on tehdyssä työssä noiden kahden työajaltaan eripituisen päivän välillä olisi mukava tietää toimialoittain. Mitään järkeähän siellä toimistolla ei ole 8 tuntia istuskella, jos sama työmäärä saataisiin tehtyä kuudessa tunnissa. Tuossa varmasti palkansaajatkin olisivat jossain määrin valmiita tulemaan vastaan palkassa, kun aikaa jäisi enemmän perheelle ja harrastuksille.

Minulla on yksi läheinen, jolle työpäivän ensimmäiset tunnit ovat vaikeita ja tehottomia, mutta kuusi viimeistä saa tehtyä kovastikin.
Itse en koe mitään eroa kuuden tai yhdeksän tunnin välillä, mutta siinä on iso ero jos töihin pitää herätä (kuten tänään) 5:20 eikä esimerkiksi tuntia myöhemmin.

Torkut päivän sisällä auttaisi luultavasti useimpia meistä saamaan vuositasolla enemmän aikaiseksi.

 

[hammer lynx]

Minulla on yksi läheinen, jolle työpäivän ensimmäiset tunnit ovat vaikeita ja tehottomia, mutta kuusi viimeistä saa tehtyä kovastikin.
Itse en koe mitään eroa kuuden tai yhdeksän tunnin välillä, mutta siinä on iso ero jos töihin pitää herätä (kuten tänään) 5:20 eikä esimerkiksi tuntia myöhemmin.

Torkut päivän sisällä auttaisi luultavasti useimpia meistä saamaan vuositasolla enemmän aikaiseksi.

Jos kyseinen henkilö tekisi kuusituntista päivää, mikä takaa etteivät kaksi ensimmäistä tuntia ole edelleen tehottomia?
Ainoa vaikutus olisi että tehokas työaika laski 2 tuntia päivässä.

 

[UnenNukkuja]

Minulla on yksi läheinen, jolle työpäivän ensimmäiset tunnit ovat vaikeita ja tehottomia, mutta kuusi viimeistä saa tehtyä kovastikin.
Itse en koe mitään eroa kuuden tai yhdeksän tunnin välillä, mutta siinä on iso ero jos töihin pitää herätä (kuten tänään) 5:20 eikä esimerkiksi tuntia myöhemmin.

Torkut päivän sisällä auttaisi luultavasti useimpia meistä saamaan vuositasolla enemmän aikaiseksi.

Itse olen toisinpäin: aamulla tehokkain ensimmäisten tuntien ajan. Tämä on hankalaa, jos on jonkinlaista palaveria iltapäivästä. Siinä kohtaa on jo aika nuupahtanut aamun tehokkuudesta. Moni työni onneksi ei ole vaatinut muiden aikataulujen mukaan tekemistä, ja liukuva työaika on minulle se suosiollisin.

 

[Jesus Shaves]

Jos kyseinen henkilö tekisi kuusituntista päivää, mikä takaa etteivät kaksi ensimmäistä tuntia ole edelleen tehottomia?
Ainoa vaikutus olisi että tehokas työaika laski 2 tuntia päivässä.

Ilmeisesti tässä tapauksessa kuuden tunnin työpäivässä ei ole olemassa kahta ensimmäistä tuntia - selkeä ero kahdeksan tunnin työpäivään, jossa nämä kaksi ensimmäistä tuntia ovat siis vahvasti läsnä ja aiheuttavat mitä monimuotoisempia ongelmia.

 

[Alfred E Neuman]

Elämme suurinta työelämän murrosta sitten kehruujennin aikojen. On selvää, että näitä nykykäutäntöjä tullaan jossain vaiheessa muuttamaan, vain ajan kysymys.

Manuaaliset työt tehdään enenivissä määrin robortien avulla, ja toimistotyöt voi ihan hyvin tehdä etänä. Esim. minulla on läppärissä kaikki mitä tarvitsen töideni tekemiseen, lankapuhelimesta lähtien. Toimistolle fyysisesti minun ei periaatteessa tarvitse mennä koskaan.

Oliko nyt Oxfordin yliopisto, jossa testailevat maatilan pyörittämistä robottien avulla. Ideana siis, että robotit tekee aivan kaiken viljan kylvämisestä lopputuotteeseen. Tehtaat ja varastot automatisoituu todella nopeasti, joten jossain vaiheessa nykysysteemi on pakko uudistaa. Automatisoinnin myötä tuotanto pysyy samana, vaikka ihmistyötunteja vähentäisikin.

 

[Jesus Shaves]

Elämme suurinta työelämän murrosta sitten kehruujennin aikojen. On selvää, että näitä nykykäutäntöjä tullaan jossain vaiheessa muuttamaan, vain ajan kysymys.

Manuaaliset työt tehdään enenivissä määrin robortien avulla, ja toimistotyöt voi ihan hyvin tehdä etänä. Esim. minulla on läppärissä kaikki mitä tarvitsen töideni tekemiseen, lankapuhelimesta lähtien. Toimistolle fyysisesti minun ei periaatteessa tarvitse mennä koskaan.

Oliko nyt Oxfordin yliopisto, jossa testailevat maatilan pyörittämistä robottien avulla. Ideana siis, että robotit tekee aivan kaiken viljan kylvämisestä lopputuotteeseen. Tehtaat ja varastot automatisoituu todella nopeasti, joten jossain vaiheessa nykysysteemi on pakko uudistaa. Automatisoinnin myötä tuotanto pysyy samana, vaikka ihmistyötunteja vähentäisikin.

Eikö päästöjen kannalta pitäisi mennä toiseen suuntaan - osan suhteen siis? Ihmiset pellolle härkien kanssa vetämään auraa ja viljelemään maata täysin manuaalisesti. Kestävää ja ekologista ruoantuotantoa sekä extraball bonuksena kaikille töitä. Näin SDP:n työllisyystavoitteetkin täyttyisivät kuin taikaiskusta. Automatisointi ei kuitenkaan per se automaattisesti ole oikotie onneen - ellei tuotannon tehostaminen ja ihmistyötuntien minimointi / eliminointi ole sen (ainoa) primääri päämäärä.

Monet (toimisto)töistä tosiaan nykyäänkin voidaan tehdä siten ettei muita tarvitse vaivautua koskaan näkemään - kommunikoinnin voi hoitaa pikaviestimien ja emaillin kautta. Puhuminen ihmisille on muutenkin täysin yliarvostettua. Sitten voidaan miettiä miten tämä kaikki vaikuttaisi psyykkeeseen pitkällä aikavälillä tarkastellen - ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin. Wilsonin kanssa tosin voi aina jutella.

Hieno läppäri muuten kun lankapuhelinkin on integroitu. Mikä malli on kyseessä?

 

[Alfred E Neuman]

Hieno läppäri muuten kun lankapuhelinkin on integroitu. Mikä malli on kyseessä?

Dell Latitude 5591.

 

[Tarinankertoja]

Automatisointi ei kuitenkaan per se automaattisesti ole oikotie onneen - ellei tuotannon tehostaminen ja ihmistyötuntien minimointi / eliminointi ole sen (ainoa) primääri päämäärä.

Primääripäämäärä on markkinataloudessa omistajan voiton kasvattaminen. Automaatiota lisätään, samoin AI palveluja, koska halutaan pienemmällä pääoman määrällä isompia voittoja. Siinä sen kummempaa tarkoitusta ole.


Se, mihin se johtaa, ihmistyön vähenemiseen ja tuotannon tehostumiseen, on ne asiat, johon yhteiskunnan on syytä ottaa kantaa.

 

[Tarinankertoja]

No kyllähän tässä ideologinen painotus näkyy.. Siis vaikka en esittänyt, että IMO tarvittaisiin 6h työpäivä, vaan toin esiin, että se voi alakohtaisesti olla tuottavuuden kannalta hyvä juttu, on nämä kokeilut ja tulokset jotenkin pyrittävä selittämään ideologisesti vääriksi. Syyt ovat aina jossain muualla tai EU hanke tai AY liike tai…


Kyse on oikeasti tuottavuudenkasvun ”hedelmistä” joita on koko viimevuosisata käytetty työajan lyhentämiseen palkkasumman kasvattamisen lisäksi. Mikä ihmeen oimituisuus olis siinä, että tämä kehtiys myös jatkuu? Koska ”otsasi hiessä on sinun leipäsi ansaittava”?


Palataan jälleen arvoasetelmaan, onko yhteiskunnan tarkoitus lisätä taloudellista kasvua ja toimeliaisuutta, vai ihmisten hyvinvointia? Kuten kaikki toivottavasti tietää, on talouden kasvu ja onnellisuuden kasvu erottautuneet länsimaissa toistaan jo ajat sitten, Suomessa laskutavasta (mittarista) riippuen 80 –luvulla tai 90 –luvulla.

Eli kaiken tuottavuuden kasvun tuoman lisäarvon sijoittaminen rahaan ei lisää onnellisuutta.. joka ainakin Mulle on se yhteiskunnan päätavoite, ihmisten onnellisuuden ja tyytyväisyyden lisäämine. Ja kas tässä pohjoismaiset sosiaalidemokratiat on ollu menestyksekkäitä vrt mihin tahansa muuhun maailmaan.


Tuottavuus kasvaa lopulta automaation ja AIn kautta edelleen, mutta yhä vähemmällä ihmistyöpanoksella. Tähän ilmeisesti ei pidä varautua ja tätä tukevia yhteiskunnallisia muutoksia ajaa, koska se on vaan ideologisesti väärin, että saman saa vähemmälläkin työllä.


Kutsumusammatti sitten erikseen, kuten Yrittäjät, jotka tekee sitä mitä he intohimoissaan haluavat. Heille vapaa-aika on yhtä työn kanssa (tai jos ei ole, onkohan oikealla alalla yrittämässä?)



Kun työelämän historiaa katsoo, voi olla, että haaveilija-Marinin visiot eivät ehkä sittenkään ole hölmöimmästä päästä, vaikka niin annetaan ymmärtää.
- Jari Rauhamäki, Insinööriliiton viestintäpäällikkö

 

[Jymäkkä]

No kyllähän tässä ideologinen painotus näkyy.. Siis vaikka en esittänyt, että IMO tarvittaisiin 6h työpäivä, vaan toin esiin, että se voi alakohtaisesti olla tuottavuuden kannalta hyvä juttu, on nämä kokeilut ja tulokset jotenkin pyrittävä selittämään ideologisesti vääriksi. Syyt ovat aina jossain muualla tai EU hanke tai AY liike tai…


Kyse on oikeasti tuottavuudenkasvun ”hedelmistä” joita on koko viimevuosisata käytetty työajan lyhentämiseen palkkasumman kasvattamisen lisäksi. Mikä ihmeen oimituisuus olis siinä, että tämä kehtiys myös jatkuu? Koska ”otsasi hiessä on sinun leipäsi ansaittava”?


Palataan jälleen arvoasetelmaan, onko yhteiskunnan tarkoitus lisätä taloudellista kasvua ja toimeliaisuutta, vai ihmisten hyvinvointia? Kuten kaikki toivottavasti tietää, on talouden kasvu ja onnellisuuden kasvu erottautuneet länsimaissa toistaan jo ajat sitten, Suomessa laskutavasta (mittarista) riippuen 80 –luvulla tai 90 –luvulla.

Eli kaiken tuottavuuden kasvun tuoman lisäarvon sijoittaminen rahaan ei lisää onnellisuutta.. joka ainakin Mulle on se yhteiskunnan päätavoite, ihmisten onnellisuuden ja tyytyväisyyden lisäämine. Ja kas tässä pohjoismaiset sosiaalidemokratiat on ollu menestyksekkäitä vrt mihin tahansa muuhun maailmaan.


Tuottavuus kasvaa lopulta automaation ja AIn kautta edelleen, mutta yhä vähemmällä ihmistyöpanoksella. Tähän ilmeisesti ei pidä varautua ja tätä tukevia yhteiskunnallisia muutoksia jaa, koska se on vaan ideologisesti väärin, että saman saa vähemmälläkin työllä.


Kutsumusammatti sitten erikseen, kuten Yrittäjät, jotka tekee sitä mitä he intohimoissaan haluavat. Heille vapaa-aika on yhtä työn kanssa (tai jos ei ole, onkohan oikealla alalla yrittämässä?)



Kun työelämän historiaa katsoo, voi olla, että haaveilija-Marinin visiot eivät ehkä sittenkään ole hölmöimmästä päästä, vaikka niin annetaan ymmärtää.
- Jari Rauhamäki, Insinööriliiton viestintäpäällikkö

Samoja ajatuksia. Oikeastaan viimeiset sata vuotta vauraus on jakautunut länsimaissa "kohtuullisen reilusti", kun tuotannossa ja palveluissa on tarvittu paljon työvoimaa, ja tulos on palkkojen kautta jakautunut kaikille. Jos automaatio vie paljon työpaikkoja, eihän se varmaa ole, niin tulonjako heilahtaa rajusti omistavan portaan suuntaan, ja tämä tuskin tapahtuu kivuttomasti ja sovussa. Siksi on hyvä miettiä, miten tämä kaikki vaikuttaa työelämään ja hyvinvointivaltioon.

 

[haunted shores]

Samoja ajatuksia. Oikeastaan viimeiset sata vuotta vauraus on jakautunut länsimaissa "kohtuullisen reilusti", kun tuotannossa ja palveluissa on tarvittu paljon työvoimaa, ja tulos on palkkojen kautta jakautunut kaikille. Jos automaatio vie paljon työpaikkoja, eihän se varmaa ole, niin tulonjako heilahtaa rajusti omistavan portaan suuntaan, ja tämä tuskin tapahtuu kivuttomasti ja sovussa. Siksi on hyvä miettiä, miten tämä kaikki vaikuttaa työelämään ja hyvinvointivaltioon.

No, jos nyt hetki leikitellään ajatuksella, että automaatio mukamas poistaisi tai vähentäisi työpaikkoja. Sitä mukaa kun automaatio vie niitä työpaikkoja, ostovoima ja kysyntä vähenee ja tuotteiden hinnat laskevat.... Ei varmaan tarvitse jatkaa pidemmälle.

Kyllä markkinat korjaavat itse itsensä. Tasapaino löytyy tai vaihtoehtoisesti yhteiskunta romahtaa. Veikkaan ensimmäistä.

 

[Jesus Shaves]

Primääripäämäärä on markkinataloudessa omistajan voiton kasvattaminen. Automaatiota lisätään, samoin AI palveluja, koska halutaan pienemmällä pääoman määrällä isompia voittoja. Siinä sen kummempaa tarkoitusta ole.


Se, mihin se johtaa, ihmistyön vähenemiseen ja tuotannon tehostumiseen, on ne asiat, johon yhteiskunnan on syytä ottaa kantaa.

No en tiedä mitä lisäarvoa tuo kommenttisi toi - jokainen työntekijä ei kuitenkaan ole rahantekokoneistossa töissä. Markkinataloudessa toki noin kuten mainitsit - jonka itsekin mainitsin jo ylempänä. Eipä siinä tosiaan sen erikoisempaa voittoa tavoittelevien organisaatioiden kannalta ole. Ihmisen kannalta automatisointi ei välttämättä aina ole hyvä asia - mutta tuo onkin sitten eri keskustelu.

 

[dana77]

No, jos nyt hetki leikitellään ajatuksella, että automaatio mukamas poistaisi tai vähentäisi työpaikkoja. Sitä mukaa kun automaatio vie niitä työpaikkoja, ostovoima ja kysyntä vähenee ja tuotteiden hinnat laskevat.... Ei varmaan tarvitse jatkaa pidemmälle.

Kyllä markkinat korjaavat itse itsensä. Tasapaino löytyy tai vaihtoehtoisesti yhteiskunta romahtaa. Veikkaan ensimmäistä.

Tätä ajatellaan nyt kovasti negatiivisesti. Samalla kun tuotteiden hinnat laskevat unohdetaan se, että kun työvoimasta on ylitarjontaa niin myös palkat laskevat, eli ongelma ratkeaa ihan itsestään!

 

[jussi_j]

Se on kyllä totta, että monissa ammateissa työajalla ei ole mitään merkitystä. Itse ainakin teen vakiomäärän duunia ja paljon siihen menee aikaa, riippuu monesta tekijästä. Välillä teen tunnissa paljon ja joskus päivässä en mitään. Mutta, jossain muussa enempi suorittavassa työssä, vaikkapa kaupassa asiakaspalvelija/myyjä, kyllä hänen työaikansa on melkoisen merkityksellistä ja jos sitä lyhennetään, on myyjiä palkattava vastaava määrä lisää, mikäli palvelutaso halutaan säilyttää.

 

[Sanainen arkku]

Jos kyseinen henkilö tekisi kuusituntista päivää, mikä takaa etteivät kaksi ensimmäistä tuntia ole edelleen tehottomia?
Ainoa vaikutus olisi että tehokas työaika laski 2 tuntia päivässä.

Varmasti olisi, ja se on pointtini. Ihmiset ovat kirjava joukko. Lähinnä laiskuus ja ahneus yhdistävät lähes kaikkia.

 

[Metukka]

Dell Latitude 5591.

Ettei nyt vaan ole mennyt sekaisin lankapuhelin ja 4G/LTE -modeemi :)

 

[Tarinankertoja]

Kyllä markkinat korjaavat itse itsensä.

Niin... markkina korjaa itsensä EI ole sama asia kuin yhteiskunnat korjaavat itsensä. Markkinathan ovat olemassa koska niiden toimintaympäristönä on vakaat yhteiskunnat. Se että markkina korjaa markkinan itsensä ei paljon auta, jos työttömien ja vailla tarkoitusta olevien ihmisten määrä kasvaa rajusti… kuten mua älykkäämmät ja paremmin asioista perillä olevat ennustelevat..esim se Harari.


Eli yhteiskuntien on reagoitava tähän jollakin tavalla. Eikä toi Marinin ajatus ole ihan tyhmä tässä kontekstissa.