Sosialidemokraatit – SDP

  • 1 588 910
  • 12 181

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
– Neljän päivän työviikko, kuuden tunnin työpäivä. Miksi se ei voisi olla se seuraava askel? Onko kahdeksan tuntia se lopullinen totuus? Minun mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, läheistensä ja harrastustensa sekä muunkin elämän, esimerkiksi sivistyksen parissa. Tämä voisi olla meille se seuraava askel työelämässä, Marin sanoi.
Työelämä muuttuu koko ajan. Mukaan on tullut lisää automaatiota, enemmän etätyömahdollisuutta, enemmän työajanjoustomahdollisuutta yms. Mistäpä sitä tietää, mihin suuntaan yhteiskunta menee tuolla työelämän osa-alueella? Tulevaisuudessa varmaan tulee olemaan paljonkin mm. alakohtaisia eroavaisuuksia. Yhtä hyvin kun Marin (SDP) visioi lyhyemmistä työpäivistä ja lyhyemmästä työviikosta, yhtä hyvin joku työantajaleirin edustaja voisi visioida työelämän muuttuvan suuntaan, jossa työ, vapaa-aika ja perhe-elämä lomittuvat enemmän toisiinsa. Ts. työllä ja vapaa-ajalla ei olisi niin suurta eroa. Nytkin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tietotekniikka, kännykät ja sähköpostit ovat tuoneet mukanaan sen ilmiön, että ”enemmän tai vähemmän” ”tehokkaasti” työtä voidaan tehdä myöhäänkin illalla tai toimistoaikaa aikaisemmin jo aamulla. Myös itsensä kehittämisen ja sivistämisen merkitys varmaan kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Sen mitä haluaisin Marinin nyt kertovan, ovat tarkemmat esimerkit jotka hänen visioissaan mahdollistaisivat nuo lyhyemmät työpäivät ja lyhyemmät työviikot, sekä tietenkin se, että miten se rahoitetaan?
 

Jape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Tälläisenä perinteisenä toimistotyöläisenä voin rehellisesti tunnustaa, että harvassa on ne päivät kun tehokasta työntekoa olisi kuusi tuntia putkeen. Jos päivästä saisi kaksi tuntia pois muiden asioiden hoitoon, vapaa-aikaan ja nukkumiseen, niin todennäköisesti se jäljelle jäävä kuusi tuntia voisi olla ihan yhtä tehokasta kuin nykyinen kahdeksan. Minä henkilökohtaisesti olisin valmis myös tinkimään joitain prosentteja palkastani, jos sillä saisi lisää vapaa-aikaa.
Sama täällä. Uskallan paljastaa, että yleensä neljäkin tuntia riittää työpäivän hommien hoitamiseen. Useimmiten melkoista työnteon näyttelemistä että saa päivän venytettyä kahdeksaan tuntiin.
Tosiaan kaikille aloille ei lyhentäminen sovi. Olen kyllä itsekin ollut työpaikoissa, joissa työtä tehdään oikeasti koko työpäivän ajan ja ylitöihinkin vielä pyydetään. Se onkin sitten hankalampi juttu, että miten työpäivän lyhentäminen käytännössä onnistuisi.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Ei liene vaikea arvioida mitä Marin ajattelee tai ehkä demarit yleensäkään eivät juuri ajattele, vaan laukovat heittoja, jotka tuntuvat hyviltä. Työtehon nousua voi tietysti spekuloida, mutta mitään merkittävää tuskin tapahtuisi. Onpa jossain todettu, että ne viimeiset tunnit ovat aina tehottomimpia, mikä voi pitää paikkaansakin. Tässä kuuden tunnin työpäivän mallissa niitä tehokkaita tunteja olisi siis entistä vähemmän. Lisäksi suurin osa ammateista on sellaisia, että se vaatii tietyn tuntimäärän paikallaoloa. Tarkoittaa siis sitä, että pitäisi palkata lisää työntekijöitä, tarkoittaa lisää kustannuksia ja kilpailukyvyn suoranaista heikkenemistä. Palkkaa pitäisi laskea noin 25-30%, jotta yritys voisi ajatella palkkaavansa uudet työntekijät ja saisi saman tuotoksen aikaan. Matalapalkkaisilla aloilla tämä ei toimisi, koska sen jälkeen siirtyminen sossun luukulle olisi suurimmalle osalle välttämättömyys ainakin pääkaupunkiseudulla ja myös suurissa kasvukeskuksissa.

Kilpailukyvyn kannalta se voi olla tulevaisuudessa niin, että joudumme miettimään pidempää työaikaa, mutta ay-liikkeet eivät tähän suostu ennen kuin on aivan pakko tehdä niin. Suomella on tulevaisuudessa näkyvillä ongelmia, joihin on tehtävä ehkä rajujakin muutoksia, jotta selviämme taloudellisesti ja pystyisimme pitämään edes nykyisen hyvinvoinnin tason.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
6 tunnin työaikaa on kokeiltu Ruotsissa. Kiirunassa se oli käytössä todella pitkään, mutta hyötyjä ei saatu. Toisaalta Göteborgin vanhustenhoidon osalta hyödyt ovat olleet merkittäviä. Vaihtoehtokustannuksina kun työntekijät jakso enemmän, oli vähemmän poissa töistä ja terveydenhoitokulut laski.


Myäs ruotsin Toyotalla on käytössä 6h työpäivä.


Tää näyttäs olevan siis hyvin alakohtaista.


Kansantaloudellehan tästä voisi olla hyötyä sitä kautta, että se lisäisi työllisyysastetta. Eli jokaista kolmea 6h siirtyvää työntekijää varten olisi palkattava yksi uusi. Tässä ongelmana on se, että nykytyölainsäädöntö ja sivukulut tekee tästä 20-30% kalliimpaa työnantajalle, mutta tämä olisi lainsäädännöllä korjattavissa, jos haluttas…


Toinen vaihtoehto on työtehon laskennallinen kasvu, eli 6h ajassa tehtaisiin 8h tunnit. Tämä sitten näkyisi aika nopsaan BKT nousuna jne.


No, ihan heti tämä ei liene realismia, varsinkin kun ne tulokset Ruotistakin on viä ristiriitaisia.


MUTTA… tää on väkisin tulevaisuudessa edessä, sillä automaatio ja AI tulee viämään työpaikkoja niin paljon, että työtä on vähennettävä, tai meillä on yhteiskunnan kannalta kestämätön määrä työttömiä ja joutilaita… joutilaan nuoret miehet ja niiden määrä on iso yhteiskunnallinen riski.. ollut aina ja kaikkialla.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Aika monelle toimistotöissä työskentelevistä tuo uudistus varmasti parantaisi tehokkuutta. Eri asia sitten, kuinka paljon. Tuollaiseen kuuden tunnin päivään riittäisi myös lyhyemmät tauot, jotka kyllä sitä jonkin verran myös kompansoisivat. Tuskin tuo kuuden tunnin päivään siirtyminen silti yritysten kannalta kannattavaa olisi, mikäli palkkoja ei laskettaisi. Ei niitä kyllä ihan suoraan työtuntien suhteessa tarvitsisi edes laskea. Eri asia sitten työpaikat, missä tuottavuus ei ole ensisijainen asia, vaan se, että jonkun siellä toimitolla nyt vaan pitää istua.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toimistotyöläisille 6 tunnin työpäivät 4 työpäivän viikot samalla liksalla, duunarit ja asiakaspalvelijat voisivat jatkaa nykymallilla. Hyvä idea Sanna.
 

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
Samaa mieltä ja sama juttu. Suostuisin jopa järjestelyyn vaikka palkkaa leikattaisiin samassa suhteessa, vaikka hieman se voisi hävettää jos työaika olisi lyhyempi kuin ala-asteella olevilla ipanoilla.
Tarvitseeko yksittäinen työntekijä tähän edes mitään varsinaisia uudistuksia? Meillä on tälläkin hetkellä muutama äitiyslomalta palannut työntekijä kolmen tai neljän päivän viikolla duunissa. Käsittääkseni samaa järjestelyä voi käyttää myös esimerkiksi opintojen viimeistelyyn. En tietenkään tiedä heidän palkoistaan, mutta pitäisin todennäköisenä että kokonaispalkka on jaettu samalla prosenttimäärällä kuin mitä viikkotyötunteja tulee suhteessa maksimiin.

Ja jälleen kerran, kaikki eivät voi näin tehdä, mutta niillä aloilla joilla 30-tuntinen viikko olisi realismia, voi työmääräänsä usein hyvillä perusteilla pudottaa jo nyt. Lakimuutoksia tarvitaan vain silloin, jos haluaa saada nykyisen palkan sillä pienemmällä panoksella.
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tarvitseeko yksittäinen työntekijä tähän edes mitään varsinaisia uudistuksia? Meillä on tälläkin hetkellä muutama äitiyslomalta palannut työntekijä kolmen tai neljän päivän viikolla duunissa. Käsittääkseni samaa järjestelyä voi käyttää myös esimerkiksi opintojen viimeistelyyn. En tietenkään tiedä heidän palkoistaan, mutta pitäisin todennäköisenä että kokonaispalkka on jaettu samalla prosenttimäärällä kuin mitä viikkotyötunteja tulee suhteessa maksimiin.
Kysymys on ihan hyvä, mutta nuo lyhempää työaikaa tekevätkin tekevät sitä käsittääkseni nytkin laissa/tessissä sovittujen käytäntöjen mukaan eikä jokainen neuvottele ehtojaan itsenäisesti työnantajan kanssa. Nyt sama vaihtoehto vaan tarjottaisiin kaikille.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Mitenköhän sitten, kun hoitajat tekevät 4-päiväistä viikkoa ja 6-tuntista päivää? Kerro meille, Antti.


Siis sehän on joko tai. 6h tai 4 pv (eli 30h työviikko). Ja juuri tätä vanhustenhuollossa Ruotsissa on kokeiltu, ja ainakin tällä alalla homma toimii. Ja vaikka siis palkkakulut nousee, tulee vaihtoehtokustannuksissa säästöä, kuten työntekijöiden jaksamien (ja pysyminen ja helpompi rekry), vähempi sairaspoissaolo ja asiakkaiden/potilaiden parempana kuntona.





Sen sijaan siä Kiirunassa ne kaivostyöt jne. eivät tuoneet etuja
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Siis sehän on joko tai. 6h tai 4 pv (eli 30h työviikko). Ja juuri tätä vanhustenhuollossa Ruotsissa on kokeiltu, ja ainakin tällä alalla homma toimii. Ja vaikka siis palkkakulut nousee, tulee vaihtoehtokustannuksissa säästöä, kuten työntekijöiden jaksamien (ja pysyminen ja helpompi rekry), vähempi sairaspoissaolo ja asiakkaiden/potilaiden parempana kuntona.

17 työntekijää lisää ja 12M kruunua lisää palkkakuluja. Kovin yllättävästi kokeilua ei jatkettu vaikka siitä eittämättä mainitsemiasi hyötyjä olikin. Tuo kun sitten skaalataan pienimuotoisesta kokeilusta ylöspäin, niin kustannukset karkaavatkin käsistä melko mureasti.

Yllättyneet saavat nostaa käden ylös.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kuinkahan moni ns. tavallinen työnantaja pystyisi maksamaan kuuden tunnin työstä kahdeksan tunnin palkan? Joillekin aloille voisi sopia.
Siivoustyöhön sopisi ihan hyvin. Tosin siellä on ollut muutenkin urakkapohjaista palkkaus. Kun saa alueen siistiksi niin vituttaisi istua siinä kaksi tuntia ylimääräistä.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun jengit, pelureissa Rantanen ja Kakko
Kirjavalla konttorikokemuksella tiedän, että helposti hoituisi sillä saralla. Jotkut päivät oli tehokkaita ja se tylsyys aiheutti vaan väsymistä. Piti siis jopa yrittää olla hitaampi. Ja toisaalta, jos töitä on, saanee vähemmillä tunneilla tehokkuutta siihen, kun ei mene uupumiseen.

Mutta työntekijöitä tarvitaan kaupoissa, sairaaloissa ja vaikka missä pitkin päivää (tai ympäri vuorokauden), joten aika montaa kohtaa on huomioitava.

Toisaalta tämä voisi auttaa monia, jotka terveytensä takia kohtaa haasteita työelämässä. Moni kun ei ole työkyvytön, eikä halukas lopettamaan kunnon työelämää, vaikka terveys meinaa haastaa. Ilman sanoja "kuntoutus" tai "eläke" tässä olisi eräänlaista avitusta tuohon.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Jengi uuvuttaa itsensä jo nyt someilulla, harrastusten paljoudella, tissuttelulla, netflixillä jne. Työ ei ole meidän uupumisen syy.

Nyt valoja päälle siellä vasemmalla. Käydään töissä, ollaan perheineen ja jotain muuta sopivasti. Ihmiset eivät kestä mahdollisuuksien paljoutta. Rajat ovat rakkautta.
 

teppana

Jäsen
Jengi uuvuttaa itsensä jo nyt someilulla, harrastusten paljoudella, tissuttelulla, netflixillä jne. Työ ei ole meidän uupumisen syy.

Nyt valoja päälle siellä vasemmalla. Käydään töissä, ollaan perheineen ja jotain muuta sopivasti. Ihmiset eivät kestä mahdollisuuksien paljoutta. Rajat ovat rakkautta.

Tästä oli ihan mielenkiintoinen pointti Hararin kirjassa Sapiens. En muista nyt tarkkaan aikakautta, mutta ennen maatalouden vallankumousta ihmiset tekivät "töitä" paljon vähemmän kuin nykyään. Eli jos työnteon määrä on onnellisuuden mittari niin ennen muinoin oltiin onnellisempia.
 

Byvajet

Jäsen
Aika monelle toimistotöissä työskentelevistä tuo uudistus varmasti parantaisi tehokkuutta.

Miksi sen pitäisi parantaa tehokkuutta? Eihän tehokkuus ole elämän tarkoitus. Useimmille elämän tarkoitus kokemus turvallisuudesta ja tarkoituksesta, jotka rakentuvat mm. hyvistä ihmissuhteista, toimivasta parisuhteesta, mielekkäästä tekemisestä ja yhteisöön kuulumisen kokemuksesta.

Ihanko oikeasti ajattelitte, että riippumatta teknisestä kehityksestä ihmisen tarkoitus vuosituhat toisensa perään on yrittää saada itsestään mahdollisimman paljon irti tuottavuutta? Eiköhän kulttuuri, jossa yksilöitä kannustetaan piiskaamaan itsestään irti mahdollisimman paljon talouden hyväksi, jää lyhyeksi ajanjaksoksi ihmiskunnan historiassa.

Tekniikka ja resurssit pienitöiseen elämään ovat olemassa. Kysymys on enää järjestelmästä. Minun on täysin mahdotonta kuvitella, että ihmiset suostuisivat piiskaamaan itseään enää edes satoja vuosia, vaikka tekniikalla ja resurssien jakamisella stressaavasta elämästä pystyttäisiin luopumaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Siivoustyöhön sopisi ihan hyvin. Tosin siellä on ollut muutenkin urakkapohjaista palkkaus. Kun saa alueen siistiksi niin vituttaisi istua siinä kaksi tuntia ylimääräistä.

Kyllä sopisi. Ja moneen muuhun. Myös ns. luovalla puolella. Valtiolla ja ay-liikkeessä on ainakin osia käytössä. Mutta tehdastyössä vaikeampaa.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Miksi sen pitäisi parantaa tehokkuutta? Eihän tehokkuus ole elämän tarkoitus. Useimmille elämän tarkoitus kokemus turvallisuudesta ja tarkoituksesta, jotka rakentuvat mm. hyvistä ihmissuhteista, toimivasta parisuhteesta, mielekkäästä tekemisestä ja yhteisöön kuulumisen kokemuksesta.

Ihanko oikeasti ajattelitte, että riippumatta teknisestä kehityksestä ihmisen tarkoitus vuosituhat toisensa perään on yrittää saada itsestään mahdollisimman paljon irti tuottavuutta? Eiköhän kulttuuri, jossa yksilöitä kannustetaan piiskaamaan itsestään irti mahdollisimman paljon talouden hyväksi, jää lyhyeksi ajanjaksoksi ihmiskunnan historiassa.

Tekniikka ja resurssit pienitöiseen elämään ovat olemassa. Kysymys on enää järjestelmästä. Minun on täysin mahdotonta kuvitella, että ihmiset suostuisivat piiskaamaan itseään enää edes satoja vuosia, vaikka tekniikalla ja resurssien jakamisella stressaavasta elämästä pystyttäisiin luopumaan.

Niin, tarkoituksehan tuossa oli lähinnä miettiä sitä, kuinka suuri se ero oikeasti on tehdyssä työmäärässä kuuden ja kahdeksan tunnin työpäivillä. Tehokkuuttahan tuossa lyhyemmässä päivässä tulee nimenomaan siitä, että sen aikaa ihminen nyt jaksaa vaan paremmin keskittyä hommiinsa kuin 8 tuntia. Mikä se ero on tehdyssä työssä noiden kahden työajaltaan eripituisen päivän välillä olisi mukava tietää toimialoittain. Mitään järkeähän siellä toimistolla ei ole 8 tuntia istuskella, jos sama työmäärä saataisiin tehtyä kuudessa tunnissa. Tuossa varmasti palkansaajatkin olisivat jossain määrin valmiita tulemaan vastaan palkassa, kun aikaa jäisi enemmän perheelle ja harrastuksille.
 

Analyzer

Jäsen
Piti ihan hieraista silmiään, kun luin tuosta Marinin avauksesta. Sehän romuttaisi täysin Suomen kilpailukyvyn. Taustaoletuksena on, että palkan pitäisi pysyä samana, kun demariavauksesta kyse. Tuottavassa työssä tämä olisi kilpailukyvyn kannalta täysi katastrofi vientivetoiselle taloudelle. Jopa pahimman kommunistin pitäisi ymmärtää tämä.

Luovilla aloilla sekä päällikkö ja toimistotyö-tasolla tämävoisi jotenkin vielä toimia. Sepä taas olisi reilua, että duunarit paiskisi hommia nykyiseen malliin ja siistiä toimistohommaa vääntävät tekisivät 24 h työviikkoa. Palkkatasojen pysyessä samana.

Marin on demareiden Huhtasaari.
 

Byvajet

Jäsen
Mitään järkeähän siellä toimistolla ei ole 8 tuntia istuskella, jos sama työmäärä saataisiin tehtyä kuudessa tunnissa.

Totta. Usein lyhyessä ajassa saa tehtyä hyvin paljon työtä, jos siihen onnistuu keskittymään. Pulma liittyy tuohon keskittymisen ongelmaan. Ehkä sitä voisi opettaa kouluissa. Kenties lääketiede tarjoaa tulevaisuudessa keskittymispillerin.

Oma näkökulmani oli laajempi. Ajattelin, että jos ihmiskunnan tulevaisuus jaetaan 500 vuoden jaksoihin, on vaikea uskoa, että jakso toisensa perään ihmiset yrittävät piiskata itsestään enemmän ja enemmän irti. Jossain vaiheessa muutos tapahtuu.

Itse asiassa muutos on parhaillaan meneillään, koska moni henkisen työn tekijä varastaa työnantajaltaan. He eivät tee sitä, mihin pystyvät, vaan pyrkivät mitoittamaan työn kuormituksen niin, että kuormitus tukee hyvää elämää.

Suorittavassa työssä tämä on vaikeampaa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Miksi sen pitäisi parantaa tehokkuutta? Eihän tehokkuus ole elämän tarkoitus. Useimmille elämän tarkoitus kokemus turvallisuudesta ja tarkoituksesta, jotka rakentuvat mm. hyvistä ihmissuhteista, toimivasta parisuhteesta, mielekkäästä tekemisestä ja yhteisöön kuulumisen kokemuksesta.

Ihanko oikeasti ajattelitte, että riippumatta teknisestä kehityksestä ihmisen tarkoitus vuosituhat toisensa perään on yrittää saada itsestään mahdollisimman paljon irti tuottavuutta? Eiköhän kulttuuri, jossa yksilöitä kannustetaan piiskaamaan itsestään irti mahdollisimman paljon talouden hyväksi, jää lyhyeksi ajanjaksoksi ihmiskunnan historiassa.

Tekniikka ja resurssit pienitöiseen elämään ovat olemassa. Kysymys on enää järjestelmästä. Minun on täysin mahdotonta kuvitella, että ihmiset suostuisivat piiskaamaan itseään enää edes satoja vuosia, vaikka tekniikalla ja resurssien jakamisella stressaavasta elämästä pystyttäisiin luopumaan.
No jaa. Jos mietitään taloutta yleisesti niin pienyrittäjätähän sitä kuskaavat eteenpäin. Ihmiset ovat piiskanneet itseään noin 10 000 vuotta saadakseen itselleen ja perheelleen elannon. Välillä on nähty katokausia, jolloin ihmisten määrä maailmassa ei kasvakaan niin nopeasti. Maatalouteen siirtyminen lisäsi ihmisten määrää maapallolla ja mahdollisti insinöörien tutkia miten rakennetaan vähän parempaa kuin olkimaja hetkittäiseksi yöpaikasi. Sitten keksittiin jalostaa vähän parempia kasveja ja löydettiin nisäkkäiden maidosta erittäin hyvä korvike vedelle kun muuten saattoi juoda jonkun kanssaheimolaisen ripulia yläjuoksulta. Lihaakin keksittiin tuottamaan tavalla, joka ei aja suuria määriä eläimiä sukupuuttoon. Hevosethan saivat alkunsa Pohjois-Amerikassa, mutta sitten kun Kolumbus ja kumppanit tulivat paikalle, hevosia ei ollut ollut olemassa hyvin pitkään aikaan.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kuinka moni palkansaaja tekee nykyään aidosti 40-tuntista viikkoa säännöllisenä työaikana? Siis siten, että ylitöitä ei lasketa. Ja nimenomaan palkansaajana, ei yrittäjänä. Oli mullakin aiemmin periaatteessa 40-tuntinen työviikko, jota sitten kompensoitiin "pekkasilla", jotka meillä oli 80 tuntia vuodessa. Lisäksi työpäivä sisälsi yhteensä 40 minuuttia palkallista taukoa. Päivittäinen työaika "pekkaset" mukaanluettuna oli siis vähän reilut 7 tuntia. Vaimolla virallinen viikkotyöaika on 36,75 tuntia. Jos siis siirryttäisiin 30-tuntiseen työviikkoon, niin siirtymä ei olisi 40->30 vaan pikemminkin 37->30 tai ehkä jopa 35->30.

Eiköhän se työaika jatkossakin lyhene samalla tavalla, kuin on lyhentynyt jo pitkään. Pekkaspäivillä tms ylimääräisilä lomapäivillä, 15 min/viikko tässä työehtosopimuksessa ja toiset 15 min/viikko viiden vuoden päästä jne.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mutta tehdastyössä vaikeampaa.
Aloin miettiä tätä noin niinkuin demariuniversumin näkökulmasta. Tuo 6h pelittäisi mukavasti niin vuorokauden kuin myös 12h käyntiaikojen kanssa. Voisiko nykyisiä keskeytymättömän kolmivuoron ns pitkiä vapaita vaikka lyhentää vastapainoksi kun duunareiden yövuorot olisivat vain 6h? Ja näitä saunalisistä ym voisi käydä kauppaa työajan lyhennystä vastaan.

No, tuskin tulee onnistumaan. Vastustusta olisi kuitenkin molemmissa leireissä. Sinänsä Marinilta ihan piristävä pieni rapala. Eikös sitä sanota että pitää sopeutua muutokseen. Kyllä työaikoja ja tulevaisuuden työelämää voi ja pitää tarkastella avoimin mielin.

Mun silmissä jotkut lomautetut työntekijät ovat tietyissä tapauksissa vähän tätä porukkaa jota Marin visioi. Ei kaikki lomautetut hae korvausta.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
. Sehän romuttaisi täysin Suomen kilpailukyvyn.

Aivan kuten romuttui, kun siirryttiin 12h päivästä 8h päivään ja kun 6p työviikosta siirryttiin 5p työviikkoon...

Kansantalouden kannaltahan kyse on työn tuottavuuden kasvusta, jota voidaan ulosmitata joko rahana tai vapaa-aikana. Työn tehostuminen vaan kiihtyy AI ja automaation tullessa yhä useammalle alalle. Se, että mahdollisimman monelle säilyy mielekästä tekemistä ja rooli yhteiskunnassa, on yhteiskuntarauhan kannalta erittäin oleellusta. Vähenevää ihmistyötä on pakko jakaa useammalle jatkossa. Ei huomenna, ei ensvuonna, mutta kymmenenvuoden sisään näihin asioihin aletaan törmään (tai siis törmätään jo aka populismin nousu joka juontaa epäoikeudenmukaisuuden tunteesta, kun osa jää vaille merkitystä)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös