Sosialidemokraatit – SDP

[Tarinankertoja]

Mitenköhän sitten, kun hoitajat tekevät 4-päiväistä viikkoa ja 6-tuntista päivää? Kerro meille, Antti.

Siis sehän on joko tai. 6h tai 4 pv (eli 30h työviikko). Ja juuri tätä vanhustenhuollossa Ruotsissa on kokeiltu, ja ainakin tällä alalla homma toimii. Ja vaikka siis palkkakulut nousee, tulee vaihtoehtokustannuksissa säästöä, kuten työntekijöiden jaksamien (ja pysyminen ja helpompi rekry), vähempi sairaspoissaolo ja asiakkaiden/potilaiden parempana kuntona.





Sen sijaan siä Kiirunassa ne kaivostyöt jne. eivät tuoneet etuja

 

[Jesus Shaves]

Siis sehän on joko tai. 6h tai 4 pv (eli 30h työviikko). Ja juuri tätä vanhustenhuollossa Ruotsissa on kokeiltu, ja ainakin tällä alalla homma toimii. Ja vaikka siis palkkakulut nousee, tulee vaihtoehtokustannuksissa säästöä, kuten työntekijöiden jaksamien (ja pysyminen ja helpompi rekry), vähempi sairaspoissaolo ja asiakkaiden/potilaiden parempana kuntona.

17 työntekijää lisää ja 12M kruunua lisää palkkakuluja. Kovin yllättävästi kokeilua ei jatkettu vaikka siitä eittämättä mainitsemiasi hyötyjä olikin. Tuo kun sitten skaalataan pienimuotoisesta kokeilusta ylöspäin, niin kustannukset karkaavatkin käsistä melko mureasti.

Yllättyneet saavat nostaa käden ylös.

 

[Ollakseni]

Kuinkahan moni ns. tavallinen työnantaja pystyisi maksamaan kuuden tunnin työstä kahdeksan tunnin palkan? Joillekin aloille voisi sopia.

Siivoustyöhön sopisi ihan hyvin. Tosin siellä on ollut muutenkin urakkapohjaista palkkaus. Kun saa alueen siistiksi niin vituttaisi istua siinä kaksi tuntia ylimääräistä.

 

[UnenNukkuja]

Kirjavalla konttorikokemuksella tiedän, että helposti hoituisi sillä saralla. Jotkut päivät oli tehokkaita ja se tylsyys aiheutti vaan väsymistä. Piti siis jopa yrittää olla hitaampi. Ja toisaalta, jos töitä on, saanee vähemmillä tunneilla tehokkuutta siihen, kun ei mene uupumiseen.

Mutta työntekijöitä tarvitaan kaupoissa, sairaaloissa ja vaikka missä pitkin päivää (tai ympäri vuorokauden), joten aika montaa kohtaa on huomioitava.

Toisaalta tämä voisi auttaa monia, jotka terveytensä takia kohtaa haasteita työelämässä. Moni kun ei ole työkyvytön, eikä halukas lopettamaan kunnon työelämää, vaikka terveys meinaa haastaa. Ilman sanoja "kuntoutus" tai "eläke" tässä olisi eräänlaista avitusta tuohon.

 

[Sanainen arkku]

Jengi uuvuttaa itsensä jo nyt someilulla, harrastusten paljoudella, tissuttelulla, netflixillä jne. Työ ei ole meidän uupumisen syy.

Nyt valoja päälle siellä vasemmalla. Käydään töissä, ollaan perheineen ja jotain muuta sopivasti. Ihmiset eivät kestä mahdollisuuksien paljoutta. Rajat ovat rakkautta.

 

[teppana]

Jengi uuvuttaa itsensä jo nyt someilulla, harrastusten paljoudella, tissuttelulla, netflixillä jne. Työ ei ole meidän uupumisen syy.

Nyt valoja päälle siellä vasemmalla. Käydään töissä, ollaan perheineen ja jotain muuta sopivasti. Ihmiset eivät kestä mahdollisuuksien paljoutta. Rajat ovat rakkautta.

Tästä oli ihan mielenkiintoinen pointti Hararin kirjassa Sapiens. En muista nyt tarkkaan aikakautta, mutta ennen maatalouden vallankumousta ihmiset tekivät "töitä" paljon vähemmän kuin nykyään. Eli jos työnteon määrä on onnellisuuden mittari niin ennen muinoin oltiin onnellisempia.

 

[Byvajet]

Aika monelle toimistotöissä työskentelevistä tuo uudistus varmasti parantaisi tehokkuutta.

Miksi sen pitäisi parantaa tehokkuutta? Eihän tehokkuus ole elämän tarkoitus. Useimmille elämän tarkoitus kokemus turvallisuudesta ja tarkoituksesta, jotka rakentuvat mm. hyvistä ihmissuhteista, toimivasta parisuhteesta, mielekkäästä tekemisestä ja yhteisöön kuulumisen kokemuksesta.

Ihanko oikeasti ajattelitte, että riippumatta teknisestä kehityksestä ihmisen tarkoitus vuosituhat toisensa perään on yrittää saada itsestään mahdollisimman paljon irti tuottavuutta? Eiköhän kulttuuri, jossa yksilöitä kannustetaan piiskaamaan itsestään irti mahdollisimman paljon talouden hyväksi, jää lyhyeksi ajanjaksoksi ihmiskunnan historiassa.

Tekniikka ja resurssit pienitöiseen elämään ovat olemassa. Kysymys on enää järjestelmästä. Minun on täysin mahdotonta kuvitella, että ihmiset suostuisivat piiskaamaan itseään enää edes satoja vuosia, vaikka tekniikalla ja resurssien jakamisella stressaavasta elämästä pystyttäisiin luopumaan.

 

[Cobol]

Siivoustyöhön sopisi ihan hyvin. Tosin siellä on ollut muutenkin urakkapohjaista palkkaus. Kun saa alueen siistiksi niin vituttaisi istua siinä kaksi tuntia ylimääräistä.

Kyllä sopisi. Ja moneen muuhun. Myös ns. luovalla puolella. Valtiolla ja ay-liikkeessä on ainakin osia käytössä. Mutta tehdastyössä vaikeampaa.

 

[Robin Big Snake]

Eikö tässä voisi harkita sellaista kompromissiä että 6 tunnin työpäivä ja 2 tuntia ylitöitä päälle.

 

[Styge]

Miksi sen pitäisi parantaa tehokkuutta? Eihän tehokkuus ole elämän tarkoitus. Useimmille elämän tarkoitus kokemus turvallisuudesta ja tarkoituksesta, jotka rakentuvat mm. hyvistä ihmissuhteista, toimivasta parisuhteesta, mielekkäästä tekemisestä ja yhteisöön kuulumisen kokemuksesta.

Ihanko oikeasti ajattelitte, että riippumatta teknisestä kehityksestä ihmisen tarkoitus vuosituhat toisensa perään on yrittää saada itsestään mahdollisimman paljon irti tuottavuutta? Eiköhän kulttuuri, jossa yksilöitä kannustetaan piiskaamaan itsestään irti mahdollisimman paljon talouden hyväksi, jää lyhyeksi ajanjaksoksi ihmiskunnan historiassa.

Tekniikka ja resurssit pienitöiseen elämään ovat olemassa. Kysymys on enää järjestelmästä. Minun on täysin mahdotonta kuvitella, että ihmiset suostuisivat piiskaamaan itseään enää edes satoja vuosia, vaikka tekniikalla ja resurssien jakamisella stressaavasta elämästä pystyttäisiin luopumaan.

Niin, tarkoituksehan tuossa oli lähinnä miettiä sitä, kuinka suuri se ero oikeasti on tehdyssä työmäärässä kuuden ja kahdeksan tunnin työpäivillä. Tehokkuuttahan tuossa lyhyemmässä päivässä tulee nimenomaan siitä, että sen aikaa ihminen nyt jaksaa vaan paremmin keskittyä hommiinsa kuin 8 tuntia. Mikä se ero on tehdyssä työssä noiden kahden työajaltaan eripituisen päivän välillä olisi mukava tietää toimialoittain. Mitään järkeähän siellä toimistolla ei ole 8 tuntia istuskella, jos sama työmäärä saataisiin tehtyä kuudessa tunnissa. Tuossa varmasti palkansaajatkin olisivat jossain määrin valmiita tulemaan vastaan palkassa, kun aikaa jäisi enemmän perheelle ja harrastuksille.

 

[Analyzer]

Piti ihan hieraista silmiään, kun luin tuosta Marinin avauksesta. Sehän romuttaisi täysin Suomen kilpailukyvyn. Taustaoletuksena on, että palkan pitäisi pysyä samana, kun demariavauksesta kyse. Tuottavassa työssä tämä olisi kilpailukyvyn kannalta täysi katastrofi vientivetoiselle taloudelle. Jopa pahimman kommunistin pitäisi ymmärtää tämä.

Luovilla aloilla sekä päällikkö ja toimistotyö-tasolla tämävoisi jotenkin vielä toimia. Sepä taas olisi reilua, että duunarit paiskisi hommia nykyiseen malliin ja siistiä toimistohommaa vääntävät tekisivät 24 h työviikkoa. Palkkatasojen pysyessä samana.

Marin on demareiden Huhtasaari.

 

[Byvajet]

Mitään järkeähän siellä toimistolla ei ole 8 tuntia istuskella, jos sama työmäärä saataisiin tehtyä kuudessa tunnissa.

Totta. Usein lyhyessä ajassa saa tehtyä hyvin paljon työtä, jos siihen onnistuu keskittymään. Pulma liittyy tuohon keskittymisen ongelmaan. Ehkä sitä voisi opettaa kouluissa. Kenties lääketiede tarjoaa tulevaisuudessa keskittymispillerin.

Oma näkökulmani oli laajempi. Ajattelin, että jos ihmiskunnan tulevaisuus jaetaan 500 vuoden jaksoihin, on vaikea uskoa, että jakso toisensa perään ihmiset yrittävät piiskata itsestään enemmän ja enemmän irti. Jossain vaiheessa muutos tapahtuu.

Itse asiassa muutos on parhaillaan meneillään, koska moni henkisen työn tekijä varastaa työnantajaltaan. He eivät tee sitä, mihin pystyvät, vaan pyrkivät mitoittamaan työn kuormituksen niin, että kuormitus tukee hyvää elämää.

Suorittavassa työssä tämä on vaikeampaa.

 

[Ollakseni]

Miksi sen pitäisi parantaa tehokkuutta? Eihän tehokkuus ole elämän tarkoitus. Useimmille elämän tarkoitus kokemus turvallisuudesta ja tarkoituksesta, jotka rakentuvat mm. hyvistä ihmissuhteista, toimivasta parisuhteesta, mielekkäästä tekemisestä ja yhteisöön kuulumisen kokemuksesta.

Ihanko oikeasti ajattelitte, että riippumatta teknisestä kehityksestä ihmisen tarkoitus vuosituhat toisensa perään on yrittää saada itsestään mahdollisimman paljon irti tuottavuutta? Eiköhän kulttuuri, jossa yksilöitä kannustetaan piiskaamaan itsestään irti mahdollisimman paljon talouden hyväksi, jää lyhyeksi ajanjaksoksi ihmiskunnan historiassa.

Tekniikka ja resurssit pienitöiseen elämään ovat olemassa. Kysymys on enää järjestelmästä. Minun on täysin mahdotonta kuvitella, että ihmiset suostuisivat piiskaamaan itseään enää edes satoja vuosia, vaikka tekniikalla ja resurssien jakamisella stressaavasta elämästä pystyttäisiin luopumaan.

No jaa. Jos mietitään taloutta yleisesti niin pienyrittäjätähän sitä kuskaavat eteenpäin. Ihmiset ovat piiskanneet itseään noin 10 000 vuotta saadakseen itselleen ja perheelleen elannon. Välillä on nähty katokausia, jolloin ihmisten määrä maailmassa ei kasvakaan niin nopeasti. Maatalouteen siirtyminen lisäsi ihmisten määrää maapallolla ja mahdollisti insinöörien tutkia miten rakennetaan vähän parempaa kuin olkimaja hetkittäiseksi yöpaikasi. Sitten keksittiin jalostaa vähän parempia kasveja ja löydettiin nisäkkäiden maidosta erittäin hyvä korvike vedelle kun muuten saattoi juoda jonkun kanssaheimolaisen ripulia yläjuoksulta. Lihaakin keksittiin tuottamaan tavalla, joka ei aja suuria määriä eläimiä sukupuuttoon. Hevosethan saivat alkunsa Pohjois-Amerikassa, mutta sitten kun Kolumbus ja kumppanit tulivat paikalle, hevosia ei ollut ollut olemassa hyvin pitkään aikaan.

 

[Anssi #5]

Kuinka moni palkansaaja tekee nykyään aidosti 40-tuntista viikkoa säännöllisenä työaikana? Siis siten, että ylitöitä ei lasketa. Ja nimenomaan palkansaajana, ei yrittäjänä. Oli mullakin aiemmin periaatteessa 40-tuntinen työviikko, jota sitten kompensoitiin "pekkasilla", jotka meillä oli 80 tuntia vuodessa. Lisäksi työpäivä sisälsi yhteensä 40 minuuttia palkallista taukoa. Päivittäinen työaika "pekkaset" mukaanluettuna oli siis vähän reilut 7 tuntia. Vaimolla virallinen viikkotyöaika on 36,75 tuntia. Jos siis siirryttäisiin 30-tuntiseen työviikkoon, niin siirtymä ei olisi 40->30 vaan pikemminkin 37->30 tai ehkä jopa 35->30.

Eiköhän se työaika jatkossakin lyhene samalla tavalla, kuin on lyhentynyt jo pitkään. Pekkaspäivillä tms ylimääräisilä lomapäivillä, 15 min/viikko tässä työehtosopimuksessa ja toiset 15 min/viikko viiden vuoden päästä jne.

 

[Sonny Burnett]

Mutta tehdastyössä vaikeampaa.

Aloin miettiä tätä noin niinkuin demariuniversumin näkökulmasta. Tuo 6h pelittäisi mukavasti niin vuorokauden kuin myös 12h käyntiaikojen kanssa. Voisiko nykyisiä keskeytymättömän kolmivuoron ns pitkiä vapaita vaikka lyhentää vastapainoksi kun duunareiden yövuorot olisivat vain 6h? Ja näitä saunalisistä ym voisi käydä kauppaa työajan lyhennystä vastaan.

No, tuskin tulee onnistumaan. Vastustusta olisi kuitenkin molemmissa leireissä. Sinänsä Marinilta ihan piristävä pieni rapala. Eikös sitä sanota että pitää sopeutua muutokseen. Kyllä työaikoja ja tulevaisuuden työelämää voi ja pitää tarkastella avoimin mielin.

Mun silmissä jotkut lomautetut työntekijät ovat tietyissä tapauksissa vähän tätä porukkaa jota Marin visioi. Ei kaikki lomautetut hae korvausta.

 

[Tarinankertoja]

. Sehän romuttaisi täysin Suomen kilpailukyvyn.

Aivan kuten romuttui, kun siirryttiin 12h päivästä 8h päivään ja kun 6p työviikosta siirryttiin 5p työviikkoon...

Kansantalouden kannaltahan kyse on työn tuottavuuden kasvusta, jota voidaan ulosmitata joko rahana tai vapaa-aikana. Työn tehostuminen vaan kiihtyy AI ja automaation tullessa yhä useammalle alalle. Se, että mahdollisimman monelle säilyy mielekästä tekemistä ja rooli yhteiskunnassa, on yhteiskuntarauhan kannalta erittäin oleellusta. Vähenevää ihmistyötä on pakko jakaa useammalle jatkossa. Ei huomenna, ei ensvuonna, mutta kymmenenvuoden sisään näihin asioihin aletaan törmään (tai siis törmätään jo aka populismin nousu joka juontaa epäoikeudenmukaisuuden tunteesta, kun osa jää vaille merkitystä)

 

[vsmo]

Kuinka moni palkansaaja tekee nykyään aidosti 40-tuntista viikkoa säännöllisenä työaikana? Siis siten, että ylitöitä ei lasketa. Ja nimenomaan palkansaajana, ei yrittäjänä. Oli mullakin aiemmin periaatteessa 40-tuntinen työviikko, jota sitten kompensoitiin "pekkasilla", jotka meillä oli 80 tuntia vuodessa. Lisäksi työpäivä sisälsi yhteensä 40 minuuttia palkallista taukoa. Päivittäinen työaika "pekkaset" mukaanluettuna oli siis vähän reilut 7 tuntia. Vaimolla virallinen viikkotyöaika on 36,75 tuntia. Jos siis siirryttäisiin 30-tuntiseen työviikkoon, niin siirtymä ei olisi 40->30 vaan pikemminkin 37->30 tai ehkä jopa 35->30.

Eikös se nuo muut vapaat ja tauot huomioiden muutu paremminkin 37 -> 27 tai jopa 35 -> 25. Niitä kai ei olla poistamassa? Saatetaan niitä toki karsiakin.

 

[msg]

Mikä estää halukkaita tekemästä lyhyempää työpäivää tai lyhyempää työviikkoa?

 

[Ollakseni]

Mikä estää halukkaita tekemästä lyhyempää työpäivää tai lyhyempää työviikkoa?

Asuntolaina.

 

[Cobol]

Aloin miettiä tätä noin niinkuin demariuniversumin näkökulmasta. Tuo 6h pelittäisi mukavasti niin vuorokauden kuin myös 12h käyntiaikojen kanssa. Voisiko nykyisiä keskeytymättömän kolmivuoron ns pitkiä vapaita vaikka lyhentää vastapainoksi kun duunareiden yövuorot olisivat vain 6h? Ja näitä saunalisistä ym voisi käydä kauppaa työajan lyhennystä vastaan.

Aikanaan kauan sitten kun olin tehtaalla kolmivuorotyössä, tehokas työaika oli ehkä viisi tuntia. Kolmisen tuntia meni taukoihin ja valmisteluun, kuten konehuoltoon yms. Vaikea sanoa miten nykyään, mutta jos nelivuorotyössä jokainen vuoro joutuisi valmistelemaan työn ja pitämään tauot samalla tavalla, 12 tuntia olisi taukoa ja valmistelua. Silloin oli 9 tuntia eli 3 x 3 tuntia per vrk. Iso ero vuorokauden tuottavuudessa, kun tehokasta työtä olisi 15 tunnin sijasta 12 tuntia, mutta työntekijäkustannukset selvästi suuremmat olettaen, että työnantaja saisi ison osan kustannusten lisäsiivusta. Tämä kuitenkin varmasti vaihtelee tuotannon ja tehtaan työn organisoinnin mukaan.

Vapaita voisi varmaan lyhentää, mutta tehdastyössä työnantajan osalta homma ei vaan voi kannattaa, ellei USA, Kiina ja EU tee samoin. Jos homma ei Suomessa kannata, tehtaat ja kokoonpanolinjat siirtyvät muualle. Esimerkiksi Ranskan valtio maksaa noin 15 miljardia siitä, että maassa on 35 tunnin työviikko. Paineet lisäämiseen ovat olemassa. Ei tosin nyt, koska keltaliivit.

 

[msg]

Asuntolaina.

Jonka Sannan visioissa valtio maksaa pois? Äänestän sitä joka lupaa verot valtion maksettavaksi.

 

[Sonny Burnett]

Jonka Sannan visioissa valtio maksaa pois? Äänestän sitä joka lupaa verot valtion maksettavaksi.

Psst..! Islanti alkaa maksaa kansan asuntolainoja Islanti alkaa maksaa kansan asuntolainoja

 

[Tadu]

Asuntolaina.

Demarilandiassa kuuluukin asua vuokralla. Saton kämpässä. Verovaroin.

 

[Cobol]

Psst..! Islanti alkaa maksaa kansan asuntolainoja Islanti alkaa maksaa kansan asuntolainoja

Hieman poikkeaa yleisestä käytännöstä. Kun taustalla on yleinen & oman valuutan romahdus onhan se parempi, että kansalaisia tuetaan. Toinen, yleinen, tapa on ottaa velallisten talot ja huutokaupata ne sopiville tahoille hyvin halvalla. Suomessa kokeiltiin Koiviston aikana jälkimmäistä.

 

[Sonny Burnett]

Hieman poikkeaa yleisestä käytännöstä. Kun taustalla on yleinen & oman valuutan romahdus onhan se parempi, että kansalaisia tuetaan. Toinen, yleinen, tapa on ottaa velallisten talot ja huutokaupata ne sopiville tahoille hyvin halvalla. Suomessa kokeiltiin Koiviston aikana jälkimmäistä.

Demariketjussa kun ollaan niin voihan sitä Koivistoakin muistella.

Taisipa tosin nykyinen pressakin vaalikampanjassaan ehdottaa rahan antamista syrjäseutujen arvottomiksi muuttuneille asunnon omistajille.