K
kiwipilot
Kyllä, erittäin raikasta pohdintaa menneisyyden puolueen jäseneltä. Kohtalo lienee sama kuin eräällä Osku Pajamäellä joka teki poliittisen itsemurhan kritisoimalla järjetöntä eläkejärjestelmää.
Oli muuten äärimmäisen vakuuttavaa tekstiä! Tällainen demari voisi saada ääneni. SDP:n ongelma on tosiaan jämähtäminen vanhoihin aikoihin, mitä minusta alleviivaa etenkin Rinteen valinta puheenjohtajaksi, puoluehan käytännössä muuttui yhä voimakkaammin ay-liikkeen käsikassaraksi. Tosin demarit ovat uudistuneetkin, harmittavasti muutoksen suunta vie kohti Vihreitä kuin oikeasti järkeviä tahoja.Ohoh, tässäpä rohkea ja fiksu nuori demari http://demokraatti.fi/sosialidemokraatit-pystyvat-parempaan/#.VOg3i42wRz3.Twitter
En ennusta hänelle pitkää uraa puolueessa. Moisista kerettiläisistä ajatuksista on toverituomioistuimen rangaistus ankara.
Arvot ovat toden totta suomalaisilla muuttuneet-pois Demareiden arvoista. Kuten jo tuonne tulosseurantaan kirjoitinkin, SDP:n täytyy nyt tehdä korjausliike. Heidän politiikkansa ei enää vetoa työväestöön parhaimmalla tavalla eikä nuoriso löydä puoluetta. Ehdotan, että SDP lopettaa turhan vastakkainasettelun luomisen kansalaisten välille ja ottaa kampanjoissa ja yleisessä politiikassaan paremmin huomioon muunkin työväestön kuin ay-jyrät.Kuunnelkaa nyt noita demarien arvioita vaalituloksesta, kuulemma Marinin mukaan on syytä olla huolissaan siitä, miten suomalaisten arvot ovat kääntyneet päälaelleen ja Maria G-R vihjaili jo aiemmin, että suomalaiset ovat tyhmyyttään äänestäneet väärin...
Demarien ongelma on tuo harhaluulo siitä että ihmiset äänestävät tyhmyyttään vääriin kun eivät tajua että demarit ovat heidän asiallaan. Puolue ei tajua että ulospäin he ovat plus 50v duunarien edunvalvojia. Isäni on mukana demarien touhuissa, mutta hyvin sarkastisesti totesi että 65-vuotiaana on vielä liian nuori poika ukko- ja mummokerhossa.
On mielenkiintoista että keskusta pystyy aina uudistamaan itsensä mutta demarien alamäki on 20 vuotta putkeen eikä näytä mitään tasaantumisen merkkejä, ennemminkin päinvastoin.
Tarkennatko? Millä perusteella? Nykyiset korkeakoulutetut eivät tunnu yhtä paljon välittävän liitoista, eikä SDP nauti yleensäkkään näiden luottamusta. Tietysti tietyiltä humanisti-linjoilta löytyy sitten Vihreitä ja Vasureita, mutta ne ketkä yleensä noita tuntuvat äänestävän, eivät yleensä ole oikeasti korkeakoulutettuja. Heilutetaan käsiä sen 5-7 vuotta, ctrl+c ja ctrl+v maisterityö kasaan ja sitten nauttimaan toimeentulotuesta.Nykyaikaisella sosialidemokratialla on kuitenkin kannatusta varsinkin korkeasti koulutettujen keskuudessa perinteisen duunarilinjan pikkuhiljaa haihtuessa.
Lähinnä perustan tämän omiin kokemuksiini ja ihmisten kanssa käytyihin keskusteluihin, eli mitään kyselytutkimusta en voi tähän heittää. Samoissa piireissä ääniä riittää kyllä myös vihreille ja vasemmistoliitolle, kuten mainitsit.Tarkennatko? Millä perusteella? Nykyiset korkeakoulutetut eivät tunnu yhtä paljon välittävän liitoista, eikä SDP nauti yleensäkkään näiden luottamusta. Tietysti tietyiltä humanisti-linjoilta löytyy sitten Vihreitä ja Vasureita, mutta ne ketkä yleensä noita tuntuvat äänestävän, eivät yleensä ole oikeasti korkeakoulutettuja. Heilutetaan käsiä sen 5-7 vuotta, ctrl+c ja ctrl+v maisterityö kasaan ja sitten nauttimaan toimeentulotuesta.
Kuten sanoinkin, humanistien joukossa on myös koviakin aloja. Nämä työllistyvät varmasti. Ikävä kyllä siellä on paljon näitä käsien heiluttelijoitakin. Omat kokemukset ja keskustelut viittaavat taas vahvasti toiseen suuntaan, siis että SDP:tä ei äänestetä. Hieman yllättäen PerSut ovat vahvoilla myös korkeastikoulutettujen keskuudessa, tämä sotii useiden maalaamia stereotypioita vastaan. Nämä siis omiin kokemuksiini perustuen.Lähinnä perustan tämän omiin kokemuksiini ja ihmisten kanssa käytyihin keskusteluihin, eli mitään kyselytutkimusta en voi tähän heittää. Samoissa piireissä ääniä riittää kyllä myös vihreille ja vasemmistoliitolle, kuten mainitsit.
Itse en "käsien heiluttelusta" tiedä, mutta omien piirieni humanistit ovat työllistyneet erittäin hyvin opintojensa jälkeen joko omalle alalle tai muuhun valkokaulushommaan. Aina joukkoon mahtuu pari elämäntapataiteilijaa, mutta tässä on kyseessä hyvin pieni vähemmistö, jolla tietyt piirit tykkäävät jatkuvasti pelotella veronmaksajia.
Tarkennatko? Millä perusteella? Nykyiset korkeakoulutetut eivät tunnu yhtä paljon välittävän liitoista, eikä SDP nauti yleensäkkään näiden luottamusta. Tietysti tietyiltä humanisti-linjoilta löytyy sitten Vihreitä ja Vasureita, mutta ne ketkä yleensä noita tuntuvat äänestävän, eivät yleensä ole oikeasti korkeakoulutettuja. Heilutetaan käsiä sen 5-7 vuotta, ctrl+c ja ctrl+v maisterityö kasaan ja sitten nauttimaan toimeentulotuesta.
Hain ehkä enemmänkin takaa sitä, että useat ovat ilmoittaneet voivansa äänestää demareita ja jakavansa useita samoja perusarvoja. Eri asia sitten kenelle ääni on lopulta mennyt. Itse tykkään puhua yliopistomaailmassa politiikkaa lähinnä sen takia, että eriäviä mielipiteitä pyritään ymmärtämään ja huomioimaan, eikä automaattisesti sorruta huutelemaan kateelliseksi, ahneeksi tai rasistiksi ensimmäisen keskustelunavauksen pohjalta.Kuten sanoinkin, humanistien joukossa on myös koviakin aloja. Nämä työllistyvät varmasti. Ikävä kyllä siellä on paljon näitä käsien heiluttelijoitakin. Omat kokemukset ja keskustelut viittaavat taas vahvasti toiseen suuntaan, siis että SDP:tä ei äänestetä. Hieman yllättäen PerSut ovat vahvoilla myös korkeastikoulutettujen keskuudessa, tämä sotii useiden maalaamia stereotypioita vastaan. Nämä siis omiin kokemuksiini perustuen.
Yleensä keskivertoa huonommille työntekijöille tuo liittoon kuuluminen on tärkeää. Nykyiset "uudet" sukupolvet osaavat ajatella asiaa myös siltä kantilta että jos työnantajalla menee hyvin, myös työntekijöillä menee hyvin, ainakin yleisesti. Eikä tarvitse olla edes erikoisen hyvä että voi nykyään saavuttaa aseman jolla voi kilpailuttaa työsoppariaan, onnistuu ihan keskivertotyöntekijältäkin. Tuon tummennetun asian takia liitot koetaan jopa hieman negatiivisesti. Itse kuulun Akavaan, joka ei ole kauhean lakkoherkkä, eikä myöskään tälläinen menneisyyteen jämähtänyt, riitaisa liitto.Nykyaikana liittoon kuulumattomuus ei ole mikään meriitti. Pikemminkin nyt kannattaa kuulua liittoon ja työntekijöiden liittoutuminen on ainoa tae sille, ettei työnantajat vie kuin märkää rättiä. Näin siis keskimäärin, aina löytyy erikoisen hyviä työntekijöitä, joille liitto ei takaa omaa osaamista erikoisempaa turvaa. Kokonaan toinen asia on, että myös moni liitto on jämähtänyt sinne 70-80- luvuille iänikuisine vanhojen etuuksien jääräpäisine puolustamisineen. Melko naiivisti monet tuntuvat ajattelevan, että työelämä voisi pysyä molemmille osapuolille reiluna ilman jonkinnäköisiä liittoja molemmin puolin. Nimenomaan nykyaikaista sosiaalidemokratiaa moni korkeakoulutettu voisi kannattaa. SDP tai Vasemmistoliitto ei sitä tarjoa, mutta esimerkiksi Vihreät on monilta arvoiltaan aika vasemmistolainen puolue, ja onkin kerännyt pääkaupunkiseudun korkeakoulutetuilta hyvin ääniä.
Okei, nyt ollaan samaa mieltä. Voin itsekkin myöntää kuulleeni että SDP:tä voisi äänestää jos X (yksi yleisimmistä syistä miksei äänestetä on tuo liittojen äänitorvena toimiminen, sekä liittojen negatiivinen mielikuva). Ja olen samaa mieltä myös yliopistomaailmassa tapahtuvassa politiikan keskustelusta.Hain ehkä enemmänkin takaa sitä, että useat ovat ilmoittaneet voivansa äänestää demareita ja jakavansa useita samoja perusarvoja. Eri asia sitten kenelle ääni on lopulta mennyt. Itse tykkään puhua yliopistomaailmassa politiikkaa lähinnä sen takia, että eriäviä mielipiteitä pyritään ymmärtämään ja huomioimaan, eikä automaattisesti sorruta huutelemaan kateelliseksi, ahneeksi tai rasistiksi ensimmäisen keskustelunavauksen pohjalta.
Tämä pistää usein hymyilyttämään, vaikka on demarien kannalta varsin surullinen asia. Nuoret naiset karsastavat puoluetta, koska sitä tuntuu johtavan vanhoista äijistä johtuva klikki, joka ei ymmärrä nuorta urbaania naisihmistä. Vanhojen ukkojen mielestä puoluetta pyörittää joukko mamuja hyysääviä feministiemoja, jotka ärsyttävät jo pelkällä ulkonäöllään. Molemmat olisivat potentiaalisia ja halukkaitakin äänestäjiä, mutta löytävät vielä enemmän omia arvojaan vastaavan ehdokkaan jostakin toisesta puolueesta.Vanhemman kaartin ajatuksista en kauheasti osaa sanoa, sielläkin on tosin muutosta tapahtumassa. Varsinkin +50v miehiä vaihtaa SDP:stä persuihin. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt lähipiiristäni, mitään yleistävää en silti osaa sanoa.
edit. Lisätään vielä että keski-ikäisissä ja sitä vanhemmissa naisissa SDP on kova, nuoremmissa sitten tunnutaan kääntyvän muiden puolueiden suuntaan. Eli ilmeisesti koetaan SDP:n arvot hyvin etäisiksi, tai ainakin etäisemmiksi kuin muiden puolueiden arvot.
Ettei vain tämä naisten määrä johdu siitä, että äänestäjäkunta on sodanjälkeisen sukupolven väkeä ja siinä ikäluokassa miesten määrä on jo alkanut huveta ja tämä vain korreloi sen kanssa. Muutenhan tuo ajatus on suoraan demareiden prosenttilaskuoppikirjasta, missä matematiikalla ei paljon juhlita ja tulkinnat on mitä omaan idelogiaan sattuu sopimaan.Demarissa oli mielenkiintoinen juttu
21 naista – SDP on eduskunnan tasa-arvoisin puolue - Demokraatti.fi
"Eduskunnan naisvaltaisin puolue on SDP. Sen kansanedustajista lähes 62 prosenttia on naisia. SDP:n 34 kansanedustajasta 21 on naisia."
Eli tasa-arvo saavutetaan kun 100% kansanedustajista on naisia?
Yleensä keskivertoa huonommille työntekijöille tuo liittoon kuuluminen on tärkeää. Nykyiset "uudet" sukupolvet osaavat ajatella asiaa myös siltä kantilta että jos työnantajalla menee hyvin, myös työntekijöillä menee hyvin, ainakin yleisesti. Eikä tarvitse olla edes erikoisen hyvä että voi nykyään saavuttaa aseman jolla voi kilpailuttaa työsoppariaan, onnistuu ihan keskivertotyöntekijältäkin. Tuon tummennetun asian takia liitot koetaan jopa hieman negatiivisesti. Itse kuulun Akavaan, joka ei ole kauhean lakkoherkkä, eikä myöskään tälläinen menneisyyteen jämähtänyt, riitaisa liitto.
Se on yksi noiden villien työttömyyskassojen eduista myös. Eli eivät riitele turhasta (myös positiiviset vaikutukset jäävät toki pois). Mutta olen kuullut tuon ihan perusteluna kuulua Loimaan kassaan. Lääkäriliittokin on niin läpimätä että ei mitään rajaa, pienet koulutuskiintiöt yms että ei vaan saada noistakaan kilpailua. Hyvin ovat hoitaneet edustamiensa tahojen asiat, ei siinä mitään. Mutta liittoutumattomuus tulee varmasti jollain aloilla kasvamaan, ellei osa liitoista muuta toimintaansa. Pakko mainita erikseen sen jonkun liiton radiomainos "miten tuo voi vaan rauhassa juoda kahvia. No kun se kuuluu liittoon". Tuo mainos herätti itsessä ainakin sen perinteisen AY-jyrän mielikuvan, istutaan vain kahvilla eikä tehdä töitä, kun kuulutaan liittoon. Mites se Putouksen liitto-orava sanoi? Työt on tehty kun kaikki ovat tekemättä töitä.Saman liiton miehiä ollaan;) Liittotouhussa hiertää eniten juuri se kiristys- meininki, kun haetaan palkankorotuksia sillä varjolla, että voidaan pysäyttää koko Suomi(ATK,ahtaajat) tai ainakin viennille tärkeitä tehtaita(Paperi). Onhan tämän lääkäriliittokin osannut, ja heillä onkin ihan kivat palkat julkisella puolellakin. Mutta kyllä mä näen, että liitot edesauttavat palkansaajillekin reilujen työsopimusten teossa, ja pitää muistaa, että nämä liittoutumattomat saavat samat edut siinä siivellä. Jos liittoutumattomuudesta tulee oikeasti valtavirtaa, niin moni voi huomata, ettei se niin huono systeemi ollutkaan. Ja tämähän on aina kaksisuuntainen tie, moni yrityskin voisi jo alkaa ymmärtää, että hyvinvoivat työntekijät ovat vahvuus, eivät pelkkä kuluerä. Näillä "villeillä" työttömyyskassoilla on muuten jäsenmaksut olleet nousussa, kun työttömyyskulut lisääntyneet. Ja nuohan eivät tee mitään muuta liittotyötä, eli aja jäseniensä etuja millään tavoin.
Ja tätä on jatkunut kuitenkin jonkun aikaa, Urpilaisen aikana miehiä katosi ja nyt katoaa sekä miehiä että naisia. Kuten fiksut totesivat jo kauan sitten, SDP:n nykyinen polku on kohta kuljettu loppuun ja muuntautumista pitää tapahtua. Toiselle äänestäjälle monikulttuurisuus ja urbaanius on kynnyskysymys, toiselle maahanmuuttokriittisyys, kolmannelle sitten työntekijän verotus ja neljännelle sosiaalituet ja yksi puolue ei kauhean hyvin pysty kaikkiin vetoamaan, jolloin kaikki neljä saattavat karata muihin puolueisiin. Se uusi polku pitäisi valita jos haluaisivat nousta takaisin vallankahvaan. Itse en nykyisestä SDP:stä pidä, enkä kummastakaan tämänhetkisestä polusta (tuo feministiemo taikka AY-liittojen äänitorvi), mutta joku toinen saattaisi pitää jos suunta olisi selkeä.Tämä pistää usein hymyilyttämään, vaikka on demarien kannalta varsin surullinen asia. Nuoret naiset karsastavat puoluetta, koska sitä tuntuu johtavan vanhoista äijistä johtuva klikki, joka ei ymmärrä nuorta urbaania naisihmistä. Vanhojen ukkojen mielestä puoluetta pyörittää joukko mamuja hyysääviä feministiemoja, jotka ärsyttävät jo pelkällä ulkonäöllään. Molemmat olisivat potentiaalisia ja halukkaitakin äänestäjiä, mutta löytävät vielä enemmän omia arvojaan vastaavan ehdokkaan jostakin toisesta puolueesta.
Kunnostaudutaanpa sitten poliittisen haihattelun saralla ja valitaan SDP:lle uuttaa linjaa puhtaasti toivepohjalta. Itse toivoisin SDP:stä järkipohjalla toimivaa siltapuoluetta, joka pystyisi kokoamaan eri alojen työntekijät sekä pienyrittäjät yhteen ja ojentamaan käden työnantajien suuntaan. Pyrittäisiin maltillisiin uudistuksiin, parannettaisiin työvoiman liikkuvuutta ja työehtojen joustavuutta, mutta samalla puututtaisiin kovalla kädellä järjestelmän hyväksikäyttöön ja harmaaseen talouteen. Luottamuksen synnyttyä ja yleisen maltillisuuden säilyessä tältä pohjalta voitaisiin viilailla kaikkia osapuolia hyödyttävää tulopoliittista ratkaisua.Ja tätä on jatkunut kuitenkin jonkun aikaa, Urpilaisen aikana miehiä katosi ja nyt katoaa sekä miehiä että naisia. Kuten fiksut totesivat jo kauan sitten, SDP:n nykyinen polku on kohta kuljettu loppuun ja muuntautumista pitää tapahtua. Toiselle äänestäjälle monikulttuurisuus ja urbaanius on kynnyskysymys, toiselle maahanmuuttokriittisyys, kolmannelle sitten työntekijän verotus ja neljännelle sosiaalituet ja yksi puolue ei kauhean hyvin pysty kaikkiin vetoamaan, jolloin kaikki neljä saattavat karata muihin puolueisiin. Se uusi polku pitäisi valita jos haluaisivat nousta takaisin vallankahvaan. .
Rinteen mukaan Sdp:n kannatus saadaan nousuun sillä, että puolue palaa juurilleen.
Eli onko luvassa paluu aidoksi työväenpuolueeksi ja suvaitsevaisuus, feminismi yms. jää sitten enemmän taka-alalle? Onko demareista vielä haastamaan perussuomalaisia?
Tiedän. Miten itse (ilmeisesti SDP:n kannattajana?) tulkitset tuon Rinteen juurille paluun? Mikä muuttuu nykyisestä linjasta?"Feminismi" on kuulunut aina osaksi SDP:n ideologiaa. Puolue on aina ajanut sukupuolten tasa-arvoa ja naiset ovat aina olleet puolueen suuri kannattajaryhmä. SDP:llä oli Suomen ensimmäiset naiskansanedustajat.
Tiedän. Miten itse (ilmeisesti SDP:n kannattajana?) tulkitset tuon Rinteen juurille paluun? Mikä muuttuu nykyisestä linjasta?