Nykyaikana liittoon kuulumattomuus ei ole mikään meriitti. Pikemminkin nyt kannattaa kuulua liittoon ja työntekijöiden liittoutuminen on ainoa tae sille, ettei työnantajat vie kuin märkää rättiä. Näin siis keskimäärin, aina löytyy erikoisen hyviä työntekijöitä, joille liitto ei takaa omaa osaamista erikoisempaa turvaa. Kokonaan toinen asia on, että myös moni liitto on jämähtänyt sinne 70-80- luvuille iänikuisine vanhojen etuuksien jääräpäisine puolustamisineen. Melko naiivisti monet tuntuvat ajattelevan, että työelämä voisi pysyä molemmille osapuolille reiluna ilman jonkinnäköisiä liittoja molemmin puolin. Nimenomaan nykyaikaista sosiaalidemokratiaa moni korkeakoulutettu voisi kannattaa. SDP tai Vasemmistoliitto ei sitä tarjoa, mutta esimerkiksi Vihreät on monilta arvoiltaan aika vasemmistolainen puolue, ja onkin kerännyt pääkaupunkiseudun korkeakoulutetuilta hyvin ääniä.
Yleensä keskivertoa huonommille työntekijöille tuo liittoon kuuluminen on tärkeää. Nykyiset "uudet" sukupolvet osaavat ajatella asiaa myös siltä kantilta että jos työnantajalla menee hyvin, myös työntekijöillä menee hyvin, ainakin yleisesti. Eikä tarvitse olla edes erikoisen hyvä että voi nykyään saavuttaa aseman jolla voi kilpailuttaa työsoppariaan, onnistuu ihan keskivertotyöntekijältäkin. Tuon tummennetun asian takia liitot koetaan jopa hieman negatiivisesti. Itse kuulun Akavaan, joka ei ole kauhean lakkoherkkä, eikä myöskään tälläinen menneisyyteen jämähtänyt, riitaisa liitto.
Hain ehkä enemmänkin takaa sitä, että useat ovat ilmoittaneet voivansa äänestää demareita ja jakavansa useita samoja perusarvoja. Eri asia sitten kenelle ääni on lopulta mennyt. Itse tykkään puhua yliopistomaailmassa politiikkaa lähinnä sen takia, että eriäviä mielipiteitä pyritään ymmärtämään ja huomioimaan, eikä automaattisesti sorruta huutelemaan kateelliseksi, ahneeksi tai rasistiksi ensimmäisen keskustelunavauksen pohjalta.
Okei, nyt ollaan samaa mieltä. Voin itsekkin myöntää kuulleeni että SDP:tä voisi äänestää jos X (yksi yleisimmistä syistä miksei äänestetä on tuo liittojen äänitorvena toimiminen, sekä liittojen negatiivinen mielikuva). Ja olen samaa mieltä myös yliopistomaailmassa tapahtuvassa politiikan keskustelusta.
Vanhemman kaartin ajatuksista en kauheasti osaa sanoa, sielläkin on tosin muutosta tapahtumassa. Varsinkin +50v miehiä vaihtaa SDP:stä persuihin. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt lähipiiristäni, mitään yleistävää en silti osaa sanoa.
edit. Lisätään vielä että keski-ikäisissä ja sitä vanhemmissa naisissa SDP on kova, nuoremmissa sitten tunnutaan kääntyvän muiden puolueiden suuntaan. Eli ilmeisesti koetaan SDP:n arvot hyvin etäisiksi, tai ainakin etäisemmiksi kuin muiden puolueiden arvot.