Mielestäni Rinne menee juuri tässä aivan metsään, niin metsään kuin nyt ylipäänsä voi mennä. Nythän on niin, että wanhan liiton sosialismi ja ay-jääräily on katoavaa kansanperinnettä, demarien tulisi kääntyä katsomaan, mitä tekevät vihreät, entä Suomen suurin duunaripuolue PS?
Minulla on jo pitkään ollut sellainen ajatus klassisen vasemmiston alamäestä, että sillä on jonkin verran tekemistä 2000-luvun nousevien arvojen, eli individualismin ja noh, egoismin kanssa. Enää ei ole hienoa järjestäytyä liittoon pahaa porvaria vastaan, vaan karvaperseduunarillakin on unelma ja se unelma on jotain muuta kuin verovähennyskelpoinen maksu ammattiyhdistyksen tilille.
Jotenkin tuo tasa-arvo-asiakin on hivenen vanhalla hevosella ratsastamista, en tiedä onko siitä suureksi vaaliaseeksi tulevaisuudessa.
Haluaisin muuten tässä yhteydessä omasta puolestani sanoa - ja tagaan nyt (talouspoliittisesti) vasemmistolaisemmin ajattelevista ainakin
@mjr :n ,
@kahden suunnan sentteri :n ja
@erku :n - että minun mielestäni vasemmistolla on ehdottomasti
oma paikkansa myös tulevaisuudessa ja on suorastaan
tarpeellista, että vasemmisto on tuomassa tasapainoa pohjoismaiseen politiikkaan ja hyvinvointisuunnitteluun. Koen vain hyvin vahvasti, että näillä perinteisillä vasemmistopuolueilla ei ehkä ole tarjota ihan sitä 2010-luvulle ja pidemmälle ajateltua mallia.
Loppuun vielä ajatus siitä, mitä Mikael Jungner sanoi imo eilen hyvin (kopkop, kerrankin lausunta-automaatti oli oikeilla jäljillä): aivan turhaan rakennettiin taas ennen vaaleja jotain ihme keinotekoista vastakkainasettelua välillä Kokoomus-Demarit ja ikävä kyllä erityisesti Antti Rinne kunnostautui tässä. Antti ilmeisesti ajatteli tätä vaaliaseena, mutta pieleen meni. Jos isossa kuvassa katsomme kokkarien ja demarien yhteistyön historiaa, niin tulokset ovat erittäin hyviä, sinipuna on ollut ihan mallikas hallituspohja tähän maahan.
Olisiko hyvä idea, että wanhan ajan vastakkainasettelun aika olisi siis vihdoinkin ohi? Oikeasti?