Varmasti pitäisi mutta en viitsi. Työskentelen pienessä perheyrityksessä jossa ei ole hallitusta vaan toimiva johto. Menestymme melko hyvin ja olemme markkinajohtaja alallamme pohjoismaissa. En usko että menestyisimme yhtään paremmin vaikka meillä olisi hallitus isoine palkkioineen. Tulee mieleen kun näitä viestejä lukee että onko tänne kirjoittavat nimimerkit työelämässä lainkaan ja jos on niin millaisissa tehtävissä. Niin todellisuudesta erkaantunutta tekstiä täällä saa lukea että alta pois.
Kuten
@varjo tuossa jo ajat sitten totesi, niin kaikilla osakeyhtiöillä on oltava lain mukaan hallitus. Tietysti jos yhtiömuoto on esimerkiksi kommandiittiyhtiö, niin tilanne on toinen, mutta suunnilleen nakkikioskia isompaa ja varsinkin velkavipua kasvuun käyttävää firmaa ei oikein kannata ky-pohjalta johtaa.
En viittaa nyt niinkään bebeton viesteihin, mutta edellisten päivien keskustelusta tässä ketjussa on jäänyt sellainen kuva, että hallituksen ja toimitusjohtajan roolit osakeyhtiöissä ja varsinkin pörssinoteeratuissa yhtiöissä eivät ole ihan sataprosenttisesti hallussa kaikilla kirjoittajilla.
Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole juridisesti katsoen yrityksen työntekijä. Toimitusjohtaja on yhtiön hallitukselle ja tätä kautta omistajille yrityksen asioista vastuussa oleva instituutio, ei koskaan työntekijä. Toimitusjohtajaa eivät koske läheskään kaikki työntekijöille kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet, kuten irtisanomissuoja ehkäpä konkreettisimpana näistä. Kun toimitusjohtaja menettää hallituksen luottamuksen, niin potkut seuraavat tavallisesti välittömästi. Yritys ja toimitusjohtaja sopivat ennen töiden aloittamista irtisanomisehdoista, lomista ja monista muista asioista hyvin yhksityiskohtaisesti verrattuna yrityksen ja työntekijöiden välisiin työsopimuksiin, koska jälkimmäisissä voidaan viitata esimerkiksi voimassa olevaan lainsäädäntöön ja työehtosopimukseen. Siksi palkattu toimitusjohtaja ja yritys tekevät käytännössä aina johtajasopimuksen, jossa mm. määritellään, että yrityksen puolelta irtisanottavalle toimitusjohtajalle maksetaan x kk palkkaa vastaava rahasumma. Ilman tätä lausetta irtisanottavalle toimitusjohtajalle ei tarvitse maksaa mitään, koska häntä ei koske työntekijöiden irtisanomissuoja.
Osakeyhtiön hallitus on puolestaan omistajien väline. En ryhdy kirjoittamaan tänne hallituksen lakisääteisiä tehtäviä, koska jokainen voi ne lukea osakeyhtiölaista ja oppikirjoista. Käytännössä hallituksen merkitys ja rooli ovat ihan erilaiset pienessä perheyrityksessä, kuin mitä ne ovat useimmissa pörssiyhtiöissä. Monen pikkufirman omistajat ovat samalla töissä yrityksessä, ja he päättävät käytännössä kaikista isoista asioista, ollen vastuussa päätöksistä itselleen. Hallituksessa istuu heidän lisäkseen tyypillisesti samojen ihmisten perheenjäseniä, siten että äänet ovat suhteessa omistusosuuksiin.
Isompien firmojen ja varsinkin pörssiyhtiöiden tapauksessa sekä yrityksen johtamisen haasteet että hallituksen potentiaali omistajalle lisäarvoa tuottavana toimielimenä ovat jo ihan toista luokkaa. Pörssiin viedyllä yrityksellä voi olla suuromistajina myös varakkaita yksityishenkilöitä, mutta paljon useammin suuromistajat ovat kotimaassa tai ulkomailla toimivia institutionaalisia sijoittajia, kuten eläkevakuutusyhtiöitä, sijoitusrahastoja tai muita pääomasijoituksia tekeviä muita rahoitusalan toimijoita. Suuret omistajat nimeävät hallituksiin omia edustajiaan yhtiökokouksen tai yhtiöjärjestyksessä määrätyn muun tahon kautta. Tavallisesti suuromistajat luottavat näissä asioissa hallitusammattilaisiin, joilla on joko laajaa näkemystä joko suuryritysten johtamisesta tai yrityksen toimialan kannalta relevantista liiketoiminnasta. Isossa yrityksessä hallituksella usein merkittävä rooli ei pelkästään hallinnollisessa mielessä, vaan myös strategian ja operatiivisen toiminnan sparraajana ja neuvonantajana sekä riskienhallinnan keskeisenä varmistajana.
Suuryrityksen omistajan (suuren tai pienen) näkövinkkelistä ei ole ollenkaan yhdentekevää, millainen tiimi toimii yrityksen hallituksessa. Hallitukseen kannattaa valita henkilöitä, joilla on yksilöinä ja yhteisesti sellainen määrä kokemusta ja asiantuntemusta, jonka avulla omistaja voi vakuuttua operatiivisen toiminnan valvomisen ja tukemisen vastaavan tarkoitustaan. Tarkoituskin on muuttuva käsite. Kilpailu ja muut ulkoiset tekijät muuttavat yrityksen toimintaympäristöä, tapahtuu merkittäviä yritysostoja, jotain liiketoimintoja poistuu ja uudenlaista bisnestä käynnistetään, mennään kokonaan uusille markkinoille, jne. Tämä kaikki voi vaikuttaa myös siihen, millaista osaamista yhtiön hallitukseen on tarpeen kulloinkin saada.
Edellä mainittu huomioiden, isojen yhtiöiden omistajien näkökulmasta on aika lailla toissijaista, maksetaanko hallituksen jäsenille ja puheenjohtajistolle muutama tonni tai kymppitonni vuodessa enemmän vai vähemmän. Se verran maksetaan, että tehtäviin saadaan sellaiset henkilöt, jotka tuovat hallitukseen omistajien toivomaa osaamista. Omistajalle on tässä pääasia, että hallituksen työ on raiteillaan ja yrityksen omistaminen tuntuu järkevältä.
Ihan toinen asia on se, onko yhtiön hallituksen jäsenten palkkiopolitiikka linjassa omistajien arvomaailman ja tavoitteiden kanssa. Tämä voi ihan oikeutetustikin tuoda joskus keskusteluun sävyjä, joissa hallitusten jäsenten palkkioiden nostaminen kyseenalaistetaan tilanteessa, jossa työntekijöiltä vaaditaan palkkamalttia tai kun yhtiö tekee merkittäviä irtisanomisia. Hallituksen jäsenet eivät tietenkään ole yhtiön työntekijöitä eikä heidän palkkioillaan ole mitään tekemistä työsuhteessa olevien palkkojen tai edes tulospalkkioiden kanssa. Hallituksen palkkioiden korottaminen on tietysti aina jonkinlainen viesti ulospäin, jonkinlaista pelisilmääkin tarvitaan. Korotukset rinnastetaan helposti työntekijöiden palkkakehitykseen, olipa tällainen kuinka perusteltua tai perustelematonta hyvänsä.