Sosialidemokraatit – SDP

  • 1 437 632
  • 11 309

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Ratkaisuhan on yksinkertainen; kaikki joukolla liittymään brahmaanikastiin, niin saadaan jonkin asteinen massaliike myös hindulaisuuteen.

Mihin kastilaitokseen? Sehän on jo ollut useamman vuosikymmenen virallisesti kielletty! Huomauttaisin myös, että Intiassa on paljon muslimeja ja sikhejä eikä pelkästää hinduja. Lisättäköön, että kasteihin ei liitytä. Niihin synnytään jälleensyntymän kautta, jos synnytään...
 

Viljuri

Jäsen
Mihin kastilaitokseen? Sehän on jo ollut useamman vuosikymmenen virallisesti kielletty! Huomauttaisin myös, että Intiassa on paljon muslimeja ja sikhejä eikä pelkästää hinduja. Lisättäköön, että kasteihin ei liitytä. Niihin synnytään jälleensyntymän kautta, jos synnytään...

Epäilisin kuitenkin vahvasti, että brahmaanit nyt sinänsä kannattaisivat kokoomusta, tai muutkaan muita hallitsevammassa asemassa olevat kastit.

Vakavasti puhuen, kastilaitoksen merkityksen on ollut vahva Intiassa, mitä juuri tämä kirottu maapalloistuminen on viime aikoina ollut tosiasiallisesti vähentämässä. Brittiläinen kolonialismihan ei sinänsä vielä muokannut vakiintuneita valtasuhteita yhtään mihinkään suuntaan.

Viralliset kiellot sinänsä ovat kuin pumaskat Venäjällä, niitä riittää joka lähtöön.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tässä korkeassa työttömyyskorvauksessa on vielä sellainen puoli, että se on yksi potentiaalinen kannustinloukon aiheuttaja. Kuten aikaisemmin mainitsin niin minun mielesäni keltään työttämältä ei voida edellyttää, että hän ottaisi vastaan pätkätyön, jonka takia tulotaso ei nouse koska sen myötä menettää myös kaikki tuet. Mitä korkeampi on työttömyyskorvaus niin sitä isompi on myös kynnys, että joku työ kannattaa ottaa vastaan.

Toisaalta jos työttömyyskorvausta alennetaan, se on aina pois kaikilta - myös niiltä muilta. Onkohan tällainen tarkkaan tukimäärää laskeva porukka kuitenkaan valtava? Toisaalta voihan ajatella sitä paitsi toisinkin päin. Jos pitkäaikaisen työnsä joukkoirtisanoutumisten takia menettänyt ihminen saa valtiolta edes jonkin näköisen tuen, hän on valmiimpi etsimään töitä kuin vajoamaan esimerkiksi alkoholismiin. Toki, pelkkä yhteiskunnan laaja tukiverkko ei takaa ihmisten vastuullisuutta, kysymys on siitä, miten niitä tukia käytetään. Se että yhteiskunta kantaa vastuuta, ei kuitenkaan aina tarkoita, että yksilö muuttuisi samassa vastuuttomaksi.

Yhteiskunta ei varmaan saisi ikinä antaa sitä kuvaa ettei työnteko kannata. Mutta onko oikea keino panna yksilö pakkotilanteeseen vai tähdätä pienituloisten matalaan verotukseen ja aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan. Ja kun sitä työtä ei joka tapauksessa valitettavasti kaikille ole. Pitäisikö esimerkiksi valtion luoda tehokkaammin paikkoja julkiselle sektorille, nyt kun huoltosuhdekin aiheuttaa monien alojen työvoimaniukkuuden? On aika kaksinaamaista ajaa politiikkaa, jossa ei tähdätäkään mihinkään mahdollisimman suureen työllisyysasteeseen mutta samalla ajaa alempaa työttömyyskorvausta.

dana77 kirjoitti:
Pohjoismaisilla hyvinvointiyhteiskunnilla on hyvä enemmissä määrin sellainen ongelma edessään, että ne ovat osa globaalia taloutta, halusivat ne sitä tai eivät. Ei siis riitä, että vaikka tulot olisivat maan sisällä oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa. Nokia on esimerkiksi ollut siitä huolissaan, että he eivät saa houkuteltua ulkomaalaisia osaajia Suomeen, koska verotus on niin korkea. Pahimmillaan tuollainen voi aiheuttaa sen, että pääkonttori siirretään johonkin matalamman verotuksen länsimaahan.

Niin ja tätä uhkaa käytetäänkin monesti ihan omien poliittisten tarkoitusperien ajoon, vaikka se olisikin todellisuudessa pienempi. Totta kai vastuuttomien monikansallisten yritysten kannattaa uhata maasta lähdöllä ja yrittää näin saada verot mahdollisimman alas. Todellisuudessa kynnys lähteä Suomen vakailta ja osaavilta työllisyysmarkkinoilta voikin olla suurempi. Toki nythän on nähty, että mitään eettisiä pidäkkeitä tälle ei ole. Yhdysvaltalaistutkijat Evelyne Huber ja John D. Stephens argumentoivat vuonna 2001 ilmestyneessä erinomaisessa tutkimusteoksessaan "Development and Crisis of the Welfare State" (sosialidemokratiaa puolustava kirja on ironista kyllä, Chicagon yliopiston kustantama), että pohjoismainen malli on mahdollista toteuttaa globalisaation haasteista huolimatta.

Mielenkiintoista, että monikansallisten yritysten ahneudesta saadaan utilitaristisesti yhtäkkiä suorastaan hyväntekeväisyyttä. Jos nyt vähän suurempaa kuvaa ajatellaan, niin miettikääpä huviksenne minkälainen este esimerkiksi raaka-aine tuotantoon keskittyvien ulkomaisten yhtiöiden toiminta on nimenomaan kehitysmaiden omaehtoisen tuotannon kehitykselle.

Kyllä taloudellinen globalisaatio on saanut esimerkiksi Kiinassa aikaan utilitaristisesti paljon positiivista, mutta eri asia on, kysyä auttaako se kehitysmaita pitkällä tähtäimelle nousemaan omaehtoisesti köyhyydestä. Monikansalliset yrityksethän lähtevät pois heti, kun huomaavat työllisyyskustannusten olevan jossain muualla paremmat.

Onko oikein, että muutamat ihmiset määräävät, mihin luodaan työpaikkoja ja mihin ei. Entä onko pitkällä tähtäimellä hyväksi, että luodaan "yritysKORPORATISTINEN" (kirosana) kulttuuri, jossa ihmisten työolot painetaan niin alas kuin mahdollista. Nimenomaan kehitysmaissahan näin voidaan toimia, kun työlainsäädäntöä ei ole. Tästä syystä esimerkiksi pienyrittäjyyden nostaminen uuteen arvostukseen niin meillä kuin kehitysmaissa, voisi olla tuotantorakenteita mullistavaa. Markkinatalous on osoittautunut käytännössä parhaaksi talousjärjestelmäksi, mutta kuinka paljon sitä olisi eettisesti ja toiminnallisesti suotavaa ottaa demokraattiseen kontrolliin, on eri asia. Hyvinvointivaltioiden esimerkit puhukoot puolestaan.

Viljurilta en malta vielä olla kysymättä, miten hän määrittelee oikein uusliberalismin suhteen fasismiin ja korporatismiin. Jos päätökset tehdään muutamien henkilöiden kovien arvojen pohjalta ja niitä lobataan oikein rahalla ja resursseilla useimpien maailman hallintojen sisäpiirissä ja kyseessä on siis...
 
Viimeksi muokattu:

-Mercury-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
jotain itse aiheesta

Demarijohtaja ei pidä viisaana kiihdyttää inflaatiota omilla ratkaisuilla

Urpilainen esittää hallitukselle maksukorotusten perumista

Tuore oppositiojohtaja Jutta Urpilainen (sd) haluaa, että hallitus peruu pikatahtia elokuun alkuun päätetyt terveyskeskus- ja päivähoitomaksujen korotukset.


TS

lisäksi vielä että:

Sdp nostaa kunnallisvaaliteemakseen muun muassa terveyspalvelut, kertoo puheenjohtaja Jutta Urpilainen.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
lisäksi vielä että:

Sdp nostaa kunnallisvaaliteemakseen muun muassa terveyspalvelut, kertoo puheenjohtaja Jutta Urpilainen.


Tähän villinä arvauksena veikkaan, että demarit, jotka ovat kaikissa Etelä-Suomen kunnissa yhdessä Kokoomuksen kanssa olleet yksityistämässä milloin mitäkin kunnallisia palveluita ottavat nimenomaan vaaliteemakseen oikeiston ajamalla yksityistämisellä pelottelun ja vaativat, että kuntien itse on hoidettava kaikki palvelut.

Edelleen ennustan, että vaalien jälkeen (aivan kuten neljä vuotta sitten) tämä teema unohdetaan kiireellä ja jatketaan business as usual -hengessä yksityistämistä hyvässä aseveliakseliyhteistyössä Kokoomuksen kanssa. Ja taas kusetettiin Tauno Tyhmää eli demarien perusäänestäjää.
 

Viljuri

Jäsen
(snips) Viljurilta en malta vielä olla kysymättä, miten hän määrittelee oikein uusliberalismin suhteen fasismiin ja korporatismiin. Jos päätökset tehdään muutamien henkilöiden kovien arvojen pohjalta ja niitä lobataan oikein rahalla ja resursseilla useimpien maailman hallintojen sisäpiirissä ja kyseessä on siis...

Yleisemmällä tasolla voidaan todeta, että demokratia ja markkinatalous kulkevat käsi kädessä, eivät mitenkään täydellisesti, mutta joka tapauksessa paremmin kuin mikään muu järjestelmä. Uusliberalismikritiikki ei ole mitään muuta kuin ns. ehemalige taistolais-Zirkelnien puolelta tulevaa totalitarismia puettuna uuteen amerikkalaisperäiseen postmoderniin kaapuun. Vaikka varmasti joku tästäkin tyydytyksensä saa (aktivistimuijat on helppoja), eikä siinä sinänsä ole mitään pahaa.

Osmo Soininvaaran arviota Naomi Kleinin aktivistipiireissä suositusta "pamfletista" voinee pitää ohjenuorana "alan" eli olkiukkojen metsästyksen tasoon yleisemminkin. Tosin ei tämä aihe kuulu millään muotoa demariketjuun, vaikka muutama aktivisti varmasti keksiikin itsensä uudelleen Tuomiojan ja Halosen malliin, ja saavuttaa tulevaisuudessa virkauran demareiden nimityksinä. Sinnehän ne sopivat hyvin "Leuka" Virtasen ja Raimo Sailaksen työpareiksi, tai sitten eivät.
 
Viimeksi muokattu:

Seti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Juttaismi tai Urpilaismi.
Tuo nainen on hoidon tarpeessa.

Tai no. Kuten US:n keskustelussa joku vekkulisti letkautti. SDP on = Ajattelun vaihtoehto
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Yleisemmällä tasolla voidaan todeta, että demokratia ja markkinatalous kulkevat käsi kädessä, eivät mitenkään täydellisesti, mutta joka tapauksessa paremmin kuin mikään muu järjestelmä. Uusliberalismikritiikki ei ole mitään muuta kuin ns. ehemalige taistolais-Zirkelnien puolelta tulevaa totalitarismia puettuna uuteen amerikkalaisperäiseen postmoderniin kaapuun. Vaikka varmasti joku tästäkin tyydytyksensä saa (aktivistimuijat on helppoja), eikä siinä sinänsä ole mitään pahaa.

Osmo Soininvaaran arviota Naomi Kleinin aktivistipiireissä suositusta "pamfletista" voinee pitää ohjenuorana "alan" eli olkiukkojen metsästyksen tasoon yleisemminkin. Tosin ei tämä aihe kuulu millään muotoa demariketjuun, vaikka muutama aktivisti varmasti keksiikin itsensä uudelleen Tuomiojan ja Halosen malliin, ja saavuttaa tulevaisuudessa virkauran demareiden nimityksinä. Sinnehän ne sopivat hyvin "Leuka" Virtasen ja Raimo Sailaksen työpareiksi, tai sitten eivät.

Taitavasti aseteltu sanaleikki, mutta et ensinnäkään vastaa itse kysymykseen. Muutenkin itse asiasisältö heittää aika pahasti. Demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisen yhdistäminen stalinismiin on lievästi sanottuna mautonta. Ja olen itsekin muuten sinänsä sitä mieltä, että vapaa markkinatalous on ollut kokonaisuutena selkeä edistysaskel Venäjän ja Kiinan entisiin karmeisiin järjestelmiin nähden. Eri asia on vain kysyä, onko niissä edelleen "vähän enemmän" epäoikeudenmukaisuuksia vaikkapa EU-maihin verrattuna, joissa talous on paremmin demokraattisen kontrollin alla. Ja onhan Putinin ja Jintaon/Jiabaon diktatuureissa paljon enemmän ongelmia klassista liberalismia kunnioittavaan Yhdysvaltoihinkin nähden. Siellä on sentään jonkinlaiset pelisäännöt (noin niinkun esimerkiksi sananvapaudenkin suhteen), olkoonkin että ne säännöt ovat Pohjoismaihin tai EU-maihinkin verrattuna aika yrityskorporatistiset.

MTV3:n uutisten eilinen juttu amerikkalaisten kesälomien pituudesta kertoo aika konkreettisesti, minkälaista on silloin kun AY-liikettä ei oikeasti ole. Kyllä sitä voi silti arvostella esimerkiksi pätkätyöläisten unohtamisesta, niin kuin vaikka Urpilainen ja Tuomioja ovat tehneet.

Hehe, ja Kleinin kirja ja kauhistuttava aktivismi (samalla ilmeisesti rinnastetaan "anarkistiriehujat" vaikka Amnestyn toimintaan). Niin, onhan siitä Kleinin kirjasta nimenomaan perusteltua löytää tutkimuksellisia puutteita. Niitä löysi muuten eräiden valistuneiden Suomen johtavaksi anti-intellektuelliksi ja vasemmistopopulistiksi nimittämä Heikki Patomäkikin. Mutta kuten Soininvaara arvostelunsa lopussa totesi, Kleinin kirja on lopulta oikeudenmukaisuutta puolustavan toimittajan eikä tutkijan teos.

Mitä mieltä olet muuten siitä republikaanisesta toteamuksesta, että Jumala avasi tien New Orleansin mustien asuinalueiden palveluiden ja asuntojen yksityistämiselle? Margaret Thatcherhän oli todennut kirjeenvaihdossaan Friedmanin tai Von Hayekin kanssa siihen suuntaan, että Britanniassa ei saada läpi kaikkia hänen haluamiaan uudistuksia, koska se on demokratia.

Ja demareita äänestää siis tyhmä kansanosa, joka on köyhempää, yksinkertaisempaa ja helppouskoisempaa. Kaiken kaikkiaan liian kyvytöntä äänestämään kykypuoluetta.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yleisemmällä tasolla voidaan todeta, että demokratia ja markkinatalous kulkevat käsi kädessä, eivät mitenkään täydellisesti, mutta joka tapauksessa paremmin kuin mikään muu järjestelmä.
Uusimmassa tiede-lehdessä oli juuri artikkeli, että siitä että kuinka yleisen kuvitelman vastaisesti näin ei ole. Siis että demokratiaa tarvittaisiin markkinatalouden toimimiseen. Ja oli siinä myös puhetta siitä, että Kiinan talouskasvu on muutenin tapahtunut yleisten talous-uskomusten vastaiseksi, esim maa ei ole ottanut velkaa investointeihinsa, mutta silti kasvu on ollut sitä 10% vuodessa.
 

Viljuri

Jäsen
Uusimmassa tiede-lehdessä oli juuri artikkeli, että siitä että kuinka yleisen kuvitelman vastaisesti näin ei ole. Siis että demokratiaa tarvittaisiin markkinatalouden toimimiseen. Ja oli siinä myös puhetta siitä, että Kiinan talouskasvu on muutenin tapahtunut yleisten talous-uskomusten vastaiseksi, esim maa ei ole ottanut velkaa investointeihinsa, mutta silti kasvu on ollut sitä 10% vuodessa.

Aikaperspektiivi on tässä olennaista, Kiinan hallintokoneisto on toistaiseksi vuonna 1989 antamansa esimerkin valossa onnistunut pitämään maan sisäisen tyytymättömyyden valtaeliitin mielestä siedettävällä tasolla, mutta ei liene kuin ajan kysymys, kun suuret alueelliset ja sosiaaliryhmien väliset ristiriidat pakottavat muutoksiin tai sitten repressiivisten toimintamallien jatkuessa kasvaviin levottomuuksiin ja vähintäänkin myös sen talouskoneiston yskimiseen. Jos ja kun kiinalaiset eivät keksi ikiliikkujaa, on maalla aivan välttämättä edessä myös poliittisia muutoksia, aivan vastaavalla tavalla kuin itse asiassa myös Venäjän tapauksessa.

Se mitä marxistit ja muut vastaavat eivät ymmärtäneet tai eivät suostu ymmärtämään, on mielestäni siinä, että talous ja nykyiset modernit toisiinsa limittyneet poliittiset ja muut valtarakennelmat perustuvat keskeisesti luottamukseen ja informaation vapaaseen saatavuuteen. Eikä pelkästään ideaalisella, systeemitasolla, vaan aivan konkreettistakin konkreettisemmassa käytännössä. Kumpikin synnyttää toistaan. Niistä yhdessä syntyy yhteiskunnallista legitimiteettiä.

Toisaalta informaatiota on niin paljon, ettei sitä mikään yksittäinen taho pysty jäännöksettä hallitsemaan. Ei yksittäinen kansalainen, perhe, yritys, sijoittaja, keskuspankki tai hallitus, puhumattakaan mistään ministerineuvostojen alaisista gosplaneista tai sitten mahdollisesta muita suuremmasta älystä, muodostipa tämän sitten Brysselin eliitti, Helsingin Sanomien toimittajat tai vaikkapa Seattlen kaduilla kiviä heittelevä nuoriso, aina kulloisenkin muodin mukaan.

Demokratian ja vapaan talouden vahvuus on siinä, että se valjastaa myös informaatiopuolella "tyhmyyden" hyötökäyttöön (vrt. emergenssi kompleksisisten ilmiöiden yhteydessä, ~ kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, eikä käytännössä materialismilla, idealismilla tai puhtaalla reduktionismilla voida ihmisten kanssa operoida, niin kivaa kuin se myös minunkin mielestäni olisi, Platon ja myöhempien aikojen kyberneetikot vain nurkkaan häpeämään dystopioidensa kanssa), kuitenkin oikeusjärjestelmän (~ rule of law) kautta sellaisilla "checks and balances" tyylisillä takeilla, ettei tyhmyys johda nyt pelkästään alimpien yhteisten nimittäjien etsimiseen, kuten totalitaarisissa tai vaikkapa keskus- tai etujärjestöjohtoisissa järjestelmissä joukkovoiman hyödyntämisessä usein ajaudutaan.

Avoimet ja jopa osin markkinaliberaalit (myös Suomen ja Ruotsin merkityksessä) yhteiskunnat kykenevät eri suuntaan vetävien impulssien ristitulessa yleensä optimoimaan toimintaansa jollakin aikavälillä, joka tapauksessa huomattavasti useammin ja todennäköisemmin kuin ei-avoimet yhteiskunnat. Tämä on erittäin selkeästi nähtävissä myös ympäristö- ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten osalta, missä vuorovaikutus kansalaisten, yritysten ja valtiovallan kanssa toimii paremmin kuin mikään keskuskomitea voisi koskaan kuvitella toimivansa. Esimerkiksi Venezuelan ja Iranin tapauksissa avoimeen talouteen kuuluvaa hintamekanismia (näin on, Sarkozy!) on menty niinkin paljon vääristelemään, että poliittinen ja taloudellinen järjestelmä johtaa auttamatta öljyn ja muun energian haaskaukseen. Kyse on viime kädessä informaatiovajeesta. Kun taas toisaalta esimerkiksi Yhdysvallat syystäkin vit*ttav*sta kv-järjestelmään kohdistamastaan unitarismistaan huolimatta tuntee hintamekanisminkin vaikutukset, ja on ja tulee olemaan auttamatta myös Suomea edellä ympäristöteknologian innovoinnissa ja käyttöönotossa.

Vaikkakin maan autotehtaat ovatkin ammattiyhdistysten hallitsemina kovin huonosti näihin tarpeisiin toistaiseksi vastanneetkin. Ei tarvitse olla Jimmy Hoffa, että rekkamieskin alkaa kysellä energiatehokkuuden perään.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Keskustelu tässä ketjussa kyllä velloo aiheesta toiseen ja mielestäni nyt ollaan menty melkoisen paljon jo ohi pääaiheesta. En näe kytköstä pikavipeillä ja ulkomaiden halpatyövoimatehtailla SDP:n ajamaan politiikkaan, saati sitten kokoomukseenkaan.

Se mistä koko homma lähti liikenteeseen oli SDP:n käsittämätön ajatus, että menestyminen on pois huono-osaisilta. Tätä kytköstä ei täällä ole mielestäni vielä kyetty selittämään tai yritykset ovat menneet liiän pitkiin syy-seuraus -ketjuihin, jotka ovat kyllä liian kaukaa haettuja. Siitä olen kuitenkin täysin samaa mieltä, että kovatuloisia pitää verottaa kovalla kädellä, mutta tietysti joku raja siinäkin pitää olla.

Jep, jäsen F. palailee aiheeseen kun demareiden leirissä tapahtuu jotain kommentoimisen arvoista. Tähän mennessä Urpilaisen pelinavaukset ovat olleet hyvin köykäisiä eikä mitenkään vakuuttavia. Tämä kuherruskuukausi mediassa olisi kannattanut käyttää ehottomasti terävemmin hyväksi tuoden esille selkeitä vaihtoehtoja hallituksen politiikkaan. Toivottavasti se linja terävöityy syksyllä, sillä kaikesta huolimatta vaihtoehtoja ja demareita tarvitaan.

Palaan vielä mukaan keskusteluun, koska jouduin torstaina lähtemään hieman kesken pois. Fordelin tavoin teen oman yhteenvetoni ja siirryn odottamaan seuraavaa keskustelua.

Summaisin oman näkemykseni käytyyn hyvään keskusteluun seuraavasti: menestyminen ei ole suoranaisesti pois huonotuloiselta (ellei lasketa mukaan tiettyjä globaaleita ongelmia - koska haluan jatkossa pitää keskustelun Suomessa ja jotakuinkin ketjun aiheessa), mutta ei kapeahkon ryhmän huippumenestyksestä ole vastaavasti hyötyä heikkomissa asemissa oleville. Mielestäni meidän nykyinen järjestelmä antaa hyvän pohjan kenen tahansa menestymiselle ahkeruudella, lahjakkuudella ja työnteolla. Tämä on havaittavissa juuri siinä taulukossa, joka osoittaa, että erot eri tuloluokkien välillä ovat kasvaneet. Suomeen on syntynyt entistä suurempi varakkaiden ihmisten joukko. Menestymiselle nykyinen mallimme ei siis aseta esteitä. En kuitenkaan usko siihen ideologiaan, että rikkaiden määrän kasvaminen parantaa huonommissa asemissa olevien asemaa. Sen verran itsekkäitä tyyppejä tuntuvat olevan, ettei heiltä juuri sympatiaa tunnu retalejengille löytyvän. Taloudellista merkitystä ryhmällä luonnollisesti on, ja heidän verotuloillaan rakennetaan paljon hyvää - mutta merkittävämmäksi ryhmäksi lasken siis keskiluokan ja sen vaikeasti työllistettävän retalejengin, johon voimavaroja toivoisin painotettavan.

Oma toivomukseni jatkossa on se, että nykyistä systeemiä ei ole tarve muuttaa hyvätuloisia suosivaksi, vaan voimavarojen painopistettä on suunnattava heikommissa asemissa oleviin ja ihan tavalliseen keskiluokkaisiin ihmisiin - jotka veroillaan ja työnteollaan pitävät tämän maan pystyssä. Ilman heitä, meillä ei ole varaa laadukkaaseen peruskoulutukseen ja peruspalveluihin. He tuottavat nämä palvelut kohtuullisen vaatimattomilla palkoilla ja tekemällä sen raskaan työn. Heille lisää kannusteita, jotta jaksavat tehdä sitä työtä jatkossakin. Heille suunnattu tuki (eli verohelpotukset) on ihan yhtä merkittävää ostovoimaa ja pitää samalla lailla alouden pyörät pyörimässä kuin hyvätuloistenkin rahat.

Danalle totean, että esimerkkini julkisen alan palkoista ja veroista ei tarkoittanut sitä, että pitäisi luoda rinnakkaisia verojärjestelmiä - vaan tätä, mitä ylempänä kirjoitan. Veronkevennykset keskiluokkaan.

Daespoo kirjoitti:
Eli teoriasi siitä että toimittaja referoi omavaltaisesti juttua perustui tuohon sinun yllämainittuun vuodatukseen?

Okei, eihän tuossa ole mitään päätä eikä häntää mutta se on suhteellisen tuttu tilanne sinun kohdallasi.

Päätä eikä häntää ei ole siinä, että olen tähän asti virheellisesti luullut, että kaltaisesi älyllisesti ylivertainen huippuyksilö kykenisi meitä tyhmiä parempaan luetun ymmärtämiseen ja paremmin perusteltuihin asiapitoisiin kirjoituksiin. Kiitos siitä, että olet kerta toisensa jälkeen jaksanut sinnikkäästi käydä osoittamassa tämän luuloni turhaksi. Nyt olen tämän virheellisen käsitykseni saanut korjattua.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Päätä eikä häntää ei ole siinä, että olen tähän asti virheellisesti luullut, että kaltaisesi älyllisesti ylivertainen huippuyksilö kykenisi meitä tyhmiä parempaan luetun ymmärtämiseen ja paremmin perusteltuihin asiapitoisiin kirjoituksiin. Kiitos siitä, että olet kerta toisensa jälkeen jaksanut sinnikkäästi käydä osoittamassa tämän luuloni turhaksi. Nyt olen tämän virheellisen käsitykseni saanut korjattua.

Turha tulla itkemään siinä vaiheessa kun paskat on jo housussa.

Itse kysyit vastausta itsestään selvään kysymykseen ja aloit sen jälkeen jauhamaan jostain aivan muusta. Se ei ole kenenkään muun vika.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kun taas toisaalta esimerkiksi Yhdysvallat syystäkin vit*ttav*sta kv-järjestelmään kohdistamastaan unitarismistaan huolimatta tuntee hintamekanisminkin vaikutukset, ja on ja tulee olemaan auttamatta myös Suomea edellä ympäristöteknologian innovoinnissa ja käyttöönotossa.

Vaikkakin maan autotehtaat ovatkin ammattiyhdistysten hallitsemina kovin huonosti näihin tarpeisiin toistaiseksi vastanneetkin. Ei tarvitse olla Jimmy Hoffa, että rekkamieskin alkaa kysellä energiatehokkuuden perään.

Hyötynsä ilmastonmuutosta edistävistä hyödykkeistä saavat yritykset alkavat toimia vasta sitten, kun on pakko. Jos talous olisi demokraattisessa kontrollissa ja yrityskorporatismia ei olisi, Yhdysvallat olisi varmasti mukana Kiotossa. Nythän kävi niin, että pitäviä tieteellisiä argumentteja kyseenalaistettiin suuryritysten lobbauskampanjan vuoksi (=yrityskorporatismi) ja koko ilmastonmuutos kiistettiin uskonnolliseen uuskonservatismin kiihkolla.

Sama ilmiö nähtiin Clintonin terveydenhuoltouudistusyrityksessä, kun lääketeollisuus onnistui haavoittuvaa kongressia (=heikko puoluesidonnaisuus, vaikka demokraattienemmistö) lobbaamalla vesittämään koko hankkeen. Suurin osa amerikkalaisista kannattaa näistä rakenteista huolimatta yleistä terveysvakuutusjärjestelmää. Saa nähdä, miten Obaman aikana käy.

Tietysti näiden asioiden esille nosto tulkitaan republikaanisissa piireissä "antiamerikkalaisuudeksi", minkä sisään näin laskettuna voidaan toki lukea niin tuleva presidentti kuin vaikka Helsingissä konsertoinut Bruce Springsteenkin. Koska näitä rakenteita halutaan (=suuryritykset, republikaanit) pitää yllä, kansalaisille pitää keksiä "arvokysymyksiä" (abortti, rikollisuus, kuolemantuomio jne.) ja terrorismin vastainen sota. Epäilemättä toki uskonnollinen oikeisto saattaa osin uskoakin toimintansa oikeutukseen, mutta kyllä tähän sekoittuvat myös talouselämän laskelmoidut etupyrkimykset.

Miten tämä muuten liittyy sosialidemokratiasta ja Sosialidemokraattisesta puolueesta käytyyn keskusteluun? Kyllä myös suomalaisia puolueita ja tässä tapauksessa vaikka ammattiyhdistysliikettä arvioitaessa on nähtävä suurempi konteksti kuin jonkun puheenjohtajan kampanjapuheet.

Mukavaa kesän jatkoa kuitenkin kaikille keskusteluun osallistuneille, loppua kohti alkoi paranemaan. Jos joku haluaa yllä olevaa kommentoida, niin vastaan toki.

Edit: Hetkinen, niin vaikka tuolla vilahtaakin sana "uskonnollinen parissakin kohtaa negatiivisessa merkityksessä, niin en missään tapauksessa tarkoittanut sen olevan automaattisesti negatiivinen asia. Olen tasan samaa mieltä kuin Dalai Lama. Jokaisesssa uskonnossa on potentiaalisesti paljon positiivista - toki myös paljon pahaa. Sokealla uskolla voidaan oikeuttaa omia eettisesti tuomittavia tekoja kuten eri uskontojen fundamentalismissa.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Miten tämä muuten liittyy sosialidemokratiasta ja Sosialidemokraattisesta puolueesta käytyyn keskusteluun? Kyllä myös suomalaisia puolueita ja tässä tapauksessa vaikka ammattiyhdistysliikettä arvioitaessa on nähtävä suurempi konteksti kuin jonkun puheenjohtajan kampanjapuheet.

En tohdi noihin muihin juttuhin puuttua kun menevät taas liiaksi ohi ketjun aiheesta, mutta tuo suurempi konteksti yleensä vie mielenkiinnon poliitikkojen puheilta ja varsinkin demariäänestäjien (siis jos hieman yleistetään) keskuudessa tämä vain korostuu. Sen sijaan kun puhutaan suoraan ja niin, että kansa ymmärtää niin johan äänestäjät marssivat luukulle antamaan tukensa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Soini.
'
Urpilaisen puheista en ole saanut otettta tai sitten en vain ymmärrä niitä. Terävyyttä, kansantajuisuutta ja todellisen vaihtoehdon tarjomiasta kaipaa jälleen kerran jäsen F. Tosin muutaman kerran olen Urpilaiselta kuullut selkeitä kannanottoja, mutta silloin puhuttiin hänelle tutusta aihealuuesta. Eli ehkä tässä vaaditaan aikaa, että se samanlainen itsevarmuus tulee esille käsiteltäessä aihetta kuin aihetta.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En tohdi noihin muihin juttuhin puuttua kun menevät taas liiaksi ohi ketjun aiheesta, mutta tuo suurempi konteksti yleensä vie mielenkiinnon poliitikkojen puheilta ja varsinkin demariäänestäjien (siis jos hieman yleistetään) keskuudessa tämä vain korostuu. Sen sijaan kun puhutaan suoraan ja niin, että kansa ymmärtää niin johan äänestäjät marssivat luukulle antamaan tukensa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Soini.

Minusta nimenomaan äänestäjille pitäisi tuoda esille se suuri kuva mutta tietenkin kansantajuisesti. Silloin kyseeseen tulevat ihan arjen perushuolet takkuavista julkisista palveluista lähtien. Jos sosialidemokraatit haluavat nähdä koko hyvinvointivaltion perustan, silloin äänestäjillekin on kylmästi ja rehellisesti kerrottava vaihtoehdot. Jonkun Kataisen irrallisiin tasa-arvo Tupo-lupauksiin on puututtava ja annettava ihmisille eteen suurempi kuva suomalaisesta terveydenhuollosta tai työmarkkinajärjestelmästä. Omia virheitäkin pitäisi tunnustaa. Keskustelu ei saa olla mitään imagopolitiikkaa eikä itse puolueen tule sinällään löytyä sydämestä, niin kuin keskustan tv-mainos ennen eduskuntavaaleja viestitti. Näitä poliittinen järjestelmä yleensäkin kaipaa viihteellistyneenä aikanamme.
 

Fordél

Jäsen
Jonkun Kataisen irrallisiin tasa-arvo Tupo-lupauksiin on puututtava ja annettava ihmisille eteen suurempi kuva suomalaisesta terveydenhuollosta tai työmarkkinajärjestelmästä.

Niin ja korjattakoon, että kaiketi se tarkka summa jota kokoomus muka vaati oli iltapäivälehdistön keksintö eikä se ollut esimerkiksi mikään suora lainaus kokoomuspoliitikon suusta. Muuten kyllä samoilla linjoilla teikäläisen kanssa vaikka ilmeisesti aika eri leireistä kirjoitellaan.
 

expertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brodeur, Hughes bros., Dawson Mercer, NJD, HPK
Mitäs mieltä täällä ollaan Jurpilaisen alv kommenteista?

Halutaanko tässä taas vaan, ettei nykyinen hallitus saa sulkaa hattuun?

Taitaa ottaa kuuppaan, kun omalla valtakaudella:
Osallistuttiin sairaanhoitajien palkankorotuksiin --> 0:lla eurolla
Koitettiin parantaa pienituloisten ostovoimaa alentamalla ruoan alv:tä 0%
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Niin taitaa toki olla, ettei veronkevennys näkyisi ruuan hinnassa juuri ollenkaan. Välistävetäjiä kun riittää matkalla pellolta kaupan kassalle. Vai moniko kampaaja aikanaan alensi hintojaan? Mutta asian toinen puoli taas on, paljonko ruoka maksaisi lähitulevaisuudessa enemmän ilman kevennyksiä?

No tää on ainakin semmoinen keino, joka hyödyttää eniten näitä paljonpuhuttuja köyhiä. Rikkaammilla kun ei paljoa paina maksaako päivän ruuat kympin enemmän.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Olen itseasiassa aika samalla linjoilla Urpilaisen kanssa, keskimäärin 4€ per kuussa per naama joiden arvioiden mukaan. Ei hirveästi lämmitä ei.

500M€ vaan vielä lisää verojen alentamiseen kautta linjan.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Olen ollut aina sitä mieltä, että Suomessa ruoka on sikaimaisen kallista. Suurin syy siihen kuitenkin on kilpailun puute.

Jos kilpailuasetelma päivittäistavarakaupassa olisi kunnossa, niin ALV:n alennuksesta voisi olla jotain hyötyäkin ruuan ostajan kannalta.

Nyt ei ole.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Mitäs mieltä täällä ollaan Jurpilaisen alv kommenteista?
....

Urpiainen vastustaa kaikkia hallituksen päätöksiä, mikäli se vaan mitenkään on mahdollista.

Tämäkään verokevennyskommentti ei voi yllättää ketään, vaan on täysin linjassa demareiden oppositiopolitiikan kanssa. Hallituksessahan demarit ovat kyllä noudattaneet verokevennyspolitiikkaa, myös noususuhdanteessa.

EDIT:Niin, siis kommentoin Urpiaisen tämänpäiväistä kommenttia liittyen verokevennyksiin, en alviin. En ole sellaista nähnyt.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Olen ollut aina sitä mieltä, että Suomessa ruoka on sikaimaisen kallista. Suurin syy siihen kuitenkin on kilpailun puute.
Minä taas olen monta kertaa Yhdysvalloissa käydessäni huomannut, että siellä ruoka on paljon kalliimpaa kuin suomessa (siis kaupasta ostettuna). Toki erityisesti jätti-super-mega pakkausten hinnat ovat kohtuullisia, mutta ihan perus leivät, maidot ja juustot ovat kalliita. Se että onko tuohon siellä syynä kilpailun puute onkin mielenkiintoisempi kysymys. Siellä kun on joka **tun kaupassa omat super saver clubi-korttinsa jolla saa isosta osasta tuotteista aina joitakin kymmeniä senttejä alennusta eli niin merkittäviä määriä että ostosten teko kannattaa keskittää (toisin kuin suomen plop-plop ja plussa maassa). Noita erilaisia kanta-asiakas ohjelmia on vaan kymmeniä, joten kilpailuahan ne rajoittavat jos jotkut.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Sain sen käsityksen, että Urpilainen ehdotti nimen omaan kunnallisveron alentamista ruoan arvonlisäveroalen sijaan, perusvähennyksen rajan korottamisen kautta. Tosin nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tähänkin noin kolmanneksen korotus.

Ruoan arvonlisäveron alennus kohdistuisi kaikkiin, niin suuri-, pieni- kuin keskituloisiin. Suurin merkitys asialla olisi vähävaraisille lapsiperheille. Sitä vastoin kunnallisveroa eivät kaikki edes maksa. Jos mentäisiin Urpilaisen ehdotuksen mukaan, niin yhtä paljon ansaitsevat yksilapsinen ja viisilapsinen perhe hyötyisivät yhtä paljon/vähän. Alv:n alennuksessa syöjien määrällä olisi merkitystä.

Ruoan hinta nousee ja jatkoa seuraa, tämä ei jää tähän. Alv-ale ei yksistään kompensoi hintojen nousua, mutta se hidastaa jonkin verran nousuvauhtia. Erityisen hyödyllistä tämä tulee olemaan niille joilla on käytössään vähiten rahaa elämiseen.

Urpilaisen käytös on vanhaa taattua urpodemarityyliä. Ensin tuodaan framille ideanraakileita ja sitten alkaa mussutus kun pääministeri arvioi ehdotuksen typeräksi. Vasemmalle kallellaan olevat mediat kuten HS tekee tästä tietysti otsikon, jolloin viesti leivotaan näyttämään siltä että Matti on vaan tyly naiselle. Vasureihin tämä uppoaa tietysti kuusnolla. Perusduunariäänestäjää on ikiajat höynäytetty pölhöpopulismilla, kateudella ja porvarinpelolla. Sekin näköjään kelpaa kateuden lietsontaan, että myös keskitasoa enemmän tienaavat syövät ruokaa ja hekin hyötyisivät siis ruoan alv-alesta.
 

Fordél

Jäsen
Vaikea arvioida tuota ruuan alv:n laskemisen vaikutusta, mutta ihmettelen kyllä demaries kielteistä suhtautumista, koska jotainhan tässä on tehtävä, jotta kaikista heikko-osaisimmillakin on varaa monipuoliseen ravintoon. Ei se varmastikaan hintoja laskisi, mutta vähentäisi niiden nousupaineita. Koko vaikutus ei näkyisi kuluttajan kukkarossa, mutta onhan se ihan ymmärrettävää, että kun eri välikäsien kulut nousevat, oli heillä täysi syy nostaa hintoja.

Mutta alv:ta tärkeämpää olisi tuo kilpailun lisääminen. Suomessa on vissiinkin hyvin omalaatuiset markkinat tuolla ruokakauppa puolella kun markkinat ovat niin rajusti keskittyneet kahdelle toimijalle. Käsittääkseni tämä on hyvin ainutlaatuinen tilanne koko maailmassa, joten jotain tarvisi tehdä, jotta kilpailua saataisiin lisää.
 

er_bai_wu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, LOFC, JJK, NYR, S.S. Lazio, v. Sacher-Masoch
Aikaperspektiivi on tässä olennaista, Kiinan hallintokoneisto on toistaiseksi vuonna 1989 antamansa esimerkin valossa onnistunut pitämään maan sisäisen tyytymättömyyden valtaeliitin mielestä siedettävällä tasolla, mutta ei liene kuin ajan kysymys, kun suuret alueelliset ja sosiaaliryhmien väliset ristiriidat pakottavat muutoksiin tai sitten repressiivisten toimintamallien jatkuessa kasvaviin levottomuuksiin ja vähintäänkin myös sen talouskoneiston yskimiseen. Jos ja kun kiinalaiset eivät keksi ikiliikkujaa, on maalla aivan välttämättä edessä myös poliittisia muutoksia, aivan vastaavalla tavalla kuin itse asiassa myös Venäjän tapauksessa.

Hop, hop. Mitä yrität sanoa? Että nämä muutokset menevät jotenkin väistämättä länsimaisen demokratian suuntaan? Kannattaa muistaa, että maassa on ollut tietty hallinnollinen jatkumo huomattavasti kauemmin kuin tämä nuori demokratia täällä lännessä, joka ei sekään ole ikuista tai täydellinen järjestelmä. Ota se aikaperspektiivi nyt todellakin olennaiseksi. Toisekseen markkinatalous ei ole demokratian synonyymi, ja kannattaa huomata miten nämä järjestelmät ovat erillään esimerkiksi Kiinassa. Jo 80-luvulla amerikkalaiset toivoivat tai olettivat (kun maa oli suvereeni taloudellinen tekijä) sitä, että taloudellista "modernisaatiota" seuraa poliittinen vastaava, so. demokratisoituminen. Koko premissi on osoittautunut pahoin vääräksi, ja sen Fukuyaman "historian loppu"-teesin on itse Fukuyamakin hylännyt. Ja nythän amerikkalaiset elävät osittain kiinalaisten sijoituksilla.

Mutta aiheesta voin sanoa sen, että Urpilaisella on vähän hosumisen merkkejä tuossa esiintymisessä eli jotenkin halu olla niin uudistusvoimaista että ei tahdo ajatus pysyä oikein mukana. Toisaalta kunnallisvaalit näyttävät ihan mielenkiintoisilta vaihteeksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös