Niin hyvä PTS. Muutama talouteen liittyvä seikka:
1. veroasteen muutokset (nousu tai lasku) eivät suoraan lisää tai vähennä valtion verokertymää. Palvelut maksetaan tästä verokertymästä, ei veroasteesta, sillä vanha Spedesketsistä tuttu tosiasia, että prosentit eivät käy maksuvälineenä kaupassa pitää edelleen paikkansa.
2. Miten veroasteen lasku sitten voisi muka korottaa verokertymää (eli kasvattaa valtion kassaa). ..............
Tämä on tietenkin ns. yksinkertaistettu malli. Tosiasia on yhtälailla se, ettei verotuksen pienentäminen loputtomasti kasvata verokertymää, vaan jossain kohtaa tulee vastaan piste, jossa lisäkevennykset alkavat leikkaamaan verokertymää. Suomessa tähän maagiseen pisteeseen on kuitenkin matkaa useamman prosenttiyksikön verran.
Radikaali väite mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Tätä asiaa on jo vatvottu tässä ketjussa, vaikka kuinka paljon. Laitetaan vielä sitten muutamia faktoja. Veroalennukset maksavat jonkin verran itseään takaisin kasvaneena kulutuskysyntänä, mutta se että ne itsessään kasvattaisivat verokertymää, on valhe.
Verokertymä voi toki kasvaa, vaikka veroja alennetaan. Se että Suomessa on voitu kasvattaa verokertymää viime vuosien veroalennuspolitiikalla, on toki hienoa. Vähemmän hienoa on sitten puhua julkisten palvelujen tilasta. Ongelmallista on, että verokertymää ilman veroalennuksia ei voida koskaan tietää.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijan Jukka Pirttilän mukaan verokertymän nousu selittyy pitkälti talouden ja ansiotason ja sitä kautta veropohjan kasvulla.
http://www.labour.fi/talousenn/talko206.htm
Omien sanojensa mukaan porvarillisin keinoin vasemmistolaisia tavoitteita kannattava Osmo Soininvaara totesi muuten jo vuonna 2006:
Huutokauppaan osallistuvilta on unohtunut kertoa se, että nykyistä veropohjaa ei ole mahdollista supistaa jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion myös tulevaisuudessa. Väestön ikääntyminen tekee vaikeaksi turvata sosiaaliturvan ja palveluiden nykytaso edes nykyisellä veroasteella.
Oleellistahan on muuten kysyä, minne mahdolliset veroalennukset kohdistetaan ja mikä on sen vaikutus kulutuskysyntään ja toisaalta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi pienituloisten työnverotuksen alentaminen suuntautuu yleensä nimenomaan suoraan kulutuskysyntään, se kannustaa työntekoon ja on sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa kuin haitarin yläpäästä alentaminen.
Kokonaisveroasteen lasku pitkällä aikavälillä on kiistämättä pois julkisista palveluista. Mielenkiintoista on, että Suomessa veroaste oli vuonna 2006 43,5%, kun Ruotsin ja Tanskan vastaavat olivat 50,1 % ja 49,0%. Tämä kun yhdistetään terveydenhuollon resurssipulaan, niin mitä saadaan? Toisaalta Suomen veroasteen eurooppalaisessa vertailussa täytyy muistaa veroasteen huono vertailukelpoisuus. Tilastokeskus laski vuonna 2001, että Suomen julkiset menot ovatkin todellisuudessa EU:n keskitasoa.
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_12_02_julkinenala.html
Oleellista on, mistä näkökulmasta laskelmia tehdään. Ongelmanahan on tainnut olla, että valtionvarainministeriön virkamiehistö on korostanut veronalennusten vahvaa kulutuskysyntää ja näin talouskasvua lisäävää vaikutusta (mikä kieltämättä on ollut olemassa) eivätkä ajatelleet esimerkiksi julkisia palveluja, jotka muodostavat hyvinvointivaltion selkärangan. Näin tuijotetaan vain talouskasvua eikä yhteiskunnan kokonaisvaltaista kehitystä.
Mielenkiintoinen keskustelu toki, koska tarkkaanhan ei mitään voida osoittaa, ei varsinkaan ulkopuolella oleva kansalainen.
