Tämänkaltainen lausunto lähentelee jo Guinnesin ennätysten kirjaan oikeuttavaa idioottimaisuutta. Ainoa mahdollinen puolustus sille on, että kirjoittajalla on ikää alle 20 eikä itse ole niin ollen elänyt (aikuisena) ko. aikaa. Tosiasia on, että 90-luvun alussa NL:n romahtamisen myötä Suomi menetti 15 prossaa viennistä yhdessä humauksessa. Valtion tulojen ja menojen epäsuhta kasvoi käsittämättömiin mittasuhteisiin. Esko Aho muistelee aloittaneensa jokaisen uuden päivän soittamalla Iiro Viinaselle ja kysymällä kestääkö valtion kassa tämän päivän yli. Valtion velkaantumisen vauhti kasvoi pöyristyttäväksi.
Kysynkin tämän kaiken huomioonottaen, miten tilanteesta olisi selvitty jos mitään ei olisi leikattu? Kiitos jo tavanomaisen demaripropagandan sijasta ihan oikeasta vastauksesta.
Evästykseksi vielä: Tänä vuonna valtion velanhoitokulut olivat 2,3 miljardia euroa. Sillä summalla esimerkiksi nimimerkin kovasti huolehtima terveydenhoito laitettaisiin kuntoon. Samat velanhoitomenot voisivat olla esimerkiksi 4 miljardia jos 90-luvun alussa ei olisi leikattu. Mistähän siinä tapauksessa tänään tingittäisiin? Mutta tietysti voidaan ottaa velkaa loputtomasti ja ajatella perinteisellä sossulogiikalla: "Meidän jälkeemme vedenpaisumus. Kyllä ne seuraavassa sukupolvessa jaksavat maksella."
Niin, rauhoitutaan ja keskitytään asiaan. Minä en siis väittänyt, että lama oli sinällään Viinasen talouspolitiikan syytä. Mutta Ahon hallituksen monetaristinen politiikkahan oli kiistämättä vauhdittamassa tapahtumia: pelastetaan pankit, jätetään työttömyys ja yritykset oman onnensa nojaan.
Se oli ja on täysin vastoin keynesiläistä ajattelua, jonka mukaan laman aikana olisi nimenomaan pitänyt tehdä aktiivisia toimia työllisyyden ja yrittäjyyden hyväksi. Tämä oli rapakon toisella puolella muuten Rooseveltinkin ajatus New Deal-politiikassa 1930-luvun laman hoidossa. Vielä vahvempi se ajatus oli kuitenkin tuolloin esimerkiksi Ruotsin sosialidemokraattivetoisella hallituksella.
Enkä minä sitä suinkaan kiistä, etteikö Suomessa nimenomaan esimerkiksi idänkaupan vuoksi laman vaikutus olisi jo sinällään ollut voimakkaampi kuin muissa pohjoismaissa. Mutta jos esimerkiksi Mauri Pekkarinen sanoo vielä vuosien päästä, että Iiro Viinanen oli kova kapitalisti jolle hänen olisi pitänyt panna kovemmin vastaan, kertoohan sekin jo jotain. Toki tieteellinen tutkimus tuolta ajalta on vasta tulossa. Nyt tosin käynnistyi juuri "pankkikriisiä" käsittelevä projekti, jossa ovat mukana muun muassa Helsingin ja Kuopion yliopistot.
Niin ja velan maksu ei selitä edelleenkään sitä, miksi viime vuosina ollaan valittu mieluummin veronkevennykset kuin julkisten palvelujen vahvistaminen. Enkä väitä, että sanotaanko punavihreä- tai aito punamultahallitus korjaisi tältä istumalta kaiken kuntoon. Suunta olisi kuitenkin toinen.
P.S. Lisäresurssit eivät ole välttämättömiä suomalaiseen terveydenhuoltoon vai miten se menikään? Hyökätään ja haukutaan, mutta faktat uupuvat.
Fordél kirjoitti:
Eipä sillä ole paljoa merkitystä, että kuka on vahvistanut ja heikentänyt pohjoismaista hyvinvointimallia. Tietysti vastaus tuohon vahvistamiseen on SDP, mutta paljon keskeisempi kysymys on, että millainen pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin pitäisi olla nyt siirryttäessä 2010-luvulle? Tässä uskon, että kokoomuksella ja keskustalla on paljon annettavaa, sillä demareiden ajamaan perinteiseen malliin en enää usko. Siinä on paljon hyvää, mutta esimerkiksi oikeiston ajama vastuuyhteiskuntamalli on mielestäni paljon toimivampi nykyaikana. Ulospäin se näyttää varmasti vain vähittäisenä purkamisena, mutta taustalla on selvä periaate, jota ainakin itse kannatan.
Tämähän on poliittista retoriikkaa, jossa ei haluta sanoa tiettyjä asioita suoraan. Jos tähän suuntaan mennään vielä sanotaanko pari hallituskautta, niin mikä erottaa meidät enää perinteisestä anglosaksisesta mallista, näin hiukan kärjistäen? Miksi siitä on tullut enemmän tavoittelemisen arvoinen nykyaikana?
Julkisten palvelujen resurssipula tuntuu kovana jo nyt, samoin eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu. Lama ja sen hoitohan olivat se alkuperäinen syy leikkauksiin, mutta nyt kun liikkumavaraa on ollut, sitä ei olla käytetty tilanteen korjaamiseen. Siksi voidaan kirjoittaa tällaisiakin juttuja:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+sosiaaliturva+jäänyt+alle+EUn+keskitason/1135236054426
Toki hallituksen tulevat toimenpiteet tulevat jonkin verran parantamaan tilannetta, mutta suunta on selvä. Siitä saa kantaa vastuun myös Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Mutta niin kuin itsekin totesit, se on suurista puolueista oikeasti ainut, joka voi kääntää kehityksen suunnan. Siksi sieltä suunnalta tarvittaisiin nyt rohkeita avauksia kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Ihmiset kannattavat pohjoismaista hyvinvointimallia ja ovat huolestuneita terveydenhuollon tilasta. SDP:n pitäisi olla se kanava, joka tämän konkretisoisi käytäntöön.
Edit: lihaani ehtikin käsitellä jo ansiokkaasti porvarihallituksen lamapolitiikkaa.