Sosialidemokraatit – SDP

[Suomi-Salama]

Osuva tuo Viljurin kirjoitus!

Urpilainen todella aloitti demarileirissä urpilaisuuden toteuttamisen, kun Juttiksen mukaan Vanhanen haastaa riitaa perätessään demareiden omien vaalisotkujen selvittämistä. Sen sijaan, että Juttis olisi jotenkin kommentoinut sitä, hän syyttää pääministeriä riidan haastamisesta ja onnitteluiden esittämättömyydestä.

Legendaarista oli myös kuulla demareiden uuden puoluesihteerin puolustelut Ahdetta kohtaan. Hänen mukaansa kun Matti A. osoitti vain moraalista selkärankaa paljastamalla (vasta kun oli viimeinen pakko, kirj. huom.) rahoituslähteensä ja maksamalla summan takaisin. Hmm, eikö sama koskekaan muiden puolueiden edustajia? Matti A. ja moraali kuulostaa muuten jotenkin absurdilta yhdistelmältä.

Että näistä ensikommenteista päätellen mikään ei ole muuttunut Suuressa Demari Perheessä puoluejohdon vaihdosta huolimatta. Mikä on toki hyvä asia sikäli, ettei kannatus lähde nousuun. Törkymainoksia ja SAK:n kähmintää odotellessa.

 

[Yläpesä]

Että näistä ensikommenteista päätellen mikään ei ole muuttunut Suuressa Demari Perheessä puoluejohdon vaihdosta huolimatta.

Mitä tuli uutta muutoksen myötä? Enemmän tukkaa, luultavasti paremmin sisustettu olohuone jota kelpaa esitellä naistenlehdissä (ja sitä kautta ainakin tavoittaa laajemman kuulijakunnan), ja hellyttävämpi käsi jota voi puida nyrkissä lehtikuvissa. Muuten jatketaan vanhoilla linjoilla. Hyvää yötä sdp. Ruusuisia powergirl-unia!

 

[Tami Talk]

Tässä juuri todistit sen oman puutteellisen lukemisen ymmärtämisen. Tuon asian on maininnut about 20 kertaa useammassa eri ketjussa jo kauan sitten. Ja nyt vasta ymmärsit. Hyvä.

..ja tämä puolestaan todisti sen, että astuit kohtuulliseen suureen miinaan. Ymmärrätköhän sen, kun kirjoitan, että ainoa konkreettinen ero, jonka pystyt osoittamaan liittyy mielikuviisi, inhoosi demareita kohtaan ja kateuskortin heilutteluun.

Molemmilla puolueilla on omat vaalipuheet ja lupaukset, mutta toteutettava politiikka hallitusvastuussa on samaa sailasta meininkiä. Kokoomuksen kunniaksi voidaan lukea se, että sillä on parempi mainostoimisto ja tuulipukujen tilalla mittatilauspuku. Siinä se.

 

[Snakster]

Onkohan tähän lähdettä? Luin jostain uutisesta (näitä Risikon kommenttiin liittyviä, vaan ei löydy nyt mistään), että päivähoitomaksun tuotto on 2 ja kulut 1,7 miljardia.

Koko maan tilannetta en tiedä, mutta täältä löytyvät kuuden suurimman kaupungin tiedot: http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/PH2006_tilastot.pdf
Tuosta asiakirjasta sivulta 15 selviää, että Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun yhteenlasketut päivähoidon kustannukset vuonna 2006 olivat 553 268 528 € ja hilloa asiakasmaksuista tuli 121 983 927 €.

 

[Yläpesä]

Tuosta asiakirjasta sivulta 15 selviää, että Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun yhteenlasketut päivähoidon kustannukset vuonna 2006 olivat 553 268 528 € ja hilloa asiakasmaksuista tuli 121 983 927 €.

Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Tampereella asiakasmaksutulot 65 milj. ja kulut 81 milj, Helsingissä asiakasmaksutulot 25 milj. ja kulut 256 milj. Eli puolet mainitsemistasi kuusikkokuntien ph-tuloista on peräisin tamperelaisilta vanhemmilta.

 

[Snakster]

Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Tampereella asiakasmaksutulot 65 milj. ja kulut 81 milj, Helsingissä asiakasmaksutulot 25 milj. ja kulut 256 milj. Eli puolet mainitsemistasi kuusikkokuntien ph-tuloista on peräisin tamperelaisilta vanhemmilta.

Tuo onkin aika mielenkiintoinen huomio. Mahtaiskohan tuossa Tampereen tilanteessa olla joku erilainen laskutapa taustalla, sillä eihän noin suurta eroa voi mikään muu selittää. Vai voiko?

 

[Yläpesä]

Mahtaiskohan tuossa Tampereen tilanteessa olla joku erilainen laskutapa taustalla, sillä eihän noin suurta eroa voi mikään muu selittää. Vai voiko?

Varmaan jokin tilastollinen kupru tosiasiassa. Vyörytyskustannusten erilainen tilastointi tai esim. esiopetusen maksullisuus/maksuttomuus tulisivat ensimmäisinä mieleen. Ehkä myös naapurikuntiin myyty toiminta.

 

[PTS]

En tiedä, mikä on pääongelma Suomen terveydenhuollossa, mutta tehottomuus on ainakin helvetin suuri ongelma. Leikkausjonoja lyhennetään juurikin siten, että keskitetään isoimmat samat leikkaukset samaan sairaalaan. Kaikki lonkkaleikkaukset vaikkapa Tampereelle liukuhihnalle. Lääkäreiden oppimiskäyrä on jyrkin, kaikki ihmiset saavat Suomen parhaan ammattitaidon mukaisen leikkauksen ja asetusajat minimoituu. Ihmiset jaksavat kyllä matkustaa siihen yhteen elämänsä isoon leikkaukseen pidemmältäkin. Kuten Paul Lillrankkikin, niin itsekin haluaisin olla liukuhihnapotilas leikkauksessa. Yksilöllisemmät hoidot voidaan säästää asumissairaaloihin.

Tehokkuutta voidaan varmasti aina parantaa ja uusia järjestelyjä kehittää. Suomi sijoittuu kuitenkin tehokkuudessa tällä hetkellä sijalle yksi, jos vast`ikään Aamu(kokoomus)lehdessä julkaistua ruotsalaistutkimusta on uskominen. Espanja ja Ruotsi sijoittuivat seuraaville sijoille. Tutkimuksessa terveydenhoidon tehokkuus oli suhteutettu siihen käytettävään rahamäärään.

Tämä ei siis tarkoita sitä, että suomalainen terveydenhoito toimisi parhaiten, se toimii rahamäärään suhteutettuna parhaiten. Se että siihen laitetaan pohjoismaisittain ja jopa eurooppalaisittain hävettävän vähän rahaa, on kuitenkin kylmä tosiasia. Kun tiedetään hoitajapula ja leikkausjonot, ei ole vaikea päätellä, missä se suurin ongelma on.

Puhtaasta puoluepolitiikasta puheen ollen Tami Talk on sinänsä ihan oikeassa siinä, että demarit liikkuivat Lipposen aikana lähemmäs kokoomusta pois omalta arvopohjaltaan. Kokonaisuutta katsottaessa ero on kuitenkin aina ollut ja uskon, että oppositioasema ja kentän paine palauttaa sosialidemokraattiset arvot käytännön politiikkaan. Pitää myös muistaa, mistä kaikki sai alkunsa: Iiro Viinasen ja porvarihallituksen leikkauspolitiikasta, jolla saatiin pienyritykset nurin ja työttömyys nousuun (vahvisti laman vaikutusta). Siitä maksettiin ja maksetaan vähän edelleen.

Vaikka on totta että sosialidemokraatit eivät voi kokonaan omia kunniaa hyvinvointivaltiosta, se kuuluu toki myös muun muassa punamultayhteistyölle, kuka oikeasti väittää, että nimenomaan kokoomus olisi jossain historian vaiheessa vahvistanut pohjoismaista hyvinvointimallia? Suurin saavutus taitaa olla nykyinen "jatkamme vain vähittäistä purkamista"-politiikka.

Tällä hetkellä on valitettavasti niin, että nimenomaan porvaripuoli lehdistöineen tuntuu määrittävän politiikan agendan. Urpilainen yrittää varmasti tätä muuttaa, mutta yksittäiset heitot eivät kyllä riitä, jos kokonaiskuvaa ei tuoda riittävän selvästi esille. Pitäisi myöntää, että hyvinvointivaltio on valintoja. Siihen taas tarvittaisiin myös omien virheiden tunnustamista. Sinänsä Urpilaisen teesit kokoavasta arvopuolueesta ovat mielestäni oikean suuntaisia, ne pitäisi vain tuoda käytännössä ymmärrettävästi esille.

Edit: Hesarissa näköjään olikin karu totuus kokonaisuudessaan: Suomen resurssit olivat yllä mainitsemani vertailun pienimmät. Sillä tarkoitetaan hoitajien ja lääkärien määrää sekä terveydenhuoltoon sijoitettua rahamäärää. Tehokkuudessa siis kärkisija, mutta tuloksellisuudessa Suomi oli vasta seitsemäs Ruotsin ollessa ykkönen. Yhdysvallat oli vertailussa muuten paitsi huonoin tuloksellisesti myös tehottomin. Lähde: http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuo...+Suomessa+länsimaiden+tehokkain/1135237163508

 

[Jussih]

Pitää myös muistaa, mistä kaikki sai alkunsa: Iiro Viinasen ja porvarihallituksen leikkauspolitiikasta, jolla saatiin pienyritykset nurin ja työttömyys nousuun (vahvisti laman vaikutusta). Siitä maksettiin ja maksetaan vähän edelleen.

Tämänkaltainen lausunto lähentelee jo Guinnesin ennätysten kirjaan oikeuttavaa idioottimaisuutta. Ainoa mahdollinen puolustus sille on, että kirjoittajalla on ikää alle 20 eikä itse ole niin ollen elänyt (aikuisena) ko. aikaa. Tosiasia on, että 90-luvun alussa NL:n romahtamisen myötä Suomi menetti 15 prossaa viennistä yhdessä humauksessa. Valtion tulojen ja menojen epäsuhta kasvoi käsittämättömiin mittasuhteisiin. Esko Aho muistelee aloittaneensa jokaisen uuden päivän soittamalla Iiro Viinaselle ja kysymällä kestääkö valtion kassa tämän päivän yli. Valtion velkaantumisen vauhti kasvoi pöyristyttäväksi.

Kysynkin tämän kaiken huomioonottaen, miten tilanteesta olisi selvitty jos mitään ei olisi leikattu? Kiitos jo tavanomaisen demaripropagandan sijasta ihan oikeasta vastauksesta.

Evästykseksi vielä: Tänä vuonna valtion velanhoitokulut olivat 2,3 miljardia euroa. Sillä summalla esimerkiksi nimimerkin kovasti huolehtima terveydenhoito laitettaisiin kuntoon. Samat velanhoitomenot voisivat olla esimerkiksi 4 miljardia jos 90-luvun alussa ei olisi leikattu. Mistähän siinä tapauksessa tänään tingittäisiin? Mutta tietysti voidaan ottaa velkaa loputtomasti ja ajatella perinteisellä sossulogiikalla: "Meidän jälkeemme vedenpaisumus. Kyllä ne seuraavassa sukupolvessa jaksavat maksella."

 

[Fordél]

Vaikka on totta että sosialidemokraatit eivät voi kokonaan omia kunniaa hyvinvointivaltiosta, se kuuluu toki myös muun muassa punamultayhteistyölle, kuka oikeasti väittää, että nimenomaan kokoomus olisi jossain historian vaiheessa vahvistanut pohjoismaista hyvinvointimallia? Suurin saavutus taitaa olla nykyinen "jatkamme vain vähittäistä purkamista"-politiikka.

Eipä sillä ole paljoa merkitystä, että kuka on vahvistanut ja heikentänyt pohjoismaista hyvinvointimallia. Tietysti vastaus tuohon vahvistamiseen on SDP, mutta paljon keskeisempi kysymys on, että millainen pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin pitäisi olla nyt siirryttäessä 2010-luvulle? Tässä uskon, että kokoomuksella ja keskustalla on paljon annettavaa, sillä demareiden ajamaan perinteiseen malliin en enää usko. Siinä on paljon hyvää, mutta esimerkiksi oikeiston ajama vastuuyhteiskuntamalli on mielestäni paljon toimivampi nykyaikana. Ulospäin se näyttää varmasti vain vähittäisenä purkamisena, mutta taustalla on selvä periaate, jota ainakin itse kannatan.

 

[lihaani]

Tosiasia on, että 90-luvun alussa NL:n romahtamisen myötä Suomi menetti 15 prossaa viennistä yhdessä humauksessa. Valtion tulojen ja menojen epäsuhta kasvoi käsittämättömiin mittasuhteisiin. Esko Aho muistelee aloittaneensa jokaisen uuden päivän soittamalla Iiro Viinaselle ja kysymällä kestääkö valtion kassa tämän päivän yli. Valtion velkaantumisen vauhti kasvoi pöyristyttäväksi.

Kysynkin tämän kaiken huomioonottaen, miten tilanteesta olisi selvitty jos mitään ei olisi leikattu? Kiitos jo tavanomaisen demaripropagandan sijasta ihan oikeasta vastauksesta.

Evästykseksi vielä: Tänä vuonna valtion velanhoitokulut olivat 2,3 miljardia euroa. Sillä summalla esimerkiksi nimimerkin kovasti huolehtima terveydenhoito laitettaisiin kuntoon. Samat velanhoitomenot voisivat olla esimerkiksi 4 miljardia jos 90-luvun alussa ei olisi leikattu. Mistähän siinä tapauksessa tänään tingittäisiin? Mutta tietysti voidaan ottaa velkaa loputtomasti ja ajatella perinteisellä sossulogiikalla: "Meidän jälkeemme vedenpaisumus. Kyllä ne seuraavassa sukupolvessa jaksavat maksella."

Väitteesi vaihtoehdottomuudesta on kauniisti sanottuna kestämätön:

Neuvostoliiton hajoamista ei osannut edes CIA ennustaa. Kuinka sitten Suomen eduskunta ja hallitus?

Mutta Aho ja Viinanen tekivät kaikkensa syventääkseen taantumaa. Yritän eritellä:

1. Päätettiin olla elvyttämättä ja päätettiin antaa työttömyyden kasvaa. Seurasi talouden vapaa pudotus, jonka aikana parissa vuodessa työttömien määrä kasvoi 80000:sta puoleen miljoonaan.Hallitus seurasi tilannetta katseella ja otti tolkuttomasti pelkkää syömävelkaa.

Suomesta poiketen Ruotsi ja Norja elvyttivät ottamalla velkaa infrastruktuuri-investointeihin jotka pitivät yllä taloudellista toimeliaisuutta. Suomi antoi infran rappeutua. Rautateillä se on edelleen arkitodellisuutta.

2. Pankkikriisissä annettiin pankeille avoin piikki ja pankit irtisanoivat lainansa kymmeniltä tuhansilta yrittäjiltä. Tuloksista nautitaan vieläkin. Tuhansia yrittäjiä on vieläkin pitkäaikaistyöttöminä ja käytännössä velkojensa kanssa naimisissa. Paradoksaalisesti puhutaan demareiden yrittäjävastaisuudesta. Yrittäjyyden kaikkien aikojen pahimmat tuholaiset olivat porvarit Esko Aho ja iiro Viinanen.

Mm. Norjassa ja Ruotsissa kriisipankit otettiin valtion haltuun ja valtio rahoitti yrityksiä pahimman yli. Seurauksena mm. se, että valtion pelastama Nordbanken hieman elvyttyään sai junailtua miltei ilmaiseksi määräysvaltaansa noin puolet Suomen rahoitusmarkkinoista. (KOP, SYP >Merita>Nordea)

Vielä Suomen julkisesta velasta/BKT. Se on maailman pienimpiä. Antamillasi luvuilla kikkailu antaa kuvan, että Suomi on velkakriisissä. Voihan tätä varallisuuteen nähden varsin pientä velkaa nopeutetusti maksaakkin. Ihan kuten Romaniassa tehtiin.

Voidaan aivan hyvin sanoa: Ahon ja Viinasen typeryys miltei tuhosi Suomen. Viinasen talousneroudesta esimerkki vielä ministerikauden jälkeen: Vajaassa kahdessa vuodessa tämä nero ryssi vahvan Pohjolan osaksi Osuuspankkia.

Demarit joutuivat lapioimaan paskat pois ja laittamaan Suomen talouden kuntoon. Kalliomäen/Heinäluoman jäljiltä valtion talous on loistokunnossa. Mutta ennättää Katainen sen saamaan vielä rempalleen.

Että semmoista sossumenoa! Kai se on kolmen vuoden päästä pakko taas taas panna Kokoomuksen jäljiltä kuralla oleva talous kuntoon.

 

[PTS]

Tämänkaltainen lausunto lähentelee jo Guinnesin ennätysten kirjaan oikeuttavaa idioottimaisuutta. Ainoa mahdollinen puolustus sille on, että kirjoittajalla on ikää alle 20 eikä itse ole niin ollen elänyt (aikuisena) ko. aikaa. Tosiasia on, että 90-luvun alussa NL:n romahtamisen myötä Suomi menetti 15 prossaa viennistä yhdessä humauksessa. Valtion tulojen ja menojen epäsuhta kasvoi käsittämättömiin mittasuhteisiin. Esko Aho muistelee aloittaneensa jokaisen uuden päivän soittamalla Iiro Viinaselle ja kysymällä kestääkö valtion kassa tämän päivän yli. Valtion velkaantumisen vauhti kasvoi pöyristyttäväksi.

Kysynkin tämän kaiken huomioonottaen, miten tilanteesta olisi selvitty jos mitään ei olisi leikattu? Kiitos jo tavanomaisen demaripropagandan sijasta ihan oikeasta vastauksesta.

Evästykseksi vielä: Tänä vuonna valtion velanhoitokulut olivat 2,3 miljardia euroa. Sillä summalla esimerkiksi nimimerkin kovasti huolehtima terveydenhoito laitettaisiin kuntoon. Samat velanhoitomenot voisivat olla esimerkiksi 4 miljardia jos 90-luvun alussa ei olisi leikattu. Mistähän siinä tapauksessa tänään tingittäisiin? Mutta tietysti voidaan ottaa velkaa loputtomasti ja ajatella perinteisellä sossulogiikalla: "Meidän jälkeemme vedenpaisumus. Kyllä ne seuraavassa sukupolvessa jaksavat maksella."

Niin, rauhoitutaan ja keskitytään asiaan. Minä en siis väittänyt, että lama oli sinällään Viinasen talouspolitiikan syytä. Mutta Ahon hallituksen monetaristinen politiikkahan oli kiistämättä vauhdittamassa tapahtumia: pelastetaan pankit, jätetään työttömyys ja yritykset oman onnensa nojaan.

Se oli ja on täysin vastoin keynesiläistä ajattelua, jonka mukaan laman aikana olisi nimenomaan pitänyt tehdä aktiivisia toimia työllisyyden ja yrittäjyyden hyväksi. Tämä oli rapakon toisella puolella muuten Rooseveltinkin ajatus New Deal-politiikassa 1930-luvun laman hoidossa. Vielä vahvempi se ajatus oli kuitenkin tuolloin esimerkiksi Ruotsin sosialidemokraattivetoisella hallituksella.

Enkä minä sitä suinkaan kiistä, etteikö Suomessa nimenomaan esimerkiksi idänkaupan vuoksi laman vaikutus olisi jo sinällään ollut voimakkaampi kuin muissa pohjoismaissa. Mutta jos esimerkiksi Mauri Pekkarinen sanoo vielä vuosien päästä, että Iiro Viinanen oli kova kapitalisti jolle hänen olisi pitänyt panna kovemmin vastaan, kertoohan sekin jo jotain. Toki tieteellinen tutkimus tuolta ajalta on vasta tulossa. Nyt tosin käynnistyi juuri "pankkikriisiä" käsittelevä projekti, jossa ovat mukana muun muassa Helsingin ja Kuopion yliopistot.

Niin ja velan maksu ei selitä edelleenkään sitä, miksi viime vuosina ollaan valittu mieluummin veronkevennykset kuin julkisten palvelujen vahvistaminen. Enkä väitä, että sanotaanko punavihreä- tai aito punamultahallitus korjaisi tältä istumalta kaiken kuntoon. Suunta olisi kuitenkin toinen.

P.S. Lisäresurssit eivät ole välttämättömiä suomalaiseen terveydenhuoltoon vai miten se menikään? Hyökätään ja haukutaan, mutta faktat uupuvat.

Eipä sillä ole paljoa merkitystä, että kuka on vahvistanut ja heikentänyt pohjoismaista hyvinvointimallia. Tietysti vastaus tuohon vahvistamiseen on SDP, mutta paljon keskeisempi kysymys on, että millainen pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin pitäisi olla nyt siirryttäessä 2010-luvulle? Tässä uskon, että kokoomuksella ja keskustalla on paljon annettavaa, sillä demareiden ajamaan perinteiseen malliin en enää usko. Siinä on paljon hyvää, mutta esimerkiksi oikeiston ajama vastuuyhteiskuntamalli on mielestäni paljon toimivampi nykyaikana. Ulospäin se näyttää varmasti vain vähittäisenä purkamisena, mutta taustalla on selvä periaate, jota ainakin itse kannatan.

Tämähän on poliittista retoriikkaa, jossa ei haluta sanoa tiettyjä asioita suoraan. Jos tähän suuntaan mennään vielä sanotaanko pari hallituskautta, niin mikä erottaa meidät enää perinteisestä anglosaksisesta mallista, näin hiukan kärjistäen? Miksi siitä on tullut enemmän tavoittelemisen arvoinen nykyaikana?

Julkisten palvelujen resurssipula tuntuu kovana jo nyt, samoin eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu. Lama ja sen hoitohan olivat se alkuperäinen syy leikkauksiin, mutta nyt kun liikkumavaraa on ollut, sitä ei olla käytetty tilanteen korjaamiseen. Siksi voidaan kirjoittaa tällaisiakin juttuja: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+sosiaaliturva+jäänyt+alle+EUn+keskitason/1135236054426

Toki hallituksen tulevat toimenpiteet tulevat jonkin verran parantamaan tilannetta, mutta suunta on selvä. Siitä saa kantaa vastuun myös Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Mutta niin kuin itsekin totesit, se on suurista puolueista oikeasti ainut, joka voi kääntää kehityksen suunnan. Siksi sieltä suunnalta tarvittaisiin nyt rohkeita avauksia kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Ihmiset kannattavat pohjoismaista hyvinvointimallia ja ovat huolestuneita terveydenhuollon tilasta. SDP:n pitäisi olla se kanava, joka tämän konkretisoisi käytäntöön.

Edit: lihaani ehtikin käsitellä jo ansiokkaasti porvarihallituksen lamapolitiikkaa.

 

[bozik]

1. Päätettiin olla elvyttämättä ja päätettiin antaa työttömyyden kasvaa. Seurasi talouden vapaa pudotus, jonka aikana parissa vuodessa työttömien määrä kasvoi 80000:sta puoleen miljoonaan.Hallitus seurasi tilannetta katseella ja otti tolkuttomasti pelkkää syömävelkaa.

Tämä on aika käsittämätön väite, että päätettiin olla elvyttämättä ja toisaalta että otettiin tolkuttomasti pelkkää syömävelkaa. Pahimman kierteen aikana ei pahemmin päätöksiä vapaasti pohdittu, vaan ne tehtiin sen mukaan mitä kädessä oli. Tarkoitan tällä sitä, että oli sellainenkin tilanne, jossa Suomi ei yksinkertaisesti enää saanut lainaa tai sitten ehdot olisivat olleet täysin kiskurimaiset. Ei tuolloin ollut mitään mahdollisuutta ottaa lainaa elvytykseen, sellaista ei kerta kaikkiaan ollut saatavilla. Mitä taas tulee tolkuttomaan syömävelkaan niin pahimmillaan otetuilla veloilla saatiin juuri ja juuri maksettua KELAn kautta erilaiset korvaukset eli käytännössä työttömyys ja vastaavat korvaukset. Pahimmassa vaiheessa mentiin sillä tasolla, että valtiolla ei maanantaina ollut rahoja, jotka keskiviikkona piti KELAn kautta maksaa ulos. Aika paha elvyttää.

Nuo näkemykseni perustuvat siihen, että olen aika tarkkaan käynyt nämä hetket läpi niiden henkilöiden kanssa, jotka silloin vastasivat Suomen taloudesta ja lainanotosta.

 

[Fordél]

Tämähän on poliittista retoriikkaa, jossa ei haluta sanoa tiettyjä asioita suoraan. Jos tähän suuntaan mennään vielä sanotaanko pari hallituskautta, niin mikä erottaa meidät enää perinteisestä anglosaksisesta mallista, näin hiukan kärjistäen? Miksi siitä on tullut enemmän tavoittelemisen arvoinen nykyaikana?

Sanotaanhan ne asiat suoraan jos niitä vain kuuntelee. Kokoomus on koko ajan puhunut yksilön vastuun kasvattamisesta, joka taas ei sulje pois sitä etteikö niistä oikeasti huono-osaisista välitettäisi.

Tähän suuntaan ollaan varmasti menossa, mutta onhan siinä "välissä" vielä Keski-Eurooppalainen malli. Eroja näihin kahteen malliin tulee kuitenkin siltikin olemaan kuten palveluiden suuri verorahoitteisuus, valtion merkittävät rooli sekä kolmannen sektorin hyödyntäminen. Jälkimmäisessa kohdassa ollaan esimerkiksi Keski-Euroopassa selvästi meitä edellä vaikka täälläkin on kolmannen sektorin rooli koko ajan kasvamassa ja hyvä niin.

Ja miksikö siitä on tullut enemmän tavoittelemisen arvoinen nykyaikana? Koska halutaan korostaa vastuuyhteiskuntaa ja luottamusta ihmisiin sen sijaan, että loputtomasti holhottaisiin ja tuhlattaisiin näin resursseja. Vastuuyhteiskunnassa säästyy resursseja kun se perustuu luottamukseen eikä kaitsemiseen ja valvontaan. Samalla voidaan keskittää ne resurssit oikeasti apua tarvitseville.

 

[PTS]

Sanotaanhan ne asiat suoraan jos niitä vain kuuntelee. Kokoomus on koko ajan puhunut yksilön vastuun kasvattamisesta, joka taas ei sulje pois sitä etteikö niistä oikeasti huono-osaisista välitettäisi.

Tähän suuntaan ollaan varmasti menossa, mutta onhan siinä "välissä" vielä Keski-Eurooppalainen malli. Eroja näihin kahteen malliin tulee kuitenkin siltikin olemaan kuten palveluiden suuri verorahoitteisuus, valtion merkittävät rooli sekä kolmannen sektorin hyödyntäminen. Jälkimmäisessa kohdassa ollaan esimerkiksi Keski-Euroopassa selvästi meitä edellä vaikka täälläkin on kolmannen sektorin rooli koko ajan kasvamassa ja hyvä niin.

Ja miksikö siitä on tullut enemmän tavoittelemisen arvoinen nykyaikana? Koska halutaan korostaa vastuuyhteiskuntaa ja luottamusta ihmisiin sen sijaan, että loputtomasti holhottaisiin ja tuhlattaisiin näin resursseja. Vastuuyhteiskunnassa säästyy resursseja kun se perustuu luottamukseen eikä kaitsemiseen ja valvontaan. Samalla voidaan keskittää ne resurssit oikeasti apua tarvitseville.

Sivutuotteina tulevat esimerkiksi terveydenhuollon resurssipula ja syrjäytymisen kasvu? Kenen intresseissä se on, kuka tästä hyötyy? Sen verran katselin puoluekokouslähetystä, että Katainen taitavasti kumosi juurikin universaalien palvelujen periaatteen. "Autetaan vain todella apua tarvitsevia", on iskevä lause mutta nimenomaan anglosaksisen mallin periaate. Almuja köyhille, pohjoismaisille yhteiskunnille ominaista perustavanlaatuista tasa-arvoa ei ole. Rakenteisiin ei käydä kiinni, esimerkiksi julkinen terveydenhuolto eriytyy köyhien palveluksi, niinkö? Väestöryhmien erot kasvavat ja ihmiset eriytyvät "luokiksi"? Miksi varallisuuden pitäisi määrätä asema yhteiskunnassa? Vastuuta on nimenomaan se, että kannetaan huolta muistakin kuin itsestä.

Bozikin väitteitä en lähde suoraan kommentoimaan, koska en ole asiaan perehtynyt tutkija. Sen verran vain totean, että kun henkilöt kertovat itse, niin siinä on aina se "tietty" vääristymä. Pekkarinen ei nähtävästi ainakaan kuulu henkilöihin, joiden kanssa olet keskustellut? Jos taas mietitään Ahon toimintaa ja kannanottoja nykypäivänä, niin hyvinvointivaltiota hän ei ainakaan kannata. Uskallan kyllä väittää, etteivät kaikki toimenpiteet olleet vain pakon sanelemia ja irti henkilöiden arvovalinnoista, vai olivatko muka? Monet ovat eri mieltä.

 

[bozik]

Bozikin väitteitä en lähde suoraan kommentoimaan, koska en ole asiaan perehtynyt tutkija. Sen verran vain totean, että kun henkilöt kertovat itse, niin siinä on aina se "tietty" vääristymä. Pekkarinen ei nähtävästi ainakaan kuulu henkilöihin, joiden kanssa olet keskustellut?

Pekkarisen kanssa en ole jutellut. Pääosin näkemykset ovat valtiovarainministeriön virkamiesten, jotka silloin juoksivat pitkin maapalloa anomassa Suomelle lainaa ja toisaalta niiden virkamiesten, jotka sitten vastasivat kotimaassa valtion kassasta. Noiden mukaan lainaa ei todellakaan pahimmillaan meinannut saada millään ehdoilla ja Viinasenkin kanssa olen asiasta pari kertaa jutellut.

Sinällään hienoa, että näitäkin asioita nyt sopivan ajan jälkeen ryhdytään kunnolla tutkimaan ja saadaan selvyys. Tämän hetkisen tiedon pohjalta olen kuitenkin siinä uskossa, että eipä olisi ollut paljon merkitystä kuka silloin poliittisessa johdossa oli, sillä päätökset olivat merkittävässä määrin "pakollisia tai välttämättömiä". Sikälikin tärkeä tutkia, että ehkä voimme noista ajoista oppia jotakin.

 

[Daespoo]

Väitteesi vaihtoehdottomuudesta on kauniisti sanottuna kestämätön:

Aika kova väite kirjoittajalta joka heittää useamman kappaleellisen täyttä paskaa perään.

Suomi oli vuosina 92 ja 93 niin kusessa että mitään mahdollisuutta lisävelan ottamiseen ei ollut, jo silloisen velan kanssa puhuttiin siitä milloin IMF ottaa Suomen talouden hoitoonsa ja aloittaa todella järeät leikkaukset.

Ruotsilla ja Norjalla oli *TÄYSIN* eri tilanne, Ruotsilta ei hävinnyt 30% viennistä käytännössä yhdessä yössä, Norjalla oli öljyä ja sitä kautta varaa ihan eri tavalla kuin Suomessa.

Se että Suomen velka suhteessa BKT:n on prosentuaalisesti pieni ei missään tapauksessa poista sitä tosiasiaa että velkojen korot ovat useita miljardeja euroja vuodessa. Tyypilliseen vastuuttomaan sossutapaan myös JA:n vasurit jättäisivät velan maksun tuleville sukupolville jotta pääsisivät kilpaa huutamaan populistisia lisäpalveluita jokaiselle kansalaiselle. Se millä ne rahoitetaan on täysin sivuseikka.

Suomen nykyisen taloudellisen hyvinvoinnin pohja luotiin Viinasen ja Niinistön toimesta, Heinäluoma ratsasti vain maailmantalouden historiallisen pitkän supersyklin harjalla.

Ja nimimerkille PTS, jos makro- ja mikroekonomian tuntemus on noin surkealla tasolla että joutuu toistelemaan vääriksi todistettuja punapropagandan tuottamia aivopieruja niin on parempi olla hiljaa. Eiköhän se riitä että JA:n vasemmistosiivestä väitetään 5% inflaation olevan hyvä asia Suomen taloudelle.

 

[Fordél]

Sivutuotteina tulevat esimerkiksi terveydenhuollon resurssipula ja syrjäytymisen kasvu?

Mistä olet päätellyt, että tulevat sivutuotteina? Terveydenhuollon resurssipula ja syrjäytyminen ovat olleet jo pidemmän ajan ongelmia kuten esimerkiksi Vanhasen ykköshallituksen aikana, jossa demarit olivat mukana. Eivät nuo em. asiat ole mitenkään suoranaisessa yhteydessä vastuuyhteiskuntaan, päinvastoin. Kun resursseja ei mene turhaan holhoamiseen, voidaan niitä siirtää juuri esim. palveluiden järjestämiseen.

Almuja köyhille, pohjoismaisille yhteiskunnille ominaista perustavanlaatuista tasa-arvoa ei ole. Rakenteisiin ei käydä kiinni, esimerkiksi julkinen terveydenhuolto eriytyy köyhien palveluksi, niinkö? Väestöryhmien erot kasvavat ja ihmiset eriytyvät "luokiksi"? Miksi varallisuuden pitäisi määrätä asema yhteiskunnassa? Vastuuta on nimenomaan se, että kannetaan huolta muistakin kuin itsestä.

Mitä ihmettä me teemme perustavanlaatuisella tasa-arvolla? Musta se riittää, että kaikilla menee vähintään hyvin ja jos jollain menee todella hyvin niin eipä sekään ole toisilta pois. Toki tällaiseen tilanteeseen ei koskaan päästä, jossa kaikilla menee hyvin, mutta nykyistä tasoa pitää nostaa ja köyhyyttä on vähennettävä. Paras ase tähän on kuitenkin työnteko eikä mikään demarimainen loputon tasapäistäminen. Menestymisestä pitää palkita ja se vie yhteiskuntaa eteenpäin.

Ja mikä ongelma syntyy siitä, että "rikkaat" käyttävät yksityisiä terveyspalveluita? Sehän vain vähentää jonoja julkisella puolella ja työllistää ihmisiä.

Kolmanneksi: Yksilön vastuun kasvattaminen ei missään nimessä tarkoita sitä, että ei kannettaisi huolta muista kuin itsestä. Tätä vasemmisto ei tunnu millään tajuavan.

 

[Suomi-Salama]

Jotenkin tulee mieleen, että vasemmistossa Kataisen puoluekokouksessa esittämää murjausta Kuubasta ei ole ymmärretty. Tai se on ymmärretty väärin. Siten, että mitä se Jyrki-boy meuhaa, Kuubassahan asiat ovat hyvin, kun valtio antaa ilmaisen asunnonkin.. Tuli vaan mieleen, kun lukee näitä, Daespoota lainatakseni, JA:n vasemmistosiiven kirjoituksia.

Hienoa kykypuolueelta, että asiat sanotaan suoraan! Vasemmisto kun tuntuu tarkoittavan hyvinvointiyhteiskunnalla juuri Kuuban mallia, missä yksilön vastuuta ei ole. Jokainen voi aidosti miettiä, kuinka toimivia Kuuban ja muiden sosialististen maiden yhteiskunnat ovat/ovat olleet.

Mitä pahaa muuten on siinä, että joku on rikastunut rehellisin keinoin? En ymmärrä, vaikka itse en rikas olekaan.

 

[Major Julli]

Tuohon lama-asiaan kyllä komppaan tätä JA:n kykypuolueen siipeä. On aivan naurettavaa syyttää silloista hallitusta lamasta, jonka "pohjatyö" oli tehty jo paljon aiemmin ja osaksi myös maamme rajojen ulkopuolella.

Nämä ei missään tärkeysjärjestyksessä, ja joukosta puuttuu varmasti paljon:

Ulkoisia tekijöitä:
1. Neuvostoliiton hajoaminen
2. Kyseneinen laskusuhdanne oli maailmalaajuinen
3. Kv. rahamarkkinoiden hermostuneisuus

Sisäisiä tekijöitä:
1. Rahamarkkinoiden äkillisen vapauttamisen seuraamukset
2. Yritysten heikko tuloskunto ja omavaraisuus
3. Julkisen sektorin tehottomuus

Ulkoiset tekijät ovat ulkoisia. Mitä tulee sisäisiin, niin tuhon siemeniä oli kylvetty pitkään 70- ja 80-luvulla, näiden päätösten aikana vallassa oli ollut pääsääntöisesti demarit ja keskusta. Holkerin hallitus lähti pääohjelmanaan muuttamaan näitä toimimattomia rakenteita hallitustusti, ikävä kyllä tästä suunnitelmasta tuli täysi torso ja yleinen vitsi ("hallittu rakennemuutos"). Suomen Pankki oli ainakin jälkiviisaasti katsottuna aivan yössä kiinteine valuuttakursseineen ja keynesiläisine oppeineen, ja tehtiin emämunaus, jossa lähdettiin vapauttamaan pääomamarkkinoita kiinteiden kurssien maailmassa. Tässä on selkeä ero verrattuna esim. Viron ja Tanskan harjoittamaan politiikkaan, jossa faktisesti valuutta on euro, mutta paperi- ja tiliraha on paikallisina pingopangoina.

Itse näen laman seurauksena monien epäedullisten tekijöiden kasaantumisesta kestämättömän pohjan päälle, jota seurasi vapaa romahdus. Iso osa näistä rakenteista oli aivan liian myöhäistä korjata edes Holkerin hallituskaudella, puhumattakaan Ahon hallituksesta. Siitä sitten, että miten lamaa hoidettiin, voi olla montaa mieltä. Joukossa on arvelluttavia tekoja, kuten nämä leimaverovapautukset ja tiettyjen yritysten paloittelut pilkkahintaan. Mutta on joukossa todellisia veitsenterältä selviämisiä, kuten tuo Bozikin mainitsema valtion luottokriisi. Omasta mielestäni Ahon hallitus sai toimia syntipukkina monelle aiempien hallitusten ja päättäjien synneille.

Ihmisten poliittinen kanta saa olla mitä kukin haluaa, mutta tosiasioita ei kannata vääristellä oman puoluekirjan värin mukaan.

 

[bozik]

Ihmisten poliittinen kanta saa olla mitä kukin haluaa, mutta tosiasioita ei kannata vääristellä oman puoluekirjan värin mukaan.

Näin on ja etenkin noiden kriittisten aikojen osalta on vaikea ellei mahdotonta löytää pääsyyllistä. Syyllisiä on kuten Major Julli totesi useita ja suuri osa niistä sellaisia, joihin ei Suomen päättäjillä ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa.

Talouteen liittyy aina epävarmuuselementti, mutta voi tuollaisesta romahduksesta jotakin oppiakin. Kun vertaa nykyistä Suomen tilannetta silloiseen, niin aika paljon parannusta on tapahtunut. Nyt on vakaampi valuutta, yristysten terveempi rahoitusrakenne, vientiteollisuus monipuolisempi ja terve julkinen (käyttö)talous.

Toivottavasti pikku hiljaa saadaan tutkimuksia julkisuuteen noista ajoista. Tulee takuulla mielenkiintoisia keskusteluja kun pohditaan esim. tuliko pankkikriisi hoidettua oikein. Tästä pankkikriisin hoitamisestahan Viinanen on julkisuudessakin sanonut, ettei vieläkään osaa arvella oliko tyyli oikea. Homma tuli todella kalliiksi, mutta toisaalta Suomessa säilyi kansalliset luottomarkkinat. Olisiko sitten ollut parempi antaa pankkien mennä nurin ja hakea taloudelle uutta nousua puutteellisilla tai lähes kokonaan puuttuvilla kotimaisilla rahoitusmarkkinoille ? Paha sanoa kumpi olisi ollut parempi tai halvempi tapa.

Hurjina aikoina on hurjat huvit. Tarinana kerrotaan muutaman silloisen keskeisen vaikuttajan lyöneen saunan löylyissä vetoa siitä, kuinka nopeasti suomalaiset nousevat barrikadeille, jos KELA korvauksia tai työttömyyspäivärahoja ei pystytäkään maksamaan ja nälkä tulee aidosti kylään. Arviot vaihtelivat parista päivästä muutamaan viikkoon.

 

[PTS]

Mistä olet päätellyt, että tulevat sivutuotteina? Terveydenhuollon resurssipula ja syrjäytyminen ovat olleet jo pidemmän ajan ongelmia kuten esimerkiksi Vanhasen ykköshallituksen aikana, jossa demarit olivat mukana. Eivät nuo em. asiat ole mitenkään suoranaisessa yhteydessä vastuuyhteiskuntaan, päinvastoin. Kun resursseja ei mene turhaan holhoamiseen, voidaan niitä siirtää juuri esim. palveluiden järjestämiseen.


Mitä ihmettä me teemme perustavanlaatuisella tasa-arvolla? Musta se riittää, että kaikilla menee vähintään hyvin ja jos jollain menee todella hyvin niin eipä sekään ole toisilta pois. Toki tällaiseen tilanteeseen ei koskaan päästä, jossa kaikilla menee hyvin, mutta nykyistä tasoa pitää nostaa ja köyhyyttä on vähennettävä. Paras ase tähän on kuitenkin työnteko eikä mikään demarimainen loputon tasapäistäminen. Menestymisestä pitää palkita ja se vie yhteiskuntaa eteenpäin.

Ja mikä ongelma syntyy siitä, että "rikkaat" käyttävät yksityisiä terveyspalveluita? Sehän vain vähentää jonoja julkisella puolella ja työllistää ihmisiä.

Kolmanneksi: Yksilön vastuun kasvattaminen ei missään nimessä tarkoita sitä, että ei kannettaisi huolta muista kuin itsestä. Tätä vasemmisto ei tunnu millään tajuavan.

Niin, terveydenhuollon resurssipula on ollut vakava ongelma lamasta lähtien. Ongelmana on ollut se, että Lipposen sinipunat ja Vanhasen punamulta harjoittivat nimenomaan hyvin kokoomuslaista politiikkaa. Muistellaanpa nyt vain viime vaalikaudenkin veronkevennyksiä, joita kokoomusoppositio joutui suorastaan kiittelemään. Tämä politiikka on olennaisessa yhteydessä terveydenhuollon resurssipulaan, mikä ilmeisesti sitten on osa vastuuyhteiskuntaa, koska se on luotu kokoomuslaisella politiikalla.

Minusta tuntuu, että te ette kyllä nyt itsekään ymmärrä, mitä tarkoitatte "holhoamisen" vähentämisellä. Kertokaas nyt aluksi, mitä se on? Onko se jokin mielikuva pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta vai mitä se on? Tietysti monista tuntuu ikävältä, että esimerkiksi korkeamman verotuksen keinoin kaikki joutuvat todella kantamaan vastuuta yhteiskunnasta.

Henkilökohtaisesti en usko marxilaiseen käsitykseen siitä, että paljon ansaitsevat eivät voisi kantaa vastuuta yhteiskunnasta. Näistä holhoamisväitteistä tulee vain aina mieleen, että marxilaisella vasemmistolla ja kokoomuksella on itse asiassa vähän samanlainen maailmankuva: rikkaan ihmisen tai hyvin menestyvän yrityksen luonnollinen toimintatapa on huolehtia vain itsestään, ajamalla mm. mahdollisimman alhaista verotusta, jotta itselle jäisi vielä enemmän käteen.

Ja uskotko nyt aivan tosissasi, että nykytilanteessa ihmiset saavat varallisuudesta riippumatta tasaveroiset terveyspalvelut? Onko se sinun mielestäsi edes tavoiteltavaa? Nykytilanteessa valtio maksaa kela-korvauksia yksityisellä sektorilla käynnistä, vaikka läheskään kaikilla ei ole varaa käydä siellä niidenkään avustuksella. Samaan aikaan julkisella sektorilla on selkeä resurssivaje, uusimman tutkimuksen mukaan jopa eurooppalaisessa mittakaavassa hävettävän vähän resursseja. Tehokkuutta kyllä löytyy, vaikka täällä jaksettiin toista väittää. Toisin sanoen kansalaisten terveyspalvelut ovat jo jossain määrin riippuvaisia varallisuudesta. Näin ei ole aina ollut ja Ruotsissa tilanne on täysin toinen.

Nimimerkki Daespoo on lukenut ilmeisesti yhden kurssin kansantaloustiedettä (lukiossa?) eikä ole ehtinyt vielä siihen vaiheeseen, jossa kerrotaan ettei kysynnän ja tarjonnan laki käytännössä toimikaan. Seuraavalla kurssilla kerrotaan kenties jo pohjoismaisen hyvinvointivaltion talouden rakenteista, saat kenties kuulla myös Milton Friedmanista ja Chicagon koulukunnasta. Se että täällä verrataan jo valtionvarainministerin ja erään nimimerkinkin toimesta pohjoismaista yhteiskuntaa Kuubaan, panee kyllä miettimään koulujen historian ja yhteiskuntaopin opetuksen lisäystarvetta. Täytyy vain toivoa, että kyseessä oli puhdas provosointiyritys (ilmeisesti turha toivo).

 

[jussi_j]

Niin, terveydenhuollon resurssipula on ollut vakava ongelma lamasta lähtien....

PTS:lle on jäänyt jostain eki-sedän puheesta päälle mantra verokevennysten suorasta korreloinnista terveyspalveluiden tason kanssa. Sehän ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta on ihan jees vasuripropagandaa, joka uponnee humalaisempaan kansanosaan.

Se, että yksityisellä terveysasemalla käyntejä tuetaan, on tietenkin tiettyyn rajaan asti ihan perusteltua vaikka kilpailun ylläpitämisellä. Kilpailuhan nimenomaan lisää tuota tehokkuutta. Mitähän kävisi tehokkuudelle, jos yksityiset terveysasemat sosialisoitaisiin ja tehtäisiin kaikille ilmaisiksi, kuten PTS luultavasti toivoo.

 

[Fordél]

Ja uskotko nyt aivan tosissasi, että nykytilanteessa ihmiset saavat varallisuudesta riippumatta tasaveroiset terveyspalvelut? Onko se sinun mielestäsi edes tavoiteltavaa? )

Ei täällä kait kukaan ole sanonutkaan, että ihmiset saavat tällä hetkellä tasa-arvoiset terveyspalvelut. Kuitenkaan se ei ole oikea vertauskohta, että mikä on yksityisen ja julkisen terveyspalveuiden ero, sillä jos joku haluaa yksityisista paveluista maksaa lisähintaa niin se hänelle suotakoot. Sen sijaan ongelma on se, että miten saadaan taattua eri puolilla Suomea kaikille väestöryhmille yhtä hyvät terveyspalvelut ja miten ylipäänsä saadaan parannettua palvelun laatua? Tasa-arvo näissä palveluissa on tottakai tavoteltavaa ja johan lakikin sitä velvoittaa.

 

[Daespoo]

Nimimerkki Daespoo on lukenut ilmeisesti yhden kurssin kansantaloustiedettä (lukiossa?) eikä ole ehtinyt vielä siihen vaiheeseen, jossa kerrotaan ettei kysynnän ja tarjonnan laki käytännössä toimikaan. Seuraavalla kurssilla kerrotaan kenties jo pohjoismaisen hyvinvointivaltion talouden rakenteista, saat kenties kuulla myös Milton Friedmanista ja Chicagon koulukunnasta. Se että täällä verrataan jo valtionvarainministerin ja erään nimimerkinkin toimesta pohjoismaista yhteiskuntaa Kuubaan, panee kyllä miettimään koulujen historian ja yhteiskuntaopin opetuksen lisäystarvetta. Täytyy vain toivoa, että kyseessä oli puhdas provosointiyritys (ilmeisesti turha toivo).

Lukiossa taisi olla jotain talouskursseja ja yläasteella oli kaupalliset aineet mutta kyllä niitä kursseja eniten on ihan kauppakorkeassa tullut luettua, kiitos kysymästä.

Ihan vinkkinä vain että ei varmaan kannata lähteä kyseenalaistamaan kenenkään taloustietämystä silloin kuin oma tietämys ei riitä edes tajuamaan että veronkevennykset eivät tarkoita automaattisesti valtion tulojen pienentymistä. Ymmärrän hyvin että Jatkoajankin vasemmistosiiven taloustieteen ymmärrys on hyvin heikkoa ja pohjautuu pitkälti punapropagandaan mutta jotain rajaa tähänkin kiitos.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta pohjautuu pitkälti laatuun, yrittämiseen, kannustavuuteen ja korkeasti koulutettuun väestöön jotka ovat kaikki Kokoomukselle läheisiä asioita.

Missään vaiheessa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole pohjautunut kateuteen jota vasemmisto vieläkin meille tyrkyttää.