Sosialidemokraatit – SDP

[lihaani]

Ihan vinkkinä vain että ei varmaan kannata lähteä kyseenalaistamaan kenenkään taloustietämystä silloin kuin oma tietämys ei riitä edes tajuamaan että veronkevennykset eivät tarkoita automaattisesti valtion tulojen pienentymistä. Ymmärrän hyvin että Jatkoajankin vasemmistosiiven taloustieteen ymmärrys on hyvin heikkoa ja pohjautuu pitkälti punapropagandaan mutta jotain rajaa tähänkin kiitos..

Tässä veronkevennyskeskustelussa ei voida varmentaa, mikä osuus verokertymän kasvusta on hyvien suhdanteiden tuomaa tulojen lisäystä ja mikä verokevennysten aiheuttamaa taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymistä.

Optimia verojen määrää voidaan haarukoida karkeasti esimerkiksi lineaarisella optimoinnilla. Jokainen differentiaalilaskentaa taitava osaa tämän puolen. Mutta oikeiden lähtöarvojen arviointi on lähinnä arvausta.

Arvaukseni on, että jossain vaiheessa verokertymän määrä BKT:n kasvusta huolimatta alkaa laskea. Silloin ollaankin perinmmäisten kysymysten äärellä. Vaitoehtoja on käsittääkseni viisi:

1. Seurata verokertymän kehitystä palveluiden takaamiseksi. Veroja on oltava valmis myös korottamaan. Se on silti halvempaa kuin velan otto. Velka kun on vain siirrettyä veroa lisänä korkomenot.

2. Tehostaa julkisen sektorin toimintaa. Mistä voidaan tehostaa? Havaintoni on, että ns. suorittava porras tekee työtään monilla sektoreilla aivan äärirajoillaan. Tätä tukevat myös kansainväliset tehokkuustutkimukset. Vaikealta tuntuu karsia sieltä päästä.

Kuntia voidaan yhdistää vielä pontevammin. Kuntien valtionavut tulisi korvamerkitä, jotta kalliita päällekkäisiä toimintoja saadaan järkeistettyä. Terveydenhoidon kapeita erikoisaloja voidan keskittää harvempiin sairaaloihin. Hallintoa voisi keventää paljonkin mutta juuri nämä toimihenkilöt ovat Kokoomuksen ydinkannattajakuntaa.

3.Ulkoistaa ja yksityistää? Jokainen autonsa katsastanut tietää, että yksityistäminen on nostanut hintoja reilusti. Vastoin oikeiston hokemaa yksityinen sektori esimerkiksi koulutus- ja terveyspalvelujen tuottajana on osoittautunut kaikkialla maailmassa kalliiksi ja tehottomaksi. Joten verovarojen säästöä on pitää valtaosa näistä palveluista julkisina.

4. Korottaa asiakasmaksuja. Ongelma on, mistä köyhä maksaa ja miten varallisuutta kontrolloidaan? Kontrollikin maksaa.

5. Antaa julkisten palvelujen rapistua.

Mitä olen tähän ikään mennessä oppinut? Ihminen, minä muiden mukana, on nerokas rationalisoimaan toiveensa ja pelkonsa luonnonlain omaisiksi tosiasioiksi. Jos jollain toisella ihmisellä on vastakkaisia toiveita ja pelkoja niin hän on kapitalisti/vasuri/riistäjä/kommari. (Tarpeeton yliviivataan)

 

[Daespoo]

Tässä veronkevennyskeskustelussa ei voida varmentaa, mikä osuus verokertymän kasvusta on hyvien suhdanteiden tuomaa tulojen lisäystä ja mikä verokevennysten aiheuttamaa taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymistä.

Ei tietenkään mutta ongelma on siinä että tiettyjen vasemmistolaisten kirjoittajien maailmankuvaan veronkevennysten seurauksena tuleva talouskasvu (=verotulojen kasvu) ei mahdu missään muodossa. Veronkevennykset ovat aina tulonsiirto köyhiltä rikkaille.

Ja valtion toimintaa voi tehostaa aivan helvetisti, suurin osa niistä jotka ovat nähneet ministeriöiden/virastojen toimintaa varmaan allekirjoittavat tämän.

 

[Jussih]

3.Ulkoistaa ja yksityistää? Jokainen autonsa katsastanut tietää, että yksityistäminen on nostanut hintoja reilusti. Vastoin oikeiston hokemaa yksityinen sektori esimerkiksi koulutus- ja terveyspalvelujen tuottajana on osoittautunut kaikkialla maailmassa kalliiksi ja tehottomaksi. Joten verovarojen säästöä on pitää valtaosa näistä palveluista julkisina.
(Tarpeeton yliviivataan)

Ennen kuin kommentoin tätä, huomautettakoon, että lihaanin kohdista 1 ja 2 olen suurin piirtein samaa mieltä, etenkin siitä ykkösestä. Muutenkin pitkästä aikaa viesti, jossa yritetään ihan asiallisilla argumenteilla eteenpäin, pinnat siitä. Sitten asiaan.

Kukaan ei väitä, etteikö esimerkiksi yksittäisen hampaan paikkaaminen yksityisellä voisi tulla kalliimmaksi ja olla siten "tehottomampaa" kuin julkisessa terveydenhuollossa. Näin siis jos lasketaan yksittäisen hoitotoimenpiteen hintaa. Mutta jos ajatellaan, että hoitotoimenpiteen maksajana on n. kahdeksantuhannen asukkaan kunta isomman kaupungin vieressä, osoittautuu äkkiä, että on halvempaa maksaa yksittäiset toimenpiteet hieman kalliimpina yksityiselle palvelun tarjoajalle kuin investoida toimitiloihin, välineisiin ja palkata henkilökunta. Etenkin, jos kysymys on hieman harvinaisemmista toimenpiteistä, jolloin kunnalle palkattu jengi olisi suuren osan aikaa tyhjän panttina. Näin siis voidaan tehostaa yksityistämällä.

 

[PTS]

Lukiossa taisi olla jotain talouskursseja ja yläasteella oli kaupalliset aineet mutta kyllä niitä kursseja eniten on ihan kauppakorkeassa tullut luettua, kiitos kysymästä.

Ihan vinkkinä vain että ei varmaan kannata lähteä kyseenalaistamaan kenenkään taloustietämystä silloin kuin oma tietämys ei riitä edes tajuamaan että veronkevennykset eivät tarkoita automaattisesti valtion tulojen pienentymistä. Ymmärrän hyvin että Jatkoajankin vasemmistosiiven taloustieteen ymmärrys on hyvin heikkoa ja pohjautuu pitkälti punapropagandaan mutta jotain rajaa tähänkin kiitos.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta pohjautuu pitkälti laatuun, yrittämiseen, kannustavuuteen ja korkeasti koulutettuun väestöön jotka ovat kaikki Kokoomukselle läheisiä asioita.

Missään vaiheessa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole pohjautunut kateuteen jota vasemmisto vieläkin meille tyrkyttää.

Nyt kyllä täytyy vähän oikaista. Eri mieltä saa olla, mutta totuuden vääristely menee jo liian pitkälle. Minä en ole ikinä enkä missään sanonut, etteikö veroalennuksia voida käyttää suhdannepoliittisena toimenpiteenä. Se on yksi keino saada kulutuskysyntä nousuun myös keynesiläisen suuntauksen pohjalta. Kauppakorkeatasolla ei ilmeisesti kuitenkaan opeteta sitä, että veronalennukset eivät automaattisesti ole kasvanut talouskasvu. Ne eivät myöskään ole ainut syy korkealle talouskasvulle.

Pohjoismaisten yhteiskuntien talouskasvu on ollut suhteellisen korkeaa, vaikka meillä onkin ollut perinteisesti Euroopan korkein verotusaste. Toisaalta on myös niin, ettei yhteiskunnan hyvinvointia edes mitata pelkällä talouskasvulla, ei varsinkaan ilmastonmuutoksen uhkan alla. Aika naiivi saa olla, jos väittää etteivät veroalennukset ole olleet myös tiettyjen ryhmien omien intressien ajamista, eivät pelkkä suhdannepoliittinen toimi. Kyllä siinä on ollut osin kyse ihan selkeästä arvovalinnasta esimerkiksi terveydenhoidon ja poliisin sekä veronkevennysten välillä.

Miksi kokoomus, jonka jäsenistö on keskimäärin muiden puolueiden vastaavaa varakkaampaa, ajaa verotusasteen laskua? Ei kysymys ole ainoastaan suhdannepolitiikasta. Yksi syy on se niin sanottu "holhouksen" vähentäminen, koska näin varakkaammille jää entistä enemmän valinnan vapautta minne rahansa käyttää (oletuksena että painopiste ylimmissä tuloluokissa). Ei tarvitsekaan tukea niiden "luusereiden" terveydenhoitoa.

Kaksi viimeistä kappaletta ovat, etten sanoisi, historialliset tosiseikat unohtavia. Kenenkäs tutkimukselle väitteesi perustuvat? Olisi mielenkiintoista tietää, sillä nehän kuulostavat suorastaan mullistavilta. Jos me nyt puhumme siitä hyvinvointivaltiosta, jossa on esimerkiksi universaalit julkiset terveyspalvelut, progressiivinen verotus ja jossa tehdään tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Kaikki kolme periaatetta ovat muuten tällä hetkellä ainakin jollain tasolla vaakalaudalla.

Kuitenkaan se ei ole oikea vertauskohta, että mikä on yksityisen ja julkisen terveyspalveuiden ero, sillä jos joku haluaa yksityisista paveluista maksaa lisähintaa niin se hänelle suotakoot.

Näin se on, kun haluaa oikein kauniisti ilmaista sen, että varakkaammilla on mahdollisuus päästä esimerkiksi nopeammin tärkeään leikkaukseen. Samaan aikaan valtio ei panosta tarpeeksi julkiseen terveydenhoitoon, ja maksaa kela-korvauksia etuoikeutetuille.

Kysyt, miten ylipäätään saadaan parannettua palvelujen laatua? Miten olisi lisäresurssit? Toistan, uusimman tutkimuksen mukaan suomalainen terveydenhuolto toimii kaikkein tehokkaimmin vertailussa mukana olleista maista. Hoitotulokset ovat vasta seitsemänneksi parhaita, koska resurssit ovat vertailumaiden alhaisimmat!

Jankkaukseksi tämä keskustelu kyllä aina tuntuu menevän. Ehkä siksi se onkin niin hauskaa, saa kumota samat argumentit yhä uudelleen. Aika masokistiselta ja ennen kaikkea ajan haaskaukselta tämä vain tuntuu. Panee vain jostain syystä yhä uudelleen ärsyttämään tämän keskustelupalstan kokoomusharmonia, jossa ajattelu heitetään romukoppaan. Heh, huvinsa kullakin, ehkä minäkin vähitellen luovutan.

 

[Fordél]

Näin se on, kun haluaa oikein kauniisti ilmaista sen, että varakkaammilla on mahdollisuus päästä esimerkiksi nopeammin tärkeään leikkaukseen. Samaan aikaan valtio ei panosta tarpeeksi julkiseen terveydenhoitoon, ja maksaa kela-korvauksia etuoikeutetuille.

Eikai se ole julkisen terveydenhuollon käyttäjältä pois, jos toinen pääsee yksityisellä sektorilla nopeammin hoitoon? Tärkeintä on varmistaa se, että se julkista terveydenhuollon käyttäjäkin pääsee ajoissa laadukkaaseen hoitoon.

Yksityisten hoitojen tukeminenkin on perusteltua jo siltä kannalta, että niiden avulla saadaan vähennettyä julkisen puolen jonoja ja ruuhkia. Samalla työllistetään paljon ihmisiä.

Kysyt, miten ylipäätään saadaan parannettua palvelujen laatua? Miten olisi lisäresurssit? Toistan, uusimman tutkimuksen mukaan suomalainen terveydenhuolto toimii kaikkein tehokkaimmin vertailussa mukana olleista maista. Hoitotulokset ovat vasta seitsemänneksi parhaita, koska resurssit ovat vertailumaiden alhaisimmat!

Täysin samaa mieltä eikä mitään lisättävää.

 

[PTS]

Eikai se ole julkisen terveydenhuollon käyttäjältä pois, jos toinen pääsee yksityisellä sektorilla nopeammin hoitoon? Tärkeintä on varmistaa se, että se julkista terveydenhuollon käyttäjäkin pääsee ajoissa laadukkaaseen hoitoon.

Yksityisten hoitojen tukeminenkin on perusteltua jo siltä kannalta, että niiden avulla saadaan vähennettyä julkisen puolen jonoja ja ruuhkia. Samalla työllistetään paljon ihmisiä.

Juu, eihän tämäkään ole mikään yksinkertainen asia. Siinä on vain minusta periaatteellinen ristiriita, jos tuetaan samaan aikaan palvelua, jota vain osa kansalaisista voi todellisuudessa hyödyntää, kun samaan aikaan saman rahasumman voisi laittaa julkiseen terveydenhoitoon. Samahan se on työllisyyden kanssa: Miksei työllistetä julkiselle puolelle kela-korvaus-rahalla, kun hoitajista ja lääkäreistä on huutava pula?

Yksityinen terveyssektori on vapaassa demokraattisessa maassa sallittua liiketoimintaa, mikä ei tule tietenkään koskaan täysin katoamaan. Eri asia kuitenkin on, kannattaako valtion tukea sitä sen sijaan että rahat sijoitettaisiin julkiselle puolelle.

Kiitos vain asiallisesta vastauksesta ja terveydenhuollon perusongelmien myöntämisestä. Eivät asiat ole ikinä mustavalkoisia. Tässä keskustelussa nyt vain on ollut vähän niin, että kun Jussit ja Daespoot ovat heitelleet kaikennäköisiä väitteitä, niin itsekin on innostunut heittämään takaisin. Minä haluaisin kyllä keskustella hyvinvointivaltion rakenteista ilman sen kummempaa yksinkertaistamista. En ole henkilökohtaisesti minkään puolueen jäsen ja sosialidemokraattien sijaan äänestin viime vaaleissa erästä pienempää hallituspuoluetta. Silti mielestäni demarivetoinen punamultayhteistyö on realistisesti ajateltuna ainut tie, joka voi pelastaa hyvinvointivaltion rakenteet.

 

[Fordél]

Juu, eihän tämäkään ole mikään yksinkertainen asia. Siinä on vain minusta periaatteellinen ristiriita, jos tuetaan samaan aikaan palvelua, jota vain osa kansalaisista voi todellisuudessa hyödyntää, kun samaan aikaan saman rahasumman voisi laittaa julkiseen terveydenhoitoon..

Itse en näe mitään periaatteellista ristiriitaa, sillä jonojen väheneminen julkiselta puolelta hyödyttää myös niitä kansalaisia, joilla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin. Itse kuulun juuri näihin eikä se mua haittaa tippaakaan.

Minä haluaisin kyllä keskustella hyvinvointivaltion rakenteista ilman sen kummempaa yksinkertaistamista. En ole henkilökohtaisesti minkään puolueen jäsen ja sosialidemokraattien sijaan äänestin viime vaaleissa erästä pienempää hallituspuoluetta. Silti mielestäni demarivetoinen punamultayhteistyö on realistisesti ajateltuna ainut tie, joka voi pelastaa hyvinvointivaltion rakenteet.

Itse olen äänestänyt pääasiassa vihreitä, mutta oikeastaan vain noiden ympäristöasioiden takia, jotka koen hyvin tärkeiksi. Muussa politiikassa en ole varmastikaan heidän linjalla vaan ajatusmaailmani on melko kokoomuslainen kuten kirjoituksista varmasti huomaa. Silti koen, että vasemmistolle on aina tarvetta tasapainottamassa politiikan kenttää. Osa täällä taas tuntuu olevan järjestään sitä vastaan mitä vasemmalta tulee, mutta itse koitan olla avoimempi. Tämän yhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan paljon erilaisia ajatuksia ja se on ihan sama miltä suunnalta ne tulevat.

Kuitenkin hyvinvointivaltion rakentamisessa ja kehittämisessä uskon, että myös oikeistolla on paljon tähän annettavaa. Sen sijaan itse ihmettelen sitä, että vasemmalta puolelta halutaan koko ajan pitää kiinni nykyisistä rakenteista vaikka mielestäni nyt pitää löytää se uusi malli, jolla pärjätään tulevaisuudessa. Nykyistä mallia pitää kehittää eikä kynsin ja hampain pitää siitä kiinni. Kuitenkin tämä nykyinen malli on vain oman aikansa tuote ja nyt vaaditaan uuden ajan tuotetta. Meidän pitää keksiä keino miten "pelastaa" ihmiset eikä rakenteet.

 

[bozik]

Minä haluaisin kyllä keskustella hyvinvointivaltion rakenteista ilman sen kummempaa yksinkertaistamista.... Silti mielestäni demarivetoinen punamultayhteistyö on realistisesti ajateltuna ainut tie, joka voi pelastaa hyvinvointivaltion rakenteet.

Tässä demarivetoisessa hyvinvointivaltion rakenteiden puolustamisessa tai pelastamisessa on se perustavanlaatuinen ongelma, että siinä ei juurikaan huomioida yhteiskunnassa ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Yleisen käsityksen mukaan hyvinvointivaltion luominen alkoi toden teolla 60-luvulla ja jatkui siitä sitten käytännössä lamaan asti. Koko tuolle ajanjaksolle oli tunnusomaista se, että väestöstä työikäisiä oli prosentuaalisesti mitattuna todella paljon.

Nyt on tapahtunut ja tapahtumassa tämän suhteen aivan ratkaiseva muutos. Millään siirtolaisuudella, eläkeiän nostamisella tai muullakaan tuskin pystytään merkittävästi vaikuttamaan siihen, että työikäisiä on suhteessa "huollettaviin" yhä vähemmän. Kun perinteinen pohjoismainen hyvinvointivaltio rakentuu pitkälti suuren julkisen sektorin ja sen tuottamien palvelujen varaan niin ollaan auttamatta tilanteessa, jossa jo pelkästään työvoiman riittävyys edellyttää julkisen sektorin karsimista. Tästä ilmiöstä on lukuisia erilaisia tutkimuksia ja arvioita, yksi kärjistetty on sellainen, jossa todetaan että mikäli julkinen terveydenhuolto todella pyrittäisiin pitämään kattavana ja kaikille saatavana tämä edellyttäisi, että puolet jommasta kummasta sukupuolesta (käytännössä tytöt/naiset) hakeutuisivat peruskoulutuksen jälkeen julkiselle sektorille terveydenhuollon palvelukseen. Jokainen ymmärtää, ettei tällainen ole mahdollista.

Kyllä Suomessa on ennakkoluulottomasti vaan hylättävä vanhanmallinen hyvinvointiyhteiskunta ja korvattava se uudenlaisella hyvinvointiyhteiskunnalla, jossa yksilöiden vastuuta kasvatetaan.

 

[Yläpesä]

Tässä demarivetoisessa hyvinvointivaltion rakenteiden puolustamisessa tai pelastamisessa on se perustavanlaatuinen ongelma, että siinä ei juurikaan huomioida yhteiskunnassa ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Olen täsmälleen samoilla linjoilla mutta mielestäni on aivan tarkoitushakuista että julkisessa keskustelussa tämä rationalisointipuhe kohdistuu pääosin sos-ter-sektorille, kun aivan samat kuprut, tehottomuudet, hallintorasvat ym. koskevat niin puolustushallintoa, infratruktuuria kuin vaikka superministeriö TEMin alaa. Ei meillä ole jatkossa vara pitää nykyistä koko maan tieverkostoa, asevelvollisuusarmeijaa, tuhlailevaa teknologiatutkimustoimintaa jne. Uusiksi menee koko sapluuna.

Huoltosuhteen (joka antaa poikkielikkauskuvan yhteiskunnan tasolla siitä hetkestä) lisäksi on syytä huomata kuinka henkilön elämänkaaren työllisyydessä on tapahtunut muutos: kouluja käydään kolmikymppisiksi ja eläkkeelle lähdetään korkeakoulutettuina asiantuntijoina kuudenkympin korvilla vastaväitteistä huolimatta ja sitten eletään yli kahdeksankymppisiksi (sairastaen loppuvuosina aiempaa enemmän ja vakavampia sairauksia joiden hoidot ovat entistä kalliimpia). Työn osuus elämänurasta kattaa siis 30/80. 50 vuotta nautitaan eduista.

Johtopäätöksiä on useampia kuin vastuun otto itsestä. Alas palautettu vastuu tarkoittaa melko pian sitä että se siirtyy läheisille. Puolisoiden, lasten, sukulaisten on syytä varautua entistä useammin siihen että palkkatyönsä lisäksi heidän kuuluu hoitaa sairasta/vammaista läheistään ehkä pientä korvausta vastaan. Lisäksi etuisuuksien tasoja tarkistetaan. Eläkkeet eivät tule olemaan nykyisellä tasollaan kymmenen vuoden kuluttua. Tuskinpa sairauskorvauksetkaan. Ne asetetaan tasolle, joka motivoi palaamaan työuralle mahdollisimman nopeasti. Kaikkia hoitomuotoja ei kustanneta, vaan vain edullisin. Kaikkia sairauksia ei kustanneta, vaan ne porrastetaan omvastuullisuuden/vakavuuden mukaisesti. Itse aiheutetut ja non-invalidisoivat kohtalot jäävät itselle, eli perheelle ja läheisille.

 

[E]

1. Seurata verokertymän kehitystä palveluiden takaamiseksi. Veroja on oltava valmis myös korottamaan. Se on silti halvempaa kuin velan otto. Velka kun on vain siirrettyä veroa lisänä korkomenot.

Tästä pitää olla vahvasti eri mieltä. On tilanteita, joissa velan otto on todella väärä lähestymistapa - varsinkin mikäli ollaan jo suurimmaksi osaksi velalla rahoitetussa taloudessa, mutta verotuksen korottaminen velanoton vastineeksi ei todellakaan ole aina halvempaa kuin velan ottaminen.

Jos kyseinen velka on valtiontalouden kannalta sijoitettavissa tuottavammin kuin velan hoitomenot ovat, velan otto on jopa järkevää. Jos verojen korotuksesta aiheutuvat haitat valtiontalouden kehittymiselle ovat suuremmat kuin velasta aiheutuvat kustannukset, velkaantuminen on jopa fiksua.

 

[masaman]

Eikai se ole julkisen terveydenhuollon käyttäjältä pois, jos toinen pääsee yksityisellä sektorilla nopeammin hoitoon? Tärkeintä on varmistaa se, että se julkista terveydenhuollon käyttäjäkin pääsee ajoissa laadukkaaseen hoitoon.

Yksityisten hoitojen tukeminenkin on perusteltua jo siltä kannalta, että niiden avulla saadaan vähennettyä julkisen puolen jonoja ja ruuhkia. Samalla työllistetään paljon ihmisiä.

Nyt pitää hieman toppuutella. Tällä hetkellä julkisella puolella terveydenhuollossa jonot ovat monessa paikkaa ihan mahdottomat. Vaikkapa Helsingin hammaslääkärille saa odottaa hyvässä lykyssä 3-5 kertaa niin kauan kuin laki määrää. Monesti myös tilanne hoidetaan näennäisesti lain mukaan, eli ensimmäinen kerta saadaan juuri 6kk:n sisään, mutta sitten kun pitäisi aloittaa hoitokerrat, ne saadaankin vasta 1-2 vuoden päähän.

Kysyn tämän nyt tällä palstalla vissiinkin 3:tta kertaa. Mitä Kokoomus ja tämän hetkinen hallitus kykenee nyt sitten tekemään niin paljon paremmin, että nämä pienempien kaupunkien ja kylien vanhustenhoito, psykiatrinen puoli ym. toimisivat tehokkaammin?

RAY oli hyvä apuväline näille yksityisille hoitolaitoksille, mutta kas kummaa!! Se väärentääkin kilpailua, että RAY tukee esim. Lehtimäen opistoa (se, jossa insuliinilla sohittiin) ja näin ollen koulutettua väkeä ei kyetä palkkaamaan, koska ei ole tulijoita sillä rahalla, jota opisto tarjoaa.

Ovatko nämäkin asiat sellaisia, kuten CP-nuorten hoitaminen, vanhusten palvelutalojen tuottaminen ym. sellaisia asioita, joissa pitää miettiä sitä, että kilpailuviranomainen niihin puuttuu? Kun meillä oli loistava tapa tukea näitä aloja RAY:n kautta niin sitten se hävitettiin kuin pieru Saharaan.

Kiitti vitusti EU!

 

[masaman]

kouluja käydään kolmikymppisiksi ja eläkkeelle lähdetään korkeakoulutettuina asiantuntijoina kuudenkympin korvilla vastaväitteistä huolimatta ja sitten eletään yli kahdeksankymppisiksi (sairastaen loppuvuosina aiempaa enemmän ja vakavampia sairauksia joiden hoidot ovat entistä kalliimpia). Työn osuus elämänurasta kattaa siis 30/80. 50 vuotta nautitaan eduista.

No nythän nimenomaan koetetaan saada halukkaita ammattikouluihin opettelemaan kädentaitoja, jotta osaaminen ei vääjäämättä häviä vieraskielisille. Tällä hetkellähän kannattaakin työskennellä vaikkapa putkimiehenä, kuin esim fysioterapeuttina <-paska palkka ja 3,5 koulut päälle. Ts. esimerkkisi henkilöt ovat korkeasti koulutettuja ja yleensä (käsitykseni mukaan) hallituspuolueiden kannattajia. Eli nämä henkilöt pitäisi saada takaisin sorvin ääreen, mutta heillä ei liene siihen halua, tahi tarvetta.

Tämä taas kääntyy lopulta siihen, että persaukisimmat (heikommin koulutetut) tulevat työskentelemään pitempään ja tätä kautta kustantavat 60 eläkkeelle menevien palvelut.

Johtopäätöksiä on useampia kuin vastuun otto itsestä. Alas palautettu vastuu tarkoittaa melko pian sitä että se siirtyy läheisille. Puolisoiden, lasten, sukulaisten on syytä varautua entistä useammin siihen että palkkatyönsä lisäksi heidän kuuluu hoitaa sairasta/vammaista läheistään ehkä pientä korvausta vastaan. Lisäksi etuisuuksien tasoja tarkistetaan. Eläkkeet eivät tule olemaan nykyisellä tasollaan kymmenen vuoden kuluttua. Tuskinpa sairauskorvauksetkaan. Ne asetetaan tasolle, joka motivoi palaamaan työuralle mahdollisimman nopeasti. Kaikkia hoitomuotoja ei kustanneta, vaan vain edullisin. Kaikkia sairauksia ei kustanneta, vaan ne porrastetaan omvastuullisuuden/vakavuuden mukaisesti. Itse aiheutetut ja non-invalidisoivat kohtalot jäävät itselle, eli perheelle ja läheisille.

No näinhän se on jo nyt, kuten tiedät. Nyt sen verran totuutta tähän, että sairaskorvaukset, esim. sairaseläke on siitä syystä korkea, että henkilölle on tapahtunut työikäisenä jotakin niin traagista, että työelämään paluu on ollut mahdotonta, joten tästä "korkeasta" sairaseläkkeestä vakuutusyhtiöt maksavat puolet, mikäli vakuutukset on kunnossa, ja mikäli ei ole jääkiekkomaalivahti Helanen.

Entäs sitten jos ei ole läheisiä? Ei perhettä, ei sukulaisia? Vitun hienoa, on meinaan yksi tapaus ollut, ei siitä sen enempää yksityiskohtia, mutta ei perkele kyllä asiat hoituneet sitten millään.

Ja kuka vakavuuden lopulta arvioi? Lääkäri joka hoitaa, vai vakuutusyhtiön lääkäri, joka lukee papereista <- tämä ei ole edes urbaania legendaa, jos siellä nyt joku tuhahti.

Toisaalta meillä on ollut vahvoja teollisuuden aloja, joilla on kustannettu pienten kuntien talous ja nyt sitten omistavat osapuolet pistävät ne lihoiksi. Sitähän tässä haettiin UPM -touhuissakin, että maaseutu autioituu ja massat valuvat etelään. Kuinka kauan menee ihmisillä tajuta, että ei sinne kannata raahata koko Suomea asumaan, jonnekin Espooseen, koska siinä ei ole mitään järkeä!

 

[jussi_j]

... Sitähän tässä haettiin UPM -touhuissakin, että maaseutu autioituu ja massat valuvat etelään....

Vaikka kirjoittaisi kuinka hyvää tekstiä ja kovaa asiaa, niin ainakin minulla jää varsinainen asia sisäistämättä tällaisten älyttömien heittojen jälkeen.

Tuosta lainauksestasi. Siis kuka haki? Miksi haki? Ketä hyötyy tuosta massojen valumisesta etelään?

 

[Fordél]

Kysyn tämän nyt tällä palstalla vissiinkin 3:tta kertaa. Mitä Kokoomus ja tämän hetkinen hallitus kykenee nyt sitten tekemään niin paljon paremmin, että nämä pienempien kaupunkien ja kylien vanhustenhoito, psykiatrinen puoli ym. toimisivat tehokkaammin?

Ilmeisesti siellä on jo alettu viettämään juhannusta eli jos vain jaksat lukea tätä ketjua niin ymmärrät, että kyse ei ole tehokkuudesta. Se on esimerkiksi suomalaisissa julkisen puolen terveydenhuollon palveluissa todella hyvällä tasolla. Nyt kaivataan lisää resursseja.

Kiitti vitusti EU!

Hyvää juhannusta sinnekin!

 

[bozik]

Johtopäätöksiä on useampia kuin vastuun otto itsestä. Alas palautettu vastuu tarkoittaa melko pian sitä että se siirtyy läheisille. Puolisoiden, lasten, sukulaisten on syytä varautua entistä useammin siihen että palkkatyönsä lisäksi heidän kuuluu hoitaa sairasta/vammaista läheistään ehkä pientä korvausta vastaan.

Ei välttämättä näin. Vaikka kuva tulevaisuudesta onkin suhteellisen synkkä niin on hyvä muistaa se, että ensimmäisen kerran Suomen historiassa eläkkeelle siirtyy sukupolvi, jolla on omaisuuutta ja säästöjä. Näin ollen on ihan perusteltua odottaa, että eläkkeelle siirtyvät käyttävät osan keräämästään omaisuudesta omaan hoitoonsa. Jos oikein positiiviseksi heittäytyy niin tuossahan syntyy kokonaan uudet markkinat, kun varallisuutta omaavat ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Erilaisille hoiva- ja hyvinvointipalveluille syntyy kysyntää ja sitä kautta toivottavasti uutta yrittämistä.

 

[Yläpesä]

Ei välttämättä näin. Vaikka kuva tulevaisuudesta onkin suhteellisen synkkä niin on hyvä muistaa se, että ensimmäisen kerran Suomen historiassa eläkkeelle siirtyy sukupolvi, jolla on omaisuuutta ja säästöjä. Näin ollen on ihan perusteltua odottaa, että eläkkeelle siirtyvät käyttävät osan keräämästään omaisuudesta omaan hoitoonsa. Jos oikein positiiviseksi heittäytyy niin tuossahan syntyy kokonaan uudet markkinat, kun varallisuutta omaavat ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Erilaisille hoiva- ja hyvinvointipalveluille syntyy kysyntää ja sitä kautta toivottavasti uutta yrittämistä.

Aivan oikein havainnoitu, mutta tämän itseen panostamisen suhteellisesta osuudesta ei ole vielä paljoa osviittaa. Toki on esitetty arvioita, että nyt eläkkeelle siirtynyt polvi on viimeinen, jonka elintaso jäi lapsiaan heikommaksi, ja jatkossa asetelmat ovat toisin päin, mutta tämä taitaa olla vain kateellista demaripropagandaa riippumatta siitä esittääkö kommentteja tamperelainen dosentti vai kekä ja onko kuulijalla riittävästi luettuja makroekonomian pääsykoekirjan sivuja.

 

[Daespoo]

Kuka on nuo arviot esittänyt?

 

[masaman]

Kuka on nuo arviot esittänyt?

Nyt on pakko laittaa tämä muistiin. Henkilö joka ei itse vastaa lähdekyselyihin juuri koskaan vaivautuu tavallisen tahvon tasolle! Hieno päivä Daespoolle, vielä hienompi ihmiskunnalle! God bless America!

 

[PTS]

Tässä demarivetoisessa hyvinvointivaltion rakenteiden puolustamisessa tai pelastamisessa on se perustavanlaatuinen ongelma, että siinä ei juurikaan huomioida yhteiskunnassa ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Yleisen käsityksen mukaan hyvinvointivaltion luominen alkoi toden teolla 60-luvulla ja jatkui siitä sitten käytännössä lamaan asti. Koko tuolle ajanjaksolle oli tunnusomaista se, että väestöstä työikäisiä oli prosentuaalisesti mitattuna todella paljon.

Nyt on tapahtunut ja tapahtumassa tämän suhteen aivan ratkaiseva muutos. Millään siirtolaisuudella, eläkeiän nostamisella tai muullakaan tuskin pystytään merkittävästi vaikuttamaan siihen, että työikäisiä on suhteessa "huollettaviin" yhä vähemmän. Kun perinteinen pohjoismainen hyvinvointivaltio rakentuu pitkälti suuren julkisen sektorin ja sen tuottamien palvelujen varaan niin ollaan auttamatta tilanteessa, jossa jo pelkästään työvoiman riittävyys edellyttää julkisen sektorin karsimista. Tästä ilmiöstä on lukuisia erilaisia tutkimuksia ja arvioita, yksi kärjistetty on sellainen, jossa todetaan että mikäli julkinen terveydenhuolto todella pyrittäisiin pitämään kattavana ja kaikille saatavana tämä edellyttäisi, että puolet jommasta kummasta sukupuolesta (käytännössä tytöt/naiset) hakeutuisivat peruskoulutuksen jälkeen julkiselle sektorille terveydenhuollon palvelukseen. Jokainen ymmärtää, ettei tällainen ole mahdollista.

Kyllä Suomessa on ennakkoluulottomasti vaan hylättävä vanhanmallinen hyvinvointiyhteiskunta ja korvattava se uudenlaisella hyvinvointiyhteiskunnalla, jossa yksilöiden vastuuta kasvatetaan.

Tässä päästäänkin yhteen mielenkiintoiseen kysymykseen, miksi ja kenen näkökulmasta suomalainen media, erityisesti Aamulehti ja Suomen Kuvalehti, antavat nimenomaan tämän kuvan, että sosialidemokraattisella politiikalla ei voi vastata tulevaisuuden haasteisiin? Tällaisessa väitteessä näkyy juuri se, että poliittisen agendan määrittää tällä hetkellä (jo ennen porvarihallitusta) poliittinen keskustaoikeisto, toki pohjoismaisen painotuksen kera.

Miksei uudistuksia tehdä pohjoismaisesta näkökulmasta, mikä tekee muka jostain brittiläisestä yhteiskunnasta valmiimman tulevaisuuden haasteisiin? Sen kuvan nimittäin todella saa Blairin politiikkaa kehuttaessa, hän "uudisti jämähtäneen työväenpuolueen". Brittiläisen yhteiskunnan syvistä sosiaalisista ongelmista ei puhuta halaistua sanaa.

Huoltosuhde on yksi sosiaalipoliittisesti perustavanlaatuisemmista kysymyksistä lähivuosina. Minusta on suoraan sanottuna kyllä aika huvittavaa, että tietyt piirit (ja puolueet itse) antavat sen kuvan, että porvaripuolueilta nimenomaan tulevaisuuteen katsovat ja suorastaan avartavat näkökulmat. Huvittavalta tuntuu, kun Helsingin kokoomuslainen kaupunginjohtaja on ilmastonmuutoksen edessä jopa sitä mieltä, että autoilua ei tulisi vähentää vaan lisätä.

Katsotaan nyt vaikka ikärakenteen muutosta ja siitä seuraavaa sosiaalimenojen kasvupainetta. Miten ihmeessä yhtälöön mahtuu se, että voidaan laskea jatkuvasti veroastetta, jos tyhmäkin näkee, että esimerkiksi terveydenhuolto tarvitsee lisää rahaa? Mitä tulee henkilökunnan riittämättömyyteen, niin ikärakenteen muutos on edessä kaikkialla Länsi-Euroopassa. Se ei ole todellakaan syy, sille miksi Ruotsissa on tälläkin hetkellä hoitajia ja lääkäreitä huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Kun tullaan taas siihen, että esimerkiksi vanhusten kotihoidon määrää on perusteltua lisätä esimerkiksi huoltosuhteen ja mielestäni myös aivan hoidollisista syistä, ei sekään tapahdu ilmaiseksi. Kyllä omaishoidon tuki tai vanhuksille tarjottavat palvelut rahoitetaan verovaroista. Jos ei rahoiteta, köyhemmät vanhukset jäävät varallisuutensa perusteella eriarvoiseen asemaan. Markkinat eivät taatusti kohtele ihmisiä tasapuolisesti.

Mitä tulee taas nimenomaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion mahdollisuuteen pärjätä ikörakenteen vanhenemisessa, niin naisten suurempi osuus työmarkkinoilla tekee niistä tässä suhteessa keskieurooppalaisia tai anglosaksisia maita paremmin valmistautuneita muutokseen. Sitten muuten tullaan taas työllisyyspolitiikkaan, työvoima loppuu, mutta meillä on silti aivan liian korkea työttömyysaste. Miksei kaivettaisi esille täystyöllisyyden tavoitetta ja koulutettaisi näitä ihmisiä julkiselle sektorille esimerkiksi vanhustyöhön?

Minusta ”vastuuta voi siirtää yksilöille” niin kauan kuin se on perusteltua siitä näkökulmasta, että mahdollisimman laaja hyvinvointi taataan. Käytännön esimerkit yhteiskuntakehityksestä osoittavat, että vahva julkinen sektori ja suhteellisen korkea verotusaste takaavat näin yksinkertaistettuna parhaan yhteiskuntakehityksen.

 

[Yläpesä]

Katsotaan nyt vaikka ikärakenteen muutosta ja siitä seuraavaa sosiaalimenojen kasvupainetta. Miten ihmeessä yhtälöön mahtuu se, että voidaan laskea jatkuvasti veroastetta, jos tyhmäkin näkee, että esimerkiksi terveydenhuolto tarvitsee lisää rahaa?

Kun tullaan taas siihen, että esimerkiksi vanhusten kotihoidon määrää on perusteltua lisätä esimerkiksi huoltosuhteen ja mielestäni myös aivan hoidollisista syistä, ei sekään tapahdu ilmaiseksi. Kyllä omaishoidon tuki tai vanhuksille tarjottavat palvelut rahoitetaan verovaroista. Jos ei rahoiteta, köyhemmät vanhukset jäävät varallisuutensa perusteella eriarvoiseen asemaan. Markkinat eivät taatusti kohtele ihmisiä tasapuolisesti.

Koska luen Aamulehteä säännöllisesti ja pidän sitä parhaimpana kotimaisena ajan hermolla olevana päivälehtenä, en jaa näkemystäsi sen aatevärittyneisyydestä.

Tyhmäkin näkee sen että kasvavat vaatimukset, koveneva laatutaso ja alenevat asiakasmaksut eivät muodosta toimivaa yhtälöä. Mutta kuka on sanonut että jatkossa tarjotaan samoja (samanlaajuisia, samalaatuisia) palveluita (ikä)ihmisille? Pidän itse luonnonlain kaltaisena välttämättömyytenä että sekä määrästä että laadusta tingitään vielä ankarasti. 2040 eläkeläinen ei humputtele kuntoutuskursseilla, osallistu virkistyshenkiselle bingoristeilylle, käy jumpparilla ja nauti kotiavusta (ym. ym). Tulevat vanhuspolvet eivät enää myöskään voi vedota omatuntotekijään (me rakensimme sodan jälkeen Suomen teille pullamössöille) jolla on hyvitetty moninaiset yltäkylläiset elämänlaatupalvelut. Kun sitä pääomaa ja varantoa on kertynyt elämän varrella sattumoisin onnekkaasti ja sopivasti niin siitä on sitten hyvä maksella näitä palveluitakin. Kulttuurinmuutos on iso ja sen myötä syntyy paljon uutta toimeliaisuutta yrityspuolella. Huomisen vanhukset joutuvat ja haluavat ostaa ne palvelut, joita he viimeiset vuosikymmenet ovat joutuneet ruinaamaan, jonottamaan ja jopa käräjöimään.

Markkinat kohtelevat kyllä maksajia tasaveroisesti.

Das Espoo: ne arviot olivat Esko Seppäseltä, Jaakko Laaksolta ja Haloskalta. Jatka uniasi.

 

[Jussih]

Katsotaan nyt vaikka ikärakenteen muutosta ja siitä seuraavaa sosiaalimenojen kasvupainetta. Miten ihmeessä yhtälöön mahtuu se, että voidaan laskea jatkuvasti veroastetta, jos tyhmäkin näkee, että esimerkiksi terveydenhuolto tarvitsee lisää rahaa?

Niin hyvä PTS. Muutama talouteen liittyvä seikka:

1. veroasteen muutokset (nousu tai lasku) eivät suoraan lisää tai vähennä valtion verokertymää. Palvelut maksetaan tästä verokertymästä, ei veroasteesta, sillä vanha Spedesketsistä tuttu tosiasia, että prosentit eivät käy maksuvälineenä kaupassa pitää edelleen paikkansa.

2. Miten veroasteen lasku sitten voisi muka korottaa verokertymää (eli kasvattaa valtion kassaa). No otetaanpa esimerkki:

Keijo Kirvesmies ei jumaloi veroja, eteenkään ylimääräisistä hommista mätkähtävää 50 prossan lisäprosenttia. Niinpä Matti Merkonomin kysyessä viitsisikö Keijo käydä tekemässä pienen remonttikeikan hänen mökillään, Keijo sanoo ei tai vaihtoehtoisesti tekee keikan pimeästi. Jos veroaste olisi alhaisempi ja ennen muuta lisätyöstä ei rankaistaisi, moni harkitsisi työnteon lisäämistä, joka korottaisi verokertymää.

Hönttiesimerkkinä jos jaettava kakku on 50 miljoonaa ja valtio vie siitä 40 prosenttia, saa valtio fyffeä 20 miljoonaa. Jos kakku kasvaakin 60 miljoonaan ja valtio ottaa siitä vain 35 prossaa, on valtion saama fyffekasa 21 miljoonaa. Siis miljoonan enemmän vaikka veroaste on kokonaista viisi prosenttia alhaisempi!

3. Olisiko sitten todellisuudessa enemmän työhalukkaita pienemmällä verotuksella?

Kyllä olisi, esimerkiksi allekirjoittanut jättää välillä keikkoja väliin, koska ei kehtaa pyytää niin paljoa palkkiota, että se verojen jälkeen kannattaisi. Lisäksi huomautettakoon, että ns. harmaan talouden (=veronkierron) osuudeksi on arvioitu jopa kahdeksan miljardia euroa vuosittain. Jos edes osa tästä saataisiin kohtuullisemmalla verotuksella käyttöön, olisi se merkittävä tekijä verokertymän kannalta.

4. Mitä vielä?

No sitä, että jos minä maksaisin kuussa 500 euroa vähemmän veroa, se ei tarkoita, että valtio menettäisi 500, sillä en suinkaan iskisi niitä fyffejä patjan täytteeksi, vaan pistäisin rahan takaisin kiertoon kuluttamalla. Jos vaikka intoutuisin ostamaan uuden nojatuolin, imaisisi valtio heti takaisin 22% eli 110 euroa tästä summasta. Samalla lisäisin busineksen vireyttä ja loisin lisää työpaikkoja (=uusia veronmaksajia = lisää tuloja valtiolle). Comprende?


Tämä on tietenkin ns. yksinkertaistettu malli. Tosiasia on yhtälailla se, ettei verotuksen pienentäminen loputtomasti kasvata verokertymää, vaan jossain kohtaa tulee vastaan piste, jossa lisäkevennykset alkavat leikkaamaan verokertymää. Suomessa tähän maagiseen pisteeseen on kuitenkin matkaa useamman prosenttiyksikön verran.

 

[-Mercury-]

ylimääräisistä hommista mätkähtävää 50 prossan lisäprosenttia. ... Jos veroaste olisi alhaisempi ja ennen muuta lisätyöstä ei rankaistaisi, moni harkitsisi työnteon lisäämistä, joka korottaisi verokertymää.

Varmaan kannattaisi harrastaa verosuunnittelua ja hankkia pienempi prosentti korttiin, tai toinen kortti. Kyllä ne verot kannetaan edelleenkin vuositulojen mukaan.

Toki kyllä alhaisempi veroaste lisää toimeliaisuutta (isompi verokertymä) monellakin tapaa. Varsinkin jos se sattuuu olemaan niinkin korkea kuin se nyt on.

 

[Tami Talk]

Toki kyllä alhaisempi veroaste lisää toimeliaisuutta (isompi verokertymä) monellakin tapaa. Varsinkin jos se sattuuu olemaan niinkin korkea kuin se nyt on.

Olennaistahan tuossa PTS:n kirjoituksessa oli se sana jatkuvasti.

Veroja ei voida jatkuvasti laskea, sillä jossain tulee se kohta, milloin verokertymä ei kasva, vaan pienenee. Johonkin rajaan asti kertymä saattaa kasvaa, mutta ei loputtomasti.

Ongelma on se, että sen kohdan määrittäminen ei ole koskaan yksiselitteisesti jokin fakta. Suhdanteet, työllisyysaste, työvoimapolitiikka ja kohtaanto-ongelma, ulkomaisen kysynnän vaihtelut, inflaatio, alueelliset erot, valuuttakurssivaihtelut ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, että mikä on sen loppukertymän kokonaissumma.

Edit. Tässä tullaan ideologisiin eroihin. Miten verotusta kohdennetaan.

Kokonaan toinen seikka on se, että onko verotuksen kohdennus oikea. Pitääkö verojen painopistettä siirtää pois ansioverosta kulutukseen, tai pääomaveroihin jne. Siitäkään ei ole yksimielisyyttä ja tarkkaa faktaa. Paitsi ehkä muutamilla nimimerkeillä täällä.

Hämmennetään vielä sen verran, että mikä on verokertymän käyttökohde esimerkiksi sosiaaliturvan kannalta. Sinnehän rahaa uppoaa joidenkin mielestä liikaa ja joidenkin mielestä aivan liian vähän.

Kohta tulee varmaan jotain konkreettista...

 

[PTS]

Niin hyvä PTS. Muutama talouteen liittyvä seikka:

1. veroasteen muutokset (nousu tai lasku) eivät suoraan lisää tai vähennä valtion verokertymää. Palvelut maksetaan tästä verokertymästä, ei veroasteesta, sillä vanha Spedesketsistä tuttu tosiasia, että prosentit eivät käy maksuvälineenä kaupassa pitää edelleen paikkansa.

2. Miten veroasteen lasku sitten voisi muka korottaa verokertymää (eli kasvattaa valtion kassaa). ..............


Tämä on tietenkin ns. yksinkertaistettu malli. Tosiasia on yhtälailla se, ettei verotuksen pienentäminen loputtomasti kasvata verokertymää, vaan jossain kohtaa tulee vastaan piste, jossa lisäkevennykset alkavat leikkaamaan verokertymää. Suomessa tähän maagiseen pisteeseen on kuitenkin matkaa useamman prosenttiyksikön verran.

Radikaali väite mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Tätä asiaa on jo vatvottu tässä ketjussa, vaikka kuinka paljon. Laitetaan vielä sitten muutamia faktoja. Veroalennukset maksavat jonkin verran itseään takaisin kasvaneena kulutuskysyntänä, mutta se että ne itsessään kasvattaisivat verokertymää, on valhe.

Verokertymä voi toki kasvaa, vaikka veroja alennetaan. Se että Suomessa on voitu kasvattaa verokertymää viime vuosien veroalennuspolitiikalla, on toki hienoa. Vähemmän hienoa on sitten puhua julkisten palvelujen tilasta. Ongelmallista on, että verokertymää ilman veroalennuksia ei voida koskaan tietää.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijan Jukka Pirttilän mukaan verokertymän nousu selittyy pitkälti talouden ja ansiotason ja sitä kautta veropohjan kasvulla. http://www.labour.fi/talousenn/talko206.htm

Omien sanojensa mukaan porvarillisin keinoin vasemmistolaisia tavoitteita kannattava Osmo Soininvaara totesi muuten jo vuonna 2006:

Huutokauppaan osallistuvilta on unohtunut kertoa se, että nykyistä veropohjaa ei ole mahdollista supistaa jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion myös tulevaisuudessa. Väestön ikääntyminen tekee vaikeaksi turvata sosiaaliturvan ja palveluiden nykytaso edes nykyisellä veroasteella.

Oleellistahan on muuten kysyä, minne mahdolliset veroalennukset kohdistetaan ja mikä on sen vaikutus kulutuskysyntään ja toisaalta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi pienituloisten työnverotuksen alentaminen suuntautuu yleensä nimenomaan suoraan kulutuskysyntään, se kannustaa työntekoon ja on sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa kuin haitarin yläpäästä alentaminen.

Kokonaisveroasteen lasku pitkällä aikavälillä on kiistämättä pois julkisista palveluista. Mielenkiintoista on, että Suomessa veroaste oli vuonna 2006 43,5%, kun Ruotsin ja Tanskan vastaavat olivat 50,1 % ja 49,0%. Tämä kun yhdistetään terveydenhuollon resurssipulaan, niin mitä saadaan? Toisaalta Suomen veroasteen eurooppalaisessa vertailussa täytyy muistaa veroasteen huono vertailukelpoisuus. Tilastokeskus laski vuonna 2001, että Suomen julkiset menot ovatkin todellisuudessa EU:n keskitasoa. http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_12_02_julkinenala.html

Oleellista on, mistä näkökulmasta laskelmia tehdään. Ongelmanahan on tainnut olla, että valtionvarainministeriön virkamiehistö on korostanut veronalennusten vahvaa kulutuskysyntää ja näin talouskasvua lisäävää vaikutusta (mikä kieltämättä on ollut olemassa) eivätkä ajatelleet esimerkiksi julkisia palveluja, jotka muodostavat hyvinvointivaltion selkärangan. Näin tuijotetaan vain talouskasvua eikä yhteiskunnan kokonaisvaltaista kehitystä.

Mielenkiintoinen keskustelu toki, koska tarkkaanhan ei mitään voida osoittaa, ei varsinkaan ulkopuolella oleva kansalainen.

 

[Salama44]

SDP on nousemassa suurimmaksi puolueeksi. Nyt tehdyt muutokset alkavat näkyä hieman viiveellä gallupeissa.

http://www.hs.fi/politiikka/artikke...eissa+suurimman+puolueen+paikan/1135237541378