Sosialidemokraatit – SDP

[Pisin Kääpiö 186cm]

Vuonna 1987 pitkien punamulta- ja kansanrintamahallitusten jäljiltä Suomi oli Luxenburgin jälkeen maailman velattomin maa, Pohjolan Japani jossa työttömyysaste oli 3%. Konsensuspolitiikka toi hyvinvointia ennätykselliseen tahtiin kaikille ja elinkeinoelämä kukoisti ja köyhimpien asema koheni roimasti.

Sitten kykypuolue Kokoomus Holkerin hallituksen myötä pääsi vallan makuun ja vituiksi meni.

Neuvostoliitto kaatui sosialistisen järjestelmän luonnonvastaisuuteen ja idänkauppa romahti. Vahvan markan talous. Kiinteistökupla. Valuuttaluotot. Erkki Liikanen ja Mauno Koivisto.

Tuuli johtuu siitä että puut heiluvat.

 

[Daespoo]

Tämän ylikuumenemisen aiheutti nimenomaan oikeiston vaatimus avata rahamarkkinat. Muistatko kuka oli sillosen hallituksen pääministeri? Harri Holkeri (kok).

Vaatimus avata rahamarkkinat ja hallituksen myöntyminen siihen on oli ainoa oikea tapa, ongelma oli siinä tavassa jolla se hoidettiin ja finanssipolitiikan yleinen lepsuus.

Ja valtiovarainministereinähän olivat siis demarit Liikanen ja Louekoski tuolloin.

Ottaisit selvää lähihistoriasta etkä vittuilisi eri mieltä kanssasi oleville!

Aika paha väite henkilöltä joka piti porvarihallitusta laman aloittajina. Tsk tsk.

 

[grace]

Eiköhän se pääpiirteissään ole niin, että on aivan sama kuka siellä hallituksessa istuu taantuman iskiessä. Talouden nousukausia seuraa aina laskusuhdanne, vaikka hallituksessa istuisi kokoomus ja demarit yhdessä käsi kädessä. Laskukautta ei voi estää, sen vaikutuksia kansalaisiin voidaan hieman "pehmentää" oikealla talouspolitiikalla. Samalla tavoin kuin nousukautta ei missään olosuhteissa saa päästä hallinnasta ja joskus kasvuakin on syytä hillitä.

Mielestäni on hiukan arveluttavaa puolin ja toisin syyttää jotakin tiettyä puoluetta lamasta. Istui syytetynpenkillä sitten demarit, kokoomus, vihreät, keskusta, kristilliset, perussuomalaiset...

 

[mjr]

Tämä olisi aivan oikeasti kiinnostava kysymys eikä sitä ole helppo nähdä puoluepoliittisena asiana. Eiköhän konsensus ole, että talous pääsi pahasti ylikuumentumaan pääomaliikkeiden äkillisen vapauttamisen myötä, ja vaikka hallitus ja Suomen Pankki sanallisesti aina silloin tällöin varoittelivatkin pankkeja, yrityksiä ja yksityisiä kuluttajia niin ne toimivat riskeihin nähden aivan liian passiivisesti ja valtiontalouden osalta jopa osin vastuuttomasti. Pitää kuitenkin muistaa, että ajan henki oli että "markkinat tietävät paremmin": olisi ollut todella epäsuosittua niin yritysmaailmassa kuin äänestäjienkin piirissä vetää hanat voimalla kiinni, mikä ehkä olisi voinut auttaa, joskin idänkauppa olisi romahtanut joka tapauksessa ja joka tapauksessa kansainvälinen taantuma olisi iskenyt Suomeenkin. Sitten laman alettua syntyi melkoinen pattitilanne, joka johti siihen että porvarihallitus valitsi tuhoisan juustohöylä-politiikan ja pankkikriisin ratkaisumalliksi todella rankasti yksityisiä yrityksiä kohdelleen mallin. Mutta ne olivat karuja aikoja, eikä oppositio ollut valmis rakentavaan yhteistyöhön. Näin menetettiin loistava tilaisuus järkevään rakenneuudistukseen, minkä seurauksena meillä on edelleen pitkälti samat raskaat rakenteet vain monin osin aliresurssoituina ja yhä huonompaa palvelua tuottavina. Tähän on syy koko poliittisen kulttuurin, joka ei meillä mahdollista rohkeata uudistuspolitiikkaa hyvinvointivaltion puolustamiseksi.

 

[kritiikki]

Taisi olla kyllä provoilua se viesti, johon tällä viestillä vastasit, mutta hyvät naurut tämäkin kirvoitti. Hui kamalaa, kylläpä demarit ovat hurrrrrrjia. On oikein virka-autolla ajettu lasten kanssa ja tehty huono mainoskampanja, on kirjoitettu kirja ja tehty virkanimitys ja vieläpä käyty yksityiskoulua ja käytetty yksityishammaslääkäriä. Hyi hitto, miten kuvottavaa.

Ei ollut provoilua. Tiedän kyllä, että tuon tyyppiset viestit nostavat tietyt piirit takajaloilleen.
Sosialidemokratia on oikeudenmukaisin poliittinen liike, kun tavoitteena on tasa-arvoisin keino kehittää yhteiskuntia. Siksi sillä on laajat kannattajakunnat.

Muut poliittiset liikkeet (varsinkin oikeistolaiset) käyttävät demokraattista järjestelmää itsekkäisiin tarkoitusperiin. Ne ovat pääsääntöisesti varakkaampien väestönosien edunvalvontajärjestöjä. Kaikki politiikanteko perustuu etujen säilyttämiseen.

Minua ei kiinnosta kinastelu hallitus- hallitukselta tapahtuneiden nippeliasioiden ruotimiseen. 4- vuotta on suhteellisen lyhyt aika saada kaikkia tavoitteita läpi. Ja, jonkun ns. vasemmistolaisen hallituksen työskentelyajalta löytyy taatusti esimerkkejä porvarillisesta politiikasta. Tai,- jonkun tietyn asian veronkorotuksista tms. joka ei näytä kansalaisten kannalta tehokkaalta.
Se vaan osoittaa sosialidemokraattisen ajattelutavan moniarvoisuutta. Toisaalta oikeistolaiset edunvalvontapuolueet tarttuvat juuri noihin täkyihin,- ja valitettavasti kansakin.

Näinkin parlamentaarisessa maassa, jossa ihmiset ovat tottuneet asioiden eteenpäin menemiseen omissa asioissa,- oikeistohallitukset tuppaavat olemaan lyhytikäisiä. Johtuu tuosta lyhyestä 4- vuoden kaudesta, jolloin ne kiirehtivät omien etujensa turvaamista. Ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö. Eikä sitä voi tehdä kansalaisilta salassa,- vaikka varmasti toiveena olisi.

 

[grace]

Sosialidemokratia on oikeudenmukaisin poliittinen liike, kun tavoitteena on tasa-arvoisin keino kehittää yhteiskuntia. Siksi sillä on laajat kannattajakunnat.

Muut poliittiset liikkeet (varsinkin oikeistolaiset) käyttävät demokraattista järjestelmää itsekkäisiin tarkoitusperiin. Ne ovat pääsääntöisesti varakkaampien väestönosien edunvalvontajärjestöjä. Kaikki politiikanteko perustuu etujen säilyttämiseen.

Tasa-arvoinen yhteiskunnan kehittäminen on pirun kaunis ajatus ja niin sen pitäisi täydellisessä maailmassa kehittyäkin, mutta tässä ajassa, jossa parhaillaan elämme, se tasa-arvoisin kehitys ei välttämättä ole paras mahdollinen ratkaisu. Ei edes niille heikko-osaisimmille. Se mikä tuntuu oikeudenmukaiselta ja toimivalta juuri nyt ei välttämättä ole sitä enää esimerkiksi 5-10 vuoden kuluttua. Ympäröivä maailma vaikuttaa Suomen tekemisiin huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten.

Pitää tehdä radikaaleja ratkaisuja ja muutoksia, jotta yhteiskunta ylipäätään pysyy mukana tapahtuvassa muutoksessa. Nämä ratkaisut eivät todellakaan aina kohdistu tasapuolisesti kaikkiin kansalaisiin. Lisäksi tämän päivän medialla on ikävä tapa uutisoida näyttävästi kaikesta paskasta, joka kaatuu pienituloisten niskaan (esim. terveyskeskusmaksujen nosto). Harvemmin minkään hallituksen teoista on saannut lukea positiivisia asioita sivutolkulla.

 

[Tami Talk]

Prosentit oikein mutta case-esimerkki ei ole ihan tavallisin. Paljon useammin tapahtuu seuraavaa:
- 100000 tienaava saa 4% korotuksen, saa lisää 4000 miinus progressiosta johtuen kaameat verot
- 30000 tienaava saa 6% korotuksen, saa lisää 1800 miinus siedettävät verot, plus mahdollisen simarahan Vappuna.
- 30000 tienaava on suht mielissään.
- Demarileiri toki muistuttaa odotetusti, että rikkaat saavat kuitenkin rahallisesti isompia korotuksia, ja siksi hyvätuloisille pitäisi heidän mielestään räätälöidä uusia veroja maksettaviksi. Samalla tulisi kieltää jotakin. Ainakin katumaasturien ostajia pitäisi jollakin tavalla muistaa näpäyttää.

Näissä ketjuissa käy aika usein niin, että viisaat ihmiset paljastavat oikeat asenteensa. Niin nytkin.

Ensinnäkin tuo, että suorittava porras saa isomman korotuksen (prosentit) kuin johtoporras, on silkkaa itseään. Itse asiassa melkein kaikissa yrityksissä korotukset ovat prosenteissa samoja ja lisäksi jaetaan peruspalkkojen lisäksi tulospalkkioita, joita maksetaan myöskin prosenteissa - eli euromäärinen ero vielä kasvaa entisestään. Kovasta progressiosta huolimatta.

Käsiteltäessä antamaasi esimerkkiä (joka siis lähtökohtaisesti on jo asenteellisen virheellinen), voidaan todeta, että
- 30000 tienaava sai ennen korotusta nettona 23500€ ja 6% korotuksen jälkeen nettona 24600€. Nettonousu 1100€.
- 100000 tienaava sai ennen korotusta 61700€ ja pienemmän korotuksen (mallisi mukaan 4%) jälkeen nettona 63800€. Nettonousu 2100€.

Siis pienemmällä (mitä tuskin oikeasti esiintyy) korotuksella lähes kaksinkertainen määrä nettoansion nousua. Tämähän on rahallisesti aivan liian vähän ja verotus on aivan törkeä. Siksi on niin tärkeää, että heti kun ahkera ja hyvä (eli siis kokoomuslainen) on muistanut todeta, että suorittava porras sai liian ison korotuksen ja on siksi syyllinen inflaatioon, niin tämä vaatii, että työn kannustavuuden nimissä pitäisi välittömästi laskea työttömyysturvaa ja sosiaalitukia.

Jos taas laskettaisiin tuo esimerkkisi vielä samalla korotusprosentilla, niin saataisiin tulokseksi 100000 tienaavalle nettotulot 64800 eli nettonousu 3100€. Eihän se ole euroissa edes kolminkertaisesti kuraportaaseen nähden. Onneksi on tosiaan ne johdon kannustinpalkkiot. Koska se 300 euron kertaluonteinen simaraha on tosiaan lähes 10% siitä, mitä johtoporras tienaa korotuksena kuukaudessa. Hyi helvetti!

Tuohon a-u-t-o -keskusteluun en lähde hirveästi mukaan (jos ihmettelette, että miksi kirjoitin sen noin, niin se johtuu siitä, että en halua tänne schollausta ja keskustelun menemistä jälleen noihin a-u-t-o -asioihin; nimittäin joka aamu scholl hakee kaikki ketjut, joissa esiintyy "a-u-t-o"-sana ja tulee sinne schollaamaan), koska minulla tätä katumaasturi-syndroomaa ei ole. Jokainen valitkoon autonsa halujensa, tarpeidensa ja maksukykynsä mukaan. Itse en katumaasturia halua, mutta ei se minua haittaa, jos joku sellaisella ajaa. Autoilijat (minä muiden mukana) tuovat mukavasti rahaa valtion kassaan ja jos joku haluaa laittaa siihen hirveästi rahaa, niin se hänelle suotakoon - siitähän hyötyvät viime kädessä kaikki. Mitä turhamaisempia jotkut ovat, niin sen parempi.

A-u-t-overotuksessa soisin, että turvavarusteita verotettaisiin kevyemmin, kuin muita lisävarusteita. Samoin esim. dieselin hiukkassuodattimelle voisi säätää ympäristön nimissä pienemmän veron myyntihinnassa. Se olisi järkevää veropolitiikkaa.

 

[Gentleman]

Näissä ketjuissa käy aika usein niin, että viisaat ihmiset paljastavat oikeat asenteensa. Niin nytkin.

Ensinnäkin tuo, että suorittava porras saa isomman korotuksen (prosentit) kuin johtoporras, on silkkaa itseään. Itse asiassa melkein kaikissa yrityksissä korotukset ovat prosenteissa samoja ja lisäksi jaetaan peruspalkkojen lisäksi tulospalkkioita, joita maksetaan myöskin prosenteissa - eli euromäärinen ero vielä kasvaa entisestään. Kovasta progressiosta huolimatta.

Tulospalkkiot nyt tulevat tuloksesta, ja niitä maksetaan yleensä koko henkilöstölle. Ja ainakin meillä, niistä tuleva lisä on järjestään vuoden aikana työntekijä tasolla toimihenkilötasoa suurempi. Mutta ehkä tässä esimerkissä puhutaan todella korkeasta johdosta?

Käsiteltäessä antamaasi esimerkkiä (joka siis lähtökohtaisesti on jo asenteellisen virheellinen), voidaan todeta, että
- 30000 tienaava sai ennen korotusta nettona 23500€ ja 6% korotuksen jälkeen nettona 24600€. Nettonousu 1100€.
- tienaava sai ennen korotusta 61700€ ja pienemmän korotuksen (mallisi mukaan 4%) jälkeen nettona 63800€. Nettonousu 2100€.

Siis pienemmällä (mitä tuskin oikeasti esiintyy) korotuksella lähes kaksinkertainen määrä nettoansion nousua. Tämähän on rahallisesti aivan liian vähän ja verotus on aivan törkeä.

Onhan se näinkin.

Siksi on niin tärkeää, että heti kun ahkera ja hyvä (eli siis kokoomuslainen) on muistanut todeta, että suorittava porras sai liian ison korotuksen ja on siksi syyllinen inflaatioon, niin tämä vaatii, että työn kannustavuuden nimissä pitäisi välittömästi laskea työttömyysturvaa ja sosiaalitukia.

Mutta sitten tullaankin tähän, että jos 1 saa 5000 ja 10000 saa 1500. Niin kumman vaikutus on inflaatioon suurempi?

Perinteiseen tapaanhan eniten tienaavien tulee maksaa tienaamisestaan aina ja kaikkialla, progressiivinen verotus ei riitä. "Rikkaiden" vanhempien ei tule saada lapsilisiä ja heidän tulee maksaa korkeampia päivähoitomaksuja jne.

Aina siihen asti, että voidaan olla varmoja, että käteen ei todellakaan ole jäänyt mitään.

 

[Tami Talk]

Tulospalkkiot nyt tulevat tuloksesta, ja niitä maksetaan yleensä koko henkilöstölle. Ja ainakin meillä, niistä tuleva lisä on järjestään vuoden aikana työntekijä tasolla toimihenkilötasoa suurempi. Mutta ehkä tässä esimerkissä puhutaan todella korkeasta johdosta?

Meilläkin maksetaan koko henkilöstölle ja osastoittain tiettyjen kriteerien mukaan. Lopputulemana kuitenkin maksu prosentteina keskimääräisestä henkilökohtaisesta palkkakertymästä. Meillä töissä keskijohdolla on korkeampi palkka kuin suorittavalla portaalla, mutta niin ei siis ole kaikkialla? Mitenhän niissä saadaan väkeä johto- ja asiantuntijatehtäviin, jos palkka on suuremmasta vastuusta huolimatta pienempi?

Mutta sitten tullaankin tähän, että jos 1 saa 5000 ja 10000 saa 1500. Niin kumman vaikutus on inflaatioon suurempi?

Tietysti isolle massalle maksettava summa muodostaa ison kokonaisuuden. Siksihän täälläkin "tiedostavat" ihmiset vastustivat hoitajien palkankorotuksia. Isoille massoille ei saa maksaa hyvää palkkaa. Edit: valitettavasti kokoomus piti lupauksensa, jota se ei koskaan edes antanut.

Perinteiseen tapaanhan eniten tienaavien tulee maksaa tienaamisestaan aina ja kaikkialla, progressiivinen verotus ei riitä. "Rikkaiden" vanhempien ei tule saada lapsilisiä ja heidän tulee maksaa korkeampia päivähoitomaksuja jne.

Aina siihen asti, että voidaan olla varmoja, että käteen ei todellakaan ole jäänyt mitään.

Kyllä ja Vip-liput konsertteihinkin ovat kalliimpia ;D

Vakavasti ottaen, ei taida olla kukaan esittänyt lapsilisien poistamista rikkailta.

Nykyinen hallitushan on tosiaan nostamassa "hyvätuloisten" päivähoitomaksuja. Samallahan se muuten nostaa selvästi myös "hyvätuloisten" määrää - korkeampiin maksuluokkiinhan nimittäin pääsee jo pariskunta, joka tienaa alle keskiarvotulojen. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että kokoomuksen hallituskaudella maassa oli enemmän hyvätuloisia kuin huonotuloisia :D
HYVÄ saavutus!

 

[Daespoo]

Täytyy muistaa että ns. suorittavat työntekijät saavat hyvin usein ylityökorvauksia kun taas johdossa vedetään surutta 12h päiviä normipalkalla.

 

[Gentleman]

Meilläkin maksetaan koko henkilöstölle ja osastoittain tiettyjen kriteerien mukaan. Lopputulemana kuitenkin maksu prosentteina keskimääräisestä henkilökohtaisesta palkkakertymästä. Meillä töissä keskijohdolla on korkeampi palkka kuin suorittavalla portaalla, mutta niin ei siis ole kaikkialla?

Näin ei ole kaikkialla. Maksutapakin on erilainen. Eli vaikka tämä tulee sinulle varmasti järkytyksenä, vastuu ei läheskään aina korreloi palkan kanssa. Palkka voi muodostua monesta muustakin tekijästä.

Mitenhän niissä saadaan väkeä johto- ja asiantuntijatehtäviin, jos palkka on suuremmasta vastuusta huolimatta pienempi?

Kyse on ainakin omalla kohdallani vahvasti kiinni työnkuvasta. Kaikki eivät tee työtään vain rahasta.

Tietysti isolle massalle maksettava summa muodostaa ison kokonaisuuden. Siksihän täälläkin "tiedostavat" ihmiset vastustivat hoitajien palkankorotuksia. Isoille massoille ei saa maksaa hyvää palkkaa. Edit: valitettavasti kokoomus piti lupauksensa, jota se ei koskaan edes antanut.

Kokoomus piti sen lupauksen jonka oli antanut, ei sitä minkä Iltalehti oli antanut.

Vakavasti ottaen, ei taida olla kukaan esittänyt lapsilisien poistamista rikkailta.

Kokeilepa googlesta?

Nykyinen hallitushan on tosiaan nostamassa "hyvätuloisten" päivähoitomaksuja. Samallahan se muuten nostaa selvästi myös "hyvätuloisten" määrää - korkeampiin maksuluokkiinhan nimittäin pääsee jo pariskunta, joka tienaa alle keskiarvotulojen. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että kokoomuksen hallituskaudella maassa oli enemmän hyvätuloisia kuin huonotuloisia :D
HYVÄ saavutus!

Erittäin hupaisaa, tarkoitin sitä, että tämän korotuksen yhteydessä taas tuli esiin kantoja, joiden mukaan portaita pitäisi lisätä siten, että "rikkaat" maksaisivat enemmän.

 

[kritiikki]

Täytyy muistaa että ns. suorittavat työntekijät saavat hyvin usein ylityökorvauksia kun taas johdossa vedetään surutta 12h päiviä normipalkalla.

Mitäpä siinä muistelemista jos se palkka kuitenkin on kymmenkertainen johdolle/johtajalle.

Ylityöpalkka voitaisiin mielestäni ainakin osittain säätiöidä, oblikatisoida, sijoittaa ja mitä kaikkia veronkiertojärjestelmiä yhtiöiden johdolle onkaan järjestetty. Tuottaisi parhaimmillaan huomattavasti enemmän kuin raskaasti verotettu ylityö.

Se mikä pitää muistaa, on se, että ylityö pääsääntöisesti on työnantajan etu.

 

[Daespoo]

Mitäpä siinä muistelemista jos se palkka kuitenkin on kymmenkertainen johdolle/johtajalle.

Nyt taitaa taas lähteä lapasesta tuo sinun runoilu.

Kymmenkertaista palkkaa keskivertotyöntekijään verrattuna nauttii korkein johto vain suurimmissa pörssiyrityksissä. Keskijohto normaalissa pörssiyrityksessä tuskin vetää yli 7000€/kk (riippuen miten keskijohto määritellään).

Jos oletetaan että duunari tienaa lisineen esim. 2500€/kk niin saat mennä aika isoon firmaan että edes toimari tienaa optioineen 25000€/kk.

 

[Daespoo]

Tietysti isolle massalle maksettava summa muodostaa ison kokonaisuuden. Siksihän täälläkin "tiedostavat" ihmiset vastustivat hoitajien palkankorotuksia. Isoille massoille ei saa maksaa hyvää palkkaa. Edit: valitettavasti kokoomus piti lupauksensa, jota se ei koskaan edes antanut.

Vitun iso höpöhöpö, jälleen kerran.

Kukaan ei vastustanut sairaanhoitajien palkankorotuksia, ylisuuria korotuksia vastustettiinkin sitten kaikkialla paitsi populisti-demarien leirissä.

 

[Gentleman]

Mitäpä siinä muistelemista jos se palkka kuitenkin on kymmenkertainen johdolle/johtajalle.

aika vähän noita 500-1500K vuositasolla tienaavia johtajia Suomessa on.

Ylityöpalkka voitaisiin mielestäni ainakin osittain säätiöidä, oblikatisoida, sijoittaa ja mitä kaikkia veronkiertojärjestelmiä yhtiöiden johdolle onkaan järjestetty. Tuottaisi parhaimmillaan huomattavasti enemmän kuin raskaasti verotettu ylityö.

Vuositasollahan nuo kuitenkin tasataan, eli ei niitä ylitöitä verokarhu syö.

Se mikä pitää muistaa, on se, että ylityö pääsääntöisesti on työnantajan etu.

Kyllähän työnantajan etu pääsääntöisesti olisi se, että duunari tekisi työnsä normityöajan puitteissa.

 

[Sonny Burnett]

Täytyy muistaa että ns. suorittavat työntekijät saavat hyvin usein ylityökorvauksia kun taas johdossa vedetään surutta 12h päiviä normipalkalla.

Tämä ei enää nykypäivänä pidä paikkaansa. Monet uudet liittokierroksilla solmitut tessit mahdollistavat työtuntijärjestelmän (varsinkin sesonkiluonteisilla aloilla) joissa töitä tehdään 10-12 tuntia päivässä. Nämä pidemmät päivät tosin tasoittuvat hiljaisempina aikoina vapaiden muodossa.

Monella alalla tuntipalkkaiset työntekijät voidaan siis velvoittaa tekemään töitä tuon 10-12h/vrk. Tai kuusi päivää viikossa. Eli kahdeksan tunnin työpäivä ei ole enää läheskään kaikille duunareille itsestäänselvyys vuoden 2008 Suomessa.

Ihan kelpo systeemi esim. lomautusten välttämiseksi. Vanhat kihtiset papat eivät tosin tätä systeemiä kauaa jaksa ja silloin saikkuajan palkkaakin maksetaan tuolta 10-12h/päivä.. Kuulemma.

 

[Tami Talk]

Vitun iso höpöhöpö, jälleen kerran.

Kukaan ei vastustanut sairaanhoitajien palkankorotuksia, ylisuuria korotuksia vastustettiinkin sitten kaikkialla paitsi populisti-demarien leirissä.

No, täällähän saakin maalata isolla pensselillä, siksi heitinkin tuon tuohon.

EK:n Fagernäs piti nyt käydyn liittokierroksen pahimpana ongelma sitä, että suurimmat korotukset menivät julkiselle alalle. Minä olin tyytyväinen siihen, että ensimmäisen kerran historiassa julkinen ala sai (prosenteissa) suurimman korotuksen. Nyt siis päästiin siihen, että euromääräisen erotuksen kasvuvauhti edes hieman hidastui. Ei ne prosentit, vaan ne eurot. Ideologinen näkemys siitä, että myös julkisen alan on huolehdittava työntekijöistään. Ei sovi EK:n pirtaan?

Mm. paperiliiton Ahonenhan totesi nyt liitolleen sovitun 4% korotuksensa "pienuuden" perusteeksi sen, että prosentti voi olla pienempi kuin muilla, kun historiallisista syistä heillä palkka on entuudestaan "jonkin verran isompi", jolloin euroissa vaikutukseen voi olla tyytyväinen.

Tuosta kommentistasi kaiken kaikkiaan välittyy läpi se, että nyt hoitajat saivat liian suuren korotuksen? Oletko sitä mieltä? Olisiko hoitajille pitänyt antaa vähemmän korotusta.

Ja vieläkin kaipailisin Sinun näkemystäsi siitä, missä menee keskituloisen ja hyvätuloisen raja. Minä annoin jo oman arvioni.

Ja sitten vielä yksi hauska juttu, joka tuli mieleeni, kun katsoin äsken A-talkin. Olet käyttänyt täällä Anni Sinnemäestä termiä MegaUrpo. Katsopas äskeinen A-Talk Ylen Areenasta ja kerro mielipiteesi, miten Sinnemäki oli asioista perillä verrattuna Sirpa Asko-Seljavaaraan. Meneekö Urpo-asteikko uusiksi? Minun mielestäni Sinnemäki aika monta kertaa "pelasti" Seljavaaran, kun osasi paljon selkeämmin (rasittavasta ulosannistaan ja äänestään huolimatta) kuvailla nykytilanteen ja perustella tehtyjä ratkaisuita.

Näin ei ole kaikkialla. Maksutapakin on erilainen. Eli vaikka tämä tulee sinulle varmasti järkytyksenä, vastuu ei läheskään aina korreloi palkan kanssa. Palkka voi muodostua monesta muustakin tekijästä.

Kyse on ainakin omalla kohdallani vahvasti kiinni työnkuvasta. Kaikki eivät tee työtään vain rahasta.

Ei kyllä ihan puun takaa päässyt tulemaan, että vastuusta ei aina makseta. Itse olen ollut tilanteessa, jossa alaiseni saivat korkeampaa palkkaa kuin minä, riippumatta vastuusta, työn haastavuudesta ja vaadittavasta koulutuksesta. Erityisesti julkisella alalla nämä palkat ja tulospalkkiot ovat erittäin vaikeasti määriteltäviä juttuja, joten niihin jää aina epäkohtia, alkaen vaativuuden luokittelusta ja työsuorituksen arvioinnista. Been there, done that. Oli vahvasti vaikuttamassa siihen miksi lähdin muualle, kun asiaan ei ollut näköpiirissä parannusta lähitulevaisuudessa. Ei toki ollut ainoa syy, eikä edes tärkeimmästä päästä. Ehkä pikemminkin niin, että kunnossa ollessaan olisi voinut olla osaltaan vaikuttamassa päätöksessäni toiseen suuntaan.

Kokeilepa googlesta?.

Joo, sanoin, että vakavasti ei taida kukaan olla esittänyt lapsilisien poistoa rikkailta. Google sanoo, että Suomen Kommunistinen Puolue on esittänyt ja sen lisäksi pari yksityisajattelijaa keskustelupalstalla. Ei mielestäni ylitä "vakavasti otettavaa"-tasoa. Siitä muuten huomaa, että poliittinen järjestelmämme toimii - jos linja on sellainen, että sille ei saa kannatusta kuin kourallisessa ihmisiä, niin sitten vaikutusvaltaa saa vain sen kourallisen verran.

Erittäin hupaisaa, tarkoitin sitä, että tämän korotuksen yhteydessä taas tuli esiin kantoja, joiden mukaan portaita pitäisi lisätä siten, että "rikkaat" maksaisivat enemmän.

Viittaan yllä olevaan viestiini. Aina löytyy joku taho, joka haluaisi lisätä "rikkailta enemmän pois"-maksuja. Näitä kannattajia on kuitenkin lopun perin aika vähän. Tasapainotuskin on muuten kunnossa, kun aina löytyy myös näitä, joiden mukaan otetaan "kaikki rahat pois kotona kattoon räkiviltä".

Draw, tai ehkä edge "kattoon räkijöille"

 

[Daespoo]

EK:n Fagernäs piti nyt käydyn liittokierroksen pahimpana ongelma sitä, että suurimmat korotukset menivät julkiselle alalle.

Onko sinulla linkkiä koko lausuntoon?

Minä olin tyytyväinen siihen, että ensimmäisen kerran historiassa julkinen ala sai (prosenteissa) suurimman korotuksen. Nyt siis päästiin siihen, että euromääräisen erotuksen kasvuvauhti edes hieman hidastui. Ei ne prosentit, vaan ne eurot. Ideologinen näkemys siitä, että myös julkisen alan on huolehdittava työntekijöistään. Ei sovi EK:n pirtaan?.

Veikkaan että tähän liittyy tuottavuuden kasvu johon palkankorotusten pitäisi perustua. Tuottavuuden pitäisi kasvaa vähintään samanverran kuin palkankorotusten, tämä on yksityisellä puolella toteutunut pitkälti viimeisten 10v aikana.

Mutta kommentoin lisää kun näen koko lausunnon.

Tuosta kommentistasi kaiken kaikkiaan välittyy läpi se, että nyt hoitajat saivat liian suuren korotuksen? Oletko sitä mieltä? Olisiko hoitajille pitänyt antaa vähemmän korotusta.

Riippuu nyt tietysti siitä miten Tehy-gaten loppuprosentit nyt menee, sehän on nyt hieman epäselvää. Mutta periaatteessa kyllä, korotukset olivat liian suuria.

Ja vieläkin kaipailisin Sinun näkemystäsi siitä, missä menee keskituloisen ja hyvätuloisen raja. Minä annoin jo oman arvioni.

Bruttotuloina mitattuna sanotaan sellanen 50K€/v

Ja sitten vielä yksi hauska juttu, joka tuli mieleeni, kun katsoin äsken A-talkin. Olet käyttänyt täällä Anni Sinnemäestä termiä MegaUrpo. .

Pitää kommentoida kun kerkeän katsoa tuon.

 

[Tami Talk]

Onko sinulla linkkiä koko lausuntoon?.

On. http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-03-16,104:4:526848,1:0:0:0:0:0:

"Loppusilausta vailla olevan neuvottelukierroksen suurin epäkohta oli Fagernäsin mielestä se, että julkisesta sektorista tulikin palkkajohtaja.

- Sitä vieläpä vauhditettiin poliittisella tasolla. Tästä syntyi melkoinen ongelma, kun puhutaan tuottavuuden ja palkanmaksuvaran suhteesta jatkossa, Fagernäs arvioi syksyn ja talven tapahtumia.

Hän arvostelee voimakkaasti niitä liittoja, jotka ”ottivat kiinnekohdaksi jonkin toisen toimialan neuvottelutuloksen ja halusivat panna paremmaksi ajattelematta lainkaan, mikä on oman sektorin palkanmaksuvara ja tuottavuuskehitys”,

- Toivon, ettei mitään tällaista toistu. Uskon jokaisen vastuullisesti ajattelevan keskusjärjestöjohtajan myös palkansaajapuolella ymmärtävän, ettei kansantalous tällaista kestä, Fagernäs toivoo."

Veikkaan että tähän liittyy tuottavuuden kasvu johon palkankorotusten pitäisi perustua. Tuottavuuden pitäisi kasvaa vähintään samanverran kuin palkankorotusten, tämä on yksityisellä puolella toteutunut pitkälti viimeisten 10v aikana.

Riippuu nyt tietysti siitä miten Tehy-gaten loppuprosentit nyt menee, sehän on nyt hieman epäselvää. Mutta periaatteessa kyllä, korotukset olivat liian suuria.

Mielestäni nyt vain korjattiin palkkakuoppaa, joka on syntynyt vuosikymmenien aikana. Siksi oli luonnollista (ja HYVÄ), että julkinen ala sai suurimman prosentin.

Omasta puoletani olen hieman huolissani siitä tuottavuus-ajattelusta, jota terveydenhuoltoon ollaan kovasti ajamassa, sillä siinä on vaarana pyrkimys vain hakea säästöjä ja siten pudottaa hoidon laatua. Viittaan esimerkiksi siihen, että monet vanhukset doupataan liikkumattomiksi sänkyihin, kun hoitajia ei ole varaa palkata. Tarkoitan siis sitä, että kun terveydelle ja vaivojen parantumiselle ei voi laskea hintaa, niin terveydenhuolto helposti nähdään vain kuluna. Toki kulujen tarkkaa seurantaa ja uusien taloudellisten menetelmien kehittämistä kannatan, mutta terveydenhuollon tärkein tehtävä ei ole olla "tuottavaa" taloudellisessa mielessä. Hoidon tärkein tehtävä on tuottaa hyvää hoitoa - mielellään edullisesti.

Itse näen kokonaisuuden siitä näkökulmasta, että mikä on asiallinen palkka hoitotyöstä. Siihen palkkaan pääseminen edellytti vähintään nyt nähdyn kokoisia korotuksia. Se maksaa, mutta siihen on pakko varata rahat. Hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Sitä varten verotuloja kerätään, että hoitoon on löydettävissä rahaa. Taloudellisuutta tulee tietysti hakea uusilla toimintamenetelmillä ja rakenteiden kautta, mutta ei repimällä tuottavuutta hoitajien palkkapussista, kuten vuosikymmeniä on tehty. Arvovalinta.

Bruttotuloina mitattuna sanotaan sellanen 50K€/v.

Eli tässä suhteessa käsityksemme ovat hyvin yhtenäisiä.

 

[Fordél]

Omasta puoletani olen hieman huolissani siitä tuottavuus-ajattelusta, jota terveydenhuoltoon ollaan kovasti ajamassa, sillä siinä on vaarana pyrkimys vain hakea säästöjä ja siten pudottaa hoidon laatua. Viittaan esimerkiksi siihen, että monet vanhukset doupataan liikkumattomiksi sänkyihin, kun hoitajia ei ole varaa palkata. Tarkoitan siis sitä, että kun terveydelle ja vaivojen parantumiselle ei voi laskea hintaa, niin terveydenhuolto helposti nähdään vain kuluna. Toki kulujen tarkkaa seurantaa ja uusien taloudellisten menetelmien kehittämistä kannatan, mutta terveydenhuollon tärkein tehtävä ei ole olla "tuottavaa" taloudellisessa mielessä. Hoidon tärkein tehtävä on tuottaa hyvää hoitoa - mielellään edullisesti.

Mielestäni tuottavuuden tuominen terveydenhuoltoon ei ole itsessään huonoasia ja mitä olen asiaa perehtynyt niin se on vain yksi osa-alue terveydenhuollon kehittämisessä. Tuottavuuden lisäksi keskitytään myös henkilöstön kouluttaminen ja pätevyyden parantamiseen, joka varmasti parantaa laatua.

 

[Daespoo]

Hän arvostelee voimakkaasti niitä liittoja, jotka ”ottivat kiinnekohdaksi jonkin toisen toimialan neuvottelutuloksen ja halusivat panna paremmaksi ajattelematta lainkaan, mikä on oman sektorin palkanmaksuvara ja tuottavuuskehitys”,

Eli kuten arvelinkin, EK vertasi palkankorotuksia tuottavuuskehitykseen.

Ja näin se pitää ollakkin.

Mielestäni nyt vain korjattiin palkkakuoppaa, joka on syntynyt vuosikymmenien aikana. Siksi oli luonnollista (ja HYVÄ), että julkinen ala sai suurimman prosentin.

Mikä on tämä palkkakuoppa? Mistä se tulee, mihin sitä vertaat? Ruotsiin?

Omasta puoletani olen hieman huolissani siitä tuottavuus-ajattelusta, jota terveydenhuoltoon ollaan kovasti ajamassa, sillä siinä on vaarana pyrkimys vain hakea säästöjä ja siten pudottaa hoidon laatua.

Samoilla resursseilla tuotetaan enemmän. Tämä on se koko idea. Jos tuotetaan enemmän niin se ei todellakaan tarkoita automaattisesti hoidon laadun putoamista.

Itse näen kokonaisuuden siitä näkökulmasta, että mikä on asiallinen palkka hoitotyöstä. Siihen palkkaan pääseminen edellytti vähintään nyt nähdyn kokoisia korotuksia.

Niin, tuo on siis vain oma näkemyksesti. Tilastot kertoivat sairaanhoitajien keskipalkasta jotain aivan muuta.

Eli tässä suhteessa käsityksemme ovat hyvin yhtenäisiä.

Sanoit että pidät itseäsi hyvätuloisena 35K€ tuloilla vai?

 

[Tami Talk]

Mikä on tämä palkkakuoppa? Mistä se tulee, mihin sitä vertaat? Ruotsiin?

Niin, tuo on siis vain oma näkemyksesti. Tilastot kertoivat sairaanhoitajien keskipalkasta jotain aivan muuta.

Sanoit että pidät itseäsi hyvätuloisena 35K€ tuloilla vai?

Palkkakuoppa tulee siitä, että kuntatyönantajan tilastojen mukaan sairaanhoitajan kuukauden keskiansio on 2487€/kk. Tekee vuosiansioiksi karkeasti 30k€. Siis keskiansio, joka sisältää lisät ja lomarahat. Kattaa kaikki ryhmät nuorimmasta vanhimpaan. Siihen palkkaan hoitaja tekee keskimäärin kuussa perustuntimäärän noin 150h (+ylityöt, joiden määrää en tiedä). Sairaanhoitaja tekee yhteiskunnallisesti tärkeää työtä ja vastuullista työtä, joka vaikuttaa suoraan jonkin ihmisen elämänlaatuun ja terveyteen. Hoitajien töitä tehdään yövuoroissa ja juhlapyhinä jne. Minä esimerkiksi teen kuukaudessa keskimäärin 30-50h vähemmän ja vieläpä paljon yksinkertaisempaa työtä. Silti tienaan enemmän. Siinä on mielestäni kuoppa - josta muuten paljon sairaanhoitajia tulee esimerkiksi meille töihin. Siksi palkkoja siellä piti nostaa, että hoitajat pysyisivät tärkeässä työssä.

Vielä muutamia ammatteja, keskiansiot:
Hammashoitaja 1877€
Hoitaja 2130€
Kätilö 2586€
Lähihoitaja 2072€
Osastonhoitaja sairaaalassa 2874€

Luokanopettajat tienaavat keskimäärin 2871€/kk ja ei heitä kovinkaan moni "hyvätuloisina", vaan jopa toivoo heille lisää korotuksia. Ja lastentarhaopettajat keskiansio 2068€/kk.

Julkisella alalla siis ON kuoppa, vai oletko eri mieltä? Ja kuoppa johtuu siitä, että julkinen valta ei vuosikausien aikana (erityisesti laman vuoksi) ole ohjannut sinne enempää rahaa. Nyt kun lama on ohitettu, niin korotuksia on tullut - eikö olisi saanut? Korotuksia on tehty, se on hyvä, eikä sitä pitäisi EK:n johdon arvovaltaiselta tasolta teilata. Jatkossa vieläkin julkinen ala tarvii panostuksia. Ihmisen terveydelle ei voi asettaa hintaa - toisin kuin katumaasturin isommalle moottorille. Otin sen kärjistäväksi esimerkiksi, mihin ne hyvätuloisille tarvittavat "verokannustimet" joissain tapauksissa ohjautuvat. Kauankohan Schollilta kestää saapua paikalle?

Ei tarvi verrata ulkomaille, mutta ironista kyllä, tuossa EK:n ihannetyömarkkinamaassa eli Tanskassa on juuri käynnistynyt sairaanhoitajien lakko. Jotain vikaa Tanskanmaalla?

Sanoin, että kaikki on suhteessa menoihin. Minulle riittää hyvin 35k€ tulot. Double income, no children. Mutta puhuttaessa verojen keventämisestä, pitäisin sopivana, että mahdolliset kevennykset painotettaisiin ensisijaisesti huono- ja keskituloisiin, vähemmän painotusta hyvätuloisiin, johon asetin tason >53k€.

Tämä verokevennysten painotus keskituloisiin siksi, että en jatkossa usko siihen, että julkisen alojen korotukset (ainakaan euroissa) seuraisivat muiden alojen tasoa. Siksi yhteiskunnan pitäisi verorasituksen keventämisen avulla tukea tätä suurta ryhmää, joka osaltaan pitää tätä maata kunnossa. He ansaitsevat enemmän yhteiskunnan "tukea" kuin hyvin toimeentulevat. Siis jos veronkevennyksiin ylipäätään on varaa.

Voit olla ihan oikeasti sitä mieltä, että hoitajien (tai esim. lastentarhaopettajien) palkkataso on riittävä ja korotukset olivat liian suuret ja että veronkevennyksiä ei saa painottaa alimpiin luokkiin ja keskiluokkaan. Se on poliittinen mielipide ja arvosi. Se on demokratiaa, että asioista on erillisiä arvoja. Mutta jos joku toinen on eri mieltä ja ajattelee asioista eri lailla (esim. kuten minä), se ei ole välttämättä kateutta.

 

[Tami Talk]

Mielestäni tuottavuuden tuominen terveydenhuoltoon ei ole itsessään huonoasia ja mitä olen asiaa perehtynyt niin se on vain yksi osa-alue terveydenhuollon kehittämisessä. Tuottavuuden lisäksi keskitytään myös henkilöstön kouluttaminen ja pätevyyden parantamiseen, joka varmasti parantaa laatua.

Ei minustakaan, mikäli se vain johtaa hyviin tuloksiin. Nyt tuntuu siltä, että määrärahat alibudjetoidaan ja sitten tuottavuuden keinoin hommat puserretaan alibudjettiin hoidon laadusta tinkien. Ongelma on siis alibudjetointi, ei tuottavuus.

Kukaan ei varmasti vastusta uusien hyvien menetelmien käyttöönottoa. Sen sijaan uuden, halvemman, menetelmän käyttöönottoa voi vastustaa, jos se huonontaa palvelun laatua.

Itse olen vilpitön uskossani siihen, että hoitoalalla työskentelee työmoraaliltaan hyviä työntekijöitä, jotka ovat näitä menetelmiä kehittäneet jo vuosikymmeniä, ilman, että tuottavuudesta on edes puhuttu. Kyseessä ei ole siis vallankumouksellinen edistysliike, jolla ongelmat korjataan ilman lisäpanostuksia.

Joo, kyllä lisäpanostuksiakin on tullut. Hyvä niin.

 

[lihaani]

Samoilla resursseilla tuotetaan enemmän. Tämä on se koko idea. Jos tuotetaan enemmän niin se ei todellakaan tarkoita automaattisesti hoidon laadun putoamista.

Erittäin kannatettavaa, ei kahta sanaa!

Koetan jonkin verran alaa tuntevana westrlundilaisittaan jakaa peliä hieman osiin.

Makrotasolla Suomen terveydenhoito vie BKT:sta noin 7.5%. Siihen on laskettu myös yksityinen sektori. Se on eräs läntisen maailman pienimmistä. USA:n vakuutuspohjainen yksityinen terveydenhoitobisnes vie BKT:sta 15%. Noin kaksinkertaisesti Suomen terveydenhoitokuluista. Silti yli 50 miljoonaa jenkkiä on ensiapua lukuunottamatta kaiken terveydenhoidon ulkopuolella.

Usein kuulee, että yksityinen terveyssektori on paljon tehokkaampaa kuin julkinen sektori. Mutta yksityinen sektori ottaa ns. rusinat pullasta. Työterveyshoitoa, silmien taittovirheiden laserhoitoa, kauneuskirurgiaa ja muuta ei niin kiireellistä hoitoa. Myös sosiaalipsykiatrista avokuntoutusta on ulkoistettu runsaasti.

Erittäin hyvä juttu, että maksykykyisille on vaihtoehtoja. Ja kiistamätön tosihan se on, että hoitoon yksityispuolelle pääsee heti, odotustilat ovat viihtyisiä, Kiireetön henkilökunta kohtelee asiakkaita kuten kovan hinnan maksavia joka yrityksessä kohdellaan.

Mutta taas tehokkuuteen julkisella puolella:

- Se on vedetty aivan tappiin. Juustohöylä on leikannut myös terveydenhoitoa, mutta silti kansalaisille taataan seuraavat maailman huippuluokkaa olevat palvelut:

- Syöpien kokonaisvaltainen hoito. Jokainen syöpään sairastunut, jolla on edes pieni paranemisen ennuste, saa hoitoa, johon yksityspuolella ei ole edes mahdollisuuksia, kuten sädehoito.

- Elinsiirrot kaikille tarvitseville, jos vain elin löytyy.

- Ensi- ja tehohoito koko maassa. Kukaan firma ei koske tähän bisnekseen tikullakaan. Terveydenhoidon kallenta kapasiteettia 24/7.

- Viranomaisten määräämä pakkohoito

Kaikissa näissä resurssit ovat tehostettu tappiin. Jos lääkäreille ja hoitajille kaksi peräkkäistä työvuoroa on arkea tai yksi hoitaja työvuorossa vastaa kolmestakymmenestä sekavasta vanhuksesta, niin tehostaminen on typerää konsulttihuumoria pahimmasta päästä.

Pörssissä pelaavan hyväosaisen on mahdoton orientoitua terveydenhoidon arkeen. Mutta se on itsestään selvää, että vaikka kovan kolarin jälkeen pannaan kuski miltei palasista kasaan. Vain ja ainoastaan julkisessa terveydenhoidossa.

 

[PTS]

Miten vitussa se on noin vaikeata teille, siis oikeasti?

Etkö sinä nyt millään ymmärrä sitä yksinkertaista seikkaa että veronkevennyksillä voidaan piristää taloutta ja itse asiassa LISÄTÄ verokertymää (=valtion tuloja)?

Sama koskee tiemäärärahoja, kun tiet ovat kunnossa, logistiikka toimii paremmin, tehokkuus lisääntyy ja sitä kautta auttaa valtiontaloutta, miksi tätä ei ymmärretä?

Minkä IHMEEN takia teille vasureille on niin vaikeata tajuta millä ehdoilla valtiontalous toimii? Teille asiat on aina niin mustavalkoisia, verot tappiin ja julkisiin palveluihin vitusti lisää fyrkkaa, teidän mielestä tässä yhtälössä ei ole mitään väärää.

Julkiset palvelut voidaan turvata vain ja ainoastaan sillä edellytyksellä että valtion verokertymä kasvaa jatkuvasti. Ja tämä vaatii talouskasvua. Jos ei tueta talouskasvua, ei myöskään voida turvata julkisia palveluita pidemmällä aikavälillä. Tämän talouskasvun tuoman lisärahan avulla tänä vuonnakin valtio antaa kunnille yli 500M€ LISÄÄ fyrkkaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mistä tämä lisäraha tulee jos valtion verotuotot eivät kasva, kerro mulle!

Ja velan lyhentämisestä on todellakin turha keskustella. Suomen valtiolla on 56 miljardia euroa velkaa, viime vuonna pelkkiä korkoja maksettiin 2.3 miljardia euroa. Jos nyt ei velkaa lyhennetä niin paljon kuin mahdollista niin miten sitä lyhennetään tulevina vuosina kun maailmantalous menee alamäkeä ja väestö vanhenee? Kerro minulle tähän nyt vastaus.

Kun et millään ymmärrä makrotalouden reaaliteetteja niin sinun on ihan turha itkeä mistään veronkevennyksitä tai tiemäärärahoista.

Niin, se oletus, että veronkevennyksiä ja tiemäärärahojen korotuksia tehtäisiin vain talouden suhdannepoliittisina toimenpiteinä, on kyllä hivenen naiivi. Kyllä kokoomus hankkii kannatustaankin pitkälti verokevennyksiä jo ihan oman etunsa vuoksi kannattavien ihmisten tuella. Ja näissä ihmisissä on paljon sellaisia, jotka eivät edes pidä hyvinvointivaltiota tavoiteltavana (varmasti enemmän kuin muiden puolueiden kannattajissa). Sama on itse puolueessakin, mutta toki sieltä löytyy myös paljon maltillisia.

Kakun kasvattamisesta on tässä ketjussa jauhettu jo kyllästymiseen saakka. Toisaalta on otettava huomioon, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on pärjännyt tähänkin asti jonkun mielestä "hirvittävän korkealla verotusasteella", jota nyt sitten ollaan oltu hieman purkamassa. Toki työn verotuksen keventäminen on minustakin ylipäänsä hieno asia. Kaikki verotkin voisi poistaa, jos sillä turvattaisiin paras hyvinvointivaltio. Mutta kun joudutaan tekemään valintoja, niin mielestäni vaaka on kallistunut viime vuosina liikaa verotuksen alentamisen puolelle julkisten palvelujen kustannuksella. Ne kuitenkin muodostavat hyvinvointivaltion selkärangan. Minusta se ei ole mihinkään vanhaan jumittumista, vaan ihan realiteetteihin perustuva tosiasia, jos maailmaa ja yhteiskuntia vähänkin katsotaan.

Velan lyhennyssumman kanssa on täysin sama juttu. Ei se ole mikään maaginen luku, joka on ainut mahdollisuus. Hallitus on päättänyt satsata siihen tuon verran, vähemmänkin olisi varmasti voitu lyhentää. Siinä olisi, aivan oikein, menetetty vähän budjettikertymää tulevilta vuosilta, mutta yhtä kaikki voitu saada esimerkiksi terveydenhuoltoon kipeitä resursseja tässä ja nyt. Kyllä vakaa talous on edelleenkin ihmisiä varten. Valtionvarainministeriön virkamiehillä on toki kansantaloustiede ja laskelmat hallussa, mutta ei se takaa arvoja, joilla he toimivat. Varsinkin kun sailasmaisen tendenssin mukaan tuijotetaan kapeasti vain talouskasvua ja talouden tilastolukuja, eikä ihmisten toiveita ja kokemuksia.