Sosialidemokraatit – SDP

[mjr]

Tätä minäkin kaipaan, mutta se on huonoa politikointia ja vielä huonompaa vaalipuhetta. Olisihan demareilta todella typerää ottaa se fakta esiin, että pari sataa tuhatta työtöntä on tämän hallituksen aikana päässyt töihin ja nostanut tulotasoaan. Kenenköhän laariin se sataisi?

Minusta on muuten hyödyllistä käyttää myös tehtyjä työtunteja tämän mittarina - työlliseksi muuttuu jos tekee muutamankin irtotunnin kuukaudessa ja monet seikat viittaavat siihen, että juuri satunnainen ja osa-aikainen työ on kasvanut, mutta joka tapauksessa rohkaisevia lukuja. Oheisesta taulukosta näkyy että tehdyt työtunnit kasvoivat pari prosenttia viime vuonna:

Tilastokeskus -

 

[The Nikkari]

Minusta on muuten hyödyllistä käyttää myös tehtyjä työtunteja tämän mittarina - työlliseksi muuttuu jos tekee muutamankin irtotunnin kuukaudessa ja monet seikat viittaavat siihen, että juuri satunnainen ja osa-aikainen työ on kasvanut, mutta joka tapauksessa rohkaisevia lukuja. Oheisesta taulukosta näkyy että tehdyt työtunnit kasvoivat pari prosenttia viime vuonna:

Tilastokeskus -

Ja toisena muuttujana voisi pitää yksityisen ja julkisen töitä. Yksityinen kuitenkin maksaa julkisen palkat. En toki missään tapauksessa aliarvioi julkisen tuottamien palveluiden arvoa, mutta niitä on hankalampi mitata suoraan rahassa.

 

[Osmo Rapeli]

Eriarvoisuuden ei-kasvuun liittyy myös tämä uutinen:

Suomesta tuli koko maailman mallimaa asunnottomuuden hoidossa – Ulkomaisia tiedotusvälineitä käy tiuhaan

Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön Feantsan mukaan Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomuus on viime vuosina vähentynyt, vaikka eri maiden luvut eivät olekaan suoraan vertailukelpoisia eikä aivan kaikista maista ole kattavia tietoja.

Feantsan raportin mukaan esimerkiksi Irlannissa oli asunnottomia lapsia (siirryt toiseen palveluun)3 300 marraskuussa 2017. Ruotsissa puolestaan hätämajoitukseen sijoitettujen lasten määrä kasvoi 60 prosenttia vuosina 2011–2017. Britanniassa oli vuoden 2017 maaliskuussa 78 000 taloutta väliaikaismajoituksessa.

Feantsan raportti syyttää Suomea lukuun ottamatta Euroopan maita ”täydellisestä tietämättömyydestä” asunnottomia kohtaan. Sen mukaan Suomessa asunto on pyritty näkemään perusoikeutena, kun taas monissa muissa maissa sitä pidetään palkkiona hyvästä käytöksestä.

Toki tämä ei ole hyvä juttu:

Tuoreimman tilaston mukaan nuorten asunnottomuus on lisääntynyt, ainoana asunnottomuuden lajina. Helsingissä oli toissa vuonna jo 800 alle 25-vuotiasta asunnotonta. Jussi Lehtonen arvelee, että yhtenä syynä on peruskoulun muuttuminen, minkä vuoksi syrjäytyminen alkaa usein jo koulussa.

Kokonaisuus on kyllä melko messevän monimutkainen, kun tähänkin sitten liittyviä asioita ovat ohuesti koulutus, vuokra-asuntojen tukemiseen menevä rahoitus joka paisuttaa vuokria jne.

Lisäksi tässäkin jutussa esiintyvillä vuokra-asuntosäätiöillä on ollut omat metkunsa; ensin talot ovat vuosikymmeniä mahdollisimman vähällä remppaamisella, ei laiteta kerättyjä vuokrarahoja laajalti niiden kunnossapitoon, sitten tehdään messevä jättikauppa ja kerralla ruvetaan korottamaan merkittävästi vuokria. Menee vähän ohi aiheen, mutta tuetusta asumisesta pitäisi aina mennä varmistettu siivu korjausrakentamiseen.

 

[mjr]

Ja toisena muuttujana voisi pitää yksityisen ja julkisen töitä. Yksityinen kuitenkin maksaa julkisen palkat. En toki missään tapauksessa aliarvioi julkisen tuottamien palveluiden arvoa, mutta niitä on hankalampi mitata suoraan rahassa.

Tätäkin mitataan ja se onkin mielenkiintoinen kriteeri. Ja toki on lähes mahdotonta eriyttää - käytännössä keskeiset julkiset toiminnot ovat yksityisen sektorin kriittisen tärkeitä infrapalveluita: esim. terveydenhoito, poliisi, oikeuslaitos, palokunta, koululaitos jne., joita ilman yhteiskunta ei toimisi eikä tuottaisi hetkeäkään.

 

[Tuamas]

Noin yleensä tämän melko yksimielisen kohkaamisen tasapainoksi voisi kai todeta, että pohjoismainen malli on jotakuinkin ylivoimaisen kilpailukykyinen verrattuna edes vaikka anglosaksiseen puhumattakaan tämän maailman vielä vähemmän pohjoismaisista yhteiskunnista. Tästä lienemme tässä ketjussa samaa mieltä? Vahvat turvaverkot, avoin ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja melko systemaattinen pyrkimys siihen, että syntymä ei automaattisesti ratkaisisi yhteiskunnallisen kilpailun lopputulosta - nämä ovat hyviä juttuja, eikö vain? Sitten on todettava että Keskustan maaseutumafia, Kokoomuksen hyvä veli -verkot ja SDP:n ay-sidokset eivät välttämättä ole näille tavoitteille hyväksi, koska tarvitsemme tiettyjä järkeviä rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia. Jotenkin välillä hieman ärsyttää, että betoninharmaita paleo-demareita pelkästään potkitaan, kun puolue on pitkälti keksinyt koko tämän yhteiskuntamallimme. Antakaamme heille kunnia siitä, eikä pelkästään kritisoida nykyisiä juoksuhautoja, jonne ovat pitkälti ay-liikkeen joustamattomien osien vaikutuksesta juuttuneet.

Tuomas Enbuske nähdäkseni avasi tätä melko hyvin uusimmassa kolumnissaan
Enbusken kolumni: Tarvitsemme lisää leipäjonoja

Poimitaan muutamia avainkohtia:

Köyhyys on Suomessa ongelma. Ja siihen on myös ratkaisuja, mutta ne eivät kelpaa poliitikoille, koska he eivät saa niistä kultatuolia ja kunniaa.

Minä kerron teille, mikä on paljon nolompaa ja Suomelle kalliimpaa: Suomen keskiluokan ahneus ja avuttomuus. Vauraat yrittäjät nostavat kummallisia yritystukia, maanviljelijät mielisairaan korkeita maataloustukia. Sähköauton ostajat saavat valtiolta 2 000 euron tuen. Mitä hyvätuloisempi olet, sitä enemmän hyödyt asuntolainan korkovähennyksestä, ja siivoojavähennyksestäkin pariskunta saa 4 900 euroa vuodessa.

Minä olen pummi, eivät leivän jonottajat. Hyväpalkkaiset syövät jatkuvasti ilmaisia liikelounaita, jotka maksaa ay-liike tai Veikkaus merirastilalaisten mummojen rahoilla.

Suurin talouskasvu syntyy, kun luonnonvaraa käytetään mahdollisimman vähän ja sille luodaan ihmistä kiihottava taika-arvo. Merkkilaukku on isompi ekoteko kuin halvan käsiveskan osto. Molempiin mahtuu kännykkä, meikit ja illan ekstaasipillerit, mutta kallis yleensä kestää kauemmin ja kasvattaa paljon enemmän taloutta. Molempiin kuluu saman verran luonnonvaroja. Talous on yhä enemmän ei-kosketeltavia asioita.

Ja kyllä, ne tuloerot syntyvät aina talouskasvussa ja ovat pienimillään lamassa.Kun demarit ja vasemmistoliitto olivat 1990-luvun puolivälissä Lipposen hallituksessa, tuloerot kasvoivat dramaattisesti. Sen ansiosta hyvinvointivaltiota kasvatettiin.

Suomen suurin ongelma on, että niukkoja resursseja (toki verotulot ovat kasvaneet käytännössä joka vuosi) käytetään tehottomasti sekä tulonsiirroista suurin osa ohjautuu tahoille jotka eivät niitä aidosti tarvitse (maataloustuet, yritystuet, keskiluokalle ja hyvätuloisille ohjatut tulonsiirrot...).
Heikko-osaisia voitaisiin puolestani tukea nykyistä enemmän, mutta se edellyttää sekä talouskasvua että tulonsiirtojen järkevämpää ohjaamista.
Kuinka usein tuleekaan vastaan esimerkiksi maataloustukien perustelu pienituloisten tukemisena, vaikka se toimii pienituloisten auttajana käytännössä yhtä tehokkaasti kuin setelien ampuminen tykillä Westendiin.

 

[Jymäkkä]

Jos mä ajattelisin puhtaasti itsekkäästi, niin mun pitäisi kaiketi äänestää demareita. Mutta sitten tuota vaaliohjelmaa lukiessa järki lyö "vähän" vastaan.

Mulla ihan sama tilanne. Kun olen julkisella töissä, niin tältä kantilta vasemmiston äänestäminen olisi järkevää. En minäkään sitä silti tee, koska minulla on muitakin arvoja, eikä vasemmiston käsitys näistä julkisen työasioistakaan ole läheskään omaani vastaava. Demareilla on lisäksi tuo eläkeläisten asian puolueeksi leimautuminen iso miinus. Vihreillä esimerkiksi koulutusasioihin järkeviä kantoja, mutta yleinen talouspolitiikka ja maahanmuuttoasiat karsii heidät pois.

 

[BigRedCat]

Noin yleensä tämän melko yksimielisen kohkaamisen tasapainoksi voisi kai todeta, että pohjoismainen malli on jotakuinkin ylivoimaisen kilpailukykyinen verrattuna edes vaikka anglosaksiseen puhumattakaan tämän maailman vielä vähemmän pohjoismaisista yhteiskunnista. Tästä lienemme tässä ketjussa samaa mieltä? Vahvat turvaverkot, avoin ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja melko systemaattinen pyrkimys siihen, että syntymä ei automaattisesti ratkaisisi yhteiskunnallisen kilpailun lopputulosta - nämä ovat hyviä juttuja, eikö vain? Sitten on todettava että Keskustan maaseutumafia, Kokoomuksen hyvä veli -verkot ja SDP:n ay-sidokset eivät välttämättä ole näille tavoitteille hyväksi, koska tarvitsemme tiettyjä järkeviä rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia. Jotenkin välillä hieman ärsyttää, että betoninharmaita paleo-demareita pelkästään potkitaan, kun puolue on pitkälti keksinyt koko tämän yhteiskuntamallimme. Antakaamme heille kunnia siitä, eikä pelkästään kritisoida nykyisiä juoksuhautoja, jonne ovat pitkälti ay-liikkeen joustamattomien osien vaikutuksesta juuttuneet.

Kunnia menneisyydestä kuuluu aikanaan puolueessa asioita hoitaneille tahoille. Ei se että samanniminen organisaatio on joskus saanut hyvää aikaan tarkoita että nykydemareille pitäisi antaa heidän teoistaan jotain kunniaa. Etenkin kun joiltain osin ne menneisyydessä hyvin toimineet rakenteet olisi päivitettävä ja tässä juoksuhautaan jämähtänyt nyky-sdp ei kauheasti kehuja ansaitse. Eikä myöskään "lisääntynyt eriarvoisuus" -populismistaan joka osaltaan ajaa ainakin minut puolueen potentiaalisten äänestäjien porukasta pois.

Hyvinvointivaltiota käytetään usein virheellisesti jonain sosialismin puolustuksena (en nyt viittaa sinuun arvon @mjr) mutta todellisuudessa sen tavoitteet pohjaavat liberaaliin perinteeseen jossa on ollut tarkoitus saada kansan tuki nimenomaan kapitalistiselle markkinataloudelle tietyt turvaverkot rakentamalla. Tämä onkin täysin järkevää. Suomessa on vahvat omistusoikeudet ja markkinatalous eikä mistään sosialistisesta talousjärjestelmästä voida todellakaan puhua. Ei vaikka valtiollakin on iso rooli.

Hyvä juttu hyvinvointivaltion juurista ja tulevaisuudesta viime elokuulta The Economist -lehdestä: Capitalism needs a welfare state to survive

"IN THE mythologies of both left and right, the welfare state is a work of socialism. Yet the intellectual tradition it owes most to is liberalism. The architect of its British version, William Beveridge, did not want to use the power of the state for its own sake. The point was to give people the security to pursue the lives they chose. And liberal reformers believed that by insuring people against some risks of creative destruction, welfare states would bolster democratic support for free markets."

ping myös @Walrus21 ja @Jymäkkä

Minusta on muuten hyödyllistä käyttää myös tehtyjä työtunteja tämän mittarina - työlliseksi muuttuu jos tekee muutamankin irtotunnin kuukaudessa ja monet seikat viittaavat siihen, että juuri satunnainen ja osa-aikainen työ on kasvanut, mutta joka tapauksessa rohkaisevia lukuja. Oheisesta taulukosta näkyy että tehdyt työtunnit kasvoivat pari prosenttia viime vuonna:

Tilastokeskus -

Tästä samaa mieltä mutta osa-aikatyön vaikutuksia yksilön hyvinvoinnille ja syrjäytymisen ehkäisyllekään ei kannata väheksyä. Rohkaisevia lukuja kuten toteat.

 

[Jussih]

Jotenkin välillä hieman ärsyttää, että betoninharmaita paleo-demareita pelkästään potkitaan, kun puolue on pitkälti keksinyt koko tämän yhteiskuntamallimme. Antakaamme heille kunnia siitä, eikä pelkästään kritisoida nykyisiä juoksuhautoja, jonne ovat pitkälti ay-liikkeen joustamattomien osien vaikutuksesta juuttuneet.

Kyllä demarien osuus hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa on kiistämätön. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, etteivät he voi yksinään omia tuota kunniaa. Demareiden kannatus on sotien jälkeen ollut suurimmillaan vuoden 1995 vaaleissa, jolloin he saivat 28,25% äänistä ja 63 paikkaa eduskuntaan. Tuolla(kaan) mandaatilla ei hyvinvointivaltiota olisi voitu luoda ilman muiden puolueiden myötävaikutusta. Ihan esimerkiksi todettakoon, että peruskoululaki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti eli kaikkien puolueiden tuella. Sama koskee kaikkia hyvinvointivaltion mahdollistaneita lainsäädännön uudistuksia. Demarit siis loivat hyvinvointivaltiota muiden puolueiden myötävaikutuksella ja konsensuksen turvin (kuntatasolla Etelä-Suomessa ensisijaisesti aseveliakselin turvin, valtion tasolla Kepun avulla).

 

[Jymäkkä]

Hyvinvointivaltiota käytetään usein virheellisesti jonain sosialismin puolustuksena (en nyt viittaa sinuun arvon @mjr) mutta todellisuudessa sen tavoitteet pohjaavat liberaaliin perinteeseen jossa on ollut tarkoitus saada kansan tuki nimenomaan kapitalistiselle markkinataloudelle tietyt turvaverkot rakentamalla. Tämä onkin täysin järkevää. Suomessa on vahvat omistusoikeudet ja markkinatalous eikä mistään sosialistisesta talousjärjestelmästä voida todellakaan puhua. Ei vaikka valtiollakin on iso rooli.

Hyvä juttu hyvinvointivaltion juurista ja tulevaisuudesta viime elokuulta The Economist -lehdestä: Capitalism needs a welfare state to survive

"IN THE mythologies of both left and right, the welfare state is a work of socialism. Yet the intellectual tradition it owes most to is liberalism. The architect of its British version, William Beveridge, did not want to use the power of the state for its own sake. The point was to give people the security to pursue the lives they chose. And liberal reformers believed that by insuring people against some risks of creative destruction, welfare states would bolster democratic support for free markets."

ping myös @Walrus21 ja @Jymäkkä

No en ainakaan tässä keskustelussa(viimeaikaisessa) ole juuri nähnyt sosialismin puolustelua. Itsekin siis ehdottomasti markkinatalouden kannattaja, mutta kuitenkin ehdottomasti ns. sekatalouden, täydellinen kapitalistinen markkinatalous ei toimi eikä siihen tule edes pyrkiä. USA:kaan ei ole sellainen, ja sen nykyisessä mallissakin on sen verran ongelmia, että siihenkään ei tule pyrkiä. Suomi muuten sijoittuu aika hyvin jo nykyisellään taloudellisen vapauden mittauksissa, mm. Ruotsia paremmin.

 

[The Nikkari]

Niin, tämähän on koko systeemin idea ja tavallaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta. Siihen kuuluu myös tulonsiirrot, mutta niiden pitää yleisen käsityksen mukaan pysyä kohtuullisina. Ei tarvitse olla mikään siivoojaperhe edes. Ylemmässä keskiluokassakaan ei maksetut verot riitä mihinkään, kun on päivähoito kaikilla lapsilla ja lapsilisät juoksee. Sitten päälle laskennallinen osuus kaikesta muusta yhteiskunnan toiminnasta, niin pakkaselle menee rajusti. Sitten myöhemmin tasoittuu, kun lapset jo muualla, mutta verot pysyy samana. Pienituloiset/köyhät tässä jää elämänkaaren aikana plussalle, suurituloiset miinukselle sitä enemmän mitä suuremmat tulot. Keskiluokka sitten taiteilee siinä nollan molemmin puolin.

Kyllä näin on. Tällä tarkoitin vaan sitä, että nykyään puhutaan maahanmuuton olevan nopea lääke syntyvyyden laskuun (en viittaa tällä maahanmuuttajien väitettyyn ylikorostuneisuuteen seksuaalirikostilastoissa). Nopea paikko olisi houkutella tänne osaavaa ja hyvin ansaitsevaa porukkaa.

Tulonsiirtoja en vastusta. Ne ovat ennalta ehkäisevä toimi yleisen turvallisuuden puolesta. Se on suuruus, joka sieppaa. Oikeastaan ihan sama mitä muuta tehdään, pitää tulonsiirtoja joka tapauksessa vähentää, jos julkistalous halutaan plussalle.

 

[Jymäkkä]

Tulonsiirtoja en vastusta. Ne ovat ennalta ehkäisevä toimi yleisen turvallisuuden puolesta. Se on suuruus, joka sieppaa. Oikeastaan ihan sama mitä muuta tehdään, pitää tulonsiirtoja joka tapauksessa vähentää, jos julkistalous halutaan plussalle.

Samaa mieltä. Mutta onhan tuo kieltämättä vaikea yhtälö, ja vaatii samalla työllisyyden kasvua, joka samalla pienentää tulonsiirtoja merkittävästi. Suomeen on vaan esimerkiksi asumistukijärjestelmään laadittu tukien korotusautomaatti, joka mahdollistaa ihmisten asumisen aivan liian kalliilla alueilla. Jotta pystyisivät tuolla asumaan edelleen, niin vaatisi sitten taas parempaa tulotasoa. Järjestelmän kylmä muuttaminen taas aiheuttaisi melkoisen muuttohäslingin, enkä ehkä toisaalta toivo täysin tulotason mukaan jakautuneita asuinalueitakaan. Vaikeaa tuo on.

 

[The Nikkari]

Samaa mieltä. Mutta onhan tuo kieltämättä vaikea yhtälö, ja vaatii samalla työllisyyden kasvua, joka samalla pienentää tulonsiirtoja merkittävästi. Suomeen on vaan esimerkiksi asumistukijärjestelmään laadittu tukien korotusautomaatti, joka mahdollistaa ihmisten asumisen aivan liian kalliilla alueilla.

Harvinaisen samaa mieltä tästä. Kankea kaavoitus ja asumistuet ovat johtaneet siihen, että asuminen kohtuuttoman kallista. Henkilökohtaisesti toki hyödyn tästä, koska vuokraan kahta asuntoa. Vaikka tämä on täysin laillista ja melko kannattavaa, näkisin kuitenkin mieluummin asuntojen hintojen olevan linjassa ansiotulojen kanssa eikä tukien. Kaikki tämä raha voisi olla yritystoiminnassa luomassa työpaikkoja ja/tai alentamassa veroja. Parilla miljardilla saisi jo jotain aikaan.

Luulenpa, että tämä sääntelyllä luotu hirviö saadaan purettua ainoastaan uudella sääntelyllä vuokramarkkinoilla ja toisaalta sääntelyn purkamisella kaavoituksen osalta. Normaalissa tilanteessa markkinatalous toimii suunnitelmataloutta paremmin, mutta tässä tapauksessa homma pitäisi purkaa hallitusti.

 

[BigRedCat]

No en ainakaan tässä keskustelussa(viimeaikaisessa) ole juuri nähnyt sosialismin puolustelua. Itsekin siis ehdottomasti markkinatalouden kannattaja, mutta kuitenkin ehdottomasti ns. sekatalouden, täydellinen kapitalistinen markkinatalous ei toimi eikä siihen tule edes pyrkiä. USA:kaan ei ole sellainen, ja sen nykyisessä mallissakin on sen verran ongelmia, että siihenkään ei tule pyrkiä. Suomi muuten sijoittuu aika hyvin jo nykyisellään taloudellisen vapauden mittauksissa, mm. Ruotsia paremmin.

Ei ollut tarkoituskaan vihjata sinua sosialismin puolustajaksi. Tägäsin sinut ja mursun kun otitte aiheeseen kantaa ja ajattelin siksi että esim. tuo artikkeli voi kiinnostaa. Mutta yleisemmin tuo on kyllä ihan usein käytetty sosialismin puolustus vedota Pohjoismaihin (samalla toki kätevästi Neuvostoliitot, Kambodzat ja Venezuelat sivuuttaen). Kuten toteat meillä on pääasiassa melko vapaa markkinatalous joskin Ruotsi on ohittanut meidät viime vuonna ainakin taloudellisen vapauden indeksissä jota The Heritage Foundation julkaisee.

 

[arvee]

Mietin linkkaanko yleiseen maahanmuuttokeskusteluun, mutta koska kyse on sosiaalidemokraattien kokouksesta ja Jutta Urpilaisen arvotus tanskalaisten puoluetoverien näkemyksestä, niin ehkä potentiaalisia äänestäjiä kiinnostaa seuraava Iltalehden juttu:
Tanskan demareilla raju linja Suomeen verrattuna: Turvapaikanhakijat Afrikkaan hakemusten käsittelyn ajaksi - ”Olemme olleet liian liberaaleja”

Toisaalta nyt taas demareita kiinnostaa painopisteyttää myös vanhustenkin hoivaamista, Iltasanomiin
Sdp harkitsee välikysymystä vanhustenhoidosta, perussuomalaiset valmis yhteistyöhön – ”Syytä ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin”

Vaalit tulossa, demariporukka tarjoaa kaikille kaikenlaista hyvää pienellä työpanostuksella, hyvällä hengellä yhteistä hiiltä puhallellaan niin hyvä tulee, tunnelma kohoaa ja lämpöä riittää kaikille. Tanskalaiset hyggeilevät väärin.

Ai niin, meni nyt taas ip-lehtiin linkkaukset. Aikuiset lukevat sitten varmaan huomenna demokraatti.fi stä oikeat tulkinnat.

lisäys: ylimielisenä heittelen linkkejä lukematta huolellisesti muita ketjuja, oli juuttien näkemykset jo linkattuttu tuonne toisaalle, mutta historiankirjoituksen harrastajille oli kätsää linkata myös demariketjuun tuo ylempi näkemys.

 

[Kyylä]

Sikäli huvittavaa, että Esperi-casen perusteella ammutaan sote-uudistusta. Eikö sen pikemminkin pitäisi juuri alleviivata sitä, kuinka nykyisessä systeemissä kunnat ovat olleet kyvyttömiä valvomaan laitoksia?

 

[erku]

Kyllä demarien osuus hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa on kiistämätön. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, etteivät he voi yksinään omia tuota kunniaa. Demareiden kannatus on sotien jälkeen ollut suurimmillaan vuoden 1995 vaaleissa, jolloin he saivat 28,25% äänistä ja 63 paikkaa eduskuntaan. Tuolla(kaan) mandaatilla ei hyvinvointivaltiota olisi voitu luoda ilman muiden puolueiden myötävaikutusta. Ihan esimerkiksi todettakoon, että peruskoululaki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti eli kaikkien puolueiden tuella. Sama koskee kaikkia hyvinvointivaltion mahdollistaneita lainsäädännön uudistuksia. Demarit siis loivat hyvinvointivaltiota muiden puolueiden myötävaikutuksella ja konsensuksen turvin (kuntatasolla Etelä-Suomessa ensisijaisesti aseveliakselin turvin, valtion tasolla Kepun avulla).

Peruskoululakia ei kylläkään hyväksytty yksimielesesti eduskunnassa, vaan 38 kansanedustajaa äänesti vastaan: Oikeisto vastusti peruskoulun perustamista

Kokonaisuudessaan tuo peruskoulujärjestelmän synty on hyvä esimerkki maan valtapuolueiden toiminnasta. Maalaisliitolle pääasia oli kuroa alueellisia koulutuseroja umpeen ja kokoomuksessa vierastettiin ajatusta samasta koulusta paremman väen ja heikomman aineksen lapsille. Demarit eivät varmasti ole olleet täydellisiä, mutta ei vaadi suurtakaan ponnistelua tajutakseen, että SDP oli kolmesta suuresta puolueesta eniten kansakunnan kokonaisedun asialla.

Jos mietitään nyt käsillä olevaa soteuudistusta, niin ei asetelma merkittävästi ole muuttunut. Kepulle aluepolitiikka on edelleen keskiössä ja kokoomuskin asettaa bisneksen edistämisen ja kaverikapitalismin toimivan sotemallin saavuttamisen edelle. Vaikeaa nähdä, että demareilla olisi tässä kysymyksessä vastaavia eturyhmäpoliittisia intressejä sabotoimassa toimivan mallin synnyttämistä.

 

[erku]

Sikäli huvittavaa, että Esperi-casen perusteella ammutaan sote-uudistusta. Eikö sen pikemminkin pitäisi juuri alleviivata sitä, kuinka nykyisessä systeemissä kunnat ovat olleet kyvyttömiä valvomaan laitoksia?

Kritiikki kai pääosin kumpuaa siitä, että hallituksen pyrkimyksenä on ollut sisällyttää soteuudistukseen yksityisten palveluntuottajien roolin merkittävä lisääminen. Ja motiivi tähän on ollut ainakin kokoomuksen suunnalta ennemmin ideologinen kuin rationaalinen.

Soininvaara joskus osuvasti totesi sen suuntaisesti, että kokoomuksen kohdalla ei voi olla varma, kummalla puolella pöytää he ovat, kun julkinen taho ja yksityinen firma tekevät sopimusta.

 

[Cobol]

Sikäli huvittavaa, että Esperi-casen perusteella ammutaan sote-uudistusta. Eikö sen pikemminkin pitäisi juuri alleviivata sitä, kuinka nykyisessä systeemissä kunnat ovat olleet kyvyttömiä valvomaan laitoksia?

Näinhän sen pitäisi. Tosin kuntien ja valtion kyvyttömyys tehdä työtään eli valvoa ko. laitoksia, on varsin suhteellista. Enemmän kyse on halusta. Sitä ei ole riittävästi. Mutta jatkossa kyse on myös valvonnan resursseista. Niitä ei taida olla riittävästi. Demarien (ja vassareiden) näkökulma on vaali- ja oppositioasetelmasta johtuen Esperin hyödyntäminen siten, että lähinnä Kokoomus on vastuussa ongelmista. Minusta Kokoomus on vastuussa lähinnä siitä, että rahaa voidaan näppärästi siirtää edelleen Esperistä ulos mm. ylikorkoa käyttäen. Tähän demarit iskivät tänään.

Jostain syystä demareilta ja vassareilta unohtuu heidän olevan mukana hoivabisneksessä Tradekan ostettua Med Groupin toimintoja. Onni-brändin alla toimiva MG on yli 3 000 henkilön työllistäjä ja yli 100 miljoonan euron liikevaihdolla (2017). Tradeka toimii myös osin veroparatiiseissa ja verottaja aloitti jo vuosia sitten tutkimukset aiheenaan Tradekan Luxemburgiin rekisteröity Tradeka Two International. Sittemmin taisivat päätyä, että suhdetta ei ole, ja Tradeka maksaa verot Suomeen. Hyvä näin.

Pointiksi jää silti se, että jos yksityinen hoivabisnes on niin perkeleestä, miksi demarit ja vassarit ovat siinä mukana?

 

[Walrus21]

Hyvinvointivaltiota käytetään usein virheellisesti jonain sosialismin puolustuksena (en nyt viittaa sinuun arvon @mjr) mutta todellisuudessa sen tavoitteet pohjaavat liberaaliin perinteeseen jossa on ollut tarkoitus saada kansan tuki nimenomaan kapitalistiselle markkinataloudelle tietyt turvaverkot rakentamalla. Tämä onkin täysin järkevää. Suomessa on vahvat omistusoikeudet ja markkinatalous eikä mistään sosialistisesta talousjärjestelmästä voida todellakaan puhua. Ei vaikka valtiollakin on iso rooli.

Tämä on tietysti relevantti pointti. Tarkoituksenani ei ollut toimia sosialismin puolestapuhujana, vaan tuoda keskusteluun suhteellisuudentajua.

Suomikin on, kuten toteat, rakennettu lockelaisessa hengessä liberalististen arvojen pohjalta. Omistusoikeus on hallitseva prinsiippi, joka on turvattu perustuslaissa.

Näissä keskusteluissa vajotaan kuitenkin kovin usein vastinpareihin, joilla on aika vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Kirjoittaja, jonka tekstiin puutuin, puhui sosialismista vaihtoehtoisena poliittisena voimana markkinataloudelle. Eduskunnasta ei kuitenkaan löydy ainuttakaan puoluetta, joka pyrkisi aktiivisesti hylkäämään markkinatalouden. Vasemmistoliitto on toisinaan - mielestäni hölmösti - liehitellyt marxilaisuuden kanssa, mutta tällöin pyrkimyksenä on vedota symbolisiin ihanteisiin eikä niinkään tavoitella esiteollista työläisten paratiisia.

Kun keskustelun konteksti on tämä, on mielestäni syytä korostaa, että Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu moderniin sekatalousmalliin, jossa sosialismin ihanteista ja markkinatalouden lainalaisuuksista muodostuu kansantaloudellisesti toimiva malli.

Sekin on hyvä tuoda esiin, että demareille annetaan tarpeettoman paljon tunnustusta hyvinvointivaltiosta. Poliittinen valta oli Suomessa 60- ja 70-luvuilla maalaisliitolla, joka joka ajoi universaaleja etuuksia kaikelle kansalle. Demarit nojasivat toki ylikansalliseen sosiaalidemokraattiseen traditioon, mutta heidän politiikassaan oli vahva painotus työväestön hyvinvoinnille muiden kustannuksella.

Poliittisissa keskusteluissa vajotaan usein ideologisiin kamppailuihin, joissa haetaan tarkoituksellisesti vastakkainasettelua. On vaikea väitellä konkreettisista poliittisista linjaeroista, jos yksi osapuoli käsittelee 2010-luvun puoluepolitiikkaa 1800-luvun suurten aatteiden pohjalta.

 

[Tuamas]

Minusta Kokoomus on vastuussa lähinnä siitä, että rahaa voidaan näppärästi siirtää edelleen Esperistä ulos mm. ylikorkoa käyttäen. Tähän demarit iskivät tänään.

Todettakoon tähän, että konsernin sisäisten korkojen vähennyskelposuutta on rajoitettu tämän hallituskauden aikana.

En Esperin tapausta tarkemmin tunne, mutta yleisesti tähän liittyvää säätelyä on kiristetty viimeisen parin vuoden aikana ja säätely on kiristymässä entisestään 2019.

 

[mjr]

Hyvinvointivaltiota käytetään usein virheellisesti jonain sosialismin puolustuksena (en nyt viittaa sinuun arvon @mjr) mutta todellisuudessa sen tavoitteet pohjaavat liberaaliin perinteeseen jossa on ollut tarkoitus saada kansan tuki nimenomaan kapitalistiselle markkinataloudelle tietyt turvaverkot rakentamalla.

Siis sosiaali-liberaaliin ja sosiaalidemokraattiseen perinteeseen (näillä on muuten selkeä ero, itse olen sosiaali-liberaali: eli pidän yhteiskunnallista kilpailua välttämättömänä ja positiivisena asiana mutta haluan sen olevan mahdollisimman tehokasta eli että pelikenttä olisi mahdollisimman tasainen kaikille ikäluokille - tuloerot sinänsä ovat luonnollinen ja pääosin hyödyllinen tekijä yhteiskunnassa). Klassiset liberaalit ovat aika lailla henkeen vereen vastustaneet hyvinvointivaltiota ja tulonsiirtoja - ja nytkin monet ovat ikään kuin sitä ei olisi taustalla mahdollistamassa läntisten yhteiskuntien nykyistä tasapainoa ja dynaamisuutta. Se että tätä nykyään kutsutaan sosialismiksi liittyy lähinnä amerikkalaiseen poliittiseen debattiin jossa Bernie Sanders on suurin piirtein seuraava Stalinista "radikalismissaan" (eli maltillisessa sosiaalidemokratiassaan). Demokraattinen sosialismi on harvoin kokeiltu asia, mutta se on yhtä hyvin sosialismia, ehkä paremminkin, kuin joku Pol Pot tai Castro tai Mao. Ja ehkäpä tulevaisuudessa tarvitsemmekin annosta demokraattista sosialismia, jos jatkossakin pääoman keskittyminen jatkuu ja pääoman merkitys työn kustannuksella entisestäänkin vahvistuu. Piketty kannattajineen on esittänyt aika huolestuttaviakin näkemyksiä tästä trendistä.

 

[jussi_j]

Näinhän sen pitäisi. Tosin kuntien ja valtion kyvyttömyys tehdä työtään eli valvoa ko. laitoksia, on varsin suhteellista. Enemmän kyse on halusta. Sitä ei ole riittävästi. ...

Lisäksi kyse on valtion kyvyttömyydestä kilpailuttaa palveluja tai yleensä yhtään mitään.

Henkilökohtaisesti pidän päivänselvänä sitä, että valtio ei osaa lähtökohtaisesti tehdä mitään, ei kilpailuttaa, eikä pyörittää tehokkaita palveluita. Siksi kilpailutus pitäisi siirtää sinne, minne se kuuluu, eli asiakkaalle. Maakunnat tässä kuviossa ovat jotain täysin käsittämätöntä, turhaa ja lisäkustannus. Valtion tulisi asettaa laatuvaatimuksia ja lisensoida toimijoita perusterveydenhoitoon, sekä valvoa, että sääntöjä noudatetaan ja määritellä joku basic taksa, vakuutus tms. kuitenkin niin, että viimekädessä palveluntarjoajan päättää asiakas. Palveluntarjoajalle tulisi aito intressi hoitaa asiakasta hyvin ja tehokkaasti.

 

[Tuamas]

Lisäksi kyse on valtion kyvyttömyydestä kilpailuttaa palveluja tai yleensä yhtään mitään.

Henkilökohtaisesti pidän päivänselvänä sitä, että valtio ei osaa lähtökohtaisesti tehdä mitään, ei kilpailuttaa, eikä pyörittää tehokkaita palveluita.

Paitsi että tässä valtiolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa pl. Valviran toiminnan ylläpito, vaan kyse on kunnista, joihin kuvailusi toki useasti osuu osto-osaamisen osalta.

 

[Cobol]

Todettakoon tähän, että konsernin sisäisten korkojen vähennyskelposuutta on rajoitettu tämän hallituskauden aikana.

On rajoitettu, mutta esimerkiksi Finnwatch pitää toteutusta heikkona blogissaan:

Hallituksen esityksen porsaanreiät antavat yritysten verokikkailun jatkua - Finnwatch

Ymmärrän edelleen, että Kokoomus on taho, joka voisi tässä toimia paremmin.

Lisäksi kyse on valtion kyvyttömyydestä kilpailuttaa palveluja tai yleensä yhtään mitään.

Vaikka ei suoraan Esperin tapauksessa ole, valtiolla on kokonaisuutta katsoen silläkin heikkoa tai hyvin heikkoa osaamista kilpailutuksessa. Kuntien osaamattomuus on legendaarista, mutta paljon on myös haluttomuutta. Pienissä keskustaenemmistöisissä tai lähes enemmistöisissä kunnissa siteet keskustaan ovat tärkein asia tarjouksessa. Sama toki pätee muihinkin puolueisiin, mutta niillä on määrällisesti vähemmän kuntia käsissään.

 

[erku]

Henkilökohtaisesti pidän päivänselvänä sitä, että valtio ei osaa lähtökohtaisesti tehdä mitään, ei kilpailuttaa, eikä pyörittää tehokkaita palveluita. Siksi kilpailutus pitäisi siirtää sinne, minne se kuuluu, eli asiakkaalle. Maakunnat tässä kuviossa ovat jotain täysin käsittämätöntä, turhaa ja lisäkustannus. Valtion tulisi asettaa laatuvaatimuksia ja lisensoida toimijoita perusterveydenhoitoon, sekä valvoa, että sääntöjä noudatetaan ja määritellä joku basic taksa, vakuutus tms. kuitenkin niin, että viimekädessä palveluntarjoajan päättää asiakas. Palveluntarjoajalle tulisi aito intressi hoitaa asiakasta hyvin ja tehokkaasti.

Minusta on hassu ajatus, että sairaat ihmiset olisivat kykenevämpiä tekemään rationaalisen päätöksen siitä, mistä he saavat parasta hoitoa. Tai ainakin minusta vaihtoehtohoitojen suosion nousu tai rokotevastaisuuden kaltaiset ilmiöt indikoivat vahvasti juuri päinvastaista.