Sosialidemokraatit – SDP

  • 1 504 353
  • 11 676
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
3) Kannattajien ikärakenne
Kuinka monta demarien nuorisojärjestön edustajaa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Molemmat. Vihreä populismi on varastanut demareilta alle 4-kymppiset äänestäjät. Luonnollinen poistuma tulee siis hoitamaan demarit marginaaliin
Tämän ovat huomanneet myös puolueessa. Ketäs ne demarit eniten kosiskelevatkaan vaalilupauksissa? Vappusatanen jne.
Kyllähän sitä salaa toivoisi, että demarit voittaa vaalit ja pääsee lupauksiaan lunastamaan, eli siis pettämään ne.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Suomessa AY-liikkeen toiminta rajoittuu talouden tihutöihin laittomien lakkojen myötä ja työttömien kasseille potkiskeluun. Ruotsissa AY-liike on ymmärtänyt että yrityksiä ja yrittäjiäkin tarvitaan mahdollistamaan AY-liikkeen olemassaolo.
Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta puuttuu historiallinen voimakas kommunistinen puolue. Valitettavasti suomesta tälläinen löytyy, jonka myötä meillä löytyy AY-kommarit ja poliittiset kommarit eli vihreät.
Eikö ole vähän raskasta ajatella noin yksisilmäisesti ja kyynisesti. Välillä ne edut menee ristiin, eikä se tarkoita, että halutaan jotain sabotaasia tehdä. Ei se, että yrittäjä ei menesty johdu aina siitä, että byrokratia, ay ja henkilöstömenot. En ole itse yrittäjänä toiminut, enkä siinä mielessä tiedä, mitä se on, mutta tuttuja ja naapureita on niin yrittäjinä kuin noissa firmoissa työntekijöinä. Joiltakin se homma sujuu, ja samalla voi maksaa työntekijöilleen kunnon palkkaa. Sitten on nämä helppoheikit, joilla on konkurssi päällä toistuvasti ja jotka kusettaa työntekijöitä minkä kerkeävät. Ensin mainittujen kohdalla ay on turha riippakivi, jälkimmäisten takia sillekin on paikkansa.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Nelihenkinen perhe, jossa vanhemmat elättävät perheensä esim siivoamalla, maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin mitä vanhemmat maksavat veroja. Pelkästään perheen lasten päivähoidon kustannukset ylittävät maksettujen verojen määrän kirkkaasti. Siihen päälle muut kustannukset ja edes ostoista tulevat arvonlisäverot eivät kata kustannuksia.
Niin, tämähän on koko systeemin idea ja tavallaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta. Siihen kuuluu myös tulonsiirrot, mutta niiden pitää yleisen käsityksen mukaan pysyä kohtuullisina. Ei tarvitse olla mikään siivoojaperhe edes. Ylemmässä keskiluokassakaan ei maksetut verot riitä mihinkään, kun on päivähoito kaikilla lapsilla ja lapsilisät juoksee. Sitten päälle laskennallinen osuus kaikesta muusta yhteiskunnan toiminnasta, niin pakkaselle menee rajusti. Sitten myöhemmin tasoittuu, kun lapset jo muualla, mutta verot pysyy samana. Pienituloiset/köyhät tässä jää elämänkaaren aikana plussalle, suurituloiset miinukselle sitä enemmän mitä suuremmat tulot. Keskiluokka sitten taiteilee siinä nollan molemmin puolin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ei se, että yrittäjä ei menesty johdu aina siitä, että byrokratia, ay ja henkilöstömenot. En ole itse yrittäjänä toiminut, enkä siinä mielessä tiedä, mitä se on, mutta tuttuja ja naapureita on niin yrittäjinä kuin noissa firmoissa työntekijöinä. Joiltakin se homma sujuu, ja samalla voi maksaa työntekijöilleen kunnon palkkaa. Sitten on nämä helppoheikit, joilla on konkurssi päällä toistuvasti ja jotka kusettaa työntekijöitä minkä kerkeävät. Ensin mainittujen kohdalla ay on turha riippakivi, jälkimmäisten takia sillekin on paikkansa.

Ymmärsin että @hammer lynx käsitteli lähinnä poliittisia lakkoja. Jos ymmärsin väärin, lukemista ei kannata jatkaa. Poliittisten lakkojen perusidea ei ole lakkoilla työnantajaa vastaan, vaan hallitusta tai eduskuntaa vastaan. Poliittisia lakkoja käytetään parlamentaarisesti valittua eduskuntaa tai vaalien tuloksen perusteella luotua hallitusta vastaan. Jos ay-liikettä ei miellytä esimerkiksi hallituksen talouspolitiikka, se voi ottaa lakkoaseen käyttöön ja torpedoida mahdolliset uudistukset.

Miten ihmeessä ay-liike saa Suomessa edelleen oikeuden lakkoilla sellaisia päätöksiä vastaan, joita ay-liike ei voi osaltaan olla päättämässä osana etujärjestöjen sopimuspolitiikkaa? Demokratiassa tämän ei pitäisikään olla mahdollista. Ja eihän se tietääkseni Euroopassa olekaan - paitsi Suomessa.

Niin kauan kun edellistä kappaletta ei myönnetä ongelmaksi ja haeta siihen välitöntä ratkaisua, ay-liikkeen toimintaa voi arvioida osin jopa oikeusvaltion periaatteiden vastaisena.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tämä on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Tuntuu, että vasemmistolle ei asiassa kelpaa mikään, tai ainakin kaikki on oikeiston vikaa. Sosiaaliturva passivoi ja syrjäyttää mikä on oikeiston vika ja matalapalkkaisiin töihin joutuminen on nöyryyttämistä ja pakottamista. Matalan tuottavuuden työpaikat ovat itsestään piikayhteiskuntaa ja muuta pahaa ja se vasta sitten paha onkin jos niitäkään ei ole tarjolla. En ole rehellisesti koskaan kuullut vasemmistolta tähän edes teoriassa toimivaa ratkaisua.

No, nyt kuultiin demareilta kuitenkin väite, jonka mukaan eriarvoisuus Suomessa kasvaa ja se tietenkin on hallituksen vika. Eriarvoisuuden kasvu tapahtuu yllättävällä tavalla. Tilastojen takana. On siis Tilastokeskuksen tilastoja, jotka kertovat ettei eriarvoisuus kasva. Sitten on tilastojen takana jotain, josta demarit löytävät eriarvoisuuden kasvun.

Demarien vaaliteema eriarvoisuuden kasvu alla:

Sdp:n vaaliohjelman tärkein tavoite on pysäyttää eriarvoistumisen kasvaminen – kokoomuksen mielestä ilmiötä ei ole olemassa

Soininvaaralta hyvä suolaus alla:

Eriarvoisuuden lisääntyminen, onko sitä? – Soininvaara

Ja onhan Suomessa eriarvoisuutta. Mutta kyse ei demareilla ole siitä, vaan väitteestä, jonka mukaan eriarvoisuus kasvaa. Kuten Soininvaara, kannatan eriarvoisuuden vähentämistä edelleen.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No, nyt kuultiin demareilta kuitenkin väite, jonka mukaan eriarvoisuus Suomessa kasvaa ja se tietenkin on hallituksen vika. Eriarvoisuuden kasvu tapahtuu yllättävällä tavalla. Tilastojen takana. On siis Tilastokeskuksen tilastoja, jotka kertovat ettei eriarvoisuus kasva. Sitten on tilastojen takana jotain, josta demarit löytävät eriarvoisuuden kasvun.

Demarien vaaliteema eriarvoisuuden kasvu alla:

Sdp:n vaaliohjelman tärkein tavoite on pysäyttää eriarvoistumisen kasvaminen – kokoomuksen mielestä ilmiötä ei ole olemassa

Soininvaaralta hyvä suolaus alla:

Eriarvoisuuden lisääntyminen, onko sitä? – Soininvaara

Ja onhan Suomessa eriarvoisuutta. Mutta kyse ei demareilla ole siitä, vaan väitteestä, jonka mukaan eriarvoisuus kasvaa. Kuten Soininvaara, kannatan eriarvoisuuden vähentämistä edelleen.

Tämä "kasvava eriarvoisuus" -populismi on käsittämättömän sitkeä myytti jota aikana kuin aikana fiksutkin ihmiset toistelevat itsestäänselvyytenä. Tuo "tilastojen takana" näkyvä eriarvoisuuden kasvaminen sitten vaikuttaa siltä että kun halutaan jääräpäisesti pitää kiinni mielikuvasta jolle ei ole mitään todisteita, keksitään tällaisia väitteitä. Periaatteessa kuka vain voi väittää mitä vain tapahtuvan "tilastojen takana". Vähän enemmän saisi tuollaisilla väitteillä olla lihaa luittensa ympärillä.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
eriarvoisuus Suomessa kasvaa ja se tietenkin on hallituksen vika.

Totta helvetissä se on hallituksen vika, jos hallituksen päätösten tulema faktisesti sitä tekee. Tämmöisissä asioissa soisi keskustelijoiden kykenevän naivin puoluepolitikoinnin tai naurettavien blokkikuvitelmien sijaan kykenevän katsomaan asioita analyyttisesti ja objektiivisesti. Tuollaista politiikkaa saattaa harjoittaa ihan minkä "väriset" hallitukset tahansa ja fiksun pitää kaikissa tilanteissa kyetä tunnustamaan tosiasiat. Tiedän toki, että monille se hirttoköysi on jäänyt niin tiukkaan kaulan ympärille, ettei se irtoa vaikka mitä tekisi, vähän niin kuin vänrikki nappula oli valmis hukkumaan mieluummin, kuin tulla kersantti ärjylän pelastamaksi, kun allas oli sentään tarkoitettu vain upseereille. Kukin tietysti tyylillään, vaikka heikoille jäille.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jos ja jos, mutta kun tilastojen mukaan eriarvoisuus ei ole kasvanut.
Ehdotankin demareille kahta nerokasta slogania vaaliteemoiksi.
1. Alimpaan tulodesiiliin kuuluvien ihmisten määrä puolitettava
2. Kaikille vähintään mediaanitulojen verran palkkaa.

Näillä eväillä eriarvoisuus vähenee.
 

ipaz

Jäsen
Totta helvetissä se on hallituksen vika, jos hallituksen päätösten tulema faktisesti sitä tekee.

Mikä tukee faktisesti sitä että eriarvoisuus on Suomessa kasvussa? @Cobol in linkkaamassa Soininvaaran blogissa tulonjakomittari gini-kerroin on hieman värähtänyt, koska se tekee niin aina nousukauden aikana. Pääomatulot nousevat (ja myös laskevat) nopeasti. Palkat sitten hieman hitaammin. Eli jos pitää tuota mittaria perusteenaan väitteelle, että eriarvoisuus on kasvanut niin siinä on oikeassa. Se ei silti tarkoita, että vähemmän tienaava tienaisi yhtään vähempää kuin aikaisemmin, koska talous ei ole nollasummapeliä. Hänen elämässään ei siis muutu mikään muu kuin se, että pääomasijoittajanaapurilla on auto vaihtunut hieman uudempaan. Tullaan taas tähän perisuomalaiseen "koska minulla ei ole, niin ei muillakaan saa olla" syndroomaan. Tätä kutsutaan myös kateudeksi.

Tuloerojen kasvun vaikutuksesta on väännetty jo vuosia niin Pohjoimaissa kuin muuallakin maailmassa. Eniten tuloerojen kasvun pahuudesta paasaa tietysti vasemmisto, jonka mukaan se, että joku tienaa kasvavasta potista enemmän kuin joku toinen, olisi siltä vähemmän tienaavalta pois - vaikka hänen tulonsa ja ostovoimansa ei muuttuisi mihinkään suuntaan.

Tuloerojen kasvu kun ei välttämättä ole huono asia. Se että joku ansaitsee enemmän esim. sillä, että on älykkäämpi pyörittämään taloutta, tälle suotakoon. Eikä tällaisen henkilön tarvitse olla se Hankenilta valmistunut ekonomi, vaan päivät/yöt innovaationsa kanssa vääntävä, tai pää hiessä töitä paiskiva yrittäjä. Työnteosta ja varsinkin paljosta ja tuottavasta työnteosta kuuluu sen avainhenkilön tai -henkilöiden saada tunnustus. Suomessa tuo tunnustus viedään usein lisääntyneiden verojen muodossa pitkälti valtion kassaan.

Mielestäni SDP:n vaaliteemavauhkoaminen tuloeroista on varsin kummallista maassa, jossa on edelleen koko maailman pienimmät tuloerot kiitos jyrkän progressiivisen verotuksen ja äärimmäisen vahvan sosiaaliturvan. Suomessa tuloerot ovat loivasti kasvaneet, mutta samalla on kasvanut kaikkien reaalitulot. No mutta jollain ne äänestäjät pitää saada peloteltua raapustamaan demarin numero vaalipäivän arpalipukkeeseen.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Ymmärsin että @hammer lynx käsitteli lähinnä poliittisia lakkoja. Jos ymmärsin väärin, lukemista ei kannata jatkaa. Poliittisten lakkojen perusidea ei ole lakkoilla työnantajaa vastaan, vaan hallitusta tai eduskuntaa vastaan. Poliittisia lakkoja käytetään parlamentaarisesti valittua eduskuntaa tai vaalien tuloksen perusteella luotua hallitusta vastaan. Jos ay-liikettä ei miellytä esimerkiksi hallituksen talouspolitiikka, se voi ottaa lakkoaseen käyttöön ja torpedoida mahdolliset uudistukset.

Miten ihmeessä ay-liike saa Suomessa edelleen oikeuden lakkoilla sellaisia päätöksiä vastaan, joita ay-liike ei voi osaltaan olla päättämässä osana etujärjestöjen sopimuspolitiikkaa? Demokratiassa tämän ei pitäisikään olla mahdollista. Ja eihän se tietääkseni Euroopassa olekaan - paitsi Suomessa.

Niin kauan kun edellistä kappaletta ei myönnetä ongelmaksi ja haeta siihen välitöntä ratkaisua, ay-liikkeen toimintaa voi arvioida osin jopa oikeusvaltion periaatteiden vastaisena.
Ilman muuta poliittisia lakkoja pitäisi rajoittaa. Ei ehkä täysin kieltää, sillä joskus voi tulla eteen tilanne, jolloin lakkoiltaisiin jonkun "ihan oikean asian" puolesta.

Vielä suurempi ongelma laittomat lakot. Osinhan nuo menee ristiin, kun laiton lakko naamioidaan poliittiseksi.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Eriarvoisuuden kasvamisen rummuttaminen on nerokas kikka saada isolta joukolta ääniä. Varsinkin kun tämä tulee ihmisiltä jotka tuskin omissa nahoissaan ihan hirveästi tuota eriarvoisuuden kasvamista kokevat.

Jos mä ajattelisin puhtaasti itsekkäästi, niin mun pitäisi kaiketi äänestää demareita. Mutta sitten tuota vaaliohjelmaa lukiessa järki lyö "vähän" vastaan.
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Minulle tuli tästä kuvauksesta ensimmäisenä mieleen demokratia, ei niinkään vasemmisto tai edes oikeisto.
Pohdin tuota hetken aikaa ja yllätyin, että olen kanssasi suurin piirtein samaa mieltä. Edustuksellisessa demokratiassa, kuten Suomessa, muutos kestää 4 vuotta + puoluekurin johdosta puolue-eliitin ymmärryksen asiasta. Suorassa demokratiassa, kuten Sveitsissä ja Yhdysvalloissa, muutosnopeus on suurempi. Kaiken kaikkiaan demokratia on kuitenkin se nopein tapa tehdä muutoksia, joita ihmiset haluavat. ideologia taas sitä ei ole.
Jos ja jos, mutta kun tilastojen mukaan eriarvoisuus ei ole kasvanut.
Ehdotankin demareille kahta nerokasta slogania vaaliteemoiksi.
1. Alimpaan tulodesiiliin kuuluvien ihmisten määrä puolitettava
2. Kaikille vähintään mediaanitulojen verran palkkaa.

Näillä eväillä eriarvoisuus vähenee.
Nämä ovat kyllä aika karseita tavoitteita todellisuudessa eläville ihmisille.

Tällä hetkellä suurin ongelma alimmassa tulodesiilissä on asumisen kalleus. Tämä taas johtuu kohtuuttomasta byrokratiasta rakentamisen osalta. Voisivatko Demarit yrittää helpottaa / nopeuttaa kaavoitusta?

Toinen asia tuohon alimpaan tulodesiiliin on se, että etelästä ja idästä, ihan tästä läheltä, löytyy ihmisiä tekemään nämä alimman tulodesiiliin ns hanttihommat viidesosalla suomalaisesta kustannustasosta. Mielestäni Suomen AY-liikkeen tulisi auttaa näitä paikallisia AY-liikkeitä saamaan palkat ylös. Markkinoita vastaan voi taistella, mutta sitä ei voi voittaa, niin kauan kuin ihmisillä on oikeus päättää hankinnoistaan itse. Markkinahintaa sen sijaan pystyy nostamaan. Itseasiassa tämän tiimoilta pohjoismaiden, Saksan, Itävallan ja Benelux-maiden AY-liikkeiden pitäisi luoda yhtenäinen strategia hintojen nostamiseksi. Niin, tai sitten rahtilaivojen käyttämää polttoöljyä pitäisi alkaa verottaa... huono ajatus tosin sekin. Joka tapauksessa pitäisi hoitaa syytä eikä oiretta.

Ongelmallisena näissä kahdessa edellä olevassa, että ne ovat vastoin sosialismin perusteita. Näin ollen olen hyvin skeptinen sen suhteen, että vasemmisto lähtisi käyttämään resurssejaan järkevästi.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Noin yleensä tämän melko yksimielisen kohkaamisen tasapainoksi voisi kai todeta, että pohjoismainen malli on jotakuinkin ylivoimaisen kilpailukykyinen verrattuna edes vaikka anglosaksiseen puhumattakaan tämän maailman vielä vähemmän pohjoismaisista yhteiskunnista. Tästä lienemme tässä ketjussa samaa mieltä? Vahvat turvaverkot, avoin ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja melko systemaattinen pyrkimys siihen, että syntymä ei automaattisesti ratkaisisi yhteiskunnallisen kilpailun lopputulosta - nämä ovat hyviä juttuja, eikö vain? Sitten on todettava että Keskustan maaseutumafia, Kokoomuksen hyvä veli -verkot ja SDP:n ay-sidokset eivät välttämättä ole näille tavoitteille hyväksi, koska tarvitsemme tiettyjä järkeviä rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia. Jotenkin välillä hieman ärsyttää, että betoninharmaita paleo-demareita pelkästään potkitaan, kun puolue on pitkälti keksinyt koko tämän yhteiskuntamallimme. Antakaamme heille kunnia siitä, eikä pelkästään kritisoida nykyisiä juoksuhautoja, jonne ovat pitkälti ay-liikkeen joustamattomien osien vaikutuksesta juuttuneet.
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Totta helvetissä se on hallituksen vika, jos hallituksen päätösten tulema faktisesti sitä tekee. Tämmöisissä asioissa soisi keskustelijoiden kykenevän naivin puoluepolitikoinnin tai naurettavien blokkikuvitelmien sijaan kykenevän katsomaan asioita analyyttisesti ja objektiivisesti.
Tätä minäkin kaipaan, mutta se on huonoa politikointia ja vielä huonompaa vaalipuhetta. Olisihan demareilta todella typerää ottaa se fakta esiin, että pari sataa tuhatta työtöntä on tämän hallituksen aikana päässyt töihin ja nostanut tulotasoaan. Kenenköhän laariin se sataisi?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Toinen asia tuohon alimpaan tulodesiiliin on se, että etelästä ja idästä, ihan tästä läheltä, löytyy ihmisiä tekemään nämä alimman tulodesiiliin ns hanttihommat viidesosalla suomalaisesta kustannustasosta.
Alin desiili ei ansiotöitä tee, joten heidän tulonsa riippuvat pelkästään tulonsiirroista. Tosin ei varmasti olisi faktisessa väärin sanoa, että tuolta suunnalta löytyy ihmisiä jotka ovat valmiita tulemaan nauttimaan suomalaisesta sosiaaliturvasta vaikka tulotasosta hieman tingittäisiinkin.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tätä minäkin kaipaan, mutta se on huonoa politikointia ja vielä huonompaa vaalipuhetta. Olisihan demareilta todella typerää ottaa se fakta esiin, että pari sataa tuhatta työtöntä on tämän hallituksen aikana päässyt töihin ja nostanut tulotasoaan. Kenenköhän laariin se sataisi?

Minusta on muuten hyödyllistä käyttää myös tehtyjä työtunteja tämän mittarina - työlliseksi muuttuu jos tekee muutamankin irtotunnin kuukaudessa ja monet seikat viittaavat siihen, että juuri satunnainen ja osa-aikainen työ on kasvanut, mutta joka tapauksessa rohkaisevia lukuja. Oheisesta taulukosta näkyy että tehdyt työtunnit kasvoivat pari prosenttia viime vuonna:

Tilastokeskus -
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Minusta on muuten hyödyllistä käyttää myös tehtyjä työtunteja tämän mittarina - työlliseksi muuttuu jos tekee muutamankin irtotunnin kuukaudessa ja monet seikat viittaavat siihen, että juuri satunnainen ja osa-aikainen työ on kasvanut, mutta joka tapauksessa rohkaisevia lukuja. Oheisesta taulukosta näkyy että tehdyt työtunnit kasvoivat pari prosenttia viime vuonna:

Tilastokeskus -
Ja toisena muuttujana voisi pitää yksityisen ja julkisen töitä. Yksityinen kuitenkin maksaa julkisen palkat. En toki missään tapauksessa aliarvioi julkisen tuottamien palveluiden arvoa, mutta niitä on hankalampi mitata suoraan rahassa.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Eriarvoisuuden ei-kasvuun liittyy myös tämä uutinen:

Suomesta tuli koko maailman mallimaa asunnottomuuden hoidossa – Ulkomaisia tiedotusvälineitä käy tiuhaan

Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön Feantsan mukaan Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomuus on viime vuosina vähentynyt, vaikka eri maiden luvut eivät olekaan suoraan vertailukelpoisia eikä aivan kaikista maista ole kattavia tietoja.

Feantsan raportin mukaan esimerkiksi Irlannissa oli asunnottomia lapsia (siirryt toiseen palveluun)3 300 marraskuussa 2017. Ruotsissa puolestaan hätämajoitukseen sijoitettujen lasten määrä kasvoi 60 prosenttia vuosina 2011–2017. Britanniassa oli vuoden 2017 maaliskuussa 78 000 taloutta väliaikaismajoituksessa.

Feantsan raportti syyttää Suomea lukuun ottamatta Euroopan maita ”täydellisestä tietämättömyydestä” asunnottomia kohtaan. Sen mukaan Suomessa asunto on pyritty näkemään perusoikeutena, kun taas monissa muissa maissa sitä pidetään palkkiona hyvästä käytöksestä.


Toki tämä ei ole hyvä juttu:

Tuoreimman tilaston mukaan nuorten asunnottomuus on lisääntynyt, ainoana asunnottomuuden lajina. Helsingissä oli toissa vuonna jo 800 alle 25-vuotiasta asunnotonta. Jussi Lehtonen arvelee, että yhtenä syynä on peruskoulun muuttuminen, minkä vuoksi syrjäytyminen alkaa usein jo koulussa.

Kokonaisuus on kyllä melko messevän monimutkainen, kun tähänkin sitten liittyviä asioita ovat ohuesti koulutus, vuokra-asuntojen tukemiseen menevä rahoitus joka paisuttaa vuokria jne.

Lisäksi tässäkin jutussa esiintyvillä vuokra-asuntosäätiöillä on ollut omat metkunsa; ensin talot ovat vuosikymmeniä mahdollisimman vähällä remppaamisella, ei laiteta kerättyjä vuokrarahoja laajalti niiden kunnossapitoon, sitten tehdään messevä jättikauppa ja kerralla ruvetaan korottamaan merkittävästi vuokria. Menee vähän ohi aiheen, mutta tuetusta asumisesta pitäisi aina mennä varmistettu siivu korjausrakentamiseen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ja toisena muuttujana voisi pitää yksityisen ja julkisen töitä. Yksityinen kuitenkin maksaa julkisen palkat. En toki missään tapauksessa aliarvioi julkisen tuottamien palveluiden arvoa, mutta niitä on hankalampi mitata suoraan rahassa.

Tätäkin mitataan ja se onkin mielenkiintoinen kriteeri. Ja toki on lähes mahdotonta eriyttää - käytännössä keskeiset julkiset toiminnot ovat yksityisen sektorin kriittisen tärkeitä infrapalveluita: esim. terveydenhoito, poliisi, oikeuslaitos, palokunta, koululaitos jne., joita ilman yhteiskunta ei toimisi eikä tuottaisi hetkeäkään.
 

Tuamas

Jäsen
Noin yleensä tämän melko yksimielisen kohkaamisen tasapainoksi voisi kai todeta, että pohjoismainen malli on jotakuinkin ylivoimaisen kilpailukykyinen verrattuna edes vaikka anglosaksiseen puhumattakaan tämän maailman vielä vähemmän pohjoismaisista yhteiskunnista. Tästä lienemme tässä ketjussa samaa mieltä? Vahvat turvaverkot, avoin ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja melko systemaattinen pyrkimys siihen, että syntymä ei automaattisesti ratkaisisi yhteiskunnallisen kilpailun lopputulosta - nämä ovat hyviä juttuja, eikö vain? Sitten on todettava että Keskustan maaseutumafia, Kokoomuksen hyvä veli -verkot ja SDP:n ay-sidokset eivät välttämättä ole näille tavoitteille hyväksi, koska tarvitsemme tiettyjä järkeviä rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia. Jotenkin välillä hieman ärsyttää, että betoninharmaita paleo-demareita pelkästään potkitaan, kun puolue on pitkälti keksinyt koko tämän yhteiskuntamallimme. Antakaamme heille kunnia siitä, eikä pelkästään kritisoida nykyisiä juoksuhautoja, jonne ovat pitkälti ay-liikkeen joustamattomien osien vaikutuksesta juuttuneet.

Tuomas Enbuske nähdäkseni avasi tätä melko hyvin uusimmassa kolumnissaan
Enbusken kolumni: Tarvitsemme lisää leipäjonoja

Poimitaan muutamia avainkohtia:
Köyhyys on Suomessa ongelma. Ja siihen on myös ratkaisuja, mutta ne eivät kelpaa poliitikoille, koska he eivät saa niistä kultatuolia ja kunniaa.

Minä kerron teille, mikä on paljon nolompaa ja Suomelle kalliimpaa: Suomen keskiluokan ahneus ja avuttomuus. Vauraat yrittäjät nostavat kummallisia yritystukia, maanviljelijät mielisairaan korkeita maataloustukia. Sähköauton ostajat saavat valtiolta 2 000 euron tuen. Mitä hyvätuloisempi olet, sitä enemmän hyödyt asuntolainan korkovähennyksestä, ja siivoojavähennyksestäkin pariskunta saa 4 900 euroa vuodessa.

Minä olen pummi, eivät leivän jonottajat. Hyväpalkkaiset syövät jatkuvasti ilmaisia liikelounaita, jotka maksaa ay-liike tai Veikkaus merirastilalaisten mummojen rahoilla.

Suurin talouskasvu syntyy, kun luonnonvaraa käytetään mahdollisimman vähän ja sille luodaan ihmistä kiihottava taika-arvo. Merkkilaukku on isompi ekoteko kuin halvan käsiveskan osto. Molempiin mahtuu kännykkä, meikit ja illan ekstaasipillerit, mutta kallis yleensä kestää kauemmin ja kasvattaa paljon enemmän taloutta. Molempiin kuluu saman verran luonnonvaroja. Talous on yhä enemmän ei-kosketeltavia asioita.

Ja kyllä, ne tuloerot syntyvät aina talouskasvussa ja ovat pienimillään lamassa.Kun demarit ja vasemmistoliitto olivat 1990-luvun puolivälissä Lipposen hallituksessa, tuloerot kasvoivat dramaattisesti. Sen ansiosta hyvinvointivaltiota kasvatettiin.

Suomen suurin ongelma on, että niukkoja resursseja (toki verotulot ovat kasvaneet käytännössä joka vuosi) käytetään tehottomasti sekä tulonsiirroista suurin osa ohjautuu tahoille jotka eivät niitä aidosti tarvitse (maataloustuet, yritystuet, keskiluokalle ja hyvätuloisille ohjatut tulonsiirrot...).
Heikko-osaisia voitaisiin puolestani tukea nykyistä enemmän, mutta se edellyttää sekä talouskasvua että tulonsiirtojen järkevämpää ohjaamista.
Kuinka usein tuleekaan vastaan esimerkiksi maataloustukien perustelu pienituloisten tukemisena, vaikka se toimii pienituloisten auttajana käytännössä yhtä tehokkaasti kuin setelien ampuminen tykillä Westendiin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Jos mä ajattelisin puhtaasti itsekkäästi, niin mun pitäisi kaiketi äänestää demareita. Mutta sitten tuota vaaliohjelmaa lukiessa järki lyö "vähän" vastaan.
Mulla ihan sama tilanne. Kun olen julkisella töissä, niin tältä kantilta vasemmiston äänestäminen olisi järkevää. En minäkään sitä silti tee, koska minulla on muitakin arvoja, eikä vasemmiston käsitys näistä julkisen työasioistakaan ole läheskään omaani vastaava. Demareilla on lisäksi tuo eläkeläisten asian puolueeksi leimautuminen iso miinus. Vihreillä esimerkiksi koulutusasioihin järkeviä kantoja, mutta yleinen talouspolitiikka ja maahanmuuttoasiat karsii heidät pois.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Noin yleensä tämän melko yksimielisen kohkaamisen tasapainoksi voisi kai todeta, että pohjoismainen malli on jotakuinkin ylivoimaisen kilpailukykyinen verrattuna edes vaikka anglosaksiseen puhumattakaan tämän maailman vielä vähemmän pohjoismaisista yhteiskunnista. Tästä lienemme tässä ketjussa samaa mieltä? Vahvat turvaverkot, avoin ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja melko systemaattinen pyrkimys siihen, että syntymä ei automaattisesti ratkaisisi yhteiskunnallisen kilpailun lopputulosta - nämä ovat hyviä juttuja, eikö vain? Sitten on todettava että Keskustan maaseutumafia, Kokoomuksen hyvä veli -verkot ja SDP:n ay-sidokset eivät välttämättä ole näille tavoitteille hyväksi, koska tarvitsemme tiettyjä järkeviä rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia. Jotenkin välillä hieman ärsyttää, että betoninharmaita paleo-demareita pelkästään potkitaan, kun puolue on pitkälti keksinyt koko tämän yhteiskuntamallimme. Antakaamme heille kunnia siitä, eikä pelkästään kritisoida nykyisiä juoksuhautoja, jonne ovat pitkälti ay-liikkeen joustamattomien osien vaikutuksesta juuttuneet.

Kunnia menneisyydestä kuuluu aikanaan puolueessa asioita hoitaneille tahoille. Ei se että samanniminen organisaatio on joskus saanut hyvää aikaan tarkoita että nykydemareille pitäisi antaa heidän teoistaan jotain kunniaa. Etenkin kun joiltain osin ne menneisyydessä hyvin toimineet rakenteet olisi päivitettävä ja tässä juoksuhautaan jämähtänyt nyky-sdp ei kauheasti kehuja ansaitse. Eikä myöskään "lisääntynyt eriarvoisuus" -populismistaan joka osaltaan ajaa ainakin minut puolueen potentiaalisten äänestäjien porukasta pois.

Hyvinvointivaltiota käytetään usein virheellisesti jonain sosialismin puolustuksena (en nyt viittaa sinuun arvon @mjr) mutta todellisuudessa sen tavoitteet pohjaavat liberaaliin perinteeseen jossa on ollut tarkoitus saada kansan tuki nimenomaan kapitalistiselle markkinataloudelle tietyt turvaverkot rakentamalla. Tämä onkin täysin järkevää. Suomessa on vahvat omistusoikeudet ja markkinatalous eikä mistään sosialistisesta talousjärjestelmästä voida todellakaan puhua. Ei vaikka valtiollakin on iso rooli.

Hyvä juttu hyvinvointivaltion juurista ja tulevaisuudesta viime elokuulta The Economist -lehdestä: Capitalism needs a welfare state to survive

"IN THE mythologies of both left and right, the welfare state is a work of socialism. Yet the intellectual tradition it owes most to is liberalism. The architect of its British version, William Beveridge, did not want to use the power of the state for its own sake. The point was to give people the security to pursue the lives they chose. And liberal reformers believed that by insuring people against some risks of creative destruction, welfare states would bolster democratic support for free markets."

ping myös @Walrus21 ja @Jymäkkä


Minusta on muuten hyödyllistä käyttää myös tehtyjä työtunteja tämän mittarina - työlliseksi muuttuu jos tekee muutamankin irtotunnin kuukaudessa ja monet seikat viittaavat siihen, että juuri satunnainen ja osa-aikainen työ on kasvanut, mutta joka tapauksessa rohkaisevia lukuja. Oheisesta taulukosta näkyy että tehdyt työtunnit kasvoivat pari prosenttia viime vuonna:

Tilastokeskus -

Tästä samaa mieltä mutta osa-aikatyön vaikutuksia yksilön hyvinvoinnille ja syrjäytymisen ehkäisyllekään ei kannata väheksyä. Rohkaisevia lukuja kuten toteat.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Jotenkin välillä hieman ärsyttää, että betoninharmaita paleo-demareita pelkästään potkitaan, kun puolue on pitkälti keksinyt koko tämän yhteiskuntamallimme. Antakaamme heille kunnia siitä, eikä pelkästään kritisoida nykyisiä juoksuhautoja, jonne ovat pitkälti ay-liikkeen joustamattomien osien vaikutuksesta juuttuneet.

Kyllä demarien osuus hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa on kiistämätön. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, etteivät he voi yksinään omia tuota kunniaa. Demareiden kannatus on sotien jälkeen ollut suurimmillaan vuoden 1995 vaaleissa, jolloin he saivat 28,25% äänistä ja 63 paikkaa eduskuntaan. Tuolla(kaan) mandaatilla ei hyvinvointivaltiota olisi voitu luoda ilman muiden puolueiden myötävaikutusta. Ihan esimerkiksi todettakoon, että peruskoululaki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti eli kaikkien puolueiden tuella. Sama koskee kaikkia hyvinvointivaltion mahdollistaneita lainsäädännön uudistuksia. Demarit siis loivat hyvinvointivaltiota muiden puolueiden myötävaikutuksella ja konsensuksen turvin (kuntatasolla Etelä-Suomessa ensisijaisesti aseveliakselin turvin, valtion tasolla Kepun avulla).
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Hyvinvointivaltiota käytetään usein virheellisesti jonain sosialismin puolustuksena (en nyt viittaa sinuun arvon @mjr) mutta todellisuudessa sen tavoitteet pohjaavat liberaaliin perinteeseen jossa on ollut tarkoitus saada kansan tuki nimenomaan kapitalistiselle markkinataloudelle tietyt turvaverkot rakentamalla. Tämä onkin täysin järkevää. Suomessa on vahvat omistusoikeudet ja markkinatalous eikä mistään sosialistisesta talousjärjestelmästä voida todellakaan puhua. Ei vaikka valtiollakin on iso rooli.

Hyvä juttu hyvinvointivaltion juurista ja tulevaisuudesta viime elokuulta The Economist -lehdestä: Capitalism needs a welfare state to survive

"IN THE mythologies of both left and right, the welfare state is a work of socialism. Yet the intellectual tradition it owes most to is liberalism. The architect of its British version, William Beveridge, did not want to use the power of the state for its own sake. The point was to give people the security to pursue the lives they chose. And liberal reformers believed that by insuring people against some risks of creative destruction, welfare states would bolster democratic support for free markets."

ping myös @Walrus21 ja @Jymäkkä

No en ainakaan tässä keskustelussa(viimeaikaisessa) ole juuri nähnyt sosialismin puolustelua. Itsekin siis ehdottomasti markkinatalouden kannattaja, mutta kuitenkin ehdottomasti ns. sekatalouden, täydellinen kapitalistinen markkinatalous ei toimi eikä siihen tule edes pyrkiä. USA:kaan ei ole sellainen, ja sen nykyisessä mallissakin on sen verran ongelmia, että siihenkään ei tule pyrkiä. Suomi muuten sijoittuu aika hyvin jo nykyisellään taloudellisen vapauden mittauksissa, mm. Ruotsia paremmin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös