Tietyillä aloilla voi olla hankalampi sopia työehdoista ilman liiton joukkovoimaa. En nyt ala arvailemaan seurauksia, kuten sanoin, niin nämä nähdään ehkä myöhemmin. Mutta esimerkiksi New Yorkissa taksikuskit ovat nyt kusessa, kun uusien toimijoiden tullessa markkinoille perinteisten taksifirmojen palkat ovat jotain muuta kuin aiemmin. Toki USA:ssa systeemi täysin eri. Ruotsissa taas liitot edelleen myös vahvoja, joten sikäli en ymmärrä tuota kysymystäsi.
EDIT: Tutkin vähän tarkemmin asiaa, kun tuo yllä oleva meni enemmän mutulla, tosin ei siinä virheitä ole. Saksassa työreformi on lisännyt työllisyyttä, mutta vastaavasti heikommin palkatut työt ovat yleistyneet. Tästä ollaan edelleen vähän erimielisiä, kumman vaikutus on merkitsevämpi. Toisaalta täystyöttömyys on vähentynyt, mutta yhä kasvava joukko taas kuuluu työtä tekeviin köyhiin.
Ruotsissa järjestäytymisaste on edelleen korkea ja liittojen vaikutus työsopimuksiin vahva. Edelliset porvarihallitukset tekivät liittoihin kuulumisesta epäedullisempaa, mikä vähensi järjestäytymisastetta, kun tosiaan vähän samoin kuin Suomessa niin työedut sai silti samoina kuin muutkin. Nyt mm. verovähennysoikeus on taas palautettu, ja järjestäytymisaste kasvussa.
Norja nyt sitten ihan oma lukunsa, siellä järjestäytymisaste noin 50 %, mutta toisaalta maassa vahvasti työntekijän markkinat.
Minä en sinänsä pidä liittojen puolta, mutta moni ei ymmärrä sitä, ettei se itse sopiminen välttämättä ole ihan niin helppoa kuin nyt voisi luulla. Tämä korostuu helpohkoissa suorittavissa töissä, jotka eivät vaadi laajempaa koulutusta, sitä tarkoitin tuolla ehkä vähän huonosti valitsemallani suorittavilla töillä, kuuluuhan noihin koulutusta vaativiakin ammatteja.