Sosialidemokraatit – SDP

[Byvajet]

Eihän Persut ole todennäköisesti missään vaankieliasemassa

Onhan persujen merkitys suuri, jos se nostaa kannatustaan ja vie muilta ääniä. Ruotsissahan juuri hämmennettiin soppaa, joka syntyi siitä, että yhtä ei haluta joukkoon.

Kokoomus on tällä hallituskaudella rakennellut sellaista, jonka demarit on luvannut purkaa. Mitenköhän tuo saadaan sovitettua yhteen?

 

[Walrus21]

Eikös PS:n näkemys ympäristönsuojeluun ole suunnilleen tämä:

Aika tyhjää lätinää on perussuomalaisten ympäristöpoliittinen ohjelma.

-Suomea ei saa ilmastonmuutoksentorjunnan vuoksi pysäyttää.

Kuka on vaatinut pysäyttämistä? Ovatko aiemmat hallitukset pysäyttäneet Suomen, kun ympäristöministerin salkku on ollut mm. vihreillä?

-Tulee suosia ydinvoimaa.

Suomeen rakennetaan jo nyt useita ydinvoimaloita, jotka eivät ole pysyneet aikataulussa saati budjeteissaan. Suomea enemmän ydinvoimaan pohjaavat lähinnä autoritääriset valtiot, joilla on varaa dumpata rahaa taloudellisesti epävarmoihin projekteihin.

-Kaukomailta tuotua ja saastuttavaa on verotettava ja paikallista suosittava.

Kannattavatko persut nykyisin protektionismia? Suomen etu on tukea vapaata kauppaa ja neuvotella globaaleilla areenoilla sen säännöistä.

-Päästöjä ei saa siirtää halpamaihin.

Eivätkö suomalaiset yritykset saa persujen mukaan tehdä bisnestä ulkomailla?

-Kylmään maahan ei saa tuoda lisää ihmisiä.

Ei tänne tuodakaan suuressa mittakaavassa, vaan lähtökohtainen pyrkimys on auttaa paikan päällä. Persuja ei kiinnosta kehitysyhteistyö tai ilmastonmuutoksen torjunta, joilla mahdollisesti saataisiin hillittyä tulijamääriä tulevaisuudessa.

Luulen että tuo vetoaa moneen demariäänestäjään.

Varmaan osaan vetoaakin. Koulutetut liberaalit sen sijaan vuotavat kokoomukseen, vihreisiin ja vasemmistoliittoon. Tämä on toki pidemmän aikavälin kehitys, joka ei vielä tässä vaiheessa realisoidu täysimääräisesti.

Sdp:n ilmastopoliittinen ulostulo on vähän turhan raskas kannanotto. Viisaampaa olisi todennäköisesti ollut asettaa selkeät strategiset tavoitteet ilman, että ripustaudutaan ehdottomiin numeroihin. Kokoomus on mielestäni hoitanut tämän ilmastopolitiikkaan liittyvän viestinnän paremmin. Odotetaan kuitenkin, että heiltä tulee ulos vaaliohjelma.

 

[Rankkari]

Rinne on saanut huonoa terveydenhoitoa Espanjassa. Terveys on ISO asia.

 

[Byvajet]

Aika tyhjää lätinää on perussuomalaisten ympäristöpoliittinen ohjelma.

Miten muiden puolueiden ohjelmat eroavat siitä käytännössä?

Minä tahtoisin äänestää ympäristöpuoluetta. Ympäristöpuolue merkitsee minulle puoluetta, joka ajaa lisääntymiskieltoa, kulutuskulttuurin alasajoa, köyhyyttä ja paikallisuutta, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat mahdollisimman vähän, mikä ehkäisee ihmisten välistä yhteistyötä ja yhteistyön luomaa tuhovoimaa. Globaali maailma on ympäristötuhon maailma.

Mieleeni on tullut äänestää vihreitä, mutta vihreätkin perustavat toimintansa säädeltyyn markkinatalouteen. Vihreiden markkinatalouden säätelyssä ei kuitenkaan näy minkäänlaisia merkkejä pyrkimyksestä todelliseen ongelmanratkaisuun. Kysymys on vain viherpesusta.

Jos on sitä mieltä, että perussuomalaisten ohjelma on lätinää, niin silloin väistämättä lyö saman leiman jokaisen puolueen ympäristöohjelmalle. Koska joka ikinen puolue on sitä mieltä, että Suomea ei saa pysäyttää. Yksikään puolueista ei kannata massatyöttömyyteen johtavan kulutuskulttuurin näivettämistä ja köyhyyden lisäämistä.

Se näkyy tilastoissa. Mitä enemmän maailman vauraus lisääntyy, sitä enemmän kuluttaminen lisääntyy. Kuluttamisen haittoja voidaan hillitä uudella tekniikalla, mutta estää niitä ei voi.

"Hickel kertoo kolmesta viime vuosien tutkimuksesta, joissa vihreän kasvun tavoitteet on yritetty saavuttaa laskennallisesti.

Kaikissa tutkimuksissa selvitettiin, mihin voidaan päästä, jos koko maailma alkaisi yllättäen toimia äärimmäisen fiksusti: luonnonvaroja käytettäisiin niin tehokkaasti kuin mahdollista, hiilidioksipäästöistä joutuisi maksamaan moninkertaisesti nykyiseen verrattuna ja teknologia kehittyisi nopeasti.

Kaikkien kolmen tutkimuksen tulos oli, että ääritehokkaan ja -järkevän maailmankin luonnonvarojen kulutus kasvaisi. Nykyinen kestämätön resurssien käyttö puolitoista–kaksinkertaistuisi vuoteen 2050 mennessä."

Minä, Rooman keisari

 

[Fordél]

Onhan persujen merkitys suuri, jos se nostaa kannatustaan ja vie muilta ääniä. Ruotsissahan juuri hämmennettiin soppaa, joka syntyi siitä, että yhtä ei haluta joukkoon.

Todennäköisesti ei ole. Persut tuskin vievät niin merkittäviä äänimääriä muilta puolueilta, etteikö hallitusta saataisiin kasaan kolmen kokoomuksen, demarien, keskustan ja vihreiden ympärille. Kolme neljästä saataneen aina mukaan. Ja vaikka ei saataisi, Persut tuskin on ratkaisu, koska on vielä kauempana näistä kaikista puolueista kuin vaikka kokoomus ja demarit.

Kokoomus on tällä hallituskaudella rakennellut sellaista, jonka demarit on luvannut purkaa. Mitenköhän tuo saadaan sovitettua yhteen?

Näinhän on hyvin usein ja silti mahdutaan seuraavaan hallitukseen. Helpommin poliittinen ratkaisu saadaan yhteen sovitettua kuin se, että arvot ovat täysin erilaiset.

 

[Tadu]

Kyllä Suomessa saadaan hallitus kasaan kaikkien kanssa pl. persut. Täällä puolueilla ei oikeasti ole mitään periaatteita. Tai on, mutta kaikki on myynnissä.
Esimerkiksi Kokoomus ja Vasemmistoliitto ei pitäisi mitenkään mahtua samaan hallitukseen tai sitten Vihreät ja Kristilliset.

 

[Sanainen arkku]

Kyllä Suomessa saadaan hallitus kasaan kaikkien kanssa pl. persut. Täällä puolueilla ei oikeasti ole mitään periaatteita. Tai on, mutta kaikki on myynnissä.
Esimerkiksi Kokoomus ja Vasemmistoliitto ei pitäisi mitenkään mahtua samaan hallitukseen tai sitten Vihreät ja Kristilliset.

Eihän se näin mene. Minä vertaisin politiikkaa jenkkifutikseen, jossa saadaan tilaisuuksia edetä, mutta ei aina pystytä niitä käyttämään koska vastapuolikin on järjestäytynyt vahvasti. Sitten aina välillä kuitenkin joku pääsee rullaamaan pallo kainalossa päätyyn asti ja puolueen isot tavoitteet nytkähtää isommin lävitse.

Osa joukkueista on parempia kuin toiset.

 

[dana77]

Pitää muistaa että vasureiden propaganda, joissa maalaillaan uhkakuvia hyvinvointivaltion alasajolla ovat täyttä paskaa. Suomessa kaikki puolueet ovat hyvinkin vasemmistolaisia ja painotuserot ero asioiden välillä ovat pieniä. Vasemmistoliitto ja kokoomus ovat laajemmassa katsannossa arvoiltaan suhteellisen lähellä toisiaan.

 

[teroz]

Jaa jaa isot tavoitteet kuten sixpack-hallituksella, joka oli kaiken demokratian irvikuva. Toki solidaarista, että kaikki pelaa, mutta kuten kiekossa on opittu, niin kokonaisuus taantuu. Siinä vasta kauhea hallitus.

 

[Erkka Lapanen]

Suomessa kaikki puolueet ovat hyvinkin vasemmistolaisia ja painotuserot ero asioiden välillä ovat pieniä. Vasemmistoliitto ja kokoomus ovat laajemmassa katsannossa arvoiltaan suhteellisen lähellä toisiaan.

Paitsi että Kokoomuksen sisälläkin on suurta hajontaa. Orpon ja Lepomäen välillä on suuri ero. Toinen on hyvin kaukana ja toinen hyvin lähellä vasemmistoa.

 

[Sanainen arkku]

Paitsi että Kokoomuksen sisälläkin on suurta hajontaa. Orpon ja Lepomäen välillä on suuri ero. Toinen on hyvin kaukana ja toinen hyvin lähellä vasemmistoa.

Myös Vassareiden sisällä on suuria sisäisiä eroja. Jos otetaan joku vanhanajan rasvakoura Kemistä ja nykyajan korkeasti koulutettu nainen Helsingistä, niin luultavammin kummankin poliittisille ajatuksille on helpompi löytää vastakaikua muista puolueista kuin siitä toverista.

 

[dana77]

Samaten vihreillä on kaksi siipeä ja ihan mahdotonta ei ole, että keskustassakin löytyisi joku rehellinen, demareista joku nuori joka ei pumppaa vain etuja suurille ikäpolville/AY:lle ja jarruta kehitystä ja persuissa joku joka ei ole rasisti. Kristillisissä ei liene ketään liberaalia ja tervejärkistä. Nämä eivät kuitenkaan ole millään tavalla oleellisia kysymyksiä kun mietitään eroja puolueiden linjojen välillä. Kukaan ei ole tekemässä tai haluamasa trumpmaisia radikaaleja vetoja terveydenhuollon tai sosiaaliturvan suhteen.

 

[Metukka]

Pitää muistaa että vasureiden propaganda, joissa maalaillaan uhkakuvia hyvinvointivaltion alasajolla ovat täyttä paskaa. Suomessa kaikki puolueet ovat hyvinkin vasemmistolaisia ja painotuserot ero asioiden välillä ovat pieniä. Vasemmistoliitto ja kokoomus ovat laajemmassa katsannossa arvoiltaan suhteellisen lähellä toisiaan.

Kerrankin olen samaa mieltä kanssasi :) Vasemmiston ja Kokoomuksen erot lähinnä vero- ja osin talouspolitiikassa.
Tavalliselle veronmaksajalle puolueilla ei juuri muuta eroa ole kuin se minkä värisillä kengillä tulee potkituksi.

 

[Sistis]

SDP-leiristä kuuluu jälleen ikäviä uutisia. Varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Rannan vatsasyöpä on jälleen uusiutunut. Niinpä hän jää sairauslomalle eduskunnasta, eikä myöskään lähde ehdolle seuraaviin vaaleihin.

Feldt-Rannan syöpä kouraisee Sdp:tä syvältä – kyyneleet nousivat Lindtmanin silmiin: ”Hän on aina luonut iloa ja valoa ympärilleen”

Tuossa on isot saappaat täytettävänä, eikä tämä varmasti helpota vaaleihin valmistautumista puolueessa. Tämä on kuitenkin sivuseikka tällaisessa tilanteessa.

Valitettavan vakavalta tuo kyllä vaikuttaa. Viime viikolla kiinnitin huomiota siihen, että Feldt-Ranta näytti jotenkin sairaalta televisiohaastattelussa. Saattoi toki olla sattumaakin, mutta jotenkin epäilin jo silloin, että kohta voi kuulua huonoja uutisia.

Pidetään kuitenkin peukkuja toipumiselle myös täällä toista puoluetta äänestävien leirissä.

 

[The Nikkari]

Otsikkoon kommentoiden, en näe muuta vaihtoehtoa kuin, että ainakin nykymuodossaan demarit ovat tiensä päässä. Näen tähän kolme syytä joista yksi on yleismaailmallinen ja kaksi paikallista.

1) Sosialismi
Tätä on koitettu lähes kaikilla mantereilla, suurissa ja pienissä maissa. On ollut vaurasta ja köyhää maata. Missään ei ole toiminut. Syynä tähän on yksilön vapauden rajoittaminen ja vapaan tahdon syrjäyttäminen ideologialla. Ihmisten lokeroiminen ryhmiin raskaan byrokratian avulla ei todistetusti ole toimiva vaihtoehto.

2) AY-liike
AY-liike on Suomessa siirtynyt työläisten edunvalvonnasta vastakkainasettelupolitiikkaan, populismiin ja vastikkeetomien etuuksien puolestapuhujaksi. Tähän on kyllästytty ja selkein esimerkki seurauksista on YTK:n kasvu liittojen kustannuksella.

3) Kannattajien ikärakenne
Kuinka monta demarien nuorisojärjestön edustajaa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Molemmat. Vihreä populismi on varastanut demareilta alle 4-kymppiset äänestäjät. Luonnollinen poistuma tulee siis hoitamaan demarit marginaaliin.

Tulevista vaaleista on vaikea sanoa, koska nykyinen hallitus on tehnyt paljon vaadittuja korjausliikkeitä ja tämä on aiheuttanut kuohuntaa yli puoluerajojen. Demarit ovat kieltämättä hienosti popularisoineet nämä asiat omaksi edukseen. Politburo siis toimii vielä.

"Vapaiden valtakunta" on hauska slogan ideologialle, jonka toimiminen perustuu yksilön vapauden rajoittamiseen.

 

[Walrus21]

1) Sosialismi
Tätä on koitettu lähes kaikilla mantereilla, suurissa ja pienissä maissa. On ollut vaurasta ja köyhää maata. Missään ei ole toiminut. Syynä tähän on yksilön vapauden rajoittaminen ja vapaan tahdon syrjäyttäminen ideologialla. Ihmisten lokeroiminen ryhmiin raskaan byrokratian avulla ei todistetusti ole toimiva vaihtoehto.

Jos nyt jätetään dogmaattinen joko-tai -ajattelu syrjään, voi Pohjoismaista hyvinvointivaltioregiimiä kuvailla erittäin onnistuneeksi. Suomalaiset myös kannattavat tällaista pragmaattista sekatalousmallia, jossa pyritään yhdistämään julkisen ja yksityisen hyvät puolet.

Julkisen intervention tasosta voidaan aina kiistellä. Mielestäni demareiden ongelma on tällä hetkellä siinä, että he eivät tarjoa positiivista tulevaisuusvisiota. Muissa Pohjoismaissa demarit ja ay-liike ovat kyenneet uudistumaan, vaikka se on tarkoittanut joissain kysymyksissä oikeistolle tehtyjä myönnytyksiä.

 

[Cobol]

Otsikkoon kommentoiden, en näe muuta vaihtoehtoa kuin, että ainakin nykymuodossaan demarit ovat tiensä päässä. Näen tähän kolme syytä joista yksi on yleismaailmallinen ja kaksi paikallista.

Hyvä kirjoitus.

Ja tuosta alta Euobserverin linkistä voi nähdä miten demarit putoavat Euroopassa, ja vuodessahan tilanne ei ainakaan ole parantunut:

[Visual Data] Europe's social democrats are having a hard time

Kyse on nähdäkseni paitsi demarien, myös koko vasemmiston (kaikki vassarit + demarit) yhteisestä poliittisesta kriisistä, jonka yksityiskohdat poikkeavat maittain mm. historiallisesta kehityksestä johtuen. Demareilta puuttuu sielu ja vastaukset, ja siksi sellaisia kaipaavat katoavat - kuten kirjoitit - vihreisiin sekä lisään, myös persujen tapaisiin populisteihin tai oikeistopuolueisiin. USA:ssa demokraatit ovat osin samassa tilanteessa. Oikeistopopulismille osataan sanoa EI kuten Euroopassakin, mutta Euroopassa vasemmiston omaa vaihtoehtoa ei todellisuudessa joko ole esimerkiksi nuorille tai vaihtoehto ei tavoita/kiinnosta. Senpä takia demarit laskettelevat, ja jatkossa vauhti kiihtyy. Olen aiemminkin kirjoittanut, että vasemmistoa tarvitaan, jotta keskustaoikeiston parhaat puolet saadaan esille. Ilman vasemmistoa saatamme nähdä paljon vääriä ratkaisuja, jotka taas lisäävät populistien kannatusta ja siten hallitsematonta käytännön politiikkaa.

 

[Jymäkkä]

2) AY-liike
AY-liike on Suomessa siirtynyt työläisten edunvalvonnasta vastakkainasettelupolitiikkaan, populismiin ja vastikkeetomien etuuksien puolestapuhujaksi. Tähän on kyllästytty ja selkein esimerkki seurauksista on YTK:n kasvu liittojen kustannuksella.

@Walrus21 jo ykköskohdan naulasikin, eikä tämä kakkoskohtakaan oikein vakuuta. Ay on monella tapaa jämähtänyt, mutta parempaan suuntaan tuo silti on ennemmin muuttunut. Ennen lakkoase heilahti paljon herkemmin, ja sovinnonhaluakin on viime vuosina riittänyt monessa isossa asiassa. Tuon Ytk:n kasvun seuraukset nähdään oikeastaan vasta tulevaisuudessa. Halvempi jäsenmaksu ja nykyisten työelämän pelisääntöjen vallitessa on helppo vaihtaa, kun samat edut tulee kuitenkin kaikille. Suorittavan työn tekijät voivat olla kusessa, jos jossain vaiheessa liittojen asema murtuu.

 

[ipaz]

Suorittavan työn tekijät voivat olla kusessa, jos jossain vaiheessa liittojen asema murtuu.

Tähän muutama vilpitön kysymys. Myös Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa on suorittavan työn tekijöitä. Ovatko he kusessa? Ja jos ovat, niin mistä syystä. Tai jos eivät ole, niin mistä syystä?

 

[Jymäkkä]

Tähän muutama vilpitön kysymys. Myös Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa on suorittavan työn tekijöitä. Ovatko he kusessa? Ja jos ovat, niin mistä syystä. Tai jos eivät ole, niin mistä syystä?

Tietyillä aloilla voi olla hankalampi sopia työehdoista ilman liiton joukkovoimaa. En nyt ala arvailemaan seurauksia, kuten sanoin, niin nämä nähdään ehkä myöhemmin. Mutta esimerkiksi New Yorkissa taksikuskit ovat nyt kusessa, kun uusien toimijoiden tullessa markkinoille perinteisten taksifirmojen palkat ovat jotain muuta kuin aiemmin. Toki USA:ssa systeemi täysin eri. Ruotsissa taas liitot edelleen myös vahvoja, joten sikäli en ymmärrä tuota kysymystäsi.

EDIT: Tutkin vähän tarkemmin asiaa, kun tuo yllä oleva meni enemmän mutulla, tosin ei siinä virheitä ole. Saksassa työreformi on lisännyt työllisyyttä, mutta vastaavasti heikommin palkatut työt ovat yleistyneet. Tästä ollaan edelleen vähän erimielisiä, kumman vaikutus on merkitsevämpi. Toisaalta täystyöttömyys on vähentynyt, mutta yhä kasvava joukko taas kuuluu työtä tekeviin köyhiin.

Ruotsissa järjestäytymisaste on edelleen korkea ja liittojen vaikutus työsopimuksiin vahva. Edelliset porvarihallitukset tekivät liittoihin kuulumisesta epäedullisempaa, mikä vähensi järjestäytymisastetta, kun tosiaan vähän samoin kuin Suomessa niin työedut sai silti samoina kuin muutkin. Nyt mm. verovähennysoikeus on taas palautettu, ja järjestäytymisaste kasvussa.

Norja nyt sitten ihan oma lukunsa, siellä järjestäytymisaste noin 50 %, mutta toisaalta maassa vahvasti työntekijän markkinat.

Minä en sinänsä pidä liittojen puolta, mutta moni ei ymmärrä sitä, ettei se itse sopiminen välttämättä ole ihan niin helppoa kuin nyt voisi luulla. Tämä korostuu helpohkoissa suorittavissa töissä, jotka eivät vaadi laajempaa koulutusta, sitä tarkoitin tuolla ehkä vähän huonosti valitsemallani suorittavilla töillä, kuuluuhan noihin koulutusta vaativiakin ammatteja.

 

[ipaz]

Tietyillä aloilla voi olla hankalampi sopia työehdoista ilman liiton joukkovoimaa. En nyt ala arvailemaan seurauksia, kuten sanoin, niin nämä nähdään ehkä myöhemmin. Mutta esimerkiksi New Yorkissa taksikuskit ovat nyt kusessa, kun uusien toimijoiden tullessa markkinoille perinteisten taksifirmojen palkat ovat jotain muuta kuin aiemmin. Toki USA:ssa systeemi täysin eri. Ruotsissa taas liitot edelleen myös vahvoja, joten sikäli en ymmärrä tuota kysymystäsi.

EDIT: Tutkin vähän tarkemmin asiaa, kun tuo yllä oleva meni enemmän mutulla, tosin ei siinä virheitä ole. Saksassa työreformi on lisännyt työllisyyttä, mutta vastaavasti heikommin palkatut työt ovat yleistyneet. Tästä ollaan edelleen vähän erimielisiä, kumman vaikutus on merkitsevämpi. Toisaalta täystyöttömyys on vähentynyt, mutta yhä kasvava joukko taas kuuluu työtä tekeviin köyhiin.

Ruotsissa järjestäytymisaste on edelleen korkea ja liittojen vaikutus työsopimuksiin vahva. Edelliset porvarihallitukset tekivät liittoihin kuulumisesta epäedullisempaa, mikä vähensi järjestäytymisastetta, kun tosiaan vähän samoin kuin Suomessa niin työedut sai silti samoina kuin muutkin. Nyt mm. verovähennysoikeus on taas palautettu, ja järjestäytymisaste kasvussa.

Norja nyt sitten ihan oma lukunsa, siellä järjestäytymisaste noin 50 %, mutta toisaalta maassa vahvasti työntekijän markkinat.

Minä en sinänsä pidä liittojen puolta, mutta moni ei ymmärrä sitä, ettei se itse sopiminen välttämättä ole ihan niin helppoa kuin nyt voisi luulla. Tämä korostuu helpohkoissa suorittavissa töissä, jotka eivät vaadi laajempaa koulutusta, sitä tarkoitin tuolla ehkä vähän huonosti valitsemallani suorittavilla töillä, kuuluuhan noihin koulutusta vaativiakin ammatteja.

USA:ta ei kannata ottaa lainkaan vertailuun, koska maa on niin erilainen verrattuna mihin tahansa eurooppalaiseen valtioon.

Lähinnä kysyin tätä siksi, että tuo sinunkin vastaus Walrusille oli mielestäni sitä vanhaa ay-liikkeen erinomaisuuden puolustamista. Ymmärtääkseni Suomessa ja yhteiskunnnallisesti lähimmässä vertailumaassa Ruotsissa ay-liike ei toimi ihan samalla tavalla. Olen ymmärtänyt että Ruotsissa ay-liike ja myös demarit osaavat katsoa talouden isoa kuvaa, eivätkä pelkästään hirttäydy omaan ideologiaan hinnalla millä hyvällä kuten täällä lahden itäpuolella tuntuu olevan tapana.

Sitten tuo Saksa. Kumpi on parempi tilanne ihmiselle? Olla työtä tekevä köyhä vai sosiaalietuuksilla elävä työtön ja köyhä. Ja tässä köyhä tarkoittaa luonnollisesti suhteellista köyhyyttä verrattuna valtion mediaaniin. Tätä mietin lähinnä sen kannalta, kun yleensä pitkään jatkunut työttömyys passivoi ja eristää ihmisen muusta yhteiskunnasta, kun taas mikä tahansa työnteko tuo lähemmäksi muita ihmisiä ja pitää kiinni oravanpyörässä - jos toimivaa yhteiskuntaa voi niin nimittää.

 

[dana77]

Sitten tuo Saksa. Kumpi on parempi tilanne ihmiselle? Olla työtä tekevä köyhä vai sosiaalietuuksilla elävä työtön ja köyhä. Ja tässä köyhä tarkoittaa luonnollisesti suhteellista köyhyyttä verrattuna valtion mediaaniin. Tätä mietin lähinnä sen kannalta, kun yleensä pitkään jatkunut työttömyys passivoi ja eristää ihmisen muusta yhteiskunnasta, kun taas mikä tahansa työnteko tuo lähemmäksi muita ihmisiä ja pitää kiinni oravanpyörässä - jos toimivaa yhteiskuntaa voi niin nimittää.

Tämä on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Tuntuu, että vasemmistolle ei asiassa kelpaa mikään, tai ainakin kaikki on oikeiston vikaa. Sosiaaliturva passivoi ja syrjäyttää mikä on oikeiston vika ja matalapalkkaisiin töihin joutuminen on nöyryyttämistä ja pakottamista. Matalan tuottavuuden työpaikat ovat itsestään piikayhteiskuntaa ja muuta pahaa ja se vasta sitten paha onkin jos niitäkään ei ole tarjolla. En ole rehellisesti koskaan kuullut vasemmistolta tähän edes teoriassa toimivaa ratkaisua.

 

[Jymäkkä]

Lähinnä kysyin tätä siksi, että tuo sinunkin vastaus Walrusille oli mielestäni sitä vanhaa ay-liikkeen erinomaisuuden puolustamista. Ymmärtääkseni Suomessa ja yhteiskunnnallisesti lähimmässä vertailumaassa Ruotsissa ay-liike ei toimi ihan samalla tavalla. Olen ymmärtänyt että Ruotsissa ay-liike ja myös demarit osaavat katsoa talouden isoa kuvaa, eivätkä pelkästään hirttäydy omaan ideologiaan hinnalla millä hyvällä kuten täällä lahden itäpuolella tuntuu olevan tapana.

Sitten tuo Saksa. Kumpi on parempi tilanne ihmiselle? Olla työtä tekevä köyhä vai sosiaalietuuksilla elävä työtön ja köyhä. Ja tässä köyhä tarkoittaa luonnollisesti suhteellista köyhyyttä verrattuna valtion mediaaniin. Tätä mietin lähinnä sen kannalta, kun yleensä pitkään jatkunut työttömyys passivoi ja eristää ihmisen muusta yhteiskunnasta, kun taas mikä tahansa työnteko tuo lähemmäksi muita ihmisiä ja pitää kiinni oravanpyörässä - jos toimivaa yhteiskuntaa voi niin nimittää.

Melko yleistä on myös AY- liikkeen demonisointi. Ruotsissa AY toimii hieman eri tavalla, mutta myös työnantaja, näkyvimpänä esimerkkinä työntekijöiden edustus yritysten hallituksissa. AY on osannut katsoa isoa kuvaa niin eläkeuudistuksessa(joskin tämä tehtiin kyllä vanhemman väestön eduksi) kuin nyt finanssikriisin jälkeisissä "tupoissakin". Tupot siis haudattu, mutta esimerkiksi KIKY oli kyllä perinteinen tupo aika pitkälti. Myös KIKYÄ edeltävät ja viimeisin palkkaratkaisu olivat erittäin maltillisia. AY- liikkeen perustehtävä on kuitenkin puolustaa työntekijöiden etua, ja välillä vastapuolen vaatimuksista on kieltäydyttävä. Kyllä työnantajatkin osaavat vaatia, jos kaikkeen suostutaan. Ei tämä sitä tarkoita, etteikö AY silti olisi monessa asiassa turhan joustamaton ja jäykkä. Esimerkiksi paikallinen sopiminen pitäisi nyt nähdä mahdollisuutena, eikä mörkönä. Luulen, että perusongelma on se, että ne radikaaleimmat ihmiset aina valikoituu päättäviin tehtäviin tuolla.

Ymmärrän tuon pointin Saksasta. Ja yksilön kannalta minustakin on aina parempi päästä työnsyrjään ja yhteiskuntaan kiinni, kuin olla joutilaana vailla toivoa paremmasta. Ongelma syntyy silloin, jos meillä on kasvava joukko ihmisiä, joilla on kyllä työpaikka, mutta ei edelleenkään toivoa paremmasta, vaan palkan päälle tarvitaan toinen työ tai tukia. Yksinkertaistettuna silloin, jos yhä suurempi osa tuloista valuu yhä harvempien taskuun. Hyvinvoiva keskiluokka on yhteiskuntarauhan paras tae, tämä pätee niin Suomessa kuin Saksassakin. Ihmisillä pitää olla se tunne, että voivat toimillaan vaikuttaa elämäänsä ja tavoitella edes niitä pieniä keskiluokkaisia unelmia.

 

[hammer lynx]

Melko yleistä on myös AY- liikkeen demonisointi. Ruotsissa AY toimii hieman eri tavalla, mutta myös työnantaja, näkyvimpänä esimerkkinä työntekijöiden edustus yritysten hallituksissa.

Suomessa AY-liikkeen toiminta rajoittuu talouden tihutöihin laittomien lakkojen myötä ja työttömien kasseille potkiskeluun. Ruotsissa AY-liike on ymmärtänyt että yrityksiä ja yrittäjiäkin tarvitaan mahdollistamaan AY-liikkeen olemassaolo.
Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta puuttuu historiallinen voimakas kommunistinen puolue. Valitettavasti suomesta tälläinen löytyy, jonka myötä meillä löytyy AY-kommarit ja poliittiset kommarit eli vihreät.

 

[The Nikkari]

Demareiden, ja samalla koko vasemmiston, ongelma on se, että johtava ajatus on ideologia. On kyseessä sitten uskonto tai sosialismi, perustuu tekeminen faktojen sijaan juuri siihen ideologiaan. Tämä muuttuu hitaasti eikä ehdi mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön. Tämä taas valitettavan usein johtaa populismiin. Tässähän vihreät ovat erinomaisia. Hyvänä esimerkkinä sähköautot. Ajatus on kaunis, mutta ongelmana on koboltin riittävyyse edes länsimaisen autokannan päivittämiseen. Noh, populistin ei tietysti tarvitse niinkään välittää faktoista.

AY-liikkeen demonisoinnista sen verran, että Suomessa liike itse tekee sen todella helpoksi. Henkilökohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että Ruotsissa työntekijän etu on tärkein asia. Täällä taas aate ja bonuksena vielä yrityäjän/yrityksen näpäytys. Mitenkäs Nokia palkkasi toista tuhatta kehittäjää Ranskaan eikä Suomeen joitakin vuosia sitten? Ei, kyseessä ei ollut Alcatelin työllistämisvelvoite. Täällä AY on kaivanut itselleen niin syvät poterot, etteivät enää näe sieltä ulos.

Tuolla mainittiin myös pohjoismainen hyvinvointimalli. Se on hyvä malli niin kauan kun väestö kasvaa. Ilman väestönkasvua malli johtaa velkaantumiseen. Ilman tulonsiirtojen pienentämistä edes työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ongelmaa. Nelihenkinen perhe, jossa vanhemmat elättävät perheensä esim siivoamalla, maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin mitä vanhemmat maksavat veroja. Pelkästään perheen lasten päivähoidon kustannukset ylittävät maksettujen verojen määrän kirkkaasti. Siihen päälle muut kustannukset ja edes ostoista tulevat arvonlisäverot eivät kata kustannuksia.

Mahdollisuuksia on tasan kaksi: Kreikka tai tulonsiirtojen vähentäminen. No jaa, lopputulema molemmissa on sama, eli saavutettuja etuja katoaa.. mutta toteutus voi olla erilainen. Sosialismi ei tähän taivu. Demareiden tilee keksiä itsensä uudestaan, jos haluavat säilyä.