Sosialidemokraatit – SDP

[MPN]

Olisi mielenkiintoista tietää ajatteleeko Urpilainen Suomen etua vai omaa/puolueen etua. Tai että onko hänellä oikeasti käsitystä näistä asioista

 

[mjr]

En tarkastele tietotekniikan ulkoistamista tässä siis minään ideologisena kysymyksenä. Se voi olla järkevää tai vähemmän järkevää, riippuen lähtökohdista ja saatavilla olevista kumppaneista. Poliittista arvokeskustelua tähän on mielestäni turha sotkea, koska se vain *sotkee* asioita. Tietysti tällainenkin kannanotto on kovin vasemmistolaisesti ajattelevan kannalta arveluttava, koska se avaa ovet ulkoistamiselle eikä saatanoi sitä ideologisesti harhaoppisena.

En kyllä ymmärrä, miten sait kommentistani sen omituisen käsityksen, että olisin olennaisesti eri mieltä siitä, milloin ulkoistuksista on hyötyä. Totesin vain noin empiirisesti, että hyödyt jäävät usein saamatta, kun ei osata. Mistäs kohtaa sinä sitten olet tämän "demaripropagandan" suhteen eri mieltä? Ei vain voida ajatella, että yksityinen sektori hoitaa jonkin tietyn palvelun "automaattisesti" tehokkaammin, koska tälläistä automatiikkaa ei vain ole: yksityinen firma pyrkii täysin ymmärrettävästi maksimoimaan saamansa hyödyn ja minimoimaan toiminnastaan koituvat kustannukset, ja niinpä monesti tuloksena ei ole parantunut palvelu vaan huonontunut laatu, ja yllättävän usein myös kohonneet kustannukset.

 

[Kampeaja]

Sekoitat nyt pläkkiselvään asiaan jotakin ideologista kissanhännänvetoa. Jos rajataan ensin asia koskemaan julkisen sektorin ja vaikkapa vain kuntien tietojärjestelmähankintoja, niin huomataan että kunnat ovat hoitaneet itsenäisesti asioita joiden ammattimaisesta organisoinnista pitäisi vastata jonkun aivan muun tahon. Näin on riippumatta siitä, tapahtuuko ulkoistamista vai pelkästään ulkoisten palvelujen hankintaa.

Jos ajatellaan perussovelluksia ja useimpien hallinnonalojen tarvitsemia alakohtaisia sovelluksia, niin useimmat kunnat voisivat käyttää pitkälle standardeja ratkaisuja. Mitä järkeä on siinä että sanotaan vaikka 200 kuntaa ostaa saman tai samantapaisen ratkaisun kukin vuorollaan ja vastaa sitten ylläpidosta ja kehityksestä omin tai ostetuin resurssein kuten parhaiten kykenee, kun hankinnan ja elinkaaren mittaisen operoinnin voi organisoida ääritapauksessa yksikin asiakaspuolen taho? Tämä siis koskien ennen kaikkea sovelluksia, jotka palvelevat melko standardeja prosesseja. Sama pätee tietysti myös silloin, kun sovelluksia ostetaan pilvipalveluna, joskin juuri monet pilvipalvelut ovat joustavia myös kun niitä ostetaan aivan muulla tavoin kuin keskitetysti. Muutoksen tiellä oleva ongelma on tietysti kuntien nykyinen enemmän tai vähemmän kirjava sovellusinfra.

Ajan tällä nyt takaa sitä, että määrätyt infra-asiat pitäisi saada kunnilta kokonaan pois, siten että kunnat ostavat tietyt perusjutut palveluina ja sillä siisti. Loppuu se häröily. Tietenkin ongelmana on se, mistä nuo palvelut sitten ostettaisiin siten, että tähän ostopalvelumalliin ala pesiytyä mitään lieveilmiöitä. Ihanne tietysti olisi, että asiakaspuolen infrastruktuuri muuttuisi standardimmaksi ja ketterämmäksi, ja vaatimuksena että yksikkökustannukset laskisivat huomattavasti jollakin aikavälillä. Myös vaihtoehtoishyödyt eli ajansäästö asiakaspuolella pitää huomioida, kun aikaa säästyy ydinpalvelujen tuottamiseen eikä projektitouhuamiseen.

Tarve tällaiselle muutokselle on puhtaan käytännönläheinen, ei millään tavalla ideologinen tai poliittinen. Tai asioiden käsittely saa tietysti helposti poliittisia sävyjä, kun asioilla ryhdytään tekemään politiikkaa. Tämä puolestaan johtuu asiasta jolle me emme voi mitään - kuntien päätöksentekokoneistossa on keskeinen valta ihmisillä, jotka eivät ymmärrä asioista riittävästi. He eivät ole liikkeenjohtajia tai talousammattilaisia kuin poikkeustapauksissa. Sen sijaan heissä on mm. opettajia, laitosmiehiä, maanviljelijöitä, eläkeläisiä, kansalaisaktivisteja ja sairaanhoitajia.

Sosialismi ja sosialistinen ajattelu on ollut syypää moneen riesaan, mutta ei toki jokaiseen. Jaan näkemyksesi siitä ettei markkinoiden toimintaan voi sokeasti luottaa. Kuinka voisikaan. Vapaa kilpailu on kuitenkin luonnollinen länsimaista yhteiskuntaa määrittävä elementti ja oikein säänneltynä terveen elämänmenon merkki. Kaikki yhteiskuntakokeilut joille on ollut ominaista vapaan kilpailun kieltäminen tai kilpailun laajamittainen rajoittaminen ovat päätyneet joko romahdukseen tai yhteiskuntajärjestelmän merkittävään muutokseen.

Ainoa käytännön ratkaisu tähän, jonka minä osaisin sanoa olisi jonkinlainen valtion tietohallintovirasto/ministeriö, jolta kaikki julkiset toimijat pakotettaisiin hankkimaan välineensä (no, ehkä puolustusvoimille voisi jättää itsenäisyyden). Olisiko sinulla mitään toista ideaa esittää?

 

[erku]

Olisi mielenkiintoista tietää ajatteleeko Urpilainen Suomen etua vai omaa/puolueen etua. Tai että onko hänellä oikeasti käsitystä näistä asioista

Jos Urpilainen ajattelisi vain omaa etuaan, niin tokkopa hän olisi niin voimakkaasti ajanut solidaarisuusveroa, sillä hän itse lukeutuu siihen melko pieneen vähemmistöön, jota kyseinen vero rankoo. Muutenkaan en nyt ihan ymmärrä, mitä tällä arvuuttelullasi oikein haet? Urpilainen oman näkemykseni mukaan on melko voimakkaasti laittanut itsensä likoon isänmaansa hyväksi eurokriisin hoidossa samaan aikaan, kun pääministeri on lymyillyt pitkälti vain taustalla. Totta kai Urpilainen ajaa myös puolueensa etua, erikoistahan se olisi jos puolueen puheenjohtaja ei niin tekisi.

 

[jussi_j]

Jos Urpilainen ajattelisi vain omaa etuaan, niin tokkopa hän olisi niin voimakkaasti ajanut solidaarisuusveroa, sillä hän itse lukeutuu siihen melko pieneen vähemmistöön, jota kyseinen vero rankoo...

Solidaarisuusvero on täysi vitsi. Se rankaisee niin, että ketään ei paskaakaan kiinnosta kehen osuu, muuten kun periaatteessa, mistä kulmasta se onkin ihan perseestä. Eikö sen perimiskustannukset ole enemmän kuin tuotto.

Urpiainen ajatteli tässä tapauksessa omaa etuaan poliittisesta näkökulmasta kun kuvittelee, että hänen äänestäjänsä pitävät tuota jotenkin hyvänä. Aika harva pitää.

 

[Black Adder]

UKK sanoisi "saatanan tunarit".

Mites Saksassa mahtaa olla töitä tällä hetkellä?

Aloitin itse Saksassa työskentelyn 1.8. alkaen ja insinööreille töitä on tarjolla pilvin pimein. Kansainvälisissä firmoissa pärjää englannilla ja ainakin täällä Ulmissa nuori väestö puhuu englantia ihan ok. Mutta mm. oma työnantajani järjestää minulle saksan kielen opinnot. Saksalaisissa firmoissa yleensä on vaatimuksena edes välttävä saksan kielen osaaminen työpaikan saamiseksi. Ei muuta kuin paperit sisään ja Saksaan. Palkkataso on vähintään 25% parempi kuin Suomessa, siis vähintään ja hintataso matalampi kautta linjan. Asumisen kustannukset ovat lähes samalla tasolla kuin Suomessa, vuokra/m2, mutta markkinoilla olevat asunnot ovat pääosin isompia. Asuntojen hintakokemus itsellä siis Oulu vs Ulm. Münchenissa ollaan lähempänä Helsingin hintatasoa, mutta ei aivan niin kaameissa hinnoissa kuitenkaan. Lääkäripalvelut jne. ovat helpommin saatavilla ja edullisempia. Toki itse saan senkin työnantajan puolesta. Muuttaminen sinällään maksaa maltaita, jos muuttokuorma on vähänkään isompi, mutta toisaalta täällä firmat usein maksavat jonkinlaisen - muutamia tuhansia euroja - muuttoavustuksen uusille työntekijöille, jotka tulevat ulkomailta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ainoa käytännön ratkaisu tähän, jonka minä osaisin sanoa olisi jonkinlainen valtion tietohallintovirasto/ministeriö, jolta kaikki julkiset toimijat pakotettaisiin hankkimaan välineensä (no, ehkä puolustusvoimille voisi jättää itsenäisyyden). Olisiko sinulla mitään toista ideaa esittää?

Ennen sitä pitäisi tehdä ainakin linjapäätöksiä yhteisestä strategisesta tietojärjestelmäkehittämisestä ja mm. virtaviivaistaa sovellusinfraa. Vasta tällainen hallittavissa oleva ja riittävän yhdenmukainen kokonaisuus on johdettavissa palveluna. Kokonaisuus voi sisältää tietysti erilaisten toimittajien ratkaisuja, ja pitääkin sisältää. Muistaakseni julkisen IT:n yhtenä kirjattuna strategisena päämääränä oli muutama vuosi sitten vähentää toimittajariippuvuuksia. Olennaista on kuitenkin saada "palveluviraston" hallinnoimat toiminnot organisaation eri osissa riittävän hyvin samalle viivalle. Muuten keskitetty palveluhankinta ja mahdollinen ylläpito käy taakaksi.

Keskitetty esim. kuntaorganisaatioiden palveluvirasto tai osto-organisaatio, miksi sitä nimitetäänkään, voisi olla hyvä lähtökohta. Puhun tässä esimerkissä kunnista, mutta ajattelua voi laajentaa muuallekin julkishallintoon. Osa ylläpidosta ja operoinnista voisi olla omissa käsissä, mm. strategisen palvelut ja strateginen tietopääoma. Muita osto-organisaatio voisi ostaa palveluna ulkopuolisilta toimittajilta niitä kilpailuttamalla.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

En kyllä ymmärrä, miten sait kommentistani sen omituisen käsityksen, että olisin olennaisesti eri mieltä siitä, milloin ulkoistuksista on hyötyä. Totesin vain noin empiirisesti, että hyödyt jäävät usein saamatta, kun ei osata. Mistäs kohtaa sinä sitten olet tämän "demaripropagandan" suhteen eri mieltä? Ei vain voida ajatella, että yksityinen sektori hoitaa jonkin tietyn palvelun "automaattisesti" tehokkaammin, koska tälläistä automatiikkaa ei vain ole: yksityinen firma pyrkii täysin ymmärrettävästi maksimoimaan saamansa hyödyn ja minimoimaan toiminnastaan koituvat kustannukset, ja niinpä monesti tuloksena ei ole parantunut palvelu vaan huonontunut laatu, ja yllättävän usein myös kohonneet kustannukset.

Voidaanko tiivistää ettemme käytännössä ole juurikaan eri mieltä, vaan lähestymme asiaa vähän eri suunnista?

Ulkoistamisen hyödyt eivät kopsahda kouraan automaattisesti ja sillä että vedetään nimet papereihin. Ulkoinen palvelutoimittaja voi hoitaa ulkoistetun palvelukokonaisuuden aiempaa paremmin suorituskyky- ja talousmittarein, jos case on rakennettu hyvin. Joskus on ulkoistettu ongelmia, ja tämä ei ole yleensä hyvä lähtökohta. Sitten on kokonaisuuksia joiden ulkoistaminen voi olla liian haastavaa ja kannatamatonta, kuten mm. määrätyt ei-standardit sovellusympäristöt, varsinkin pitkän aikavälin kuluessa räätälöimällä rakentuneet sovellukset, sittemmin legacyt. On asioita joita ei voi ulkoistaa teknisistä syistä johtuen, ja on asioita joita ei ole järkevää ulkoistaa strategisten syiden takia.

Esimerkkinä ei-strategisesta it-palvelusta mainitaan usein työasematuki. Aika pitkälle ainakin isot firmat ovat ulkoistaneet työasematuen ja palvelinpuolelta ei-strategisen palvelinhallinnan, joskin myös poikkeuksia löytyy. Julkiset organisaatiot eivät ole tässä mielessä sen kummempia loppukäyttäjiä kuin yksityiset yrityksetkään. Tällaiset helposti ulkoistettavat peruspalvelut on helppoa siirtää palvelutoimittajan vastuulle, kun vain määritellään asiakkaalle riittävä palvelutaso ja tuotetaan palvelua sen mukaisesti. Lähitukea pidetään paikalla vain välttämättömän verran. Mitään poliittista juonnetta tässä ei ole, paitsi tietysti silloin on jos kuntapäättäjät tykkäävät työllistää organisaatiossaan perustason it-tukihenkilöitä ja maksaa tämän työllistämisen veronmaksajien kukkarosta ikään kuin poliittisen tahdon ilmaisuna.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos Urpilainen ajattelisi vain omaa etuaan, niin tokkopa hän olisi niin voimakkaasti ajanut solidaarisuusveroa, sillä hän itse lukeutuu siihen melko pieneen vähemmistöön, jota kyseinen vero rankoo.

Urpilaisen ansaintalogiikka on hieman toinen kuin palkansaajalla. Miellyttämällä valitsemaansa kohdejoukkoa hän pyrkii vahvistamaan omaa asemaansa puolueessaan. Lisäksi hän, kuten moni muukin, saattaa sopivassa kohdassa hypätä pois päivänpolitiikan kuluttavasta keskiöstä johonkin mahdollisesti poliittiseen virkaan. En jaksa uskoa että Urpilainen siirtyisi tulevaisuudessa koulutustaan vastaaviin rivihommiin, vaan jonkinlainen viskaalinpaikka siintää hänelläkin horisontissa.

 

[Kampeaja]

Ennen sitä pitäisi tehdä ainakin linjapäätöksiä yhteisestä strategisesta tietojärjestelmäkehittämisestä ja mm. virtaviivaistaa sovellusinfraa. Vasta tällainen hallittavissa oleva ja riittävän yhdenmukainen kokonaisuus on johdettavissa palveluna. Kokonaisuus voi sisältää tietysti erilaisten toimittajien ratkaisuja, ja pitääkin sisältää. Muistaakseni julkisen IT:n yhtenä kirjattuna strategisena päämääränä oli muutama vuosi sitten vähentää toimittajariippuvuuksia. Olennaista on kuitenkin saada "palveluviraston" hallinnoimat toiminnot organisaation eri osissa riittävän hyvin samalle viivalle. Muuten keskitetty palveluhankinta ja mahdollinen ylläpito käy taakaksi.

Keskitetty esim. kuntaorganisaatioiden palveluvirasto tai osto-organisaatio, miksi sitä nimitetäänkään, voisi olla hyvä lähtökohta. Puhun tässä esimerkissä kunnista, mutta ajattelua voi laajentaa muuallekin julkishallintoon. Osa ylläpidosta ja operoinnista voisi olla omissa käsissä, mm. strategisen palvelut ja strateginen tietopääoma. Muita osto-organisaatio voisi ostaa palveluna ulkopuolisilta toimittajilta niitä kilpailuttamalla.

Kenen pitäisi tehdä näitä päätöksiä? Kaikkien kuntien, julkishallinnon organisaatioiden ja valtion yhdessä ja erikseen? Vai valtion yksipuolisesti? Mikäli tarkoitat ensinmainittua, niin miten tilanne eroaisi nykyisestä?

 

[kristian]

Solidaarisuusvero on tyypillisen kateellisen Neuvostoihmisen ajattelutavan ilmentymä.

Eli meillä on vielä pieni joukko ihmisiä jäljellä, jotka viitsivät maksaa maailman kireintä veroprogressiota, eivätkä ole vielä keinotelleet palkkaansa pääomatuloiksi.

Tällä pienellä joukolla voi olla keinot tehdä vero/palkkasuunnittelua tai keinotella jollain tavalla rahansa ulkomaille.

Riittää, kun pari isompaa yrittäjää toteaa, että tämä oli nyt tässä ja vie firmansa Viroon niin koko solidaarisuusveron tuotto on miinuksella.

Sama koskee kaikkia muitakin veronkorotuksia: tässä taloudellisessa tilanteessa niiden seurauksena talous ja veropohja todennäköisemmin sakkaavat alta niin pahasti, että verotulot putoavat, eivätkä suinkaan kasva.

Tämä ei tietenkään vasemmistolaiselle aukea... koska kantavana motivaattorina on aina kateus, katkeruus ja ahneus toisen ahkeruudella ja kovalla työllä ansaitsemaa omaisuutta kohtaan.

Demareiden (ja muidenkin kommunistien) ajattelutavan voisi hyvin kiteyttää tähän lauseeseen "Mikä on sinun, on myös minun. Mutta mikä on minun, ei varmastikaan ole sinun."

Tämänkaltaisessa vasemmistolaisuuden ja kateuden ilmapiirissä on todella vaikeaa menestyä.

Faktaa verotuksesta

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kenen pitäisi tehdä näitä päätöksiä? Kaikkien kuntien, julkishallinnon organisaatioiden ja valtion yhdessä ja erikseen? Vai valtion yksipuolisesti? Mikäli tarkoitat ensinmainittua, niin miten tilanne eroaisi nykyisestä?

Päätöksenteko monissa mainituissa asioissa on pitkälle kunnilla. Siitä ongelmat pääasiassa johtuvatkin. Sopimusteitse voidaan päätyä tilanteeseen jossa lähdetään yhteisen sitoumuksen pohjalta kehittämään it-ympäristöä kohti tavoiteltua, ainakin niiden kuntien osalta joilla on yhteistyöhön tahtoa. Tämä on pehmeä keino. Kovempi keino on että valtio puuttuu peliin ja määrää tietyt puitteet it:n johtamiselle, muuten tulee esimerkiksi taloudellisia seuraamuksia.

 

[MPN]

Jos Urpilainen ajattelisi vain omaa etuaan, niin tokkopa hän olisi niin voimakkaasti ajanut solidaarisuusveroa, sillä hän itse lukeutuu siihen melko pieneen vähemmistöön, jota kyseinen vero rankoo. Muutenkaan en nyt ihan ymmärrä, mitä tällä arvuuttelullasi oikein haet? Urpilainen oman näkemykseni mukaan on melko voimakkaasti laittanut itsensä likoon isänmaansa hyväksi eurokriisin hoidossa samaan aikaan, kun pääministeri on lymyillyt pitkälti vain taustalla. Totta kai Urpilainen ajaa myös puolueensa etua, erikoistahan se olisi jos puolueen puheenjohtaja ei niin tekisi.

Ainakin kahvitauoilla laittant kaiken likoon. Tässä tapauksessa taitaa olla vain sellainen juttu että Isänmaan etu ja SDP:n etu ovat vähän ristiriidassa. Urpilainen ei ole käsittääkseni tehnyt mitään ratkaisuja tai edes koittanut ehdottaa niitä jotka auttaisivat tätä tilannetta vielä vaalikauden jälkeenkin. Kaikki Urpilaisen ehdotukset ovat olleet näitä ah niin ihania "hölmöläisten peiton jatkaminen"-tyylisiä

 

[hjalmar]

En ole Urpilaisen kannattaja, mutta nyt nakyy valoa tunnelin paassa. Realismi voittaa, silla loputtomasti emme voi elaa velaksi varsinkaan, kun Suomen vienti tokkii pahasti. Panemalla 200 millia homekoulujen kunnostamiseen ei ratkaise Suomen valtiontalouden yhtaloa.

Hyva Jutta. Nyt jaadaan odottamaan konkretiaa. Mutta omat valittavat. Kansanedustaja Jouko Skinnari suree demarilehdessa sita, etta Urpilaisen ensi vuoden budjetin menot ovat puoli miljardia pienemmat kuin taman vuoden budjetti. Ei ole kriisitietoisuus viela oikein laajalle levinnyt omien keskuudessa.

Linkki Hesarin paakirjoitukseen.

Suomi kuihtui Pohjolan Italiaksi - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat

 

[Kampeaja]

Päätöksenteko monissa mainituissa asioissa on pitkälle kunnilla. Siitä ongelmat pääasiassa johtuvatkin. Sopimusteitse voidaan päätyä tilanteeseen jossa lähdetään yhteisen sitoumuksen pohjalta kehittämään it-ympäristöä kohti tavoiteltua, ainakin niiden kuntien osalta joilla on yhteistyöhön tahtoa. Tämä on pehmeä keino.

Minusta tämä on käytännössä sama kuin nykytilanne, en usko että mikään muuttuisi.

Kovempi keino on että valtio puuttuu peliin ja määrää tietyt puitteet it:n johtamiselle, muuten tulee esimerkiksi taloudellisia seuraamuksia.

Tämä on se vaihtoehto, johon minä menisin. Sitten tietysti kokonaan eri kysymys olisi se, että mitä nämä "tietyt puitteet" olisivat. Skaala on melkoinen, siitä että valtio palkkaisi porukkaa virkasuhteeseen tekemään koko homman alusta loppuun, aina siihen että määriteltäisiin vain tietyt speksit tiettyihin tilanteisiin ja kunnat sitten tilaisivat niiden pohjalta keneltä huvittaa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tämä on se vaihtoehto, johon minä menisin. Sitten tietysti kokonaan eri kysymys olisi se, että mitä nämä "tietyt puitteet" olisivat. Skaala on melkoinen, siitä että valtio palkkaisi porukkaa virkasuhteeseen tekemään koko homman alusta loppuun, aina siihen että määriteltäisiin vain tietyt speksit tiettyihin tilanteisiin ja kunnat sitten tilaisivat niiden pohjalta keneltä huvittaa.

Valtiovetoinen käskyttäminen on jopa realistinen visio. Mitä kusisempaan suuntaan valtiontalous käy, sitä kovemmat paineet tällaisille rakenneuudistuksille on. Tietenkin on myös niin, että toimeen olisi jo pitänyt tarttua ns. hyvän sään aikana. Pääasia on kuitenkin että puututtaisiin suoraan rakenteisiin eikä pahenneta ongelmia entisestään. Kaikenlainen kontrolloimattomuus, hajautettu hallinnonalakohtainen ostovastuu sekä ostamisen ja projektijohtamisen osamattomuus ovat täyttä myrkkyä veronmaksajille. Ynnä turhat palkkaukset.

 

[msg]

Jos minulla olisi paljon ja laadukasta osaamista projektien johtamisesta, tietojärjestelmistä tai muusta eirtyisalasta, niin miksi olisin siellä ostajan puolella paljon pienemmällä liksalla kuin mitä siellä myyjän puolella saisin?

 

[Kampeaja]

Solidaarisuusvero on tyypillisen kateellisen Neuvostoihmisen ajattelutavan ilmentymä.

Eli meillä on vielä pieni joukko ihmisiä jäljellä, jotka viitsivät maksaa maailman kireintä veroprogressiota, eivätkä ole vielä keinotelleet palkkaansa pääomatuloiksi.

Tällä pienellä joukolla voi olla keinot tehdä vero/palkkasuunnittelua tai keinotella jollain tavalla rahansa ulkomaille.

Riittää, kun pari isompaa yrittäjää toteaa, että tämä oli nyt tässä ja vie firmansa Viroon niin koko solidaarisuusveron tuotto on miinuksella.

Sama koskee kaikkia muitakin veronkorotuksia: tässä taloudellisessa tilanteessa niiden seurauksena talous ja veropohja todennäköisemmin sakkaavat alta niin pahasti, että verotulot putoavat, eivätkä suinkaan kasva.

Tämä ei tietenkään vasemmistolaiselle aukea... koska kantavana motivaattorina on aina kateus, katkeruus ja ahneus toisen ahkeruudella ja kovalla työllä ansaitsemaa omaisuutta kohtaan.

Demareiden (ja muidenkin kommunistien) ajattelutavan voisi hyvin kiteyttää tähän lauseeseen "Mikä on sinun, on myös minun. Mutta mikä on minun, ei varmastikaan ole sinun."

Tämänkaltaisessa vasemmistolaisuuden ja kateuden ilmapiirissä on todella vaikeaa menestyä.

Faktaa verotuksesta

Verotus on myöskin osa-alue, jossa minä lähtisin liikkeelle yksinkertaistamisen perusperiaatteesta. Itse asiassa mielestäni perustulo yhdistettynä tasaveroon olisi hyvä tapa lisätä kannustavuutta. Käytännössähän se tarkoittaisi veroprogression säilymistä, mutta kenties helpommin hyväksyttävällä tavalla.

Esimerkkejä hatusta vedetyillä luvuilla (700€ perustulo, 50% tasavero, joka sisältää sosiaaliturva- ja eläkemaksut)

1000€ palkka-verot 500€ + perustulo 700€: netto 1200€, "vero"prosentti -20
2000€ palkka-verot 1000€ +perustulo 700€: netto 1700€, veroprosentti 15
3000€ palkka-verot 1500€ +perustulo 700€: netto 2200€, veroprosentti 26,7
4000€ palkka-verot 2000€ +perustulo 700€: netto 2700, veroprosentti 32,5
6000€ palkka-verot 3000€ +perustulo 700€: netto 3700, veroprosentti 38,3...)

 

[Kampeaja]

Valtiovetoinen käskyttäminen on jopa realistinen visio. Mitä kusisempaan suuntaan valtiontalous käy, sitä kovemmat paineet tällaisille rakenneuudistuksille on. Tietenkin on myös niin, että toimeen olisi jo pitänyt tarttua ns. hyvän sään aikana. Pääasia on kuitenkin että puututtaisiin suoraan rakenteisiin eikä pahenneta ongelmia entisestään. Kaikenlainen kontrolloimattomuus, hajautettu hallinnonalakohtainen ostovastuu sekä ostamisen ja projektijohtamisen osamattomuus ovat täyttä myrkkyä veronmaksajille. Ynnä turhat palkkaukset.

Hyvin sanottu.

 

[erku]

Siitä olen aika saletti, että jos tuo 500 euron perustulo yhdistettynä 50 % tasaveroon tulisi, niin harmaa talous ainakin kukoistaisi. Siinä tapauksessa 10 euron tuntipalkasta käteen jäisi huikeat 5 euroa. Ja kun tiedetään, että kaikkine sivukuluineen tuo työntekijälle käteen jäävä 5 euron nettopalkka maksaa työnantajalle sen suunnilleen 15 euroa, niin ei hirveä ennustajaeukko tarvitse olla, että helpohkosti nämä osapuolet sopivat, että mitäs jos maksettais palkka kuitenkin pimeänä niin molemmat osapuolet voittais aika rajusti.

 

[Kampeaja]

Siitä olen aika saletti, että jos tuo 500 euron perustulo yhdistettynä 50 % tasaveroon tulisi, niin harmaa talous ainakin kukoistaisi. Siinä tapauksessa 10 euron tuntipalkasta käteen jäisi huikeat 5 euroa. Ja kun tiedetään, että kaikkine sivukuluineen tuo työntekijälle käteen jäävä 5 euron nettopalkka maksaa työnantajalle sen suunnilleen 15 euroa, niin ei hirveä ennustajaeukko tarvitse olla, että helpohkosti nämä osapuolet sopivat, että mitäs jos maksettais palkka kuitenkin pimeänä niin molemmat osapuolet voittais aika rajusti.

Minä taas olen aika saletti, että harmaa talous vähenisi nykytilanteeseen verrattuna. Nyt vallitsevassa tilanteessa pimeästi maksetusta palkasta hyötyy usein vielä enemmän, kuin jos vaihdettaisiin perustuloon. Pitää nimittäin ottaa myös huomioon erilaisten tukien leikkaantuminen tulojen noustessa, mikä suoraan kannustaa ihmisiä ottamaan palkat pimeästi. Jos perustuloon siirryttäisiin, pitäisi samnalla monia tälläisia tukia luonnolliseti poistaa.

Lisäksi voisit lopettaa tuon puhumisen 500€ perustulosta, se ei tosiaankaan ole ainoa mahdollinen taso.

 

[Tarinankertoja]

Palkkataso on vähintään 25% parempi kuin Suomessa, siis vähintään ja hintataso matalampi kautta linjan.

alakohtaista, ja ero ei ole noin suuri after 2007 fall

Suomalaisten palkansaajien tuntiansio oli vuonna 2006 Euroopan kymmenenneksi korkein. Ruotsalaisten tuntiansio oli lähes samansuuruinen suomalaisiin verrattuna, mutta muissa Pohjoismaissa tuntiansiot olivat selvästi Suomea korkeampia. Ostovoiman mukaan tarkasteltuna suomalainen palkansaaja oli vuonna 2006 eurooppalaisessa palkkavertailussa 13. sijallaan Euroopan maiden keskitasoa.


Sitten iski lama, mikä muuttui ja miten?

Ansioiden ostovoimassa vuonna 2010 kärkisijoilla olivat edelleen Norja ja Tanska, mutta mm. Saksan ja Ranskan palkansaajien ostovoima heikkeni eurooppalaisessa vertailussa. Suomalainen palkansaaja oli ansioiden ostovoimaltaan eurooppalaisittain yhdeksänneksi parhaiten palkattu. Kriisin aikana suomalaisten ostovoima ohitti Ranskan, Ruotsin ja Alankomaat. Vuonna 2010 suomalaisen palkansaajan ostovoimakorjattu ansio oli 17 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi, kun vuonna 2006 ero oli vain viisi prosenttia.

Palkkatason vertailussa kärkipään maat olivat vuonna 2010 suurelta osin samoja kuin vuonna 2006, mutta sijoitus oli osittain vaihtunut.
Teollisuuden ja rakentamisen toimialalla EU-maiden palkansaajat ansaitsivat vuonna 2010 keskimäärin 13,21 euroa tunnilta. Tuolloin palkansaajien keskimääräinen tuntiansio oli Suomessa 19,37, Ruotsissa 17,71, Tanskassa 28,09 ja Norjassa 29,69 euroa. Teollisuudessa työskennellyt suomalainen palkansaaja oli vuonna 2010 viidenneksi parhaiten palkattu Euroopassa. Kun hintataso otetaan huomioon, sijoitus putosi yhdeksänneksi. Ohi menivät Belgia, Alankomaat ja Saksa.

Huomionarvoista on, että teollisuudessa suomalaiset palkansaajat ovat nousseet saksalaisia kollegoitaan paremmin palkatuiksi. Suomen korkeampi hintataso vaikutti kuitenkin niin, että vuonna 2010 ansioiden ostovoima huomioon otettuna suomalaiset ansaitsivat 8 prosenttia saksalaisia vähemmän. Vuonna 2006 ero oli vielä 20 prosenttia saksalaisten hyväksi.

Lähde: Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus

 

[Tarinankertoja]

jatketaanpa aiheesta Suomi vs. Saksa ja EU maat ylipäätään.

Työnantajien palkkakulut ovat Saksassa käytännössä yhtä suuret kuin Suomessa (eroa 0,10 €/h) Myös työn sivukulut ovat Saksassa lähes Suomen tasoa . . . eli selvästi EU-keskitasoa alemmat!

Työn kalleusvertailussa Suomi kipuaa seitsemännelle sijalle ja Saksa kahdeksannelle. Suomessa työtunnin hinta yksityissektorilla oli viime vuonna keskimäärin 31,10 euroa, ja Saksassa 31,00 euroa.

Pelkästään teollisuustyötä vertailtaessa suomalainen työ on saksalaista halvempaa. Tuntikustannukset jäävät 33,80 euroon, kun vastaava hinta Saksassa oli 35,20 euroa.

Keskimäärin työtunti maksoi EU-maissa 23,50 ja euromaissa 28,20 euroa.

Kalleinta työn teettäminen oli Ruotsissa, jossa työtunti maksoi 41,90 euroa.
Halvinta työn teettäminen oli Itä-Euroopan maissa.

Vertailussa käytetyt työkustannukset koostuvat bruttoansioista ja palkan sivukuluista.

Työn sivukulut ovat vertailun mukaan Suomessa keskivertoa pienemmät.

Sadan euron bruttoansiosta suomalaistyönantaja pulittaa 28 euron kulut, kun EU-keskiarvo on 32 euroa ja euromaiden keskiverto 36 euroa. Saksalaistyönantaja maksaa 27 euroa.

Ruotsissa sivukulut ovat 51 euroa eli EU:n kalleimmat. Virossa työnantaja pulittaa sivukuluja 37 euroa.

Suomea suuremmat kulut ovat 14 EU-maassa ja pienemmät 10 maassa.

Lähde: Statistische Bundesamt (Saksan tilastoviranomainen) vertailu 2012

 

[Fordél]

Ei voi kun ihmetellä Urpilaisen kannan lukkiutumista tässä eläkeikä-kysymyksessä. SDP ei suostu tämän hallituksen aikana nostamaan ikää, mutta kaikesta paistaa läpi, että seuraavassa hallituksessa se olisi mieluusti mukana vaikka se tulee nostamaan eläkeikää. Miksei voida vain todeta, että tilanne on muuttunut kriittisemmäksi ja nyt on pakko muuttaa näkemystä. Typerämmältä tämä nykyinen venkoilu näyttää kuin takin kääntäminen.

 

[msg]

Tärkeintä näytää olevan se, että voidaan pokerinaamalla väittää vaalilupauksien pitäneen. Takuutukset saatiin sorvattua vaikkakin ennen näkemättömällä kikkailulla ja eläkeiän nosto tehdään teknisesti vasta vaalien jälkeen vaikka päätös nostosta tehtäisiinkin jo nyt.