Sosialidemokraatit – SDP

  • 1 595 088
  • 12 219

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Koskettaako tämä asia sinua jotenkin (onko lapsia?) vai lasketko kylmästi rahassa?
....

On lapsia joiden äiti oli aikoinaan 5 vuotta kotona osin kodinhoidon tuella. Olisi ollut vaikka sitä ei olisi saanutkaan.

Ymmärrän, että vituttaa jos joutuu maksamaan palveluista mitä käyttää, mutta ihan rehellisesti sanottuna, en ole kovin halukas maksamaan lapsista aiheutuvia kustannuksia tapauksissa joissa esim. kumpikaan vanhemmista ei käy töissä. Mustalaistenkin lapset käyvät tarhassa, mikä on lähinnä absurdia. Mitä ne siellä oppii, työntekoa vai sosiaalisia taitoja?
 
Miksi haluamme, että poikamme jatkaa tarhassa eikä jää kotiin äitinsä kanssa? Poikamme, nyt 3v, saa tarhassa ikäisensä seuraa, oppii sosiaalisia taitoja ja paljon muitakin asioita. Näiden asioiden pois ottaminen siksi ajaksi kun nuorimmainen menee tarhaa tuntuisi huonolta ajatukselta, niin paljon iloa tarhasta on ollut.
Onko sen pakko olla tarha? Suomessa on paljon koti-ihmisiä, jotka varmasti voisivat korvausta vastaan tai ilman hoitaa lapsia sinä aikana, kun vanhemmat ovat töissä. Kenties vaimosikin voisi perustaa lastenhoitoa myyvän yrityksen, jossa sitten olisi omat ja vieraat?
 

julle-jr

Jäsen
Et maksaisi kotihoidosta enää? Vaikka olen tarhaa kehunut, niin ei mekään poikaa 9kk ikäisenä sinne laitettu kun hän ei vielä osannut edes kävellä. Kyllä siinä vaiheessa moni vanhempi miettii ajankohtaa milloin työelämään palataan. Tulot romahtavat muutenkin rajusti etkä tuosta ajasta maksaisi edes kodinhoitontukea vaikka siinä vaiheessa lapsi oikeasti todella monesti tarvitsee vielä vanhempiaan.
Nämä ovat tietenkin vaikeita juttuja. Meilläkin on nyt juuri tuollainen 9 kk ikäinen poika. Aika vaikealta tuntuisi hänet laittaa tarhaan, eikä aiota laittaakaan. Pojan äiti olisi kotona joka tapauksessa vielä varmaan ainakin puoli vuotta tai vaikka vuodenkin, riippumatta siitä tulisiko siitä tukia vai ei. Toki tätä edesauttaa se, että pärjäämme kyllä minunkin palkallani.

Ehkä se peruskysymys kuitenkin on, että onko Suomella varaa näihin järjestelmiin. Jos ei ole, niin minkäs teet. Toki kaikki pitävät juuri sitä itseään koskettavaa leikkausta vääryytenä, mutta jotainhan tässä kai on tehtävä.
 

julle-jr

Jäsen
Onko sen pakko olla tarha? Suomessa on paljon koti-ihmisiä, jotka varmasti voisivat korvausta vastaan tai ilman hoitaa lapsia sinä aikana, kun vanhemmat ovat töissä. Kenties vaimosikin voisi perustaa lastenhoitoa myyvän yrityksen, jossa sitten olisi omat ja vieraat?
Eikös tuollaista yrittäjää kutsuta perhepäivähoitajaksi? Sellaisiahan löytyy kyllä ja varmaan hyvä niin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Toinen syy on perheen äidin jaksaminen. Ei kodin pyörittäminen mitään helppoa ole. Vauva vaatii todella paljon, ruuat ja pyykit siihen päälle. Pelkona on heti nuorimmaisen jääminen hiukan paitsioon, koska sille jäisi väkisinkin vähemmän aikaa mitä hän vaatii, varsinkin kun sitä vertaa tarhassa saamaan ikätovereidensa seuraan...

Tämä peruste saa minun niskakarvat pystyyn. Jos päättää perustaa perheen, täytyy ymmärtää sen vaatiman työmäärän ja olla valmis siihen. Mikäli äiti tarvitsee yhteiskunnan järjestämää lepoaikaa päivittäin kahden lapsen kanssa, kannattaisi miettiä vielä kerran.

Mielestäni tämän äidin päivittäinen lepoaika ei ole yhteiskunnan perustehtäviin kuuluva tehtävä vaan se kuuluu äidin turvaverkolle, isälle, sukulaisille, ystäville jne.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
pakko peesata TF:ää. Siellä tarhassakin tädeillä on 4-6 ipanaa ryhmässä. Toki eivät usein ole niin pieniä kuin kotona olevat, mutta pienimmät voivat 9 kuukautisia.

Tai jos provosoida haluaa, niin onhan se töissä käyminenkin raskasta, joten miksei yhteiskunta voisi lapsia hoitaa vielä osan illastakin, että vanhemmat saisivat levätä.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
...

Mielestäni tämän äidin päivittäinen lepoaika ei ole yhteiskunnan perustehtäviin kuuluva tehtävä vaan se kuuluu äidin turvaverkolle, isälle, sukulaisille, ystäville jne.

Erittäin hyvin sanottu siellä. Kun ihmiset tekevät päätöksiä ei seurauksia voi sysätä muille. Koskee monia muitakin asioita. Jos lapsia on kertynyt ilman päätöstä, niin pitää kantaa vastuu siitä, ettei tullut siellä biologian tunnilla kuunneltua.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Nämä ovat tietenkin vaikeita juttuja. Meilläkin on nyt juuri tuollainen 9 kk ikäinen poika. Aika vaikealta tuntuisi hänet laittaa tarhaan, eikä aiota laittaakaan. Pojan äiti olisi kotona joka tapauksessa vielä varmaan ainakin puoli vuotta tai vaikka vuodenkin, riippumatta siitä tulisiko siitä tukia vai ei. Toki tätä edesauttaa se, että pärjäämme kyllä minunkin palkallani.

Ehkä se peruskysymys kuitenkin on, että onko Suomella varaa näihin järjestelmiin. Jos ei ole, niin minkäs teet. Toki kaikki pitävät juuri sitä itseään koskettavaa leikkausta vääryytenä, mutta jotainhan tässä kai on tehtävä.

On huolestuttavaa, että ihmisten ymmärrys palvelujen ja järjestelmien kustannuksista on näin vajavainen. Samanlainen se on osalla ammattipoliitikoista, osa ymmärtää ajavansa omaa poliittista agendaansa.

Päivähoidon kustannukset ovat esim. Espoossa 1200 euroa/lapsi/kk (vuoden 2012 taso). Vanhempien maksuosuus tulojen ylärajalla 264 eroa/lapsi/kk. Kotihoidon maksimi Espoossa kuntalisineen on 550 euroa. Yksinkertaisella matematiikalla voi laskea millaiset ovat vaikka kaksi-vuotiaan ja neljä-vuotiaan lapsen hoitokustannukset a) kotihoidossa, b) päiväkodissa.

Kokonaan toinen kysymys on, tarvitseeko yhteiskunnan tukea lastenhoitoa. Kysymys on poliittinen. Jos vähän rumasti kärjistän, niin päivähoitojärjestelmä on raskas ja kallis DDR- malli, jota tukevat vasemmisto ja feministit, jotka haluavat vapauttaa naiset kodin ja lasten kahleista. Taloudellisuuden kanssa on sillä hyvin vähän tekemistä.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Yksinkertaisella matematiikalla voi laskea millaiset ovat vaikka kaksi-vuotiaan ja neljä-vuotiaan lapsen hoitokustannukset a) kotihoidossa, b) päiväkodissa.

Jos oletetaan, että päiväkodin hoidon ansiosta perheen äiti menee yksityiselle sektorille töihin ja tienaa bruttona vaikka 3000 euroa kuukaudessa, paljonko kotihoidon ja päiväkodin hoitokustannukset nettona eroavat toisistaan?
 
Kokonaan toinen kysymys on, tarvitseeko yhteiskunnan tukea lastenhoitoa. Kysymys on poliittinen. Jos vähän rumasti kärjistän, niin päivähoitojärjestelmä on raskas ja kallis DDR- malli, jota tukevat vasemmisto ja feministit, jotka haluavat vapauttaa naiset kodin ja lasten kahleista. Taloudellisuuden kanssa on sillä hyvin vähän tekemistä.

Erinäisiä leimasimia voi tietysti heitellä mielensä mukaan mutta fakta on se, että nykyinen järjestelmämme perustuu sille, että molemmat sukupuolet käyvät töissä ja kasvattavat siten taloutta ja maksavat veroja. Ruotsissa muuten päivähoitojärjestelmä rakennettiin erityisesti elinkeinoelämän, ei minkään poliittisen puolueen painostuksesta. Päivähoidolle esitetään nykyään yleviä "varhaiskasvatuksellisia" perusteita, mutta kyllähän sen iso tehtävä on tukea sitä että mahdollisimman iso osa väestöstä tekee töitä. Siitä näkökulmasta on minusta myös paikallaan rajata subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle ne jotka eivät käy töissä.


Itse asiassa Suomen ongelma - eikä ihan pienikään ongelma - on se, että muihin pohjoismaihin nähden meillä naisten työsskäyntiaste on liian alhainen. Toki joidenkin muidenkin ryhimien, kuten ikääntyneiden, työssäkäyntiaste on Suomessa liian matala. Tarvitaan enemmän väkeä tekemään töitä ja maksamaan tätä kakkua.

Kotihoidontuen isoin ongelma on se, että pitkäaikaisesti sitä käyttävät naiset joiden työmarkkina-asema on jo ennestäänkin huono (vähän koulutetut) ja pitkäaikainen työmarkkinoilta poissaolo heikentää sitä enitsestään.
 
Viimeksi muokattu:

julle-jr

Jäsen
On huolestuttavaa, että ihmisten ymmärrys palvelujen ja järjestelmien kustannuksista on näin vajavainen. Samanlainen se on osalla ammattipoliitikoista, osa ymmärtää ajavansa omaa poliittista agendaansa.
Lainasit koko minun viestiäni, missä osassa siitä nyt tarkalleen ottaen tarkastelin palvelujen ja järjestelmien kustannuksia tai vertailin esimerkiksi kotihoidon ja päivähoidon kustannuksia?
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Toinen syy on perheen äidin jaksaminen. Ei kodin pyörittäminen mitään helppoa ole. Vauva vaatii todella paljon, ruuat ja pyykit siihen päälle.

Sademiehelle vinkkinä, että täällä 2000-luvun Suomessa (tervetuloa, on mukava paikka) myös isä voi osallistua siivoukseen, tiskaukseen, pyykinpesuun ja ruuanlaittoon. Auttaa kummasti äitiä jaksamaan ja usko pois, ainakin ruuanlaitto on jopa hauskaa puuhaa.
 

julle-jr

Jäsen
Sademiehelle vinkkinä, että täällä 2000-luvun Suomessa (tervetuloa, on mukava paikka) myös isä voi osallistua siivoukseen, tiskaukseen, pyykinpesuun ja ruuanlaittoon. Auttaa kummasti äitiä jaksamaan ja usko pois, ainakin ruuanlaitto on jopa hauskaa puuhaa.
Heh, näin juuri. Jos isä tekee normaalihkoa työpäivää, ei lasta hoitavan äidin nyt niin kauheasti tarvitse huolehtia mistään pyykeistä tai siivouksesta, ellei halua. Jos noihin hommiin käyttää tehokkaasti vaikka tunnin tai pari joka päivä, niin luulisi kodin olevan kohtuullisessa kunnossa. Tämän tunnin tai pari voi aivan hyvin tehdä isäkin työpäivän päälle (tai vaikkapa lasten ollessa nukkumassa). Pienten lasten kanssa tietysti tavaroita on aina pitkin poikin, mutta mitä sitten. Viikonloppuisin siivousaikaa on normaalia työviikkoa tekevällä enemmän. Vaihtoehtoisesti siivousapua voi myös palkata mikäli haluaa pitää paikat tip top kunnossa ja mikäli omat rahkeet siihen ei riitä.

Minustakin tällaiset perustelut päivähoidon puolesta ovat vähän kestämättömiä. Se, että lapsi oppii tarhassa tulemaan muiden lasten kanssa toimeen on jo minusta parempi perustelu.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Jos oletetaan, että päivn hoidon ansiosta perheen äiti menee yksityiselle sektorille töihin ja tienaa bruttona vaikka 3000 euroa kuukaudessa, paljonko kotihoidon ja päiväkodin hoitokustannaukset nettona eroavat toisistaan?

Espoossa löytyy laskelma, että jos on kolme päivähoidossa olevaa lasta, niin äidin pitäisi tienata yli 6000€/kk, jotta verotuotto ylittäisi päivähoidon suorat kustannukset. Kansantaloudellisesti pitäisi vielä olla kyseessä lisäarvo, jota kukaan muu ei tuottaisi. Järjestelmä on niin säädetty, jos hoidat naapurin lapsia ja hän sinun tenaviasi, niin saatte molemmat paljon suuremmat tuet.
 
Järjestelmä on niin säädetty, jos hoidat naapurin lapsia ja hän sinun tenaviasi, niin saatte molemmat paljon suuremmat tuet.

Miksiköhän sitten useampi ei tee noin? Omasta lähipiiristäni on sen verran kokemusta että oma äitini oli jokin aika sitten työsuhteessa siskolleni hoitaen hänen kahta lastaan. Sisko maksoi mutsille palkkaa jonka Kela maksoi yksityisen hoidon tukena siskolle.

On tämä julkisen vallan vastuu kyllä mennyt ihmeelliseksi. Joskus sitä että isovanhemmat hoitavat lapsia tai vanhemmat omia lapsiaan on pidetty itsestäänselvyytenä eikä kenellekään olisi varmasti tullut mieleenkään että siitä pitäisi jonkun jotain maksaakin.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Itse asiassa Suomen ongelma - eikä ihan pienikään ongelma - on se, että muihin pohjoismaihin nähden meillä naisten työsskäyntiaste on liian alhainen. Toki joidenkin muidenkin ryhimien, kuten ikääntyneiden, työssäkäyntiaste on Suomessa liian matala. Tarvitaan enemmän väkeä tekemään töitä ja maksamaan tätä kakkua.

Kotihoidontuen isoin ongelma on se, että pitkäaikaisesti sitä käyttävät naiset joiden työmarkkina-asema on jo ennestäänkin huono (vähän koulutetut) ja pitkäaikainen työmarkkinoilta poissaolo heikentää sitä enitsestään.

Tämä on sitä hokemaa, joka ei pidä kaikilta osin missään nimessä paikkaansa. Työpaikkojen tai tehdyn työn määrä kun ei suinkaan automaattisesti lisäänny pienten lasten äitien töihin pakottamisella. Väitteessä on oletuksena se tunnettu EK:n hokema työvoimapulasta, mikä nyt ei kaikilta osin pidä ollenkaan paikkaansa. Töille on kyllä monellakin alalla tekijöitä ylitarjonnaksi asti, hoitoala ehkä poikkeuksena toki. Kyse on ennemminkin siitä, miten saataisiin luotua aidosti uusia työpaikkoja ja poistettua rakenteellista työttömyyttä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on sitä hokemaa, joka ei pidä kaikilta osin missään nimessä paikkaansa.

No esim. juurikin Ruotsiin verrattuna Suomen alhaisempi työllisyysaste tulee käytännössä naisten ja yli 55-vuotiaiden pienemmästä työllisyysasteesta. Työttömyysasteessa ei ole suurtakaan eroa. Ruotsissa toki työttömiä siivotaan paremmin pois tilastoista.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
No esim. juurikin Ruotsiin verrattuna Suomen alhaisempi työllisyysaste tulee käytännössä naisten ja yli 55-vuotiaiden pienemmästä työllisyysasteesta. Työttömyysasteessa ei ole suurtakaan eroa. Ruotsissa toki työttömiä siivotaan paremmin pois tilastoista.

Saksaan verrattuna taas ei. Vakavasti puhuen työllisyysasteen nostaminen tällaisilla tempuilla on toki ehkä jossain alalla mahdollista, mutta kovin suureksi avuksi siitä ei vaan ole. Ei sillä että muutenkaan haluaisin pienten lasten äitejä töihin pakottaa. Se on vaan niin, että monella alalla tällä tempulla ei ole yhtään mitään positiivisia vaikutuksia, päinvastoin inhimillisesti ikäviä seurauksia. Äiti ei saa hoitaa lastaan kotona (mikä on omassa arvomaailmassani sellainen asia, jota ei voi ihan rahassa kylmästi edes mitata) ja mahdollisesti työtön korvaaja ei saa töitä. Rakenteelliseen työttömyyteen ei tuolla puututa millään tavalla.

Vuorotteluvapaan vaikeuttaminen on yhtä älyvapaata touhua. Työllisyysasteeseen sillä ei ole yhtikäs mitään merkitystä. Sen sijaan työtä vailla oleva jää sitä vaille ja vuorotteluvapaan pitäjä jää ilman hengähdystaukoaan. Pitäisi luoda oikeita uusia työpaikkoja ja puuttua rakenteelliseen työttömyyteen sen sijaan, että kiusataan ihmisiä näillä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minun mielestäni tämä matematiikka on periaatetasolla aika yksinkertaista. Jos neljä äitiä hoitaa jokainen omat lapsensa kotona versus siihen että yksi lastentarhan täti hoitaa neljän äidin lapset, niin jälkimmäisessä tapauksessa vapautuu elinkeinoelämän käyttöön kolme työntekijää enemmän.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Äiti ei saa hoitaa lastaan kotona (mikä on omassa arvomaailmassani sellainen asia, jota ei voi ihan rahassa kylmästi edes mitata) ja mahdollisesti työtön korvaaja ei saa töitä. Rakenteelliseen työttömyyteen ei tuolla puututa millään tavalla.

Nythän lapset tulevat päiväkotiin keskimäärin 2 v 2 kk iässä. Jos ajatellaan, että tulevassa mallissa kummallekin vanhemmalle on varattu noin vuosi ja jos ajatellaan, että yksikään isä ei käytä osuuttaan, niin äidit palaavat jatkossa töihin jopa kaksi kuukautta aiemmin kuin tähän asti. Tämäkö nyt sitten on se inhimillinen tragedia.

Sitä paitsi äitihän saa hoitaa lapsia kotona ja antaa vaikka kotiopetusta vaikka lapsen koko loppuelämän, mutta kysymys kai kuuluu, että mihin asti siitä pitää äidille maksaa yhteiskunnan varoin tukea.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Minun mielestäni tämä matematiikka on periaatetasolla aika yksinkertaista. Jos neljä äitiä hoitaa jokainen omat lapsensa kotona versus siihen että yksi lastentarhan täti hoitaa neljän äidin lapset, niin jälkimmäisessä tapauksessa vapautuu elinkeinoelämän käyttöön kolme työntekijää enemmän.

Njoo, kirjoitin asiasta jo ylempänä. Mutta vielä kerran: Kotiäitien väheneminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Monella alalla onkin kyse siitä, että äidin jäädessä kotihoidontuelle työn tekee kuitenkin joku toinen. Tämä on aivan yksinkertainen fakta. Työvoimapula pätee vain tiettyihin aloihin, kuten hoitoalaan, mutta sitäkin olisi järkevämpää lähteä ratkomaan esimerkiksi rakenteellista työttömyyttä poistamalla (esim. nyt monesti järjettömät koulutusmäärien kohdennukset).

Sama hölmö logiikka on hallituksen opintotuen leikkauksessa, sekään ei luo yhtään uutta työpaikkaa, mutta valmistuttaa kortistoon, koska ei ole mitään mahdollisuutta jatkokoulutukseen niin, että työllistyminen helpottuisi. Opiskelijat sitä paitsi ovat suurimmalta osaltaan työelämässä jo opiskeluaikanaan.

Kotihoidontuki on sitä paitsi niin pieni menoerä, että rohkenen epäillä, onko työssäkäynti+päivähoito sen edullisempaa yhteiskunnan kannalta...itse asiassa ei. Sitä paitsi suomalaisten naisten työtunnit ovat jo nyt samalla tasolla ruotsalaisten kanssa (tieto Juha Sipilän puheesta). Hallituksen kansantaloustieteen tuntemus on taas ilmeisen ohutta näissä kohdin.

Snakster kirjoitti:
Nythän lapset tulevat päiväkotiin keskimäärin 2 v 2 kk iässä. Jos ajatellaan, että tulevassa mallissa kummallekin vanhemmalle on varattu noin vuosi ja jos ajatellaan, että yksikään isä ei käytä osuuttaan, niin äidit palaavat jatkossa töihin jopa kaksi kuukautta aiemmin kuin tähän asti. Tämäkö nyt sitten on se inhimillinen tragedia.

Sitä paitsi äitihän saa hoitaa lapsia kotona ja antaa vaikka kotiopetusta vaikka lapsen koko loppuelämän, mutta kysymys kai kuuluu, että mihin asti siitä pitää äidille maksaa yhteiskunnan varoin tukea.

Heh, päivähoidon kustannukset ylittävät kotihoidontuen vastaavat. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen puuttumisen hyväksynkin tällaisenaan ilman muuta. Sen sijaan näen, että vanhemman (tässä tapauksessa äidin) ja lapsen yhdessäolon arvoa silloin, kun lapsi on pieni, ei voi ihan rahassa mitatakaan. Inhimillinen tragedia tämä ei ole, mutta taloudellisesti hölmö ja arvovalintana väärä päätös.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kuten moneen kertaan todettua työpaikkoja tähän maahan syntyy vain, niin että työllistämisen kustannuksia saadaan laskettua. Työllistymisen sivukuluja saadaan laskettua parhaiten laskemalla veroja ja tämä vaatii kustannuksien leikkauksia.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kuten moneen kertaan todettua työpaikkoja tähän maahan syntyy vain, niin että työllistämisen kustannuksia saadaan laskettua. Työllistymisen sivukuluja saadaan laskettua parhaiten laskemalla veroja ja tämä vaatii kustannuksien leikkauksia.


Työpaikkojen luominen onkin sitten monimutkaisempi kysymys, ei ole ihan yksinkertaisia ratkaisuja (jos olisi, ne olisi otettu käyttöön). Mainitsemasi keino on yksi mahdollisuus, muttei mikään automaatio ihan näin vaikka laajempaa maita vertailevaa kontekstia ajatellen. USAssa kun ei työttömyyttä tuolla periaatteella pitäisi sitten ollakaan :). Paljon keskeisempi tekijä on minusta se, miten löydetään korvaavia aloja ja kasvavia vientiyrityksiä nyt, kun esimerkiksi metsäteollisuuden suuruuden ajat ovat kaukana takana.

Hallituksen kotihoidontuen muutos taas ei leikkaa edes niitä mainitsemiasi kustannuksia.

Edit: En ole Kalle Isokallion kanssa ollenkaan kaikesta samaa mieltä, mutta näköjään eilisissä jälkiviisaissa niputti muuten tämän kotihoidontukimuutoksen hyvin yhteen. Yhtään uutta työpaikkaa ei synny, se on ihan puhdasta matematiikkaa. Sen sijaan päivähoidon kustannukset kasvavat....Työpaikkojen luomisessa keskeistä ovat ihan muut tekijät, joihin hallitus ei tarpeeksi kiinnittänyt huomiota.
 
Viimeksi muokattu:

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Njoo, kirjoitin asiasta jo ylempänä. Mutta vielä kerran: Kotiäitien väheneminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Monella alalla onkin kyse siitä, että äidin jäädessä kotihoidontuelle työn tekee kuitenkin joku toinen. Tämä on aivan yksinkertainen fakta. Työvoimapula pätee vain tiettyihin aloihin, kuten hoitoalaan, mutta sitäkin olisi järkevämpää lähteä ratkomaan esimerkiksi rakenteellista työttömyyttä poistamalla (esim. nyt monesti järjettömät koulutusmäärien kohdennukset)

Tuo ei pidä ihan paikkaansa, ainakaan välillisesti. Kuten professori Sixten Korkman ja VATTin pääjohtaja Juhana Vartiainen ovat todenneet, työvoiman tarjonnan lisääminen parantaa työllisyyttä pitkällä tähtäimellä (työn tarjonta kasvaa -> kilpailu työpaikoista kiristyy -> palkankorotuspaineet vähenevät -> kansantalouden kilpailukyky paranee -> työllisyys paranee).

Lisäksi on suora vaikutus työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös